Lopetin alkoholin juonnin - ei mitään muutosta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hermot ovat ilmeisesti ainakin kireällä.

Ei todella, mutta en ymmärrä alkoholivalistusta, koska se ei tunnista minun kaltaisiani alkoholisteja.

Ap.

No ei välttämättä, koska olette pieni vähemmistö.

Vierailija kirjoitti:

Moni nainen juo yleiseen v*tutkseen, työmäärään kotona, yksinäisyyteen ja packaan elämään.

Raitistuminen on vaikeeta jos se kaikki sonta ei elämästä vähene.

Itse oon tehnyt paljon muutoksia ja helpottanut elämääni jotta tuore raittius säilyy.

Ja raittita ystäviäkin on alkanut löytyä.

Miestä en ota kyllä harmikseni, liian suuri riski tässä vaiheessa.

Kuulosta järkeenkäyvältä muuttaa se kuvio joka sitä juomista on ylläpitänyt ja huolehtia siitä, ettei putoa takaisin samaan. Toivon, että sulle on parempaa tulossa kuin tuo entinen elämä.

Alkoholia käyttäville ei virka-ajan jälkeen ole mitään terapioita missään. Vain AA. Vanhat papat.

Työaikana pitää olla töissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko sun juomat määrät millaisia?

Arkisin puoli pulloa viiniä illassa, viikonloppuisin kaksi pulloa/ ilta.

Ap.

Mikä ihme sai sinut motivoitumaan lopettamiseen?  Oliko joku lääke tukena lopettamisessa?T. suurin piirten saman verran jos ei enemmänkin viiniä juova työssäkäyvä naisihminen. 

Kysyin itseltäni, että mitä ajattelisin ihmisestä, joka juo näin paljon kuin minä, jos se en olisi minä. Vastaukseksi sain, että se on ihminen, joka käyttää elämäänsä turhaan asiaan. Että maailmassa menee paljon ohi viiniä lipitellessä. Että saman ajan voisi käyttää lukiessa, jutellessa viisaita lasten kanssa, nauttiessa maailmasta. Se oli siinä. Muuta ei tarvittu. Kun käyn kaupassa, en enää sekuntiakaan mieti, että mennäkö Alkoon vai ei.

Ap.

Hienosti olet onnistunut. Olen tuo, jolle vastasit. Muutimme uudelle paikkakunnalle työn perässä toistakymmentä vuotta sitten, enkä saanut täältä ystäviä. Työkaverit on, mutta en tee heidän kanssaan mitään vapaa-aikana. En saa lähdetyksi harrastuksiin, joita nyt jonkin verran täällä pikkukaupungissa olisi, koska töiden jälkeen pitää päästä ottamaan se päivän ensimmäinen ja sitä seuraavat lasilliset viiniä. Elämässä ei päivätyön lisäksi ole oikeastaan muuta kuin viini ja nettailu / tv, ja välttämättömät kotityöt. 

Mulla oli samanlaista monta vuotta. Jossain vaiheessa siitä viinistä saa vaan niin tarpeekseen että alkaa suunnitella vapaampia iltoja. Aikansa kutakin. Ja tsempit!

Ap:n lapsilla on ollut kurja lapsuus, kun äiti on koko ajan juonut, surullista

Mietin vaan sitä, että miksi lopetit vasta nyt jos et muka riippuvainen ollut?

Tai ehkä olitkin, muttet sitä ymmärrä. Ja nyt elämäntilanteesi/mielenterveytesi on parempi, jolloin lopettaminenkin sujui helpommin.

Kauheaa ajatella, että joku lasten äiti on vetänyt tuohon tahtiin. Mennyt paljon aikaa ja rahaa hukkaan. Toivottavasti lapset eivät oppineet sinulta mallia alkoholinkäyttöön eikä heillä ole helposti addiktoituvien geenejä.

Vierailija kirjoitti:

Mietin vaan sitä, että miksi lopetit vasta nyt jos et muka riippuvainen ollut?

Tai ehkä olitkin, muttet sitä ymmärrä. Ja nyt elämäntilanteesi/mielenterveytesi on parempi, jolloin lopettaminenkin sujui helpommin.

