Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kaikkonen: Pienten lasten koulu ratkaisuksi koulutuksen eriarvoistumiseen
24.02.2018 |
Mitä olette mieltä? Minusta erittäin hyvä idea, paitsi että jo varhaiskasvatuksessa (päivähoito, kerhot, perhekahvilat jne.) tunnistetaan tuen tarpeessa olevia lapsia/perheitä ja usein odotellaan, että koulussa sitten korjataan. Tässä Kaikkosen ehdotus:
Kaikkonen ehdottaa, että esikoulusta ja peruskoulun kahdesta ensimmäisestä vuosiluokasta tulisi muodostaan kokonaisuus, pienten lasten koulu, jonka aikana varmistetaan jokaisen lapsen perustaitojen riittävyys edetä pidemmälle.
- Viime vuosina tutkimukset peruskoulun päättävien osaamisesta ovat huolestuttavaa luettavaa. PISA-tulokset ovat ensimmäistä kertaa näyttäneet oppimistuloksissa alueellisia eroja. Tyttöjen ja poikien osaamiserot ovat kasvaneet suurimmiksi mitattujen maiden joukosta. Tutkimusten mukaan osalla peruskouluista valmistuvilla on puutteita perustaidoissa kuten lukemisessa ja kirjoittamisessa. Emme voi tyytyä tähän, Kaikkonen sanoo.
Kaikkosen mukaan ensimmäisinä kouluvuosina on tunnistettava oppimisvaikeudet, annettava tarvittava tuki ja käytävä myös perheen kanssa keskustelu lapsen kehityksestä. Tarvittaessa lapselle on myös annettava enemmän aikaa perustaitojen oppimiseen.
Kaikkonen korostaa, että oppimiseroja ei saa päästää syvenemään yläluokille saakka ennen asiaan puuttumista.
- Jokaisella lapsella tulee olla tasavertaiset lähtökohdat oppia. Suomalainen peruskoulu on rakennettu niin, että siellä jokainen saa taustastaan huolimatta samat eväät elämälleen. Niin on oltava myös tulevaisuudessa. Siksi on välttämätöntä siirtyä asian surkuttelusta ratkaisujen etsimiseen, Kaikkonen toteaa.
http://www.iltalehti.fi/politiikka/201802242200770011_pi.shtml
Kommentit (69)
Miksi ei koskaan toimita niin päin, että ne parhaat saisi erityistä tukea ja saisi edetä samanlaisen lisähenkilöstön ohjauksessa kuin ne ongelmaisetkin? Hyväksyttäisiin se, että osa menestyy, on ahkeria ja haluaa oikeasti oppia ilman jatkuvaa häiriötä.
Tasapuolinen kohtelu ei ole sitä, että osaa paapotaan koko kouluajan ja osa (ne fiksuimmat), joutuvat käytännössä pärjäämään itsekseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lasten kotitaustoissa on eroja ja lasten kyvyssä oppia on eroja. Jos tulokset halutaan tasata, on pakko leikata yläpään suorituksia.
Parempi ratkaisu olisi asettaa "portteja" esim. 2 luokan ja 6 luokan kohdalle, josta pääsisi eteenpäin vain saavuttamalla tietyn minimitason. Nyt onnettomimmat päästetään säälistä läpi eikä mitään minimiosaamista edellytetä.
Mulle jäi nyt epäselväksi miten eska-eka-tokan kutsuminen "pienten lasten kouluksi" auttaisi asiaa? Eiköhän alku- ja esiopetuksessa pyritä kaikkeen tuohon mainittuun jo nyt, ei pyörää tarvitse uudelleen keksiä vaan antaa mahdollisuudet (=resurssit) käyttää sitä olemassa olevaa.
Mielestäni Kaikkosen malli on käytössä jo nyt. Kyllä 2:n luokan loppuun mennessä on tunnistettu yl. Ne viimeisetkin oppilaat, joilla on oppimiseen liittyviä haasteita. 1. ja 2. luokka ovat koulunkäynnin opettelua.
