Lue keskustelun säännöt.
Halveksin työkyvyttömyyseläkehakemuksella kikkailijoita
24.02.2018 |
Ihan kun yhteiskunnan rahoilla eläminen olisi perusoikeus. Jos työpaikan hankkiminen on niin vaikeaa niin kannattaako opiskella uuteen ammattiin?
Kommentit (80)
Vierailija kirjoitti:
Sairasta, siis ei ollenkaan oikea tapa laittaa kampoihin. Sitä oikeasti tarvitsevat sitten odottelevat jonoissa?
Suurin osa oikeastitarvitsisivista ei muutenkaan pääse työttömyyseläkkeelle vaan joutuvat osallistumaan terveiden työttömien kanssa aktiivimalliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Mihin tahansa on helppo kävellä sisään ja sanoa että hei tuun teille töihin 18h/kk. Ja kelan kursseja riittää varmasti kaikille työttömille. Ihan turhaa tämä mielenosoittaminen... ;)
Mee pummi opiskelemaan. Yhteishaku on parhaillaan päällä.
Ensinnäkin yhteishaussa on etusijalla ne, joilla ei ennestään ole tutkintoa. Kun hakijoita on enemmän, kuin valittavia, niin osaatko yhtään arvella, mihin se johtaa? Et? Ei yllättänyt yhtään.
Olen 59-vuotias. Antaisitko mieluummin opiskelupaikan minulle, kuin jollekin heistä, jotka nyt tulivat valituksi?
Yhteishaussa etusijalla ovat ne jotka eivät ole ottaneet vastaan korkeakoulupaikkaa ennen. Ns. ensikertalaiskiintiö. Tutkinnolla ei ole merkitystä. Pääasia että sellainen on, koska se antaa hakukelpoisuuden.
Minun koulutuksessa paikan sai noin 65 prosenttia valintakokeisiin osallistuneista. Noin puolet vaihtoi toiseen pääaineeseen puolentoista vuoden jälkeen.
Eli vaikka hakijoita olisi tänä vuonna enemmän, opiskelupaikan saa luultavasti varsin helposti kun panostaa vähän valintakokeisiin. Sinuna aloittaisin lukemisen viimeistään nyt.
Puhut nyt siis korkeakouluun hakemisesta. Okei. Ja pitäisi pyrkiä johonkin, mihin ei-ensikertalainen pääsisi helpoiten (löytyykö tilastoja?) ja sitten vaihtaisin pääainetta myöhemmin? Pakko kysyä, olisiko sinusta oikeasti hyvä, että minä 59-vuotias, jo yhden tutkinnon suorittanut ottaisin opiskelupaikan vastaan, ja parikymppinen hakija jäisi ulkopuolelle? Onkohan tällainen mielipide kovinkin yleinen?
Vaikka valmistuisin pikavauhtia, yhteiskunta ei ehtisi saada koulutukseeni uhrattuja euroja takaisin jäljellä olevien työvuosieni aikana.
Ei pääainetta vaihdeta muuten kuin hakemalla ko linjalle. Jos siis hakee lukemaan esim jotain harvinaista vinkuintian kieltä niin sisäänpääsy voi toki olla helppoa, Kelan tuen saaminen opiskeluun ja työllistyminen ei niinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Mihin tahansa on helppo kävellä sisään ja sanoa että hei tuun teille töihin 18h/kk. Ja kelan kursseja riittää varmasti kaikille työttömille. Ihan turhaa tämä mielenosoittaminen... ;)
Mee pummi opiskelemaan. Yhteishaku on parhaillaan päällä.
Ensinnäkin yhteishaussa on etusijalla ne, joilla ei ennestään ole tutkintoa. Kun hakijoita on enemmän, kuin valittavia, niin osaatko yhtään arvella, mihin se johtaa? Et? Ei yllättänyt yhtään.
Olen 59-vuotias. Antaisitko mieluummin opiskelupaikan minulle, kuin jollekin heistä, jotka nyt tulivat valituksi?
