Lue keskustelun säännöt.
Missä asioissa tunnet olevasi epätyypillinen sukupuolesi edustaja?
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni aina puhuu siitä että olen hyvin naisellinen nainen, mutta ilman naisten huonoja puolia; en äksyile, kiukuttele, ole vaikea ja ärtyisä, valita tai nalkuta, en syyllistä tai uhriudu, en päde tai nipota., tai puhu lakkaamatta. Siis tämä mieheni sanomana. Olen lähes aina hyvällä tuulella, kun olen huonolla tuulella olen hiljainen ja vetäytyvä. Käsittelen itsekseni ikävät tunteet. Kun puhun ongelmista, etsin ja kysyn ratkaisua, moni nainen ei ihmeekseni puhuessaan etsi ratkaisua vaan haluaa vain kuulijan omille ongelmilleen, mikä minulle on vierasajattelutapa. Omen myös suorituskeskeinen joissakin asioissa.
En kärsi pms oikeista.
Ovispäivinä olen kiimainen. Seksiä tekee mieli kokoajan. Tykkään ja tarvitsen seksiä. Saan orgasmin myös ilman esileikkiä. Sytyn nopeasti. Teen seksialoitteita miehelleni, mm viettelen seksiin.
Olet ilmeisesti hyvin nuori. Montako viikkoa olet ollut yhdessä miehesi kanssa?
Olen 43 vuotias nainen, kaksi lasta ja miehen kanssa olen ollut 15 vuotta yhdessä. Mieheni on ensimmäineni:) tässä fasiliteetti
Musta tuossa listauksessa ei ole muuta epätyypillistä kuin todella negatiivinen käsitys tyypillisestä naissukupuolen edustajasta. - 31, N39, yhdessä 13 vuotta, mies ei ensimmäinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- En halua käydä shoppailemassa, kahviloissa tai ravintoloissa
- En pidä matkustelusta
- En ole eläinrakas
- Minulla on vain miespuolinen ystävä (oma mieheni)
- Teen kaikki kotityöt mielelläni
Varsinkin tuo matkustaminen on sellainen juttu mitä moni nainen täällä tuntuu rakastavan.
En halua naimisiin enkä varsinkaan halua mitään prinsessa-kermakakkuhäitä. En halua lapsia. Inhoan ruuanlaittoa ja leipomista, jälimmäistä teen kerran vuodessa - jouluksi. En ole kovin kiinnostunut sisustamisesta enkä osaa pitää kotia siistinä. En tykkää mistään käsitöiden tekemisestä tai diy-projektien toteuttamisesta, enkä kyllä edes osaisikaan esim. ommella tai virkata. Eli olen aika lailla ns. perinteisen naiskuvan vastainen, mutta en kyllä usko olevani mikään uniikki lumihiutale.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni aina puhuu siitä että olen hyvin naisellinen nainen, mutta ilman naisten huonoja puolia; en äksyile, kiukuttele, ole vaikea ja ärtyisä, valita tai nalkuta, en syyllistä tai uhriudu, en päde tai nipota., tai puhu lakkaamatta. Siis tämä mieheni sanomana. Olen lähes aina hyvällä tuulella, kun olen huonolla tuulella olen hiljainen ja vetäytyvä. Käsittelen itsekseni ikävät tunteet. Kun puhun ongelmista, etsin ja kysyn ratkaisua, moni nainen ei ihmeekseni puhuessaan etsi ratkaisua vaan haluaa vain kuulijan omille ongelmilleen, mikä minulle on vierasajattelutapa. Omen myös suorituskeskeinen joissakin asioissa.
En kärsi pms oikeista.
Ovispäivinä olen kiimainen. Seksiä tekee mieli kokoajan. Tykkään ja tarvitsen seksiä. Saan orgasmin myös ilman esileikkiä. Sytyn nopeasti. Teen seksialoitteita miehelleni, mm viettelen seksiin.
Olet ilmeisesti hyvin nuori. Montako viikkoa olet ollut yhdessä miehesi kanssa?
