Eka työharjoittelu takana ja haluan lopettaa opinnot. Ihan kamalaa:(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avatkaa hieman tarkemmin näitä kokin ammatin nurjia puolia. Ulkopuolisesta tuntuu, että mikäs tuossa on ruokia tehdä, jos homman hallitsee. Saa vielä olla omassa boksissaan, tarjoilijat ottavat vastaan asiakaspalautteet.

Olen koulun keittiössä ja teemme esimerkiksi keitot parinsadan litran kattiloissa. Ruuan teko ei siis ole mitään sievää sipistelyä ja persiljan asettelua, vaan raakaa mättämistä ja voimaakin siihen tarvitaan. Ainakin siihen kattilan pesuun kun ruokaroiskeet on palanut ja kuivunut reunoille. Ja kun ruoka kauhotaan löylykauhoilla gn-astioihin jotka viedään linjastoon. Jännetuppitulehdus yleinen. Dieettikokki on erikseen, hänellä on vähemmän kokattavaa ja osallistuu kaikkeen, kunhan ensin tekee omat työnsä.

Meillä on kiertävä lista ja kaikki tekee kaikkea. Tiskivuoron sattuessa kohdalle ei enää tarvitse lähteä salille, kun olet koko päivän ollut hihnan alku- tai loppupäässä tai vuokien esipesijänä. Siinä "ohimennen" pyyhkäiset ne monen sadan ihmisen astiat. Joku saattaa irrota keittiöstä viemään niitä puhtaita astioita paikalleen mutta pääsääntöisesti puhtaan pään ihmisen ne pitää vaan ehtiä viemään ennenkuin tiskihuone/linja on täysi ja ennekuin lautaset/lasit/aterimet/mikälie loppuu salista, vaatii ennakointia juoksuaskelia koska hihna suoltaa uutta koria koko ajan. Ei ihan koko päivää toki. Päivän päätteeksi pestään se huoneen kokoinen pesukone. Ja ne astiat muuten on KUUMIA, huuhteluvesi on lähes kiehuvaa.

Ja muut pesut, pöydät ja lattiat pestään joka päivä harjoilla ja vesiletkuilla, viemärit kerran viikossa. Yleensä kokki pesee.

Kylmäkön työ on minusta helpoin, hän valmistaa salaatin ja toisinaan jälkiruoan ja huolehtii kylmiöiden elintarvikkeiden kierron ja pesee ne kylmiöt. Myös purkaa kuormaa järjestäjän kanssa, meille tulee hurjia määriä raaka-aineita, pelkkiä perunoita (valmiiksi kuorittu, vedessä, ämpärissä = kumipottuja) voi tulla yhdessä kuormassa 100 kg.

Omavalvonnat sun muut päälle vielä, joka ruuasta otetaan näyte, kaiken lämpötiloja seurataan päivittäin jne pientä silppua joka vie työaikaa.

Ei tämä vuodatus nurjien puolien listaus ollut, vaan enempi kerrontaa keittiön arjesta. :)

Protip: laita kattila päälle ja vettä ja pesuainetta. Anna kiehua. Sitten pese roiskeet.

Ei kannata kuivana alkaa raapimaan.

Ei kestä kiittää.

Vaihda hoitoalalle. Siellä se paratiisi odottaa.

Turhaan täällä parjataan, ettei tradenomeille löytyisi töitä.. Kyllä löytyy. Palkkaus nyt ei ole aina kummoinen. Olin ite pitkään töissä kaupanalalla ja olin tyytyväinen, vaikka esimiehet oli luokattoman huonoja ja työehdot surkeat. No sit opiskelin kuitenkin tradenomiksi ja vaihdoin työn siistiin sisätyöhön isoon kansainväliseen yritykseen.