Yhteishaussa etusijalla ovat ne jotka eivät ole ottaneet vastaan korkeakoulupaikkaa ennen. Ns. ensikertalaiskiintiö. Tutkinnolla ei ole merkitystä. Pääasia että sellainen on, koska se antaa hakukelpoisuuden.
Minun koulutuksessa paikan sai noin 65 prosenttia valintakokeisiin osallistuneista. Noin puolet vaihtoi toiseen pääaineeseen puolentoista vuoden jälkeen.
Eli vaikka hakijoita olisi tänä vuonna enemmän, opiskelupaikan saa luultavasti varsin helposti kun panostaa vähän valintakokeisiin. Sinuna aloittaisin lukemisen viimeistään nyt.Oletko oikeasti sitä mieltä, että viisi- kuusikymppisten pitäisi nyt hakeutua opiskelemaan uusia tutkintoja ja sillä Suomi nousisi? Mielenkiintoinen ajatus.
Vanhimmat perustutkinto-opiskelijat ON jotain 40-50-vuotiaita ja tiedän yhden yli 70-vuotiaan jatkotutkinto-opiskelijan, joten KYLLÄ, ehdottomasti voisit hakeutua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Mihin tahansa on helppo kävellä sisään ja sanoa että hei tuun teille töihin 18h/kk. Ja kelan kursseja riittää varmasti kaikille työttömille. Ihan turhaa tämä mielenosoittaminen... ;)
Mee pummi opiskelemaan. Yhteishaku on parhaillaan päällä.
Ensinnäkin yhteishaussa on etusijalla ne, joilla ei ennestään ole tutkintoa. Kun hakijoita on enemmän, kuin valittavia, niin osaatko yhtään arvella, mihin se johtaa? Et? Ei yllättänyt yhtään.
Olen 59-vuotias. Antaisitko mieluummin opiskelupaikan minulle, kuin jollekin heistä, jotka nyt tulivat valituksi?
Yhteishaussa etusijalla ovat ne jotka eivät ole ottaneet vastaan korkeakoulupaikkaa ennen. Ns. ensikertalaiskiintiö. Tutkinnolla ei ole merkitystä. Pääasia että sellainen on, koska se antaa hakukelpoisuuden.
Minun koulutuksessa paikan sai noin 65 prosenttia valintakokeisiin osallistuneista. Noin puolet vaihtoi toiseen pääaineeseen puolentoista vuoden jälkeen.
Eli vaikka hakijoita olisi tänä vuonna enemmän, opiskelupaikan saa luultavasti varsin helposti kun panostaa vähän valintakokeisiin. Sinuna aloittaisin lukemisen viimeistään nyt.
Moniko näistä 65% oli niitä, jotka olivat jo aikaisemmin ottaneet korkeakoulupaikan vastaan? Eli miten isot tsäänssit päästä, jos on jo tutkinto ennestään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Mihin tahansa on helppo kävellä sisään ja sanoa että hei tuun teille töihin 18h/kk. Ja kelan kursseja riittää varmasti kaikille työttömille. Ihan turhaa tämä mielenosoittaminen... ;)
Mee pummi opiskelemaan. Yhteishaku on parhaillaan päällä.
Ensinnäkin yhteishaussa on etusijalla ne, joilla ei ennestään ole tutkintoa. Kun hakijoita on enemmän, kuin valittavia, niin osaatko yhtään arvella, mihin se johtaa? Et? Ei yllättänyt yhtään.
Olen 59-vuotias. Antaisitko mieluummin opiskelupaikan minulle, kuin jollekin heistä, jotka nyt tulivat valituksi?
Yhteishaussa etusijalla ovat ne jotka eivät ole ottaneet vastaan korkeakoulupaikkaa ennen. Ns. ensikertalaiskiintiö. Tutkinnolla ei ole merkitystä. Pääasia että sellainen on, koska se antaa hakukelpoisuuden.
Minun koulutuksessa paikan sai noin 65 prosenttia valintakokeisiin osallistuneista. Noin puolet vaihtoi toiseen pääaineeseen puolentoista vuoden jälkeen.