Olen 43 vuotias nainen, kaksi lasta ja miehen kanssa olen ollut 15 vuotta yhdessä. Mieheni on ensimmäineni:) tässä fasiliteetti
Musta tuossa listauksessa ei ole muuta epätyypillistä kuin todella negatiivinen käsitys tyypillisestä naissukupuolen edustajasta. - 31, N39, yhdessä 13 vuotta, mies ei ensimmäinen
Jep, tyypillinen nainen nalkuttaa, pätee, uhriutuu, nipottaa, on vaikea ja syyllistää.. Just. Surullista myös että kirjoittaja joutuu kaiken negatiivisen käsittelemään aina yksin eikä miehelle voi sanoa mitään koska sitten on "tyypillinen valittaja nainen."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole sellainen hormonimyrskyjen mukaan ailahteleva, kuten jotkut naiset. (Lisättäköön, että tunnen kyllä muitakin naisia, jotka eivät mielestäni ole.)
En välitä kliseisistä romanttisista eleistä, kuten kynttiläillallisista. Pidän kyllä sellaisesta romantiikasta, kun huomioidaan sellaisella, josta toinen pitää.
Siis todella epätyypillistä, wau ;)
Tyypillinen nainen siis "ailahtelee hormonimyrskyjen mukaan" ja pitää "kliseisen romanttisista eleistä". Ihan tosiaan joku ajattelee noin, sitä voisi jo pitää epätyypillisenä käytöksenä ihan sukupuolesta riippumatta.
Tuohan hormonijuttu ainakin pitää paikkansa. Monet naiset jotka tunnen (myös minä) suuttuvat nopeasti mutta rauhoittuvat samantien, innostuessaan puhuvat jostain asiasta paljon (niin paljon että mies käskee rauhoittumaan), ottavat asiat raskaasti (surullinen uutinen ventovieraan kohtalosta tekee masentuneeksi), suurta draamaa saadaan aikaiseksi esim siitä kun sukkien jalkaan laitto tuntuu inhottavalta (valitellaan kuinka ärsyttää).
Öh mitä, tuntemasi naiset useinkin valittavat kuinka ärsyttää pistää sukat jalkaan..?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mieheni aina puhuu siitä että olen hyvin naisellinen nainen, mutta ilman naisten huonoja puolia; en äksyile, kiukuttele, ole vaikea ja ärtyisä, valita tai nalkuta, en syyllistä tai uhriudu, en päde tai nipota., tai puhu lakkaamatta. Siis tämä mieheni sanomana. Olen lähes aina hyvällä tuulella, kun olen huonolla tuulella olen hiljainen ja vetäytyvä. Käsittelen itsekseni ikävät tunteet. Kun puhun ongelmista, etsin ja kysyn ratkaisua, moni nainen ei ihmeekseni puhuessaan etsi ratkaisua vaan haluaa vain kuulijan omille ongelmilleen, mikä minulle on vierasajattelutapa. Omen myös suorituskeskeinen joissakin asioissa.
En kärsi pms oikeista.
Ovispäivinä olen kiimainen. Seksiä tekee mieli kokoajan. Tykkään ja tarvitsen seksiä. Saan orgasmin myös ilman esileikkiä. Sytyn nopeasti. Teen seksialoitteita miehelleni, mm viettelen seksiin.
Kyllä nyt kiiltää sädekehä! Noin :D
En pidä lapsista enkä ole koskaan halunnut olla äiti, tätä kummasteltiin erityisen paljon varsinkin silloin kun olin pieni. En koskaan haluaisi olla esimerkiksi opettaja, lääkäri, sairaanhoitaja tai muussa ns. ihmisläheisessä työssä. Kouluttauduin alalle, jossa on suunnilleen saman verran miehiä ja naisia, mutta olen miettinyt, että minulle sopisi varmaankin paremmin joku teknisen alan työ tai jopa raskas fyysinen työ, jossa ei tarvitsisi olla tämänkään vertaa tekemisissä ihmisten kanssa. Inhoan shoppailua (kirppareita ja vintage-kauppoja ei lasketa tähän). Minulla on paha tapa kiroilla kuin rekkakuski.
Monilta osin olen kuitenkin varmasti myös melko naisellinen. Rakastan kauniita (vintage-)vaatteita ja pukeudun pääasiallisesti hameisiin ja mekkoihin. Meikkaan aina ulos mennessäni. Pidän ruuanlaitosta, leipomisesta, siivoamisesta ja muista kotihommista. Pidän eläimistä hyvin paljon. Minulla ei ola ajokorttia, mutta toisaalta välillä haaveilen esimerkiksi hävittäjälentäjän urasta siitä huolimatta, ettei vatsani takuuvarmasti kestäisi kyseistä hommaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua huvittaa nämä naiset jotka sanovat että eivät ns.puukota selkään tmv. mutta sitten kuitenkin kommentissaan piilovittuilevat muille naisille epäsuorasti. Jotenkin tulee sellainen fiilis että tuon korostamisella vain yritetään peittää kyseistä piirrettä itsessä.
