Lue keskustelun säännöt.
Lapsen kaverin vanhemmat peruu ja välttelee tapaamisia
Löytyisikö täältä neuvoja tai kokemuksia, miten ootte saaneet välit toimimaan lapsen kaverien vanhempien kanssa? Meillä on tilanne, että lapsen parhaan kaverin vanhempien kanssa on todella vaikea sopia leikkitapaamisia tai yhteistä tekemistä. Lapsi ei tietenkään ymmärrä tätä vaan kaipaa kaveriaan ja haluaisi puuhata yhdessä. Tapaavat toki hoitopaikassa, mutta lomilla tai muutenkin vapaa-ajalla olisi mukava tehdä asioita yhdessä. Vanhemmat vaan ovat niin kiireisiä, että tapaamisia ei saada sovittua tai jos joku on sovittu pari viikkoa aiemmin, se saatetaan perutaan viime tingassa. Lapsi on tietysti pettynyt jos on ehditty jo puhua että pääsisi kaverin kanssa puuhaamaan. Olemme fasessa kavereita ja sieltä näen että tällä lapsen kaverilla on serkkuja ja joitain muita leikkikavereita, joiden kanssa tapaavat. Voiko olla niin että satumme aina ehdottamaan huonoon aikaan tekemistä/tapaamista vai vältteleeköhän perhe meitä jostain syystä? Lapsemme on ainoa lapsi (toinen on ollut toiveissa mutta eipä ole onnistunut), ja samanikäisiä serkkuja ei ole ja kavereitakin vähänlaisesti. Surettaa lapsen puolesta, kun haluaisi niin kovasti nähdä useammin tätä kaveria vapaa-ajallakin, mutta tapaamisten sopiminen on kovan työn takana. Lapset ovat vielä niin pieniä, että keskenään eivät voi sopia tapaamisista.
Kommentit (218)
Tämä ketju vahvistikin vähän sitä, mitä epäilin. Suurin osa vanhemmista ei halua / jaksa olla yhteydessä päiväkotikavereihin hoitoajan ulkopuolella. Minä olen jakanut päiväkotikamujen lokeroihin synttärikutsuja ja leikkitreffikutsuja yhteystietojen kera, mutta tuloksetta. Ei ole kuulunut näistä koskaan mitään. Meidän alueella asuu pääasiassa vanhempia jo kouluikäisiä lapsia, ei ole serkkuja, kaveriperheiden lapsia ym.
Olen ujo ihminen joten iso kynnys tunkea puhelinnumeroa vieraille muutenkin. Minä mielelläni hautautuisin neljän seinän sisään ja sulkeutuisin ulkomaailmalta mutta lapsen pientä elinpiiriä ajatellen se ei ole fiksua. Kun lapsi on kysynyt voisiko XX tulla meille joskus kylään, niin olen ollut aktiivinen vaikka on tuntunut vaivannuttavalta, mutta koskaan ei oma aktiivisuus ja aloitteellisuus ole hedelmää kantanut ja se on harmillista :(. Miten selitän 5-vuotiaalle, että olen kyllä kutsunut kylään mutta toisen vanhemmista ei ole mitään kuulunut eivätkä halua sopia leikkitreffejä.? Jotenkin surullista jos yksinäisyys alkaa jo alle kouluikäisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju vahvistikin vähän sitä, mitä epäilin. Suurin osa vanhemmista ei halua / jaksa olla yhteydessä päiväkotikavereihin hoitoajan ulkopuolella. Minä olen jakanut päiväkotikamujen lokeroihin synttärikutsuja ja leikkitreffikutsuja yhteystietojen kera, mutta tuloksetta. Ei ole kuulunut näistä koskaan mitään. Meidän alueella asuu pääasiassa vanhempia jo kouluikäisiä lapsia, ei ole serkkuja, kaveriperheiden lapsia ym.