Onhan tämä ollut positiivinen yllätys ja oon nyt ihmetellyt, että miksen aiemmin lähtenyt opiskelemaan! Esimiehet ei kitise jokaisesta virheestä ja kohtele ku pikkulasta, taukoja on runsaasti ja saat aina pitää ne, saat olla kolme päivää omalla ilmoituksella saikulla, sua koulutetaan jatkuvasti, suhun luotetaan, työterveyshuolto toimii, tavoitteet on selkeät. Esimiestyö on laadukasta ja esimies tukee ja kannustaa. Ja työajat on ma-pe ja niissäkin on liukumaa!

Ei ole yhtään ikävä vanhaan työhön. Ettäjoo, vaihda ihmeessä alaa.

Haha :D

Voi anteeksi, tuo Ap tuli vahingossa.

Automaattisesti välillä tulee lisättyä kun itse aloitan keskusteluja täällä välillä.

Nro 72

En voi kyllä kenellekkään suositella ravintola - alaa. Tarjoilijat alkoholisoituneita, kyynistyneitä ja stressaantuneita, kokit vielä pahemmin. Palkka erittäin huono henkisesti ja fyysisesti rasittavasta työstä. Lopeta vielä kun voit, itse toivon etten olisi aloittanutkaan.

Nimimerkillä kyyninen ja stressaantunut kokki

913 kirjoitti:

Olet varmaan vielä nuori. Ehdit vaikka ja mitä vielä opiskelun ja töiden suhteen.

Sanoi olevansa yli kolmekymmentä.

Tämän päivän olen nyt tosissani pohtinut, että lopetanko ja olen tullut siihen tulokseen että todennäköisesti lopetan, jos vain pääsen nyt kevään yhteishaussa ammattikorkeaan. Olen vielä nuorehko ja velaton, joten voin hyvin vielä muuttaa suuntaa. Minulla on myös jonkin verran yliopisto-opintoja muutamien vuosien takaa, joten saan ehkä jotain hyväksilukujakin.

Juttelin eilen erään kokkiystäväni kanssa pitkän tovin tästä aiheesta ja hän myös oli sitä mieltä, että ala on mätä ja ohikulkuala. Töitä toki on.

Suurin osa työstä on sitä ilta- ja viikonloppupainotteista, ei voi luottaa että pääsisi päivätöihin. Ja haluan mieluummin fyysisesti kevyemmän työn.

Ei tuo koulutus hukkaan tule menemään silti, sillä joka tapauksessa teen tämän kevään loppuun ja olen saanut työkokemusta sekä keittiöstä että salista, sekä hygieniapassin. Alalla on tekijöistä kova pula ja minullekin on jo tarjottu kesätöitä.

Kesäduunina ja satunnaisesti opintojen ohessa voin hyvinkin näitä hommia tehdä, mutta en usko että pystyn ja jaksan uraa tästä lähteä tekemään.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Onhan niitä aamiais- ja lounaskokinkin hommia, jos iltatyöt ei miellytä. Kannattaako kuitenkaan jättää kesken, vaikka hakisit muuallekin? Ravintolatöillä rahoitetaan jatko-opinnot.

Tai sitten opintotuella ja- lainalla/toimeentulotuella/omaehtoisen opiskelun tuella ym., kuten on tarkoituskin.

Kannattaa opiskeluaikana keskittyä reippaaseen opiskeluun eikä alaan liittymättömien töiden tekemiseen, ne eivät johda kuin opintojen venymiseen, huonoon opintomenestykseen ja väsymiseen. Ja tämän sanon ihan kokemuksesta. Kesätyöt nyt ehkä opintojen alkuvaiheessa asia erikseen.

Vierailija kirjoitti:

Avatkaa hieman tarkemmin näitä kokin ammatin nurjia puolia. Ulkopuolisesta tuntuu, että mikäs tuossa on ruokia tehdä, jos homman hallitsee. Saa vielä olla omassa boksissaan, tarjoilijat ottavat vastaan asiakaspalautteet.

Kova kiire, stressi, (yleensä) viddumaiset työkaverit, (yleensä) vittumainen karjuva pomo, pitkät työpäivät ja fyysisesti raskasta. Myöskään palkka ei ole kovin hyvä verrattuna työn rankkuuteen. Vaatii kovat hermot ja joustavuutta työajoissa.

