Tajusin juuri hukanneeni puolet elämästäni internetissä
Olen 32-vuotias ja olen ollut nettiaddikti 15-vuotiaasta saakka. Enimmän ajan olen käyttänyt erilaisilla keskustelualustoilla ja yhteisöpalveluissa - olin mukana MySpacessa ja Livejournalissa, niitä ennen irkkasin ja chattasin. Vauva-palstalla on mennyt varmaan 10 vuotta jo. Nykyään käytän nettiä ei-tarpeellisesti varmaan kuutisen tuntia päivässä, mutta tuntimäärä on ollut joskus isompikin.
Elämäni on näennäisesti ok addiktiostani huolimatta. Nettiriippuvuudesta ei nykyään puhuta enää kovin paljoa ja ymmärrän, että esim. poliittisille toimijoille joku Twitterin seuraaminen ja siellä vaikuttaminen on osa työtä.
Oma datailu ei silti koskaan ole ollut kovin hyödyllistä. Koska minulla on perhe, työpaikka ja niin edelleen niin vapaa-aika on kovin vähäistä, ja surettaa ajatella, että olen missannut paljon netissä roikkumisen takia. Jos olisin panostanut saman ajan ja vaivan vaikka voimanostoon tai romaanin kirjoittamiseen, olisin ihan eri tilanteessa nyt. Lisäksi olen varma siitä, että netti on vaikuttanut neuropsykologiseen terveyteeni (mm. aivojen mielihyväkeskus).
En nyt mene sen tarkemmin yksityiskohtiin mutta tällaisen heräämisen koin juuri. Olisikin kiva kuulla, onko joku kokenut samaa.
Kommentit (19)
Ajattele niin, että nykyään netti on osa elämää, ei mitään elämälle vastakkaista.
Jepjep, vietän suurimman osan ajastani netissä. En toisaalta koe hukanneeni aikaani, olen kyllä tehnyt muuta aina jos mahdollista. Suoraan sanoen koen vain elämän tylsäksi ja turhaksi, eikä minulla ole rahaa tehdä kovin mielenkiintoisia asioita, joten netissä ollaan.
Jos sinulla on kerran perhe ja työpaikka, et ole hukannut elämääsi. Paljon kyllä sellaista vapaa-aikaa, jonka olisit voinut käyttää hyödyllisemmin.
Vierailija kirjoitti:
6 tuntia? Mä oon ollu netissä 12 tuntia päivässä jo 9v asti. Hukattu elämä? Mitä väliä sillä on jos on halunnut laittaa 8v asti kuulan omaan kalloon. Se on ihan sama mitä silloin tekee.
Mitenkähän päin tässä mahdollinen syy-seuraussuhde sit menikään...
Vietän suunnilleen kaiken hereilläoloajan netissä mutta en mä koe että olen hukannut elämäni. En usko että olisin tehnyt mitään järkevämpää vaikka nettiä ei olisikaan.
Mutta mieti kuinka paljon oot kuitenkin oppinut asioita netin ansiosta. Mä ainakin olisin ilman nettiä vielä enemmän pihalla asioista... Tietysti joku muu harrastus olisi hyödyllisempi.
Näkisin tilanteesi niin, että datailu on tällä hetkellä sinun aikaavievä harrastuksesi. Jos et ole tähän tyytyväinen, vähennä harrastukseesi (eli datailuun) käyttämääsi aikaa ja sen vapautuvan ajan käytät johonkin toiseen harrastukseen joka antaa sulle enemmän iloa.
Ja minä sitä ennen elämäni alkupuolikkaan telkkarin, iltapäivälehtien, ilmaisjakeluiden ja tietokonepelien parissa. Mahtaako tämä yhtään huonompi vaihtoehto olla?
Vai meinaatteko, että tekisitte jotain oikeasti järkevää ilman nettiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
6 tuntia? Mä oon ollu netissä 12 tuntia päivässä jo 9v asti. Hukattu elämä? Mitä väliä sillä on jos on halunnut laittaa 8v asti kuulan omaan kalloon. Se on ihan sama mitä silloin tekee.
Mitenkähän päin tässä mahdollinen syy-seuraussuhde sit menikään...