Muuten toistaiseksi olen tykännyt tosi paljon miesten vastauksista tässä ketjussa. Naisena tiedän yhtä sun toista meikäläisistä, mutta miehet valitettavasti liiankin usein jäävät stereotyyppien varaan minun mielessäni.
En kokkaa meillä päivällistä juuri ikinä, jos mies on kotona, koska mies yksinkertaisesti osaa paljon paremmin ja lopputuloksen voi jopa syödä. Sen sijaan minä yleensä kokoan kaikki ikean huonekalut, korjaan heiluvat tuolinjalat ja asennan lamput kattoon.
Tämä on todella stereotyyppinen käsitys naisten ruokailusta, mutta en pidä useimmista terveellisistä ruoista, esim. avokado ja täysjyväpasta, vaikka olenkin sporttinen nainen, vaan multa saa aina äänen pakastepizzalle tai kebabille. (Mies sensijaan on omasta lapsuudenkodista omaksunut nuo täysjyväpastat...) En "välipalalaidunna" tunnin välein vaan syön kerralla kuin äijä. Buffetissa kerään kyllä ihmetystä kavereilta, että miten voi pieni hoikka nainen jaksaa noin paljon.
Tätä kirjoittaessa tuli mieleen, että pitäisi kutsua mies kirjoittamaan oma versionsa tähän. :D se käy muuten kanssa av-palstalla, vaikka mies onkin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En haaveile lainkaan vituista vaan kyrvistä ja perseistä. Miehistä en kyllä tykkää yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakastan seksiä, en halua lapsia, ei kiinnosta keikistellä ja yrittää olla erityisen mieliksi jollekin miehille. Olen... aito, sellainen kuin olen, en halua enkä jaksa esittää.
En oo koskaan ollu tyrkky, enkä edes yritänyt iskeä miestä. Mulla on se periaate , että ellei mies kiinostu minusta omasta aloitteestaan, en kiinnosta häntä oikeesti . Joten se on sillä taputeltu.
Jossain vaiheessa suhdetta kuitenkin ( näin monella kaverilla) mies huomauttelee, että SINÄHÄN se aloitteen teit.....
En oo pitempiä aikoja ollu sinkku, en nytkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tykkään joukkueurheilusta harrastajana ja katsojana. Tykkään tietokonejutuista. En halua keskustella meikeistä tai muodista. -Nainen, tietysti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni aina puhuu siitä että olen hyvin naisellinen nainen, mutta ilman naisten huonoja puolia; en äksyile, kiukuttele, ole vaikea ja ärtyisä, valita tai nalkuta, en syyllistä tai uhriudu, en päde tai nipota., tai puhu lakkaamatta. Siis tämä mieheni sanomana. Olen lähes aina hyvällä tuulella, kun olen huonolla tuulella olen hiljainen ja vetäytyvä. Käsittelen itsekseni ikävät tunteet. Kun puhun ongelmista, etsin ja kysyn ratkaisua, moni nainen ei ihmeekseni puhuessaan etsi ratkaisua vaan haluaa vain kuulijan omille ongelmilleen, mikä minulle on vierasajattelutapa. Omen myös suorituskeskeinen joissakin asioissa.
En kärsi pms oikeista.
Ovispäivinä olen kiimainen. Seksiä tekee mieli kokoajan. Tykkään ja tarvitsen seksiä. Saan orgasmin myös ilman esileikkiä. Sytyn nopeasti. Teen seksialoitteita miehelleni, mm viettelen seksiin.
Olet ilmeisesti hyvin nuori. Montako viikkoa olet ollut yhdessä miehesi kanssa?
