Taas oli lapsen pitänyt koulussa kertoa, missä on hiihtolomalla matkustanut. Opettaja sitten kehuskellut lapsille omalla matkallaan ja tuonut kuvia nähtäväksi. Nyt opettajakin on lähtenyt tähän kilpavarusteluun mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Meidän opettaja toi peräti kerran ulkomaanmatkaltaan karkkia (karkki/oppilas) koko luokalle, se oli suunnilleen vuoden kohokohta, mutta luultavasti sellainenkin olis kiellettyä nykyään :D

Ei onneksi ole kiellettyä! T. Ope joka matkustelee joka lomalla ja aina tuo matkakohteesta jotakn maisteltavaa jännää luokalle.

Hämmentävää, että joku voi pahoittaa matkoista kertomisesta mielensä. Kyllä mä kerroin matkoistani kavereille, työkavereille, pomolle jne. Ja he kertovat omistaan. Kerrotaan ja keskustellaan kyllä monista muistakin kokemuksista ja aktiviteeteista, se on ihan normaalia kanssakäymistä.

Ilmeisesti koulussa ei saisi puhua mistään mikä on opettajan käsikirjan ulkopuolelta?

Ohis: omalta kouluajaltani muistan yhden perheen, joka kävi talvilomalla Kanarialla.

Muistan ajatelleeni, että mahtaa olla melko kamala paikka, kun sieltä tulee niin pahoin palaneena takaisin. (Lapsi oli nelos- tai vitosluokkalainen ja iho kesi viikkoja matkan jälkeen.)

Ap:n mielestä on siis parempi opettaa lapset jo pienestä kateellisiksi, katkeriksi ja pahansuoviksi? Kukaan muu ei saa koskaan tehdä mitään kivaa, eikä varsinkaan kertoa siitä kenellekkään. Istutaan vaan musta huppu syvällä päässä ja odotetaan murjottaen seuraavaa asiaa josta loukkaantua.

Minusta kaikkien opettajien pitäisi opettaa kaikille lapsille minimalismia. Eletään niukasti, jolloin kaikki voittavat: Luontoäiti kiittää, eikä varallisuuserot tule niin paljon näkyviin. 

Kaikilla hyvä olla. 

Äh. Kateus tappaa kalatkin vedestä. Jos joku iloitsee tekemästään kivasta asiasta ja näkemistään uusista jutuista, se ei ole automaattisesti KEHUSKELUA.

Se sitäpaitsi on opetajan perustaitoa, että osaa innostua ja kysellä mukavia myös kotona tapahtuvista lomatekemisistä. Että eikös olekin kivaa kun saa nukkua aamulla pitkään, ja mitä peliä sanoitkaan pelanneesi? Millainen se on?

Eli tietenkin myös niiden lomaa hymistellään, jotka eivät ole tehneet mitään ihmeempää.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä opettajat on harrastanu tätä jo kauan. Ite kävin 90- luvulla ala-astetta ja silloin luokanopettaja muisti joka loman jälkeen tuoda kuvia meille oppilaille näytettäväksi ja jonkun uuden matkamuiston luokan seinälle tai omalle työpöydälleen.

Oma poika aloitti juuri ala-asteella ja sielläkin oli opettaja käyttänyt yhden oppitunnin vain kertoakseen omasta joululomareissustaan Thaimaassa.

Henk.koht en näe tätä yhtään huonona asiana, jos samalla opetetaan lapsille kyseisen valtion kulttuuria ja tapoja. Se, että lapset kertovat omista matkoistaan on sivistävää. Nekin jotka eivät matkustele voivat nauttia tarinoista. Turha kääriä lapsia pumpuliin, kyllä se kilpavarustelu ja perheen varallisuus tulee esille puhelimissa ja villityksissä.

Musta se oli aina tosi kivaa, kun opettaja kertoi matkoistaan ja yleensä toi myös karkkia tai muita matkamuistoja koko luokalle. Sai edes jotakin välillisiä kokemuksia ulkomaista, kun meidän perheemme ei koskaan voinut käydä missään.

Kyllä vaan kaikkien suomalaisten pitää pukeutua säkkiin ja ripotella tuhkaa päällensä, ettei vain joku kadehtisi, että sillähän on ihan ehjät housut ja takki päällä.

En ole koskaan antanut itseni kadehtia mitään, mitä toisella on ja minulla ei. Joitakin se on jopa harmittanut.

Vierailija kirjoitti:

Joo. Meillä lapsi lasketteli koko hiihtoloman. Oltiin siis kotona ja käytiin läheisessä laskettelukeskuksessa päivittäin. Mietti sitten jo viikonloppuna mitä kertoo oikeestaan lomastaan, koska heillä pitää kertoa aina KOLME ERI JUTTUA ja hän on tehnyt vain yhtä ja samaa...

Voi jestas! Eihän nuo kolme eri juttua tarkoita mitään kolmea erityistä asiaa, vaan ihan mitä vain tavallista asiaa (luin, söin, juttelin mummun kanssa, tapasin kaverin, hyppäsin hyppyristä)...

Kehuskeli?

Matkustaminen on normaalia. Kiva, että opettaja kertoo lapsille matkakokemuksistaan. 

Mikä ongelma tämä on? Minäkin oli opettajana erikoisella matkalla ja jaoin lapsille kokemuksen siitä. Nuohan nauroi niitä kommelluksia. Vaikea kuvitella, että oppilaat kokisivat kateutta opettajan matkoista, ehkä enemmänkin keskenään. Vai kokiko joku omana kouluaikana ongelmaa siitä, mitä opettaja teki tai osti tai matkusti? Enpä usko.