Eli vaikka hakijoita olisi tänä vuonna enemmän, opiskelupaikan saa luultavasti varsin helposti kun panostaa vähän valintakokeisiin. Sinuna aloittaisin lukemisen viimeistään nyt.Oletko oikeasti sitä mieltä, että viisi- kuusikymppisten pitäisi nyt hakeutua opiskelemaan uusia tutkintoja ja sillä Suomi nousisi? Mielenkiintoinen ajatus.
Vanhimmat perustutkinto-opiskelijat ON jotain 40-50-vuotiaita ja tiedän yhden yli 70-vuotiaan jatkotutkinto-opiskelijan, joten KYLLÄ, ehdottomasti voisit hakeutua.
Totta kai VOI, mutta onko siinä työllisyyden kannalta mielestäsi positiivisia vaikutuksia?
näkisin kirjoitti:
entä jos on sairas?
No eihän se silloin ole mitään kikkailua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seuraava hallitus saa hartiavoimin korjata nykyisen sekoiluja. Toivon ennenaikaisia vaaleja että korjausliike tapahtuu nopeammin.
Järkyttävän kalliin sotkun tämä hallitus nyt kyllä sai luotua. Tähän vielä sotsotkut päälle. Eiköhän näiden sotkujen siistimiseen kulu hyvinkin kymmenkunta vuotta. :(
Sotesoppa ja hallintohimmeli tulevat niin kalliiksi että niiden korjaamiseen voi mennä pitkä aika. Keput ja sekoomus on tuhoisa yhdistelmä hallituksena. Saihan ne persutkin hajotettua, se nyt on ainoa hyvä saavutus niiltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Mihin tahansa on helppo kävellä sisään ja sanoa että hei tuun teille töihin 18h/kk. Ja kelan kursseja riittää varmasti kaikille työttömille. Ihan turhaa tämä mielenosoittaminen... ;)
Mee pummi opiskelemaan. Yhteishaku on parhaillaan päällä.
Ensinnäkin yhteishaussa on etusijalla ne, joilla ei ennestään ole tutkintoa. Kun hakijoita on enemmän, kuin valittavia, niin osaatko yhtään arvella, mihin se johtaa? Et? Ei yllättänyt yhtään.
Olen 59-vuotias. Antaisitko mieluummin opiskelupaikan minulle, kuin jollekin heistä, jotka nyt tulivat valituksi?
Yhteishaussa etusijalla ovat ne jotka eivät ole ottaneet vastaan korkeakoulupaikkaa ennen. Ns. ensikertalaiskiintiö. Tutkinnolla ei ole merkitystä. Pääasia että sellainen on, koska se antaa hakukelpoisuuden.
Minun koulutuksessa paikan sai noin 65 prosenttia valintakokeisiin osallistuneista. Noin puolet vaihtoi toiseen pääaineeseen puolentoista vuoden jälkeen.
Eli vaikka hakijoita olisi tänä vuonna enemmän, opiskelupaikan saa luultavasti varsin helposti kun panostaa vähän valintakokeisiin. Sinuna aloittaisin lukemisen viimeistään nyt.Puhut nyt siis korkeakouluun hakemisesta. Okei. Ja pitäisi pyrkiä johonkin, mihin ei-ensikertalainen pääsisi helpoiten (löytyykö tilastoja?) ja sitten vaihtaisin pääainetta myöhemmin? Pakko kysyä, olisiko sinusta oikeasti hyvä, että minä 59-vuotias, jo yhden tutkinnon suorittanut ottaisin opiskelupaikan vastaan, ja parikymppinen hakija jäisi ulkopuolelle? Onkohan tällainen mielipide kovinkin yleinen?
Vaikka valmistuisin pikavauhtia, yhteiskunta ei ehtisi saada koulutukseeni uhrattuja euroja takaisin jäljellä olevien työvuosieni aikana.