Olen 43 vuotias nainen, kaksi lasta ja miehen kanssa olen ollut 15 vuotta yhdessä. Mieheni on ensimmäineni:) tässä fasiliteetti
Musta tuossa listauksessa ei ole muuta epätyypillistä kuin todella negatiivinen käsitys tyypillisestä naissukupuolen edustajasta. - 31, N39, yhdessä 13 vuotta, mies ei ensimmäinen
Kerroin vain mitä mies ajattelee, toki näkee minut varmaan vaaleanpunaisten lasien läpi:)
Ja mies sanoo tätä, kun siskoni ovat hyvin voimakastahtoisia, dominoivia. Ovat vaativissa johtotehtävissä työelämässä, mutta mieheni jaksaa aina verrata minua heihin, ja sanoo että ei tykkää siitä pätemisestä, nipottamisesta, äksyilystä jne.
Ja en muuten itse ole minään vaatimaton luonne. Joten ehkä tässä on vähän omakehua mukana vaikkakin vain lainaan mieheni kommentteja minusta naisena. Ehkä se korostuu kun mies jaksaa aina päivitellä siskojeni luonteen ”huonoutta.”, päivääkään ei kuulemma seurustelisi heidän kanssa.
En pidä vaaleanpunaisesta, en ole ikinä pitänyt. Sisustaminen, ihmissuhdehömpän vatvominen ja kodinhoito eivät kiinnosta pätkääkään, saippuasarjat ja tosi-tv lähinnä oksettavat. Huumorintajuani kuvailisin mustaksi ja sairaaksi. Pelaan konsolipelejä, ja rakastan scifiä, kauhua ja fantasiaa. En osaa kävellä korkokengillä ja en ihmeemmin pidä hameista tai mekoista.
Vierailija kirjoitti:
Rakastan seksiä, en halua lapsia, ei kiinnosta keikistellä ja yrittää olla erityisen mieliksi jollekin miehille. Olen... aito, sellainen kuin olen, en halua enkä jaksa esittää.
Minulla on ystävän nainen, joka on samanlainen kuin sinä enkä minä mitenkään ole pitänyt häntä jotenkin "epätavallisena" naisena. Lähinnä enemmänkin aikuisena naisena koska hän on jo yli kolmenkympin ja tuollaiset keikistelyt kuuluu sinne parinkympin tienoille jos on tapahtuakseen. Iän myötä ei enää jaksa esittääkään jos siihen on joskus ryhtynyt.
Mulla ei ole tyylitajua. En osaa sisustaa enkä pukeutua nätisti. En vain tajua mitkä asiat sopii yhteen. En ole muutenkaan luova enkä saa asioita näyttämään kivalta tai houkuttelevalta muuten kuin joskus sattumalta.
Olen harvinaisen huono multitaskaaja, useimmat miehetkin on varmaan parempia kuin minä. Jotenkin aina ärsyttää kun puhutaan siitä, miten hyviä naiset on tässä.
Olen käytännöllinen. En pidä kotona koristeista tai "tunnelmanluojista", kuten tauluista, kukista tai kynttilöistä. Okei, joskus harvoin poltan kynttilää pimeässä, kun tulee jouluinen olo ja tuoksu muistuttaa lapsuudesta. :D Se onkin sitten ainoa "joulukoriste". Päälläni en pidä koruista, kengistä joissa on kantaa tai joiden laittaminen/poistaminen on hidasta, farkuista enkä tiukoista vaatteista. En pidä myöskään meikistä, hiuskoristeista tms. asioista, joita pitää korjata/tarkistella.
Liian testosteronin takia (oletan) näytän mieheltä niin naamasta kuin muusta kropasta. Naamani näyttää vakavalta ja ilottomalta, silmät kylmiltä ja sieluttomilta. Joka puoli kehosta on miesmäisesti vääristynyt: hiusraja, korvat, iho... you name it. Jopa aataminomena näkyy.
Vierailija kirjoitti:
En tykkää juoruilusta, inhoan puhua puhelimessa, en tykkää kotimyyntikutsuista, en syö lisäravinteita, en välitä naisten kesken höpsöttelystä, en tykkää kulkea kaupungilla tai ostoskeskuksissa shoppailemassa, en käy Ruotsinlaivoilla enkä Tallinnan-.
Ehkä nämä on kliseitä, ehkä luulen väärin, mutta näitä tuttavapiirin naiset tekee ja minua ei todellakaan kiinnosta.
Tykkääkö joku oikeasti kotimyyntikutsuista?
Miksi olet yhdessä miehen kanssa, joka puhuu noin rumasti sinun sukupuolestasi?