Ja muistan kuinka kivaa oli, kun luokkakaveri oli esim. lukioaikana safarimatkalla ja sai bilsan tunnilla näyttää dioja ja kertoa kaikkea sieltä. Ei mun takapuoli ainakaan heilunut, vaikka muut olisi päässyt matkalle. Ehkä saattoi vähän joskus häiritä sillä hetkellä, mutta ei sillä tavoin, että traumaa olisi jäänyt. Sitä paitsi ei maailma ole tasa-arvoinen.... Se on hyvä lapsenakin oppia. En kehoita lapsia retostelemaan matkoillaan, mutta ei niitä salatakaan tarvi, jos joku haluaa jotain kertoa.

Ei kyllä seitkytluvulla missään ulkomailla käyty.

Meidän enkun ope kävi aina joululomalla Amerikassa ja muisti meillekin tuoda aina jotain vaahtokarkkeja tai muuta mitä ei Suomesta edes saanut. Oli tosi mukavaa ja ei todellakaan oltu mitenkään kateellisia vaan ilosia. Se samainen opettaja sitten kertoi paljon amerikkalaisesta tapa kulttuurista yms. josta ollut mielestäni todella paljon hyötyä myöhemmin. Paljon enemmän kuin pelkästä kielen opetuksesta ja kielioppisäännöistä.

Eli jos MINÄ en voi tehdä jotain, muut, jotka voi, ei saa puhua siitä?

Jo on logiikka. Tässä maailmassa ei ikinä saa eikä ole tarviskaan saada kaikkea mitä joku muukin. Se on normaalia elämää!!!

Mulla oli 1990-luvulla ranskankielen ope, joka kertoi aina reissuistaan Ranskaan. Oli tehny ekan reissunsa nuorena fillarilla, sittemmin rättisitikoilla. Kertoi tosi hauskoja juttuja, välillä kuunneltiin ranskankielisiä levyjä. Oli tosi mainio äijä.

80-luvun alkupuolella ala-asteen 2. luokan opettajamme otti jopa omaa lomaa pari viikkoa, jotta pääsi Havaijille juoksemaan maratonin. Tästä sitten riittikin puhetta lähes loppulukukaudeksi. En muista, että sitä olisi mitenkään pahana pidetty, koulussa tai kotona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tietysti opettaja voi omia matkojaan jonkin verran esitellä, se ei aiheuta vielä oppilaissa eriarvoisuutta. Mutta joissain koulussa tehdään jotain ihme matkaesitelmiä tms. matkoista mitä on tehny, niin ne on semmosia mitkä voi aiheuttaa eriytymisiä luokassa, kun ei kaikilla ole kuitenkaan varaa mennä välttämättä edes minnekään.

No eikö sitten ole hyvä, että saa vöhön käsitystä maailman monimuotoisuudesta, kun joku muu kertoo kokemuksistaan? Sitä paitsi, mielenkiintoisen esitelmän saisi myös siitä, mitä nöhtiin ja koettiin talvisella metsäretkellä tai lähiseudun kulttuurikohteista. Näissä käyminen on joko ilmaista tai suhteellisen edullista. Varmasti saa niistä pitää esitelmän, jos haluaa. Vanhemmista kiinni, viekö Lapsia näihin paikkoihin.

Jos ei ole lomaa, niin miten viedä? Kaikki ei tosiaan ole opettajia tai muita julkisen sektorin runsaslomaisia tyyppejä.

Viikonloppuna. Iltaisin. Metsään voi mennä myös alkuillasta otsalampun kanssa ja sytyttää nuotion. Ainakin meilläpäin oli esim hiihtoloman aikaan lukuisia päivätapahtumia kouluikäisille seurakunnan, kaupungin, museoiden ja yhdistysten taholta, jos vanhemmat ei kykene järjestämään.

Voi että. Kyllä oli niin innostavasti kerrottu, että varmaankin kaikki rikkaat perheet lopettavat nyt ulkomaan matkailunsa. Jatkossa he viettävät takuulla iltansa loskaisissa metsissä taskulampun valossa.

Niin, ja ennen kuin tulet huomauttamaan, että nyt on lunta ja pakkasta, niin aika monena vuonna hiihtolomia on jouduttu viettämään ihan toisenlaisessa säässä.

Voi, voi. Olemme parhaillaan Meksikossa viettämässä hiihtolomaa ja lapset jatkaa koulusta ensi viikon omaa lomaa. Ja kun iho on sen verran punainen, niin satuinpa virheekseni tänne palstalle surffaillessa, kun lojun huoneessa. Voi jeesus, me reissaamme, koska meillä on varaa ja priorisoimme nämä matkat monien muiden huvien ohi. Se on meidän valinta ja jos jotain luokkakaveria vaivaa, niin sopii vaan siinä perheessä vähän elää säästeliäämmin tai tehdä enemmän töitä. Meillä painetaan todella paljon töitä, minulla on normaali päivätyö ja lisäksi teen miehen firman paperityöt. Mies taas tekee välillä ympäripyöreitä päiviä. Pitäisikö tässä vielä jotenkin hävetä, että kaiken tämän jälkeen meillä on varaa käydä pari kertaa vuodessa kunnon matkalla?

Kyllä tuommoinen voi olla uusien asioiden opettamista eikä leuhkimista. Enemmän ala-asteiässä otti kupoliin, kun opettajat kuvailivat kaikkia niitä herkkuja, joita olivat välitunnilla opettajanhuoneessa mässyttäneet. Karkin ja muiden herkkujen syöminenhän oli oppilailta kielletty...