Tukistin taas 2v 4kk tyttöä ja huusin kuin raivohullu,

Ja mikä olikaan reseptisi parempaan? Tiedät varmaan, kun kerran tuomitset?



Ja kiitos sinulle virtuaalisilittäjä. Sait kyyneleet silmiini. Olet ihana ihminen.

Rajoittaisitko vähän?

En minä mikään malli-äiti ole, kolme lasta kuitenkin olen kasvattanut.

Ajattelin vain tuossa äsken, mitä minä olisin joskus halunnut, kun oli oikein vaikeata!

En halua arvosteluita, enkä tuomitsemista, en haukkuja, enkä ehkä neuvojakaan!

Vaan että olisi tullut joku lämmin ihminen ja ottanut syllin niinkuin äiti ja olsisin saanut olla hetken aikaa ihan ilman mitään! Vain minä ja sen ihmisen lämpö!



" Virtuaalihalaaja"

Heillä on kuitenkin täydellinen isä ja yleensä normaali äiti, eikä parisuhteessamme ole mikään vialla. Noita raivareitani häpeän, ja tiedän, että niiden on loputtava. Joku kysyi, miksi tehdä lisää lapsia, jos ei hermot kestä. Voin täysin rehellisesti sanoa, että minulla ei KOSKAAN menny hermot yhden lapsen kanssa, joten tästä tilanteesta kahden pienen kanssa tämä suurimmaksi osaksi johtuu.



Osa täällä ei tunnu tietävän yhtään mitään huostaanotosta. Tukistaminen ei todellakaan anna aihetta edes sossutädin käynnille missään suomessa.



ap

Ei millään pahalla. On tässä itselläkin hermot välillä tosi kireenä. Hyvä kait ettei ole kuin tuo yksi lapsi :(

En olisi ikinä uskonut, että kaksi on niin hemmetin paljon enemmän kuin yksi. :) ap

On TOTUUS, ettei käytöksesi ole normaalia saati sitten hyväksyttävää. Hermojen menetystä voi esiintyä, mutta siihen tulee hakea apua, muualtakin kuin täältä! Kanna vastuusi ja hae apua.



t. itsekin monesti huudan, mutten käy käsikis noin pieneen IKINÄ (ja vielä syykin kiinni käymiseen oli heikko) jos sillä on merkitystä..

poika vajaa 2v. oli ihan yliväsynyt ja vaan huusi sängyssään. Laitoin huoneen oven kiinni kun en jaksanut enää kuunnella sitä ulinaa. Poika tuli sängystä pois (tällä välin hain pikkusiskon 2kk syliini kun sekin itki). Huusin vauva sylissä pojalle et jumalauta sinne perkeleen sänkyyn ja kun ei heti totellut niin roikotin pojan toisesta kädestä sänkyyn... no vauva säikähti tietenkin ja rupesi itkemään juuri kun oli rauhoittunut. Ja nyt kun vihdoin kummatkin nukkuu niin mulla on kauhea morkkis kun tuli noin huudettua taas.



-toveri-

aloitukseni oli apua hakeva, en ymmärrä mitä tarkoitat. ap

neljän riiviön yksinhuoltajalta! Oletpas saanut tympeitä vastauksia. Minusta vaikutat fiksulta, ja lapsesi saavat varmasti parhaan mahdollisen tuen kotoa!

Miksi jotkut kirjoittaa, ettei noin pientä saa tukistaa. Saako isompaa? Mun koko pointti oli se, etten kannata mitään fyysistä väkivaltaa ja olen häpeissäni ja ahdistunut, että siihen sorruin.

Käytöksesi on vähintään takakireää hae apua, oikeasti! niin tekee vastuuntuntoinen aikuinen, EI käy käsiksi lapseen! Vai oletko eri mieltä tästäkin?



-46

Meistä voisi tulla hyvät vertaistukiperheet toisillemme.



Ja teille jotka kuvittelette että yritän jotenkin tehdä hyväksyttäväksi sen että lasta tukistaa tms. - en todellakaan hyväksy sitä, mutta joskus olen ollut niin heikoilla hermojeni kestävyydessä että niin on kuitenkin päässyt käymään, ikävä kyllä. Morkkis jälkikäteen on sanoinkuvaamaton. Joitain asioita voi ymmärtää vaikka niitä ei hyväksyisikään.



Mutta niin kuin 98:kin sanoi: ei sitä voi tietää kuin sellainen joka on elänyt erityislapsen kanssa vuosia, taistellen päivästä toiseen samoista ns. normaaleille lapsille päivänselvistä asioista, samat asiat pitää vääntää ja kääntää olit itse sitten missä kunnossa tahansa. Jaksaa vaan pitäisi, vaikka pää kainalossa. (Mulla on ollut aika paljon omiakin terveydellisiä ongelmia, kaikki asiat yhdessä syövät voimavaroja aikalailla.)



87

Ja niin kuin jo kerroinkin, olen hakenut kaikkea apua, mitä vain voin saada, mutta silti tilanne välillä on tällainen. Ja kovasti toivoisin, että tilanne paranisi, mutta en tiedä miten.