Motivoitunut 59-vuotias pääaineen vaihtaja on parempi kun parikymppinen rimanhipoja. Kuten sanoin ennen, meillä merkittävä osa lopettaa koska ei pärjää. Nykyään kun on pakko ottaa kiintiö täyteen vaikka tiedetään etukäteen että osalla ei ole pohjatiedot tarpeeksi hyvät.
Osassa yliopistoista saa varsin laajat oikeudet riippumatta siitä missä aineessa opiskelupaikka nimellisesti on. Esimerkiksi Turun yliopistossa kursseja voi ottaa vapaasti. Ainoastaan oikeus-, lääke- ja kauppatieteelliset pyytää jotain perusteluja, kun taas Helsingin yliopistossa opinto-oikeuden saa vain tiettyihin kursseihin eikä minulla ole tietoa jos tai miten voi suhtaudutaan oman aineen ulkopuolisiin opiskelijoihin.
Kiintiöistä ei ole tietoa mutta AMK:ssa ne voi olla jopa 80 prosenttia.
Tulet huomaamaan että yliopistotutkinto tarkoittaa paljon muutakin kun tietotaidon hankkiminen työelämää varten. Sinun tapauksessa pääset aktiivimallia pakoon seuraavat 5-7 vuotta. Ehdottomasti suosittelen hakemaan kunnolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Mihin tahansa on helppo kävellä sisään ja sanoa että hei tuun teille töihin 18h/kk. Ja kelan kursseja riittää varmasti kaikille työttömille. Ihan turhaa tämä mielenosoittaminen... ;)
Mee pummi opiskelemaan. Yhteishaku on parhaillaan päällä.
Ensinnäkin yhteishaussa on etusijalla ne, joilla ei ennestään ole tutkintoa. Kun hakijoita on enemmän, kuin valittavia, niin osaatko yhtään arvella, mihin se johtaa? Et? Ei yllättänyt yhtään.
Olen 59-vuotias. Antaisitko mieluummin opiskelupaikan minulle, kuin jollekin heistä, jotka nyt tulivat valituksi?
Yhteishaussa etusijalla ovat ne jotka eivät ole ottaneet vastaan korkeakoulupaikkaa ennen. Ns. ensikertalaiskiintiö. Tutkinnolla ei ole merkitystä. Pääasia että sellainen on, koska se antaa hakukelpoisuuden.
Minun koulutuksessa paikan sai noin 65 prosenttia valintakokeisiin osallistuneista. Noin puolet vaihtoi toiseen pääaineeseen puolentoista vuoden jälkeen.
Eli vaikka hakijoita olisi tänä vuonna enemmän, opiskelupaikan saa luultavasti varsin helposti kun panostaa vähän valintakokeisiin. Sinuna aloittaisin lukemisen viimeistään nyt.Moniko näistä 65% oli niitä, jotka olivat jo aikaisemmin ottaneet korkeakoulupaikan vastaan? Eli miten isot tsäänssit päästä, jos on jo tutkinto ennestään?
Minä aloitin ennenkun ensikertalaiskiintiö tuli voimaan. Nykytilanteesta ei ole tietoa. Mutta uusia opiskelijoita seuratessa tulee kyllä käsitys että tänne pääsee kyllä vieläkin varsin helposti, kiintiöstä riippumatta.
Vierailija kirjoitti:
Ei pääainetta vaihdeta muuten kuin hakemalla ko linjalle. Jos siis hakee lukemaan esim jotain harvinaista vinkuintian kieltä niin sisäänpääsy voi toki olla helppoa, Kelan tuen saaminen opiskeluun ja työllistyminen ei niinkään.
Kelan opintotuet saa riippumatta pääaineesta. Niihin on toki muita ehtoja, mutta ainekohtaisia ne ei ole.
Kuten aiemmin kirjoitin, käytännöt vaihtelee yliopistoittain sen suhteen miten helposti voi vaihtaa pääainetta myöhemmin. Jossain se onnistuu hyvinkin helposti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Mihin tahansa on helppo kävellä sisään ja sanoa että hei tuun teille töihin 18h/kk. Ja kelan kursseja riittää varmasti kaikille työttömille. Ihan turhaa tämä mielenosoittaminen... ;)
Mee pummi opiskelemaan. Yhteishaku on parhaillaan päällä.