Niin mikä tuo Kaikkosen ehdotus nyt oikein olikaan ja mikä siinä on muka uutta? Jo nyt pystytään tunnistamaan oppimisvaikeuksia ja tuen tarvetta ennen esiopetusikääkin, mutta resursseja edistää riittävästi oppimisen edellytyksiä ei varhaiskasvatuksessa ole, koska sinnitellään minimihenkilöstömäärällä, eikä opettajille makseta riittävää palkkaa, että heitä riittäisi joka päiväkotiin. Alkuopetuksessakin kyllä tiedetään haasteet ja tunnistetaan erityistä tukea tarvitsevat, mutta kunnissa ei ole riittävästi palkattua opetushenkilökuntaa, että tukea tarvitsevat sitä oikeasti saisivat riittävästi. Tämä kaikki tiedetään, mutta poliittiset päättäjät eivät resurssoi opetukseen riittävästi. Siinäpä Kaikkoselle ja hallituspuolue Keskustalle miettimistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö noin toimita jo? Eskari valmistelee koulua varten ja eka ja toka luokka antaa opiskeluvalmiudet.
T. Äiti ja ope
Ajatus hyvä, mutta kun nuo haasteet tunnistetaan ihan hyvin jo nykyäänkin.
Resursseja niiden hoitamiseen ei sitten saadakaan: erityisopetus, avustajat ym. ovat kiven alla ja luokkakoot liian suuria.
En usko, että mikään muuttuisi jatkossakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei koskaan toimita niin päin, että ne parhaat saisi erityistä tukea ja saisi edetä samanlaisen lisähenkilöstön ohjauksessa kuin ne ongelmaisetkin? Hyväksyttäisiin se, että osa menestyy, on ahkeria ja haluaa oikeasti oppia ilman jatkuvaa häiriötä.
Tasapuolinen kohtelu ei ole sitä, että osaa paapotaan koko kouluajan ja osa (ne fiksuimmat), joutuvat käytännössä pärjäämään itsekseen.
Tähän riittäisi opiskelurauha luokassa. Opettaja ehtisi opettaa kaikentasoisia. Ja harrastekerhot koulun yhteydessä (matikkakerho, luonnontiedekerho, liikuntakerho...) sekä tutorointi (vanhemmat vuosiluokat pitävät läksykerhoa nuoremmille).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei koskaan toimita niin päin, että ne parhaat saisi erityistä tukea ja saisi edetä samanlaisen lisähenkilöstön ohjauksessa kuin ne ongelmaisetkin? Hyväksyttäisiin se, että osa menestyy, on ahkeria ja haluaa oikeasti oppia ilman jatkuvaa häiriötä.
Tasapuolinen kohtelu ei ole sitä, että osaa paapotaan koko kouluajan ja osa (ne fiksuimmat), joutuvat käytännössä pärjäämään itsekseen.
Tähän riittäisi opiskelurauha luokassa. Opettaja ehtisi opettaa kaikentasoisia. Ja harrastekerhot koulun yhteydessä (matikkakerho, luonnontiedekerho, liikuntakerho...) sekä tutorointi (vanhemmat vuosiluokat pitävät läksykerhoa nuoremmille).
Muualla maailmassa parhaita oppilaita opettaa akateeminen väki, muuten pienten lasten opettajilla ei ole tiedetaustaa. Suomessa tehtäisiin päinvastoin eli joku vähän isompi oppilas pitäisi läksykerhoa. Miksi ihmeessä en pidä tätä hyvänä ideana?
Miksi hyvällä ja motivoituneella oppilaalla ei Suomessa ole oikeutta saada tasoistaan opetusta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei koskaan toimita niin päin, että ne parhaat saisi erityistä tukea ja saisi edetä samanlaisen lisähenkilöstön ohjauksessa kuin ne ongelmaisetkin? Hyväksyttäisiin se, että osa menestyy, on ahkeria ja haluaa oikeasti oppia ilman jatkuvaa häiriötä.