Olen ujo ihminen joten iso kynnys tunkea puhelinnumeroa vieraille muutenkin. Minä mielelläni hautautuisin neljän seinän sisään ja sulkeutuisin ulkomaailmalta mutta lapsen pientä elinpiiriä ajatellen se ei ole fiksua. Kun lapsi on kysynyt voisiko XX tulla meille joskus kylään, niin olen ollut aktiivinen vaikka on tuntunut vaivannuttavalta, mutta koskaan ei oma aktiivisuus ja aloitteellisuus ole hedelmää kantanut ja se on harmillista :(. Miten selitän 5-vuotiaalle, että olen kyllä kutsunut kylään mutta toisen vanhemmista ei ole mitään kuulunut eivätkä halua sopia leikkitreffejä.? Jotenkin surullista jos yksinäisyys alkaa jo alle kouluikäisenä.
Mutta on lapsia, jotka asuvat alueella, jolla on sopivan ikäisiä lapsia. On siis aivan tavallista, että jos asuu tällaisella alueella, lapset leikkivät vapaa-ajallaan naapuruston lasten kanssa. Näillä lapsilla ei ole tarvetta etsiä leikkikavereita yhtään kauempaa, koska heillä on riittävästi leikkiseuraa lähelläkin. Eli jos kaipaat omalle lapsellesi kavereita, koita etsi heitä sellaisista lapsista, joilla ei myöskään ole lähellä kavereita.
Ihmisillä on oikeus valita, ketä tapaavat vapaa-ajallaan.
Tämä oikeus pysyy, vaikka valittaisit presidentille.
Rautalanka: he eivät halua tavata sinua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leikkitreffejä päiväkotipäivän päälle... Ymmärrän ettei ole. Tai loma-aikoina... Arki on useimmilla perheillä todella aikataulutettua, että lomalla haluaa vain olla.
Ehdotuksia: Etsi lapselle kavereita naapurustosta tai lähileikkipuistosta. Hanki lapsellesi harrastuksia. Siirrä lapsen kaveritreffien sopimiset siihen hetkeen, kun lapsi voi itse sopia treffit esim. Ekalla luokalla kännyllä.Pliis: älkää antako lasten sopia itsenäisesti asioita ekalla luokalla!
T. Se, jonka luo tuli jatkuvasti yllärinä näitä "annetaan lasten keskenään sopia"-vanhempien lapsia ilmaiseen iltapäivähoitoon. Mistään vastavuoroisuudesta ei tietoakaan.
Meillä oli sama, kunnes tajusin ilmoittaa, että koulupäivän jälkeen saa leikkiä vain ulkona, sisälle ei ole tulemista. Tämä on aika tiivis alue, joten vessassakin lapset voivat käydä kotona, ei ole tarvetta sen takia tulla meille. Aika äkkiä spontaanit 3-5 lapsen iltapäivä"kerhot" loppuivat ja aloin saada viestejä, että pitäisi edes sadepäivänä päästä sisälle ja välipalalle. Vastasin takaisin, että olen samaa mieltä, sadepäivinä lapset voivat varmaan tulla teille. Kuulemma ei käy, kun ei ole aikuisia kotona. No voi sentään.
Jep. Se on jotenkin pöyristyttävää miten tuollaisia asioita voi joutua joillekin sanomaan. Eikö pitäisi olla päivänselvää, ettei muita voi tuolla tavalla automaattisesti muita hyväksikäyttää? Ja minä olen itse mahdollistanut todella paljon muutenkin lasten vierailuja (ehkä liikaakin) Mutta turha muuten olettaa, että toiselta puolelta kuuluisi yhtään mitään yhteydenottoa. Ja juu, lienee sanomattakin selvää etten ole itse pyrkimässä tällaisten vanhempien ystäväksi, vaan lähinnä siedän lasten ystävyyden nimissä. Ikävä pattitilanne, kun ystävät ovat kuitenkin lapsille todella tärkeitä.
En ihmettele, että vanhemmilla on elämä ruuhkaista, kun tungette päsmäröimään kaikkeen mahdolliseen. Joka asiasta tulee euroviisukarsintaa isompi härdelli!
Mitä ihmeen ongelmaa siinäkin voi olla, että lapsi viettää koulun jälkeen aikaa kavereidensa kanssa? Yksinkö pitäisi olla?
Onneksi omassa lapsuudessa ei tällainen asia saattanut perhettä paniikkikohtaukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta on lapsia, jotka asuvat alueella, jolla on sopivan ikäisiä lapsia. On siis aivan tavallista, että jos asuu tällaisella alueella, lapset leikkivät vapaa-ajallaan naapuruston lasten kanssa. Näillä lapsilla ei ole tarvetta etsiä leikkikavereita yhtään kauempaa, koska heillä on riittävästi leikkiseuraa lähelläkin. Eli jos kaipaat omalle lapsellesi kavereita, koita etsi heitä sellaisista lapsista, joilla ei myöskään ole lähellä kavereita.