Kauheaa ajatella, että joku lasten äiti on vetänyt tuohon tahtiin. Mennyt paljon aikaa ja rahaa hukkaan. Toivottavasti lapset eivät oppineet sinulta mallia alkoholinkäyttöön eikä heillä ole helposti addiktoituvien geenejä.

Joku lasten äiti, arvaa vaan moniko....

Ainahan alkoholistit luulevat olevansa komeita ja kauniita vaikka henki haisee ja iho on kuin ruttoisella. Kestää noin vuoden verran ennekuin keho näyttää siltä että alkoholia ei enää juoda. Ihon kuntoon ja painoon vaikuttavat muutkin jutut kuin alkoholi. Ruoka. Jos syöt edelleen huonosti niin ei se kroppa eikä iho siitä miksikään muutu. Saattaa olla että ruokahalu paranee ja lihoo. 

Mäkin lopetin tupakanpolton pari vuotta sitten ja on kyllä tuntunut, että ei vaikuttanut mitenkään. Mutta kun tiedän, että todellisuudessa vaikuttaa. Kai sitä odottaa, että kaikki elämän ongelmat poistuisivat nyt tällä valinnalla, ja jos eivät, niin sitten sama jatkaa tupakointia, juomista tms.

Kyllä alkoholin jättäminen varmasti vaikuttaa nyt ja etenkin tulevaisuudessa sun mielialaan ja fyysiseen terveyteen, jaksamiseen, sosiaalisiin suhteisiin, kaikkeen.

Eivät kaikki ”juopot” ole alkoholisteja, siksi lopettaminenkin voi olla helppoa. Luin jutun alkoholistista, joka raitistui ja nyt urheilee ihan hulluna; riippuvuus vaihtui toiseen asiaan, toki terveellisempään. Ei kaikilla ole ns. addiktiotaipumusta, vaikka alkoholia runsaasti käyttäisivätkin.

ap, katso silmänvakuaisiasi, niissä näet muutoksen. ovat nyt valkoiset ja kirkkaat. sellanen tunkkainen olemus on myös hävinnyt sinusta, muut huomaavat muutoksen kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Ainahan alkoholistit luulevat olevansa komeita ja kauniita vaikka henki haisee ja iho on kuin ruttoisella. Kestää noin vuoden verran ennekuin keho näyttää siltä että alkoholia ei enää juoda. Ihon kuntoon ja painoon vaikuttavat muutkin jutut kuin alkoholi. Ruoka. Jos syöt edelleen huonosti niin ei se kroppa eikä iho siitä miksikään muutu. Saattaa olla että ruokahalu paranee ja lihoo. 

Kaikki alkoholia paljon käyttävät eivät myöskään syö huonosti.

.

http://www.krits.fi/fin/hankkeet/raittila/

Ei kannata pelästyä kriminaalihuollon osallisuutta tässä, eikä sijaintia.

Kyseessä täysin jokaisen omilla ehdoilla toimiva paikka. Mahtava porukka ja paljon toimintaa mihin voi jokainen vaikuttaa.

Itse olen saanut täältä paljon apua.

Kannattaa tulla piipahtamaan :)

T. Alkoholin suurkuluttaja ja äiti

Ap pelastui lopettaessaan varmalta maksakirroosilta, noilla määrillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jos olet juonut 30 vuotta, miksi odotat muutosta alle 3 kuukaudessa? Toisaalta 30 vuotta on jo niin pitkä aika, että on muutoksia kudoksissa, ihossa, joihin alkoholi on jo vaikuttanut, joten niitä ei voi muuttaa lopettamalla juominen.

Mutta jos vaikka nukut paremmin, niin kyllähän se alkaa pelkästään näkyä monessa asiassa. Lisäksi alkoholi vaikuttaa hyvin paljon kehon sisäisesti, joten jos siellä tapahtuu parannusta, et näe sitä omin silmin.