Tasapuolinen kohtelu ei ole sitä, että osaa paapotaan koko kouluajan ja osa (ne fiksuimmat), joutuvat käytännössä pärjäämään itsekseen.
Tähän riittäisi opiskelurauha luokassa. Opettaja ehtisi opettaa kaikentasoisia. Ja harrastekerhot koulun yhteydessä (matikkakerho, luonnontiedekerho, liikuntakerho...) sekä tutorointi (vanhemmat vuosiluokat pitävät läksykerhoa nuoremmille).
Muualla maailmassa parhaita oppilaita opettaa akateeminen väki, muuten pienten lasten opettajilla ei ole tiedetaustaa. Suomessa tehtäisiin päinvastoin eli joku vähän isompi oppilas pitäisi läksykerhoa. Miksi ihmeessä en pidä tätä hyvänä ideana?
Miksi hyvällä ja motivoituneella oppilaalla ei Suomessa ole oikeutta saada tasoistaan opetusta?
Voisi ne kerhot olla opettajienkin vetämiä. Meillä on aina ollut.
Ja käytännössähän pystyy hakeutumaan painotuksiin kolmosella tai seiskalla.
Vierailija kirjoitti:
Eikö noin toimita jo? Eskari valmistelee koulua varten ja eka ja toka luokka antaa opiskeluvalmiudet.
T. Äiti ja ope
Entä jos se porukka olisi samoissa tiloissa, samoissa ryhmissä eikä tuijotettaisi sitä, että tuo on 6v ja eskarissa. Jos 6v osaisi kertotaulun, saisi hän opiskella matematiikkaa 2-luokkalaisten kanssa eikä olisi tarvetta mennä eskariryhmään näyttämään sormilla, että tässä on 3 sormea. Ja jos joku ei opi lukemaan, saisi istua vielä 8v iässä eskarilaisten kanssa opettelemassa kirjaimia. Pienissä kyläkouluissa tämä onnistuu jo nyt, ryhmässä voi olla 45 lasta, 3 opettajaa ja pari avustajaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei koskaan toimita niin päin, että ne parhaat saisi erityistä tukea ja saisi edetä samanlaisen lisähenkilöstön ohjauksessa kuin ne ongelmaisetkin? Hyväksyttäisiin se, että osa menestyy, on ahkeria ja haluaa oikeasti oppia ilman jatkuvaa häiriötä.
Tasapuolinen kohtelu ei ole sitä, että osaa paapotaan koko kouluajan ja osa (ne fiksuimmat), joutuvat käytännössä pärjäämään itsekseen.
Tähän riittäisi opiskelurauha luokassa. Opettaja ehtisi opettaa kaikentasoisia. Ja harrastekerhot koulun yhteydessä (matikkakerho, luonnontiedekerho, liikuntakerho...) sekä tutorointi (vanhemmat vuosiluokat pitävät läksykerhoa nuoremmille).
Muualla maailmassa parhaita oppilaita opettaa akateeminen väki, muuten pienten lasten opettajilla ei ole tiedetaustaa. Suomessa tehtäisiin päinvastoin eli joku vähän isompi oppilas pitäisi läksykerhoa. Miksi ihmeessä en pidä tätä hyvänä ideana?
Miksi hyvällä ja motivoituneella oppilaalla ei Suomessa ole oikeutta saada tasoistaan opetusta?
Voisi ne kerhot olla opettajienkin vetämiä. Meillä on aina ollut.
Ja käytännössähän pystyy hakeutumaan painotuksiin kolmosella tai seiskalla.
Isolla osalla opettajista ei ole kerhotunteja, niistä ei makseta palkkaa. Painotuksia ei suurimmassa osassa kouluista ole valittavissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö noin toimita jo? Eskari valmistelee koulua varten ja eka ja toka luokka antaa opiskeluvalmiudet.