Virtuaali maailma on mun pelastus. Se on ainoa keino kestää elämää. Mä siis halusin laittaa kuulan jo kalloon ennen kuin sain ensimmäisen tietokoneeni. Mä yritin monta kertaa tukahduttaa itseni tyynyllä, mutta aina kun happi loppuu niin sitä ottaa sen tyynyn pois naamalta. Sama juttu muovipussin kanssa mikä on narulla kaulan ympärillä, sitä aina lopulta repii pussin rikki. Nykyään kelpaa vain enää sotilaan kuolema, kuula kalloon.
''At least give me clean death, soldiers death'' - Maximus
Vierailija kirjoitti:
Vietän suunnilleen kaiken hereilläoloajan netissä mutta en mä koe että olen hukannut elämäni. En usko että olisin tehnyt mitään järkevämpää vaikka nettiä ei olisikaan.
Jep, ennen netinkäyttöni aloittamista luin kirjoja ja sarjakuvia kaiket päivät satunnaisen kavereiden näkemisen lisäksi.
Toki mulla on joitain erikoistaitoja joita harjoitan joskus, mutta pääasiassa olen aina tykännyt vain lukea asioita, oli kyseessä sitten ruutu tai paperi.
Itse käytin 2 vuotta joskus nuoruudessani kunnes heräsin oikeaan elämään.
no voi kamalaa, mikä vaihtoehtona? hmmmm alkoholi? urheilu on vain mahdollista pitkille, lyhkäsemmät jätetään aina syrjään oli mikä laji tahansa
Itse vietän netissä aika paljon sitä aikaa jonka olen muutenkin kotona yksin. Kun mies tulee töistä, menee netti kiinni. Itse olen osa-aikatöissä, joten aikaa nettailulle on. Tekisin mielelläni jotain muuta, ja teenkin silloin kun on kotitöitä, tai remppahommia, mutta ei niitäkään koko päiväksi riitä. Osaan myös ommella ja tehdä kaikennäköistä käsilläni, ja tykkäisin käydä vaikka naapurikaupungin kirpparilla, mutta ongelmaksi muodostuu raha, tai siis sen puute. Remppavärkit maksavat, bensa maksaa, kirppari maksaa, kaikki maksaa, lisäksi minulla ei enää ole kavereita jotka haluaisivat nähdä muutoin kuin tunnin verran kahvikupposen äärellä jomman kumman kotona. Ei siis enää ole illanviettoja, ei shoppailuhommia, ei lenkkiseuraa, joten olen pakotettu nettiin.
Joo kyllä 70-luvulla ihmiset elivät paljon järkevämmin. Istuivat oransseilla muovituoleilla kaljabaarissa, katsoivat telkkarista Naapurilähiötä ja Kekkosen puhetta, ja polttivat röökiä sisällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
6 tuntia? Mä oon ollu netissä 12 tuntia päivässä jo 9v asti. Hukattu elämä? Mitä väliä sillä on jos on halunnut laittaa 8v asti kuulan omaan kalloon. Se on ihan sama mitä silloin tekee.
Mitenkähän päin tässä mahdollinen syy-seuraussuhde sit menikään...
Virtuaali maailma on mun pelastus. Se on ainoa keino kestää elämää. Mä siis halusin laittaa kuulan jo kalloon ennen kuin sain ensimmäisen tietokoneeni. Mä yritin monta kertaa tukahduttaa itseni tyynyllä, mutta aina kun happi loppuu niin sitä ottaa sen tyynyn pois naamalta. Sama juttu muovipussin kanssa mikä on narulla kaulan ympärillä, sitä aina lopulta repii pussin rikki. Nykyään kelpaa vain enää sotilaan kuolema, kuula kalloon.
''At least give me clean death, soldiers death'' - Maximus
Kuvasit hyvin syrjäytettyjen nuorten, etenkin miesten joukkojen käyttökohteen globalisaatiossa. Kun elämänilo ja tarkoituksen tunne on viety jo varhaislapsuudessa, tie käy digitaalisen viihteen ja väkivaltasimulaation kautta kiitolliseksi tykinruuaksi suurpääoman sotiin. Ihan kelpo fantasia, tuskin omasi kuitenkaan. 0/5
6 tuntia? Mä oon ollu netissä 12 tuntia päivässä jo 9v asti. Hukattu elämä? Mitä väliä sillä on jos on halunnut laittaa 8v asti kuulan omaan kalloon. Se on ihan sama mitä silloin tekee.