Koska raittius on noin lyhytaikaista, keskity vaan pysymään raittiina päivä kerrallaan.  Olet nauttinut siis 39 annosta viikossa, mikä on reilusti yli riskirajan (miehillä 24/naisilla 16). Koska käyttö on ollut noin pitkäaikaista ja runsasta, kannattaa myös seurata terveyttään, että mahdollisiin jo aiheutuneisiin vaurioihin voidaan puuttua ajoissa.

Jos kaipaat positiivista kannustusta, käy 12 kk päästä tarkistuttamassa veriarvot ja verenpaine, otata maksa-arvot yms. Vertailet sitten entisiin arvoihin, ehkä parannusta näkyy konkreettisesti siellä.

Voisit kokeilla myös sellaista, että hankit säästöpossun. Laitat sinne joka päivä tai viikko sen summan rahaa, joka sulta olisi mennyt viinaan. Avaat sitten säästöpossun vaikkapa 3 kk kuluttua jos olet vielä raitis ja sulla on kiva pesämuna jolla vaikka käydä kosmetologilla saamassa parannusta ulkonäköön tai muuta.

Juuri tuota tarkoitan. Millä taustalla sinä vastaat? Hieman sormi pystyssä - tyylisesti. Ei tarvitse edes keskittyä olemaan raitis, koska en mieti koko asiaa pääsääntöisesti lainkaan. Ei tarvitse. Alkoholi ei ole elämäni asia enää mitenkään. Kun viimeksi kävin työterveystarkastuksessa, arvoni olivat kaikki kunnossa, ei viitteitä mistään ongelmista. Meille tyrkytetään kuvaa alkoholisteja tietynlaisina, mutta kuva ei ole sellainen. Meitä on monta, jotka ovat juoneet vaikka kuinka paljon fiksusti, ongelmitta, käyneet töissä, hoitaneet lapsemme, eikä kukaan ole tiennyt mitään. Eikä juomattomuutemmekaan näy missään. Alkoholismia on monenlaista.

Ap.

Monesta lääketieteellisten faktojen kertominen kuulostaa ikävä kyllä "sormi pystyssä saarnaamiselta". Selvästi huono omatunto pompahti heti esiin sinulla, koska vastauksesi oli aika defensiivinen.

Tosiasiassa on aika harvinaista, ettei vuosikymmenten alkoholin käyttö vaikuttaisi mitenkään. On pään laittamista pensaaseen, jos noin ajattelee. Tiedän, se on itsepuolustusreaktio, mutta se suojaa vain psyykeä, ei kehoa.

En tiedä mitä työterveystarkastuksessa on käyty läpi, mutta todennäköisesti ei ole otettu maksakokeita. Ja jos kartoitettiin alkoholinkäyttöä, kerroitko totuudenmukaisesti miten paljon sulla meni viikossa? Mitä työterveyshoitaja sanoi siihen?

Sori, mulla on sellainen mutu, että kuvittelet olevasi jotenkin erityinen tapaus, että kukaan ei ole huomannut alkoholismiasi ja että olet juonut "fiksusti". Mutta ei. Läheisesi eivät ole ehkä tienneet, että juot niin paljon, mutta jos uskallat keskustella aiheesta avoimesti, on mahdollista, että vaikkapa lapsesi tuovat esiin tilanteita, joissa et ole ollut läsnä heille tai muuta vastavaa. Alkoholi jättää aina jälkiä ympäristöön, vaikkei alkoholisti sitä itse huomaisi tai haluaisi tunnustaa. Ja sitten on tuo lahjomaton kumppanimme, keho, se kyllä muistaa joka lasillisen jonka juomme. Alkoholi kun on myrkky, joten ei ole todennäköistä että joku voisi juoda sitä 30 vuotta ilman mitään haittavaikutuksia. Se ei vaan ole realistista.

Sun tilanne on aika jännä siinä, että olet pystynyt lopettamaan alkoholin käytön, mutta et ole vielä henkisesti päässyt sinuiksi alkoholismisi kanssa. Aivan kuten ennen peittelit juomistasi konkreettisesti, nyt peittelet sitä vähättelemällä sitä. Sinulle voisi olla apua ryhmäterapiasta. Ja suosittelen kyllä olemaan realisti ja seuraamaan omaa terveyttäsi.