T. Äiti ja ope
Entä jos se porukka olisi samoissa tiloissa, samoissa ryhmissä eikä tuijotettaisi sitä, että tuo on 6v ja eskarissa. Jos 6v osaisi kertotaulun, saisi hän opiskella matematiikkaa 2-luokkalaisten kanssa eikä olisi tarvetta mennä eskariryhmään näyttämään sormilla, että tässä on 3 sormea. Ja jos joku ei opi lukemaan, saisi istua vielä 8v iässä eskarilaisten kanssa opettelemassa kirjaimia. Pienissä kyläkouluissa tämä onnistuu jo nyt, ryhmässä voi olla 45 lasta, 3 opettajaa ja pari avustajaa.
Näinkin toimitaan jo nyt... oma lapseni teki tokan luokan matikkaa viisivuotiaana.
T. Äiti ja ope
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei koskaan toimita niin päin, että ne parhaat saisi erityistä tukea ja saisi edetä samanlaisen lisähenkilöstön ohjauksessa kuin ne ongelmaisetkin? Hyväksyttäisiin se, että osa menestyy, on ahkeria ja haluaa oikeasti oppia ilman jatkuvaa häiriötä.
Tasapuolinen kohtelu ei ole sitä, että osaa paapotaan koko kouluajan ja osa (ne fiksuimmat), joutuvat käytännössä pärjäämään itsekseen.
Tähän riittäisi opiskelurauha luokassa. Opettaja ehtisi opettaa kaikentasoisia. Ja harrastekerhot koulun yhteydessä (matikkakerho, luonnontiedekerho, liikuntakerho...) sekä tutorointi (vanhemmat vuosiluokat pitävät läksykerhoa nuoremmille).
Muualla maailmassa parhaita oppilaita opettaa akateeminen väki, muuten pienten lasten opettajilla ei ole tiedetaustaa. Suomessa tehtäisiin päinvastoin eli joku vähän isompi oppilas pitäisi läksykerhoa. Miksi ihmeessä en pidä tätä hyvänä ideana?
Miksi hyvällä ja motivoituneella oppilaalla ei Suomessa ole oikeutta saada tasoistaan opetusta?
Voisi ne kerhot olla opettajienkin vetämiä. Meillä on aina ollut.
Ja käytännössähän pystyy hakeutumaan painotuksiin kolmosella tai seiskalla.
Sinustako hyvä oppilas ei ole ansainnut opetusta, vaan hänen pitää tyytyä kerhoihin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei koskaan toimita niin päin, että ne parhaat saisi erityistä tukea ja saisi edetä samanlaisen lisähenkilöstön ohjauksessa kuin ne ongelmaisetkin? Hyväksyttäisiin se, että osa menestyy, on ahkeria ja haluaa oikeasti oppia ilman jatkuvaa häiriötä.
Tasapuolinen kohtelu ei ole sitä, että osaa paapotaan koko kouluajan ja osa (ne fiksuimmat), joutuvat käytännössä pärjäämään itsekseen.
Tähän riittäisi opiskelurauha luokassa. Opettaja ehtisi opettaa kaikentasoisia. Ja harrastekerhot koulun yhteydessä (matikkakerho, luonnontiedekerho, liikuntakerho...) sekä tutorointi (vanhemmat vuosiluokat pitävät läksykerhoa nuoremmille).
Muualla maailmassa parhaita oppilaita opettaa akateeminen väki, muuten pienten lasten opettajilla ei ole tiedetaustaa. Suomessa tehtäisiin päinvastoin eli joku vähän isompi oppilas pitäisi läksykerhoa. Miksi ihmeessä en pidä tätä hyvänä ideana?
Miksi hyvällä ja motivoituneella oppilaalla ei Suomessa ole oikeutta saada tasoistaan opetusta?
Voisi ne kerhot olla opettajienkin vetämiä. Meillä on aina ollut.
Ja käytännössähän pystyy hakeutumaan painotuksiin kolmosella tai seiskalla.
Isolla osalla opettajista ei ole kerhotunteja, niistä ei makseta palkkaa. Painotuksia ei suurimmassa osassa kouluista ole valittavissa.
Kyllä meillä maksettiin kerhoista.