Näinhän se on, että jos leikkikavereita on lähitaloissa niin miksipä lähteä viemään lasta kauemmaksi. Ollaan varmaan juuri sellaisille laiteltu käyntikortteja päiväkodissa, joilla on seuraa omasta takaa. Kurjalta tuntuu kun oma lapsi kyselee, milloin XX voi tulla kylään ja miksi se ei tule :/ . Olen yleensä sanonut, että on kiireinen arki ja pitkiä työpäiviä niin eivät ehdi eivätkä jaksa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta on lapsia, jotka asuvat alueella, jolla on sopivan ikäisiä lapsia. On siis aivan tavallista, että jos asuu tällaisella alueella, lapset leikkivät vapaa-ajallaan naapuruston lasten kanssa. Näillä lapsilla ei ole tarvetta etsiä leikkikavereita yhtään kauempaa, koska heillä on riittävästi leikkiseuraa lähelläkin. Eli jos kaipaat omalle lapsellesi kavereita, koita etsi heitä sellaisista lapsista, joilla ei myöskään ole lähellä kavereita.
Näinhän se on, että jos leikkikavereita on lähitaloissa niin miksipä lähteä viemään lasta kauemmaksi. Ollaan varmaan juuri sellaisille laiteltu käyntikortteja päiväkodissa, joilla on seuraa omasta takaa. Kurjalta tuntuu kun oma lapsi kyselee, milloin XX voi tulla kylään ja miksi se ei tule :/ . Olen yleensä sanonut, että on kiireinen arki ja pitkiä työpäiviä niin eivät ehdi eivätkä jaksa.
Mä mietin, voisiko päiväkodin henkilökunta auttaa lastasi tutustumaan niihin lapsiin, jotka myöskin asuvat syrjemmällä tai alueilla, joissa ei ole kovin paljon lapsia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leikkitreffejä päiväkotipäivän päälle... Ymmärrän ettei ole. Tai loma-aikoina... Arki on useimmilla perheillä todella aikataulutettua, että lomalla haluaa vain olla.
Ehdotuksia: Etsi lapselle kavereita naapurustosta tai lähileikkipuistosta. Hanki lapsellesi harrastuksia. Siirrä lapsen kaveritreffien sopimiset siihen hetkeen, kun lapsi voi itse sopia treffit esim. Ekalla luokalla kännyllä.Pliis: älkää antako lasten sopia itsenäisesti asioita ekalla luokalla!
T. Se, jonka luo tuli jatkuvasti yllärinä näitä "annetaan lasten keskenään sopia"-vanhempien lapsia ilmaiseen iltapäivähoitoon. Mistään vastavuoroisuudesta ei tietoakaan.
Meillä oli sama, kunnes tajusin ilmoittaa, että koulupäivän jälkeen saa leikkiä vain ulkona, sisälle ei ole tulemista. Tämä on aika tiivis alue, joten vessassakin lapset voivat käydä kotona, ei ole tarvetta sen takia tulla meille. Aika äkkiä spontaanit 3-5 lapsen iltapäivä"kerhot" loppuivat ja aloin saada viestejä, että pitäisi edes sadepäivänä päästä sisälle ja välipalalle. Vastasin takaisin, että olen samaa mieltä, sadepäivinä lapset voivat varmaan tulla teille. Kuulemma ei käy, kun ei ole aikuisia kotona. No voi sentään.
Jep. Se on jotenkin pöyristyttävää miten tuollaisia asioita voi joutua joillekin sanomaan. Eikö pitäisi olla päivänselvää, ettei muita voi tuolla tavalla automaattisesti muita hyväksikäyttää? Ja minä olen itse mahdollistanut todella paljon muutenkin lasten vierailuja (ehkä liikaakin) Mutta turha muuten olettaa, että toiselta puolelta kuuluisi yhtään mitään yhteydenottoa. Ja juu, lienee sanomattakin selvää etten ole itse pyrkimässä tällaisten vanhempien ystäväksi, vaan lähinnä siedän lasten ystävyyden nimissä. Ikävä pattitilanne, kun ystävät ovat kuitenkin lapsille todella tärkeitä.