En ymmärrä, miksi ap:n tai kenenkään ap:n tapaisen pitäisi mennä terapiaan???

Tämä kohta minusta kertoo juuri sen, ettei pysty hyväksymään, että vaikka alkoholi aiheuttaa riippuvuutta varmasti kaikissa, jotka sitä säännöllisesti käyttävät - sietokyky kasvaa ja käyttömäärät huomaamatta lisääntyvät, niin kaikki eivät ole siinä mielessä päihdeongelmaisia, että alkoholin tilalle tarvitsi uskonnollisen hurahtamisen, työnarkomanian tai himourheilun ja pitkän terapaian.  Kaikille ei yksinkertaisesti tule tällaista ikuista päihderiippuvuutta, koska joku taipumus siihen puuttuu.

Minulla jäi vahingossa tipaton päälle - olen juonut tamikuussa kaksi lasia viiniä päivällisillä. En juonut niin paljon kuin ap, mutta päätin uutena vuotena ensimmäisen kerran, että tissuttelen aika paljon ja olisi hyvä katsoa, onko vaikea olla ilman. Jos sosiaalista painetta ei ole eli ei tyrkytetä hyviä, juuri ruokalajiin mietittyä vuosikertaviiniä, minulla ei ole mitään vaikeutta olla ilman. Mieheni useinta iltoja on heilutellut siideriä tai viinilasia edessäni, koska ei ihan ymmärrä, mistä on kyse. Olen vain sanonut ei kiitos. Mitään, siis ei mitään, tahtojen taistelua ei käy mielessäni. Esim. suklaan kanssa minulla on miljoona kertaa vaikeampaa. 

Mieheni juo ehkä riskirajan ylärajoilla siinä mielessä, että juo vähän melkein joka ilta. Tästä on puhuttu lääkärin kanssa ja voimme puhua tästä aivan avoimesti kotona. Hänkin on joskus kokeillut vähentää. Koska en ole hän, en tiedä, miten vaikeaa se on, mutta näin ulkoisesti näyttää siltä, että jos sovitaan, että ei juoda arkisin ollenkaan, niin tämän sopimuksen pitäminen on mutkatonta. 

Meillä on aina suht isot määrät alkoholia kotona. Vaikka käytämme säännöllisesti alkoholia ja todella niin, että itsekin keskustelemme, onko määrät nyt liikoja, niin heitän siivotessa menemään pulloja, jotka on avattu, mutta jotka eivät ole maistuneet. Emme siis juo mitä tahansa, vaan osa lahjoiksi saaduista jää yksinkertaisesti käyttämättä. Kyse ei ole siitä, että mitä tahansa päihdyttävää pitäisi nakata naamaan.

Entä kärsinkö lapsena vanhempieni alkoholin käytöstä. En. Huomasinko joskus, että ovat juoneet. Kyllä. Ahdistiko se. Ei. Pystyin aina luottamaan, että meidät hoidetaan, käytös ei koskaan muuttunut arvaamattomaksi. Omien lapsieni kokemuksista en tiedä, mutta en havaitse heidän mitenkään tarkkailevan juomiin liittyviä asioita. 

Olenko joskus joutunut jättämään jonkun menon väliin alkoholin takia. En ikinä. Kärsinkö krapulasta. En. Olen nuorena aikuisena kaksi kertaa juonut niin paljon, että sen olen huomannut seruaavana päivänä olossa. Sitä virhettä en enää tee. 

Inhoan humalaisia ja en viihdy baareissa. 

Julkisissa tilanteissa vahdin aina alitajuisesti juomistani, juon vettä välillä, jätän viinilaseja puolilleen ja kontroilloin juomistani. Minulla ongelmat liittyvät kotona oloon ja siihen, että otan lasin viiniä rentoutuakseni ja koska tykkään viinin mausta ja vaikutuksesta ja sitten vahingossa ja aivan turhaan kaksi lisää. Onko tämä ongelma? Kyllä se on ja juuri tämän olen päättänyt nyt lopettaa. En aio enää juoda kotioloissa rentoutuakseni illalla. 