Ensinnäkin yhteishaussa on etusijalla ne, joilla ei ennestään ole tutkintoa. Kun hakijoita on enemmän, kuin valittavia, niin osaatko yhtään arvella, mihin se johtaa? Et? Ei yllättänyt yhtään.
Olen 59-vuotias. Antaisitko mieluummin opiskelupaikan minulle, kuin jollekin heistä, jotka nyt tulivat valituksi?
Yhteishaussa etusijalla ovat ne jotka eivät ole ottaneet vastaan korkeakoulupaikkaa ennen. Ns. ensikertalaiskiintiö. Tutkinnolla ei ole merkitystä. Pääasia että sellainen on, koska se antaa hakukelpoisuuden.
Minun koulutuksessa paikan sai noin 65 prosenttia valintakokeisiin osallistuneista. Noin puolet vaihtoi toiseen pääaineeseen puolentoista vuoden jälkeen.
Eli vaikka hakijoita olisi tänä vuonna enemmän, opiskelupaikan saa luultavasti varsin helposti kun panostaa vähän valintakokeisiin. Sinuna aloittaisin lukemisen viimeistään nyt.Oletko oikeasti sitä mieltä, että viisi- kuusikymppisten pitäisi nyt hakeutua opiskelemaan uusia tutkintoja ja sillä Suomi nousisi? Mielenkiintoinen ajatus.
Vanhimmat perustutkinto-opiskelijat ON jotain 40-50-vuotiaita ja tiedän yhden yli 70-vuotiaan jatkotutkinto-opiskelijan, joten KYLLÄ, ehdottomasti voisit hakeutua.
Totta kai VOI, mutta onko siinä työllisyyden kannalta mielestäsi positiivisia vaikutuksia?
Eläkeläisten opiskelut tuskin viakuttaa työllisyyteen millään tavalla, mutta edelleen, vaihtoehtona voi helposti olla parikymppinen rimanhipoja joten ainakin yliopisto voittaa. Mutta vastakysymyksenä, mitä arvelet työllistysmismahdollisuuksista jos on sattuu olemaan yli 50-vuotias eikä löydä työpaikkaa kymmenistä hakemuksista huolimatta?
Minusta on upeaa, että suomalaiset vihdoin kapinoivat idioottimaista ja kallista aktiivimallia vastaan oikein kunnolla! Respect! Jos olisin työtön, tekisin aivan samalla tavalla. Kannustan teitä täältä sivusta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta on upeaa, että suomalaiset vihdoin kapinoivat idioottimaista ja kallista aktiivimallia vastaan oikein kunnolla! Respect! Jos olisin työtön, tekisin aivan samalla tavalla. Kannustan teitä täältä sivusta!
Siinä on vain se että aiheettomat työkyvyttömyyseläkehakemukset kuormittaa koko järjestelmää ja teettää sen että aiheellisia hakemuksia ei ehkä ehditä tutkia kunnolla ja hylätään helpommin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pääainetta vaihdeta muuten kuin hakemalla ko linjalle. Jos siis hakee lukemaan esim jotain harvinaista vinkuintian kieltä niin sisäänpääsy voi toki olla helppoa, Kelan tuen saaminen opiskeluun ja työllistyminen ei niinkään.
Kelan opintotuet saa riippumatta pääaineesta. Niihin on toki muita ehtoja, mutta ainekohtaisia ne ei ole.
Kuten aiemmin kirjoitin, käytännöt vaihtelee yliopistoittain sen suhteen miten helposti voi vaihtaa pääainetta myöhemmin. Jossain se onnistuu hyvinkin helposti.
No ei saa jos on jo se työllistämätön tutkinto! Sitten pitää ensin hakea opiskelupaikka, jonka jälkeen vasta voi kysyä Kelalta saako pari vuotta opiskelurahaa.