En ihmettele, että vanhemmilla on elämä ruuhkaista, kun tungette päsmäröimään kaikkeen mahdolliseen. Joka asiasta tulee euroviisukarsintaa isompi härdelli!
Mitä ihmeen ongelmaa siinäkin voi olla, että lapsi viettää koulun jälkeen aikaa kavereidensa kanssa? Yksinkö pitäisi olla?
Onneksi omassa lapsuudessa ei tällainen asia saattanut perhettä paniikkikohtaukseen.
ohis....Ei kai kyse ollutkaan siitä, että pitäisi olla yksin. Vaan siitä, että tämän kaverin luokse ei voi mennä, koska siellä ei ole aikuisia kotona. Kaverin vanhemmat siis haluavat omalle lapselleen ilmaisen "lapsenvahdin". Kun omat lapseni olivat alakoululaisia ja minä päivät töissä, kyllä meille sai tulla lasteni kavereita. Ja aika paljon täällä iltapäivisin lapsia olikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leikkitreffejä päiväkotipäivän päälle... Ymmärrän ettei ole. Tai loma-aikoina... Arki on useimmilla perheillä todella aikataulutettua, että lomalla haluaa vain olla.
Ehdotuksia: Etsi lapselle kavereita naapurustosta tai lähileikkipuistosta. Hanki lapsellesi harrastuksia. Siirrä lapsen kaveritreffien sopimiset siihen hetkeen, kun lapsi voi itse sopia treffit esim. Ekalla luokalla kännyllä.Pliis: älkää antako lasten sopia itsenäisesti asioita ekalla luokalla!
T. Se, jonka luo tuli jatkuvasti yllärinä näitä "annetaan lasten keskenään sopia"-vanhempien lapsia ilmaiseen iltapäivähoitoon. Mistään vastavuoroisuudesta ei tietoakaan.
Meillä oli sama, kunnes tajusin ilmoittaa, että koulupäivän jälkeen saa leikkiä vain ulkona, sisälle ei ole tulemista. Tämä on aika tiivis alue, joten vessassakin lapset voivat käydä kotona, ei ole tarvetta sen takia tulla meille. Aika äkkiä spontaanit 3-5 lapsen iltapäivä"kerhot" loppuivat ja aloin saada viestejä, että pitäisi edes sadepäivänä päästä sisälle ja välipalalle. Vastasin takaisin, että olen samaa mieltä, sadepäivinä lapset voivat varmaan tulla teille. Kuulemma ei käy, kun ei ole aikuisia kotona. No voi sentään.
Jep. Se on jotenkin pöyristyttävää miten tuollaisia asioita voi joutua joillekin sanomaan. Eikö pitäisi olla päivänselvää, ettei muita voi tuolla tavalla automaattisesti muita hyväksikäyttää? Ja minä olen itse mahdollistanut todella paljon muutenkin lasten vierailuja (ehkä liikaakin) Mutta turha muuten olettaa, että toiselta puolelta kuuluisi yhtään mitään yhteydenottoa. Ja juu, lienee sanomattakin selvää etten ole itse pyrkimässä tällaisten vanhempien ystäväksi, vaan lähinnä siedän lasten ystävyyden nimissä. Ikävä pattitilanne, kun ystävät ovat kuitenkin lapsille todella tärkeitä.
En ihmettele, että vanhemmilla on elämä ruuhkaista, kun tungette päsmäröimään kaikkeen mahdolliseen. Joka asiasta tulee euroviisukarsintaa isompi härdelli!
Mitä ihmeen ongelmaa siinäkin voi olla, että lapsi viettää koulun jälkeen aikaa kavereidensa kanssa? Yksinkö pitäisi olla?
Onneksi omassa lapsuudessa ei tällainen asia saattanut perhettä paniikkikohtaukseen.ohis....Ei kai kyse ollutkaan siitä, että pitäisi olla yksin. Vaan siitä, että tämän kaverin luokse ei voi mennä, koska siellä ei ole aikuisia kotona. Kaverin vanhemmat siis haluavat omalle lapselleen ilmaisen "lapsenvahdin". Kun omat lapseni olivat alakoululaisia ja minä päivät töissä, kyllä meille sai tulla lasteni kavereita. Ja aika paljon täällä iltapäivisin lapsia olikin.