Joka päivän jälkeen selkä ja jalat huutaa hoosiannaa. Vaihdoin alaa kun alkoi kovin nakertamaan monen vuoden jälkeen.

t. ex-kokki

Vierailija kirjoitti:

Montako tuntia ne työvuorot on ja mitä harjoittelija niissä tekee? Onko jokainen päivä samanlainen? Ehtiikö pitää taukoja?

Itsellä kokkialan harjoitteluissa tein täyttä työpäivää, samaa tehtiin kuin muutkin työssäolevat kokit.

hah :D ei ravintolapuolella mitään taukoja ole. Ja jos kertoo menevänsä lakisääteiselle tauolle niin sillon saa vihat niskaan. Tarjoilijat ja kokit tauottaa jos pystyy.

Jos bongia pukkaa tulemaan salin puolelta niin siinä ei mihinkään tauoille lähdetä.

t. ex-kokki

Vierailija kirjoitti:

Oman kokemuksen perusteella sanoisin, että ei se yksi ole kaikki. Jos alalla on hyvät työllisyysnäkymät, varmaan sitten on valinnanvaraakin.

Minä taas oman kokemukseni kautta sanoisin, että ravintola-alalla yksi on kaikki, tai ainakin 97% paikoista. Se 3%, joissa voi olla helpompaa työntekijälle, on todennäköisesti jotain amatöörimäistä, kannattamatonta puuhastelua. Tai sitten joku kaupungin tukityöllistämispaikka, josta ei makseta oikeaa palkkaa. Mut siitähän ei nyt ollut kyse.

Ala vain on semmoinen rakenteellisesti, että töitä on painettava hulluna vuoroissa, päivät venyvät miltei aina, ja palkkaus ei ole kummoinen. Henkilöstökulut ovat isot, katteita on vaikea repiä kasaan ja kilpailu kovaa. Jos vedetään leppoisammin, menee miinukselle. Se ei ole kannattavaa liiketoimintaa. Vaihtelua esiintyy hieman lähinnä työkavereissa, ei mainittavasti työn määrässä tai työnkuvassa.

Ap:lle sanoisin, että jos et halua jatkaa kiireen, päivien jatkuvan venymisen/pitkien päivien ja kuormittavuuden vuoksi, vaihda heti alaa. Nämä asiat eivät tule muuttumaan, olit sitten aamiaiskokki, cartekokki tai lounaskokki. Jos

työkaverit tai vuorotyö ovat se, mikä risoo,voi hyvällä tsägällä päästä päivätöihin (harvemmin tarjolla tosin, palkka huono ilman lisiä) ja ilmapiiriltään kivempaan paikkaan.

Hyvät työntekijät sitten palkitaan ekstratöillä ja "vastuualueilla", joista ei saa siis rahallista korvausta. Ei kannata vapaaehtoisesti tarjoutua mihinkään tai tehdä liian huolellisesti, muuten saat pian tehdä kaiken ja lopulta olet burn outin kanssa saikulla.

Kokopäivätyö kokkina on pidemmän päälle todella raskasta, iän myötä vielä raskaampaa. Osa-aikatyö ei ole alalla oikeastaan vaihtoehto (ellei puoliso elätä), sillä siitä saatava tulo on lähinnä taskurahatasoista. Kokopäiväduunilla saa pakolliset kulut katettua, ehkä vähän jotain muutakin jos ei pk-seudulla asu tai ole velkaa.

Minä tein kokin hommia 7 vuotta ja lopulta masennuin ja uuvuin. Siinä sitten saikuttelin pätkissä noin vuoden ja päätin etten palaa enää keittiöön. Kolmekymppisenä lähdin opiskelemaan uuden ammatin ja se oli heittämällä elämäni paras ratkaisu.

-Entinen keittäjä, nykyinen kirjastonhoitaja

Opiskelija16v Perho kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avatkaa hieman tarkemmin näitä kokin ammatin nurjia puolia. Ulkopuolisesta tuntuu, että mikäs tuossa on ruokia tehdä, jos homman hallitsee. Saa vielä olla omassa boksissaan, tarjoilijat ottavat vastaan asiakaspalautteet.