Ja esim minulla on opiskelupaikka, työkokemusta usealta alalta ja silti Kelalla ehdotellaan mieluummin työkokeiluja sen sijaan että suorittaisin tutkintoni melko hyvin työllistävällä alalla loppuun, aiempia tutkintojakaan ei ole. Eli sen sijaan että suorittaisin tutkinnon loppuun työmarkkinatuella, minun halutaan ryhtyvän työkokeiluorjaksi työmarkkinatuella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pääainetta vaihdeta muuten kuin hakemalla ko linjalle. Jos siis hakee lukemaan esim jotain harvinaista vinkuintian kieltä niin sisäänpääsy voi toki olla helppoa, Kelan tuen saaminen opiskeluun ja työllistyminen ei niinkään.
Kelan opintotuet saa riippumatta pääaineesta. Niihin on toki muita ehtoja, mutta ainekohtaisia ne ei ole.
Kuten aiemmin kirjoitin, käytännöt vaihtelee yliopistoittain sen suhteen miten helposti voi vaihtaa pääainetta myöhemmin. Jossain se onnistuu hyvinkin helposti.No ei saa jos on jo se työllistämätön tutkinto! Sitten pitää ensin hakea opiskelupaikka, jonka jälkeen vasta voi kysyä Kelalta saako pari vuotta opiskelurahaa.
En ole kuullut yhdestäkään tapauksesta jossa opintotuki jätetään myöntämättä koska ala ei työllistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pääainetta vaihdeta muuten kuin hakemalla ko linjalle. Jos siis hakee lukemaan esim jotain harvinaista vinkuintian kieltä niin sisäänpääsy voi toki olla helppoa, Kelan tuen saaminen opiskeluun ja työllistyminen ei niinkään.
Kelan opintotuet saa riippumatta pääaineesta. Niihin on toki muita ehtoja, mutta ainekohtaisia ne ei ole.
Kuten aiemmin kirjoitin, käytännöt vaihtelee yliopistoittain sen suhteen miten helposti voi vaihtaa pääainetta myöhemmin. Jossain se onnistuu hyvinkin helposti.No ei saa jos on jo se työllistämätön tutkinto! Sitten pitää ensin hakea opiskelupaikka, jonka jälkeen vasta voi kysyä Kelalta saako pari vuotta opiskelurahaa.
En ole kuullut yhdestäkään tapauksesta jossa opintotuki jätetään myöntämättä koska ala ei työllistä.
No huoh, jos tukikuukaudet on käytetty jo siihen yhteen tutkintoon niin sitten opintotukea ei saa enää toiseen tutkintoon. Vaikka se edellinen ei työllistäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pääainetta vaihdeta muuten kuin hakemalla ko linjalle. Jos siis hakee lukemaan esim jotain harvinaista vinkuintian kieltä niin sisäänpääsy voi toki olla helppoa, Kelan tuen saaminen opiskeluun ja työllistyminen ei niinkään.
Kelan opintotuet saa riippumatta pääaineesta. Niihin on toki muita ehtoja, mutta ainekohtaisia ne ei ole.
Kuten aiemmin kirjoitin, käytännöt vaihtelee yliopistoittain sen suhteen miten helposti voi vaihtaa pääainetta myöhemmin. Jossain se onnistuu hyvinkin helposti.No ei saa jos on jo se työllistämätön tutkinto! Sitten pitää ensin hakea opiskelupaikka, jonka jälkeen vasta voi kysyä Kelalta saako pari vuotta opiskelurahaa.
En ole kuullut yhdestäkään tapauksesta jossa opintotuki jätetään myöntämättä koska ala ei työllistä.
No huoh, jos tukikuukaudet on käytetty jo siihen yhteen tutkintoon niin sitten opintotukea ei saa enää toiseen tutkintoon. Vaikka se edellinen ei työllistäisi.
No silloinhan syy on se että ne tukikuukaudet on käytetty eikä siinä ettei tukea myönnetä koska opiskeltava ala ei työllistä.
Kaikki vihaa muutenkin työttömiä...ja muutenkin kaikkia, joten mitä sitten!