Niin. Kyse on juuri siitä, että tietyt vanhemmat laittavat lapsiaan (vieläpä kysymättä!) toisten hoidettavaksi. Meilläki on omia menoja ym., mut nää lapset saattoivat tulla asenteella "mun pitää sit olla siihen asti, kun mun äiti pääsee töistä." Koskaan ei onnistunut mennä heille... Onko oikeesti ihme, että joku saattaa kokea tällaisen jatkuvan menettelyn ongelmallisena?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leikkitreffejä päiväkotipäivän päälle... Ymmärrän ettei ole. Tai loma-aikoina... Arki on useimmilla perheillä todella aikataulutettua, että lomalla haluaa vain olla.
Ehdotuksia: Etsi lapselle kavereita naapurustosta tai lähileikkipuistosta. Hanki lapsellesi harrastuksia. Siirrä lapsen kaveritreffien sopimiset siihen hetkeen, kun lapsi voi itse sopia treffit esim. Ekalla luokalla kännyllä.Pliis: älkää antako lasten sopia itsenäisesti asioita ekalla luokalla!
T. Se, jonka luo tuli jatkuvasti yllärinä näitä "annetaan lasten keskenään sopia"-vanhempien lapsia ilmaiseen iltapäivähoitoon. Mistään vastavuoroisuudesta ei tietoakaan.
Meillä oli sama, kunnes tajusin ilmoittaa, että koulupäivän jälkeen saa leikkiä vain ulkona, sisälle ei ole tulemista. Tämä on aika tiivis alue, joten vessassakin lapset voivat käydä kotona, ei ole tarvetta sen takia tulla meille. Aika äkkiä spontaanit 3-5 lapsen iltapäivä"kerhot" loppuivat ja aloin saada viestejä, että pitäisi edes sadepäivänä päästä sisälle ja välipalalle. Vastasin takaisin, että olen samaa mieltä, sadepäivinä lapset voivat varmaan tulla teille. Kuulemma ei käy, kun ei ole aikuisia kotona. No voi sentään.
Jep. Se on jotenkin pöyristyttävää miten tuollaisia asioita voi joutua joillekin sanomaan. Eikö pitäisi olla päivänselvää, ettei muita voi tuolla tavalla automaattisesti muita hyväksikäyttää? Ja minä olen itse mahdollistanut todella paljon muutenkin lasten vierailuja (ehkä liikaakin) Mutta turha muuten olettaa, että toiselta puolelta kuuluisi yhtään mitään yhteydenottoa. Ja juu, lienee sanomattakin selvää etten ole itse pyrkimässä tällaisten vanhempien ystäväksi, vaan lähinnä siedän lasten ystävyyden nimissä. Ikävä pattitilanne, kun ystävät ovat kuitenkin lapsille todella tärkeitä.
En ihmettele, että vanhemmilla on elämä ruuhkaista, kun tungette päsmäröimään kaikkeen mahdolliseen. Joka asiasta tulee euroviisukarsintaa isompi härdelli!
Mitä ihmeen ongelmaa siinäkin voi olla, että lapsi viettää koulun jälkeen aikaa kavereidensa kanssa? Yksinkö pitäisi olla?
Onneksi omassa lapsuudessa ei tällainen asia saattanut perhettä paniikkikohtaukseen.
Taidat olla juuri niitä vanhempia, jotka laittaa lapsensa leikkimään muiden nurkkiin ja syömään lähes kaikki arki-illat muitten luona... Joo, eihän se sulle ole mikään ongelma!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju vahvistikin vähän sitä, mitä epäilin. Suurin osa vanhemmista ei halua / jaksa olla yhteydessä päiväkotikavereihin hoitoajan ulkopuolella. Minä olen jakanut päiväkotikamujen lokeroihin synttärikutsuja ja leikkitreffikutsuja yhteystietojen kera, mutta tuloksetta. Ei ole kuulunut näistä koskaan mitään. Meidän alueella asuu pääasiassa vanhempia jo kouluikäisiä lapsia, ei ole serkkuja, kaveriperheiden lapsia ym.