Ja tietenkään painotuksia ei ole joka koulussa, mutta jos on intoa ja päätä, varmaan viitsii nähdä vähän vaivaa? Meillä on kuljettu 15 kilsan päähän eskarista asti.
Suomessa jo varhaiskasvatuksessa on yliopistokoulutetut pedagogisesti taitavat opettajat. Palkka on vaan niin surkea, että suuri osa varhaispedagogiikan ammattilaisista suuntaa muualle töihin. Kouluvalmiudet kehittyvät koko varhaislapsuuden ajan, esim lukutaitoon tarvittava kieli- ja äännetietoisuus sekä matemaattisen (loogisen) ajattelun taidot. Myös tunne- ja sosiaaliset taidot ovat tärkeät oppimisessa ja varhaispedagogiikka nimenomaan on tärkeää niden vahvistamisessa. Milloin ymmärretään, että jo pienet lapset tarvitsevat huomiota ja apua kasvulleen, sillä silloin tuki on tehokkainta ja vaikuttavinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö noin toimita jo? Eskari valmistelee koulua varten ja eka ja toka luokka antaa opiskeluvalmiudet.
T. Äiti ja ope
Entä jos se porukka olisi samoissa tiloissa, samoissa ryhmissä eikä tuijotettaisi sitä, että tuo on 6v ja eskarissa. Jos 6v osaisi kertotaulun, saisi hän opiskella matematiikkaa 2-luokkalaisten kanssa eikä olisi tarvetta mennä eskariryhmään näyttämään sormilla, että tässä on 3 sormea. Ja jos joku ei opi lukemaan, saisi istua vielä 8v iässä eskarilaisten kanssa opettelemassa kirjaimia. Pienissä kyläkouluissa tämä onnistuu jo nyt, ryhmässä voi olla 45 lasta, 3 opettajaa ja pari avustajaa.
Tämä on meillä päin nimeltään vuosiluokkiin sitoutumaton alku- ja esiopetus. Lisäksi on olemassa joustoluokka heille joiden jo eskaan mennessä oletetaan tarvitsevan tuon eska-tokan suorittamiseen neljä vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa jo varhaiskasvatuksessa on yliopistokoulutetut pedagogisesti taitavat opettajat. Palkka on vaan niin surkea, että suuri osa varhaispedagogiikan ammattilaisista suuntaa muualle töihin. Kouluvalmiudet kehittyvät koko varhaislapsuuden ajan, esim lukutaitoon tarvittava kieli- ja äännetietoisuus sekä matemaattisen (loogisen) ajattelun taidot. Myös tunne- ja sosiaaliset taidot ovat tärkeät oppimisessa ja varhaispedagogiikka nimenomaan on tärkeää niden vahvistamisessa. Milloin ymmärretään, että jo pienet lapset tarvitsevat huomiota ja apua kasvulleen, sillä silloin tuki on tehokkainta ja vaikuttavinta.
Pisa-tuloksissa loistaneissa vuosiluokissa oli hyvin yleistä että lapset oli kotihoidossa jopa ihan kouluun asti.
Niin oli meidänkin lapset ja minä itse.
Meillähän oli jo tällainen systeemi. Hyvä ja toimiva. Se romutettiin ja erityistarpeiset lapset integroitiin normaaliluokkiin.
Miksi pyörä pitää keksiä taas uudestaan?
Alue: Aihe vapaa
Tasa-arvon liiallinen vaatiminen johtaa siihen, että koulussa ei vaadita mitään. On tosiasia, että lapset ovat erilaisia ja heidän perheensä sosioekonominen taso ovat erilaisia. Suomessakin luovuttiin peruskoulun kurssitasoista pääosin, mutta jotakin rajaa on pidettävä. Lukio ja yliopisto romahtavat, jos peruskoulun opetuksen taso pidetään sen vähälahjaisimman tasolla. Ammattikouluun pyrkivät ovat kuitenkin enemmän käytännön työssä parhaimmillaan. Kaikista ei tule tohtoreita eikä saakaan tulla.