Olen koulun keittiössä ja teemme esimerkiksi keitot parinsadan litran kattiloissa. Ruuan teko ei siis ole mitään sievää sipistelyä ja persiljan asettelua, vaan raakaa mättämistä ja voimaakin siihen tarvitaan. Ainakin siihen kattilan pesuun kun ruokaroiskeet on palanut ja kuivunut reunoille. Ja kun ruoka kauhotaan löylykauhoilla gn-astioihin jotka viedään linjastoon. Jännetuppitulehdus yleinen. Dieettikokki on erikseen, hänellä on vähemmän kokattavaa ja osallistuu kaikkeen, kunhan ensin tekee omat työnsä.

Meillä on kiertävä lista ja kaikki tekee kaikkea. Tiskivuoron sattuessa kohdalle ei enää tarvitse lähteä salille, kun olet koko päivän ollut hihnan alku- tai loppupäässä tai vuokien esipesijänä. Siinä "ohimennen" pyyhkäiset ne monen sadan ihmisen astiat. Joku saattaa irrota keittiöstä viemään niitä puhtaita astioita paikalleen mutta pääsääntöisesti puhtaan pään ihmisen ne pitää vaan ehtiä viemään ennenkuin tiskihuone/linja on täysi ja ennekuin lautaset/lasit/aterimet/mikälie loppuu salista, vaatii ennakointia juoksuaskelia koska hihna suoltaa uutta koria koko ajan. Ei ihan koko päivää toki. Päivän päätteeksi pestään se huoneen kokoinen pesukone. Ja ne astiat muuten on KUUMIA, huuhteluvesi on lähes kiehuvaa.

Ja muut pesut, pöydät ja lattiat pestään joka päivä harjoilla ja vesiletkuilla, viemärit kerran viikossa. Yleensä kokki pesee.

Kylmäkön työ on minusta helpoin, hän valmistaa salaatin ja toisinaan jälkiruoan ja huolehtii kylmiöiden elintarvikkeiden kierron ja pesee ne kylmiöt. Myös purkaa kuormaa järjestäjän kanssa, meille tulee hurjia määriä raaka-aineita, pelkkiä perunoita (valmiiksi kuorittu, vedessä, ämpärissä = kumipottuja) voi tulla yhdessä kuormassa 100 kg.

Omavalvonnat sun muut päälle vielä, joka ruuasta otetaan näyte, kaiken lämpötiloja seurataan päivittäin jne pientä silppua joka vie työaikaa.

Ei tämä vuodatus nurjien puolien listaus ollut, vaan enempi kerrontaa keittiön arjesta. :)

Protip: laita kattila päälle ja vettä ja pesuainetta. Anna kiehua. Sitten pese roiskeet.

Ei kannata kuivana alkaa raapimaan.

Ei kestä kiittää.

Pikkukattiloissa toimii, mutta menee haaskaukseksi kun puhutaan 100-300l kattiloista. Yleensä se palanut roipe on vasta yläreunassa. Paras on ensin kaapia ja huuhdella irtolika pois. Loput liotellaan letkulla pienellä norolla ja raapataan leipurinlastalla, sitkeimmät kohdat teräsvillalla. Sitten huuhtelu, pohjalle puhdas vesi ja vasta tässä vaiheessa pesuaine ja kunnon pesu.

Sori ot

Minäkin hain näin vanhemmalla iällä kokkikouluun, mutta tasan tarkkaan pidän lakisääteiset tauot ja muut sanokoon harjoittelupaikka vaikka mitä. Niistä en tingi. Jos ei käy niin sinne en jää.

Joka alalla se on tuollaista. Työelämä ei enää ole edes siedettävää vaan aina kamalaa. Suomessa työnteosta on tullut järkyttävää paskaa ja paskaa palkkaa maksetaan ja yhden ihmisen on tehtävä kolmen työt.

Perustulo voisi pelastaa paljon niin ihmiset pääsisivät omalle lomalle tarvittaessa. Nyt painostetaan ylitöihin ilman ylityölisiä.