Olen ujo ihminen joten iso kynnys tunkea puhelinnumeroa vieraille muutenkin. Minä mielelläni hautautuisin neljän seinän sisään ja sulkeutuisin ulkomaailmalta mutta lapsen pientä elinpiiriä ajatellen se ei ole fiksua. Kun lapsi on kysynyt voisiko XX tulla meille joskus kylään, niin olen ollut aktiivinen vaikka on tuntunut vaivannuttavalta, mutta koskaan ei oma aktiivisuus ja aloitteellisuus ole hedelmää kantanut ja se on harmillista :(. Miten selitän 5-vuotiaalle, että olen kyllä kutsunut kylään mutta toisen vanhemmista ei ole mitään kuulunut eivätkä halua sopia leikkitreffejä.? Jotenkin surullista jos yksinäisyys alkaa jo alle kouluikäisenä.
Onpa ikävää. Tämä palsta ei kyllä kerro koko totuutta. Oman kokemukseni mukaan suurin osa vanhemmista kykenee sen verran yhteistyöhön, että vierailut onnistuvat. Aina toki joukkoon mahtuu joku minäminäminä-vanhempi. Toivottavasti jossain vaiheessa kyläilyt onnistuvat paremmin, tsemppiä! :)
Mun esikoinen oli pk aikan niin sosiaalinen, että halusi nähdä parhaita kavereitaan myös vapaa-ajalla. Onneksi kaikki kaverit asuivat lähellä, joten sovittiin usein tapaamiset ulos leikkipuistoon. Kivempi oli itsellekkin, että oli seuraa puistossa.
Joskus tehtiin, että lapsi oli kaverilla muutaman tunnin leikkimässä ja haettiin sovittuun aikaan.
Kyllä muakin joskus jotenki ahdisti tavata vieraita vanhempia, mutta mitäpä äiti ei tekisi lapsensa eteen. Nyt esikoinen on reipas teini, jolla laaja kaveripiiri. Myös näitä kavereita ihan pk ajoilta :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Surullista luettavaa tämä ketju. Meillä on useampi lapsi. Vaikka heistä on seuraa toisilleen, ollaan aina silloin tällöin pyydetty lasten kavereita kylään. Vastavuoroisesti ovat myös kyläilleet kavereilla. Kyllä päiväkoti-ikäinenkin haluaa nähdä parhaita ystäviään esim. lomilla.
Itse olen ajatellut, että voin olla se aktiivisempi osapuoli, enkä odota vastakutsuja. Yleensä niitä on kyllä tullut. En halua kaveerata toisten vanhempien kanssa tai tehdä perheinä yhdessä mitään. Lasten kaverit sen sijaan ovat aina tervetulleita ja heitä kutsutaan meille. Joskus saatetaan ottaa kaveri mukaan vaikka uimaan tai johonkin tapahtumaan. Kivaa on ollut ja lapsilla on paljon hyviä kavereita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leikkitreffejä päiväkotipäivän päälle... Ymmärrän ettei ole. Tai loma-aikoina... Arki on useimmilla perheillä todella aikataulutettua, että lomalla haluaa vain olla.
Ehdotuksia: Etsi lapselle kavereita naapurustosta tai lähileikkipuistosta. Hanki lapsellesi harrastuksia. Siirrä lapsen kaveritreffien sopimiset siihen hetkeen, kun lapsi voi itse sopia treffit esim. Ekalla luokalla kännyllä.Pliis: älkää antako lasten sopia itsenäisesti asioita ekalla luokalla!
T. Se, jonka luo tuli jatkuvasti yllärinä näitä "annetaan lasten keskenään sopia"-vanhempien lapsia ilmaiseen iltapäivähoitoon. Mistään vastavuoroisuudesta ei tietoakaan.
Meillä oli sama, kunnes tajusin ilmoittaa, että koulupäivän jälkeen saa leikkiä vain ulkona, sisälle ei ole tulemista. Tämä on aika tiivis alue, joten vessassakin lapset voivat käydä kotona, ei ole tarvetta sen takia tulla meille. Aika äkkiä spontaanit 3-5 lapsen iltapäivä"kerhot" loppuivat ja aloin saada viestejä, että pitäisi edes sadepäivänä päästä sisälle ja välipalalle. Vastasin takaisin, että olen samaa mieltä, sadepäivinä lapset voivat varmaan tulla teille. Kuulemma ei käy, kun ei ole aikuisia kotona. No voi sentään.
