Missä asioissa tunnet olevasi epätyypillinen sukupuolesi edustaja?
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
En lue naistenlehtiä.
Minäpä luen.
T. 39v mies
Suomessa tuntuu aikuiselle naiselle olevan suhteellisen epätyypillistä rakastaa mekkoja, korkeita korkoja, ruuanlaittoa, siivousta, lapsia, vauvoja, koiranpentuja, vaaleanpunaista, kukkasia, höpsöjä juttuja, hiusten laittamista, kaikkea söpöä ja kaunista ja ihanaa!!
Vihaan miestentöitä, olen niille suorastaan allerginen. En yritä olla samalla viivalla kuin miehet miesten asioissa, jätän ne heille. Itken herkästi ja pyydän apua, jos en osaa.
En sano että tämä olisi hyvä tai huono asia, sanon vain että olen huomannut olevani epätyypillinen suomalainen nainen. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kinusin lapsena eniten nukkekotia. En sanut koskaan oikeaa nukkekotia, mutta askarreltiin aina tosi surrkeita laatikoita pahvilaatikoista. Ne ei ees oysyneet pystyssä ja tavarat tippuilivat ulos lokeroistaan.
Mies 22v
Mä leikin siskon kanssa barbeilla. Sain muutaman omankin. Ne on vieläkin jossain tuolla mun kaapissa. Lisäksi leikin usein prinsessaa ja ylipäänsä ihailin Disneyn prinsessoja yli kaiken. Mulla kesti tämän sukupuoliasian tajuamisessa todella kauan. Halusin olla tyttö vähän samaan tapaan kuin sisko halusi olla hevonen. Murrosikään asti olin tosi tyttömäinen. Tämä on yksi mun menneisyyteni synkistä salaisuuksista... Nykyisin olen aika tavallinen.
Mies 31v
Tää on jotenkin tosi suloinen kuvaus. Ja hyvä jos vanhemmat on olleet luontevia noiden mieltymysten kanssa, 90-luvulla ei ehkä vielä oo hirveesti mietitty sukupuolisensitiivisyyttä kasvatuksessa.
Olen mies,enkä voisi kuvitella mitään tylsempää, kuin jääkiekon seuraaminen. En ole ikinä vaivautunut opettelemaan tuntemaan edes sen sääntöjä. Jotain 'siniviivaahan' ne siinä hokevat, mutta minulle ihan evvk.mikä se se sitten onkaan, joku niistä pelin kenttämerkeistä kaiketi..
En ole kiinnostunut sisustamisesta ja olen melkoinen sottapytty. En myöskään pidä ruuanlaitosta tai leipomisesta. Näitä lukuunottamatta olen ominaisuuksiltani enemmän naistyypillinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakastan seksiä, en halua lapsia, ei kiinnosta keikistellä ja yrittää olla erityisen mieliksi jollekin miehille. Olen... aito, sellainen kuin olen, en halua enkä jaksa esittää.
Minulla on ystävän nainen, joka on samanlainen kuin sinä enkä minä mitenkään ole pitänyt häntä jotenkin "epätavallisena" naisena. Lähinnä enemmänkin aikuisena naisena koska hän on jo yli kolmenkympin ja tuollaiset keikistelyt kuuluu sinne parinkympin tienoille jos on tapahtuakseen. Iän myötä ei enää jaksa esittääkään jos siihen on joskus ryhtynyt.
Näin parikymppisenä tuntuu, että olen hieman elätavallinen tällaisena. Ehkä kymmenen vuoden päästä olen ihan normaali.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa tuntuu aikuiselle naiselle olevan suhteellisen epätyypillistä rakastaa mekkoja, korkeita korkoja, ruuanlaittoa, siivousta, lapsia, vauvoja, koiranpentuja, vaaleanpunaista, kukkasia, höpsöjä juttuja, hiusten laittamista, kaikkea söpöä ja kaunista ja ihanaa!!
Vihaan miestentöitä, olen niille suorastaan allerginen. En yritä olla samalla viivalla kuin miehet miesten asioissa, jätän ne heille. Itken herkästi ja pyydän apua, jos en osaa.
En sano että tämä olisi hyvä tai huono asia, sanon vain että olen huomannut olevani epätyypillinen suomalainen nainen. :D
No ehkä hieman 'epätyypillistä' nykyisin, mutta perinteisessä mielessä ei kyllä mitenkään 'epänaisellista' kuitenkaan sinänsä .
En tiedä onko tämä epätyypillistä, mutta inhoan juoruilua ja olen hieman "miesmäinen" siinä että tykkään, kun asiat sanotaan suoraan ja vähäsanaisesti. Tykkään enemmän yhdessä tekemisestä ja urheilusta, kuin juttelusta.
Muuten olen aika tyypillinen nainen kylläkin :)
Olen karvainen. Minulla on suurehkot luut, vaikka olen timmi ja pienikokoinen. Olen Y-vartaloinen enkä kovin feminiininen. Takapuoli ja lantio ovat miesmäisen kapeat, vyötärö suora, mutta rinnat suurehkot. Leukalinjani on vahva, mutta posket pyöreät ja lapsekkaat. Voisin helposti näyttää pikkupojalta lyhyessä tukassa.
Olen kiinnostunut tieteestä ja konsolipeleistä. Katson usein pornoa. Shoppailu on mielestäni uuvuttavaa, enkä osaa meikata tai laittaa hiuksia kummoisesti. Lapset eivät herätä minussa äidillisiä tunteita, vaan tuntuvat vierailta. Vanhukset herättävät kyllä empatiaa.
En ole kaunis, mutten rumakaan. Koen itseni naiseksi ja käyttäydyn ja elehdin feminiinisesti. Juttuni ovat enemmän samaa maata nörttimiesten kuin naisten kanssa.
Olen jonkinlainen sekasikiö feminiinisyyttä ja maskuliinisuutta. Onneksi miehenikin on samanlainen kummajainen päinvastaisella tavalla, eli feminiininen mies. Pidänkin enemmän "kauniista", tunteellisista miehistä kuin karskeista uroksista.
Sinä et varmaankaan ehkä ajattele niin, mutta tässä viestissäsihän väität että suurin osa naisista haukkuu tai selkäänpuukottaa muita naisia. En ole itse kokenut vastaavaa, joten ajattelin vain nostaa tämän esille.