Vierailija kirjoitti:

Minäkin hain näin vanhemmalla iällä kokkikouluun, mutta tasan tarkkaan pidän lakisääteiset tauot ja muut sanokoon harjoittelupaikka vaikka mitä. Niistä en tingi. Jos ei käy niin sinne en jää.

Harjoittelussa ehkä onnistuu. Eka työsuhde loppuu koeajalla.

Höpö höpö kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin hain näin vanhemmalla iällä kokkikouluun, mutta tasan tarkkaan pidän lakisääteiset tauot ja muut sanokoon harjoittelupaikka vaikka mitä. Niistä en tingi. Jos ei käy niin sinne en jää.

Harjoittelussa ehkä onnistuu. Eka työsuhde loppuu koeajalla.

Jep. Itsekin lähdin tarjoilijan työhön samalla periaatteella, mutta suunnitelmani tyssäsi siihen, kun olin ainut työntekijä salin puolella arkiaamuisin ja -iltaisin.

Tuota se on eikä se siitä muutu, vaihda suuntaa kun vielä voit. Tiedän niin monia alalle "jämähtäneitä", joita myöhemmin harmittaa. Itsellekin meinasi käydä niin.

Nuorena noissa hommissa oli hetkensä, rankan vuoron jälkeen poltella yöllä tupakkia työkavereiden kanssa takapihalla ja heittää huulta. Tai yhdessä naapurikuppilaan vetämään vuoron päätteeksi pikakännit. Mut aikuisena eri juttu.

Jos mahdollista, käy koulu loppuun ja mene laivakokiksi. Palkka jopa 5000€/kk, mutta työajat on tyyliin 2 viikkoa töissä, viikko maissa.

Meidän kahvila-ravintolassa kokki on aivan kypsä työhönsä. Palkkaus on yli 3000€ ja päivätyö.

Lounaita alle 140 ja alacartea alle 20 annosta. Haluaisin mahdollisimman paljon itsetehtyä kotiruokaa, kokki kyllä osaa tehdä maukasta ruokaa.

Keittiössä myös kylmäkkö ja tiskari erikseen.

Vaadinko liikaa? Miten motivoida ammattilaista?

Vierailija kirjoitti:

Joka alalla se on tuollaista. Työelämä ei enää ole edes siedettävää vaan aina kamalaa. Suomessa työnteosta on tullut järkyttävää paskaa ja paskaa palkkaa maksetaan ja yhden ihmisen on tehtävä kolmen työt.

Perustulo voisi pelastaa paljon niin ihmiset pääsisivät omalle lomalle tarvittaessa. Nyt painostetaan ylitöihin ilman ylityölisiä.

Itse olen ollut lähes koko ikäni yksityisellä kuntoutuspuolella töissä.  Työ on ollut aikamoista orjatyötä, mutta eihän sitä edes tajunnut, kun ei ollut mihin verrata.  Parhaimmillaan toistakymmentä asiakasta päivässä ja kun yksityisellä ollaan, paljon on niitä jotka käy hierotuttamassa kipeitä hartioitaan, eli hierontoja paljon.. Siihen päälle vielä kaikki tietoa ja taitoa vaativat vaikeat kuntoutukset katkenneille jänteillä ja leikatuille polville ja olkapäille jne.  Palkka pikkuisen yli 2000e/kk eikä mitään lisiä. Ylityöt vapaina.  Sormet välillä niin kipeinä, ettei voi kuin istua ranteet ylöspäin keinutuolissa  koko illan. Monet rasitusvammat kyynärpäissä ja  rairaanakin joudut olemaan töissä, koska siasia ei ole. Ja jos olet niin sairas(kuumetta 40C) nii joudut itse menemään töihin ja peruuttamaan sen päivän asiakkaat. ja tämä on tosi. Eli vaikeata kai se on nykyään monellakin alalla. Vaikka omia valintojahan nuo on. Olisi pitänyt ymmärtää hakeutua  terkkariin tai sairaalaan töihin.