Jep. Se on jotenkin pöyristyttävää miten tuollaisia asioita voi joutua joillekin sanomaan. Eikö pitäisi olla päivänselvää, ettei muita voi tuolla tavalla automaattisesti muita hyväksikäyttää? Ja minä olen itse mahdollistanut todella paljon muutenkin lasten vierailuja (ehkä liikaakin) Mutta turha muuten olettaa, että toiselta puolelta kuuluisi yhtään mitään yhteydenottoa. Ja juu, lienee sanomattakin selvää etten ole itse pyrkimässä tällaisten vanhempien ystäväksi, vaan lähinnä siedän lasten ystävyyden nimissä. Ikävä pattitilanne, kun ystävät ovat kuitenkin lapsille todella tärkeitä.
En ihmettele, että vanhemmilla on elämä ruuhkaista, kun tungette päsmäröimään kaikkeen mahdolliseen. Joka asiasta tulee euroviisukarsintaa isompi härdelli!
Mitä ihmeen ongelmaa siinäkin voi olla, että lapsi viettää koulun jälkeen aikaa kavereidensa kanssa? Yksinkö pitäisi olla?
Onneksi omassa lapsuudessa ei tällainen asia saattanut perhettä paniikkikohtaukseen.Taidat olla juuri niitä vanhempia, jotka laittaa lapsensa leikkimään muiden nurkkiin ja syömään lähes kaikki arki-illat muitten luona... Joo, eihän se sulle ole mikään ongelma!
Mulla ei ole lapsia.
Tarkoituksella.
Vierailija kirjoitti:
Jos lapset haluavat leikkiä yhdessä ja vanhemmat tämän torppaavat, koska evvk, niin on se kyllä todella itsekästä vanhemmilta. Etenkin jos puhutaan kouluikään lähestyvistä lapsista, joille ystävät alkaa jo merkitsemään enemmän.
Samoin epäkohteliasta on se, että perutaan ja kierrellään ja kaarrellaan ja annetaan jo ymmärtää, että ollaan tulossa mutta ei sitten kuitenkaan... Todella törkeää käytöstä. Pitää pystyä sanomaan sitten suoraan, jos ei ole valmiita mihinkään toimenpiteisiin. Turha roikottaa muita siinä odotuksessa.
Sen sijaan, jos lapset eivät edes halua leikkiä tai olla tekemisissä, niin sitten asian pitäis olla selvä, eikä lapsia saa pakottaa mihinkään ystävyyshommiin.
Meillä ainakin lapsille riitti, että saivat leikkiä kavereidensa kanssa 10 tuntia päivässä, 5 kertaa viikossa päiväkodissa. Halusivat iltaisin olla kotona vanhempiensa kanssa ja viikonloppuisin myös, kun puuhattiin jotain muuta tai käytiin sukulaisissa.
Omat lapset eivät ainakaan jaksaneet enää illalla lähteä kuuden pintaan leikkitreffeille, vaan halusivat kotona, syödä ja katsoa pikkukakkosen ja vaikka leikkiä rauhassa omilla leluillaan ja sisarusten kanssa.
Mulla on sama kokemus. Alkuun sovittiin treffejä puolin ja toisin ja vietiin lapsiamme leikkipuistoon, jne. että saavat olla yhdessä, kun kerran halusivat. Nyt on kuitenkin tämä äiti alkanut ottaa etäisyyttä jostakin syystä ja ihan selvästi jopa välttelee, jos satumme yhtä aikaa lapsiamme hakemaan. Jos yritän sopia jotain treffejä, ei hänestä kuulu mitään, vaan välittää lapsen kautta viestiä, että ei sovi. Heidän lapsi ollut enemmän meillä, kun meidän heillä ja ollaan viety tyttöjä syömään ja kuskattu molempia ja aina sovittuna aikana viety takaisin. Meillä on terveelliset elämäntavat, vahdimme tyttöjä aina siellä, missä oltiin, jne. Tosi vaikea kyllä ymmärtää tuon kaverin äidin toimintaa, kun lapset haluaisivat tavata kuitenkin. Ei voi pakottaa, mutta harmittaa kuitenkin lapsen puolesta.