Sen sijaan en keksi yhtä ainutta syytä, miksi en jatkaisi alkoholin niin sanottua sosiaalista käyttöä - kuhoviinimaljoja ja hyviä viinejä ruuan kanssa. 

Pahoittelen pitkää viestiä, mutta yritän kertoa omien esimerkkieni kautta, että kyllä, alkoholin rajoittamaton käyttö voi melko helposti liukua ongelmallisen juomisen puolelle, mutta tämä ei tarkoita, että kaikki näin juovat ovat tearapian tarpeessa olevia denial-tilassa olevia kaappijuoppoja. 

Kuten ap totesi, koko päihdekeskusteluun pitäisi saada mukaan näkökulmia, että riippuvuuksia ja vaikutuksia on erilaisia. 

 Itse ainakin olen huomannut selvää muutosta jo parin kuukauden juomattomuuteni aikana. Mieli on kevyempi ja on ajatus kulkee selvästi kirkkaammin - en menetä hermojani enää niin nopeasti pienistä asioista ja on helpompaa olla ihan oma itsensä. Ei ahdista, tunteet tulevat ja menevät, iloa ja onnellisuutta pääsääntöisesti. Odotan, että lääkitykset ja muut tasaantuvat niin saan selvemmän kokonaiskuvan. :)

Itse myös lopetin alkoholin. Hermot kireellä, juon korvikkeeksi limua ja syön suklaata paljon. En tiedä olisiko parempi kaksi pulloa viiniä viikossa. Silloin herkuttelu pysyi kurissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hermot ovat ilmeisesti ainakin kireällä.

Ei todella, mutta en ymmärrä alkoholivalistusta, koska se ei tunnista minun kaltaisiani alkoholisteja.

Ap.

No ei välttämättä, koska olette pieni vähemmistö.

Onko tälle väitteelle, että ap:n kaltaiset alkoholin liikakäyttäjät ovat pieni vähemmistö, jotain tutkimustietoa vai onko tämä mutua?

Jotenkin tuntuu, että tämä on mutua. 

Aiheesta helposti keskustelevat ne, joiden elämässä alkoholi on suuri tragedia.

Heidän on vaikea ymmärtää, että kaikilla näin ei ole. Silti alkoholin liikakäyttö on haitallista ja sitä olisi hyvä vähentää ja aiheesta keskustella.

Mutta keskustelun ehtojen täytyy olla sellaiset, että ihminen itse tunnistaa itsensä, oman tapansa käyttää alkoholia ja käytön vaikutukset terveyteen, talouteen, sosiaalisiin suhteisiin.

Esim. minua motivoi myös ympäristönäkökulma. Jos ja kun yleisesti kulutusta pitää vähentää, niin tässäpä helppo keino! Alkoholiteollisuus aiheuttaaympäristöhaittoja siinä missä kaikki muutkin. 

Aika monellehan alkoholi voi olla se hetkellinen hyvän olon tuoja, kuten tupakointikin. Ehkä alkoholia käytetään enemmän ajankuluksi, tupakkaa taas tauon saamiseksi. Jotain muuta kannattaa suunnitella tilalle.

Vaikka tämä herättää vastustusta, niin kannattaa se päihteen jättämä aika täyttää jollakin uudella, esimerkiksi harrastuksella. Käsityöt ja askartelu ovat sellaisia, jotka vei vaadi minnekään lähtemistä, ja joihin myös voi opittuaan eri menetelmiä jäädä hyvällä tavalla koukkuun. Uskaltaisin suositella vaikka timanttimaalausta, on  työtä käsille ja mielenkiinto säilyy. Ja on helppoan(jos siis inhoaa perinteistä neulomista tai virkkausta),

Tupakoinnin lopetuksen kanssa taistellut ystäväni neuloi 28 kaulaliinaa (hienoja lankoja osti tupakasta säästyneellä rahalla)- Ne kaulaliinojen mallit kävivät aina vaan hienommiksi ja monimutkaisemmiksi, kun hän opiskeli lisää malleja. Niille on naurettu monta kertaa, kun koko sukulais- ja ystäväpiiri sai pitkään käsinkudottuja kaulaliinoja lahjoiksi, röökiliinoiksi niitä vieläkin kutsutaan-