Jos lapset tekevät asim. pesuhuoneessa, vessassa tms huoneessa tuhoja, niin kannattaa lukita ne ovet, niin lapset eivät pääse yksikseen sinne. Kahva väärin päin, lukko, haka tms oveen. Helpottaa kummasti elämänlaatua, kun ei tarvitse siivota ylimääräisiä sotkuja. Samaten kannattaa jättää kotihommat, tiskaamiset yms siihen hetkeen kun lapset nukkumassa. Ja olla läsnä lasten kanssa, leikkiä yms niin ei mene hermot niin usein. Yrittäkää jaksella!!!

En ole sulle mitään huostaanottoa ehdottanut! Mistä sä tollasta heität?

-46 (lastensuojelun työntekijä muuten..)

- kysyy äiti joka ei lyö lastaan? -



Mulle on joskus lapsena isä antanu remmistä, on tukistettu ja muuten oltu alistavia. En tule koskaan lyömään lasta koska se ei ole vaihtoehto.



En ymmärrä miten joku täälä voi " taviksilta" kysellä miten onnistuu olemaan " parempi" , itse en osaa sanoa muuta kuin lopeta väkivalta! Jos et siihen pysty niin mene ja V-A-A-D-I hoitoa.



Itse tunnut vähättelevän asiaa - kun sossukin jättää lapset hoitoosi - Tottakai lapset on parasta pitää kotona mahdollisimman pitkään, mutta äiti ei ole kyllä aina se paras hoito, enkä nyt sano että sää oot jotenkin huono koska en mää voi semmosia sanoo kun en sua tunne!!

Jos mää pahoinpitelisin lastani niin kyllä se olis asia jota ei kenenkään pitäisi hyssytellä, kaikista vähiten mun itseni.

Pidemmän aikaa mitkään rauhottavat tuskin on oikea vaihtoehto? Varsinkin jos väkivaltanen käytös jatkuu.



Musta muutenkin kuulostaa liiottelulta että annetaan selkään jos lapset innostuu lakanoilla leikkiin -ne on kuitenkin lapsia!



Vaippojen heittely onkin sitten taas pahempi juttu. Se että sisällä ei heitellä ja piste! Ylipäänsä VAIPAT HETI ROSKIIN!! Mitä ne tekee olkkarissa?

Sää keräät leluja joita lapset levittelee?? Siivotkaa yhdessä?

Ota lapset avuksi pyykin pesuun!



Lehdet pois kylppäristä muutenkin!



Mutta jos kylppäri kastuu niin eipä ne kaakelit siitä huonone, mutta sitten voidaan miettiä taas käytöstä.



Meillä ainakin lapset oppii kun pidetään helpot säännöt (joita ei muutella ja välillä anneta periksi: siis vaikka kiellät ottamasta keksin mutta kiukuttelulla ja jankkaamisella lapsi saa keksin).

Vanhemman kuuluu auttaa pääsemästä mielipahasta yli -ei pelottelemalla " kasvattaa" . Liikoja ei kannata vaatia lapselta!



Mulla on 2- vuotias ja puolivuotias. Menen lapsien tahtiin. En voi odottaa lapsilta 4- vuotiaan käytöstä! Siis jos mulla olis tilanne et nuorempi huutais ja kun jätän vanhemman syömään yksin niin minä ainakin oletan että kun palaan on vastassa kamala sotku.. Ja sotkut saa siivottua; meillä on ainakin pesukone joka pesee mun puolestani.

Ap. lla on nyt hyvä paikka kasvaa, koskaan ei oo liian myöhästä miettiä tekojaan ja niiden vaikutuksia. Mutta jos alat turvautumaan väkivaltaan niin mieti miksi et jaksa kasvattaa?

Monesti oon huomannu että pidän esikoista " vanhempana kuin onkaan" ihan koska on vauva joka on pienempi, esikoinen on taas nokkela ja osaa paljon. Pitää välillä oikein muistuttaa itseään että lapsi vasta oppi kävelemään ja harjottelee vielä liikkumista, ei osaa puhua..



Väsyneenä tulee tehtyä ylilyöntejä, mutta liika on liikaa -väkivaltahan on rikos oli se sitten nainen tai lapsi joka joutuu iskujen tielle.

Vanha talo ja vaneriovet, nyt on reiät hakasten kohdalla. Viimeisin haka oli rynkytetty niin kovasti irti, että ruuvi katkesi.



Ja muita lukkoja ovissa ei ole. Kun on vielä vuokra-asunto, en voi paljon rempatakaan.



Toki siivoan silloinkin kun nukkuvat, mutta kun tuota tuhoa tulee silloinkin, kun hetkeksi selkänsä kääntää ja sitten on kiire siivota vesivahinkoja, niin ei voi odottaa yötä...



Eikä lapsia voi toisaalta sitoa sänkyihinsäkään. Hmm. Muita neuvoja?

Höpsistä ja piste.

Sen huomaa kyllä ihan selkeesti kirjoitustyylistä. Ls:n työntekijä ei kävisi noin kuumana, vaan kirjoittaisi asiallisempaa tekstiä.