Aloittajan pitäisi opettaa lapselleen ihan nätillä tavalla, ettei muita ihmisiä voi vaivata, jos näille ei sovi. Mutta millä opettaa, kun ei näytä itsekään tajuavan? En enää ihmettele, mistä näitä itse itsensä kylään kutsujia tulee. Kerran tai pari on mahdollista, että tulee este ja tapaaminen perutaan. Kolmannesta kerrasta ymmärtäisin kyllä yskän. Eivät halua loukata mutta pitävät teitä vainoojina, joista kyllä takanapäin kerrotaan suorat sanat. Edessäpäin eivät sano suoraan, koska lapsenne ovat samassa päikyssä.
Vierailija kirjoitti:
Surullista luettavaa tämä ketju. Meillä on useampi lapsi. Vaikka heistä on seuraa toisilleen, ollaan aina silloin tällöin pyydetty lasten kavereita kylään. Vastavuoroisesti ovat myös kyläilleet kavereilla. Kyllä päiväkoti-ikäinenkin haluaa nähdä parhaita ystäviään esim. lomilla.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että lapsetKIN ovat yksilöitä. Joillekin ihan oikeasti riittää 45-50 tuntia viikossa tarhakavereiden kanssa. Ja on totta, että parhaita ystäviä on kiva nähdä lomillakin, mutta esimerkiksi aloittajan lapsi ei mitä ilmeisimmin ole tarhakaverinsa paras ystävä. Tapaammehan me aikuisetkin mielellämme lomillamme parhaita ystäviämme, mutta kuinka moni kaipaa työkavereitaan lomalla?
Vierailija kirjoitti:
Mulla on sama kokemus. Alkuun sovittiin treffejä puolin ja toisin ja vietiin lapsiamme leikkipuistoon, jne. että saavat olla yhdessä, kun kerran halusivat. Nyt on kuitenkin tämä äiti alkanut ottaa etäisyyttä jostakin syystä ja ihan selvästi jopa välttelee, jos satumme yhtä aikaa lapsiamme hakemaan. Jos yritän sopia jotain treffejä, ei hänestä kuulu mitään, vaan välittää lapsen kautta viestiä, että ei sovi. Heidän lapsi ollut enemmän meillä, kun meidän heillä ja ollaan viety tyttöjä syömään ja kuskattu molempia ja aina sovittuna aikana viety takaisin. Meillä on terveelliset elämäntavat, vahdimme tyttöjä aina siellä, missä oltiin, jne. Tosi vaikea kyllä ymmärtää tuon kaverin äidin toimintaa, kun lapset haluaisivat tavata kuitenkin. Ei voi pakottaa, mutta harmittaa kuitenkin lapsen puolesta.
Oletko varma, että se kaveri oikeasti haluaa tavata sinun lastasi leikkitreffeillä ja tämän äiti ihan vaan itsekkyyttään on ottanut etäisyyttä? Minusta kun tuollainen tilanne viittaisi siihen, että tuo perhe ottaa etäisyyttä teihin oman lapsensa toiveesta. Jokin syyhän tuollaiseen on, että välejä tietoisesti viilennetään noin paljon ja se syy ei välttämättä olekaan pelkästään sen toisen lapsen vanhemmissa. Jospa teidän lapsilla ei enää leikit sujukaan niin hyvin kuin luulet?
Jos lapset haluavat leikkiä yhdessä ja vanhemmat tämän torppaavat, koska evvk, niin on se kyllä todella itsekästä vanhemmilta. Etenkin jos puhutaan kouluikään lähestyvistä lapsista, joille ystävät alkaa jo merkitsemään enemmän.
Samoin epäkohteliasta on se, että perutaan ja kierrellään ja kaarrellaan ja annetaan jo ymmärtää, että ollaan tulossa mutta ei sitten kuitenkaan... Todella törkeää käytöstä. Pitää pystyä sanomaan sitten suoraan, jos ei ole valmiita mihinkään toimenpiteisiin. Turha roikottaa muita siinä odotuksessa.
Sen sijaan, jos lapset eivät edes halua leikkiä tai olla tekemisissä, niin sitten asian pitäis olla selvä, eikä lapsia saa pakottaa mihinkään ystävyyshommiin.