Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miten on mahdollista, että netistä löytyvien AMK-opinnäytetöiden taso on niin surkea?

Vierailija
23.02.2018 |

Törmääkö kukaan muu säännöllisesti ammattikorkeakoulujen opinnäytetöihin jotain asiaa googlettaessaan? Minulle käy näin kohtuu usein, ja monesti päädyn vielä lukemaan kyseisiä tuotoksia.

Tähän mennessä silmäilemieni opinnäytetöiden perusteella olen kyllä vähän huolestunut maamme korkeakouluista valmistuvien "ammattilaisten" ammattitaidon tasosta ja heidän pätevyydestään. Näkemissäni töissä on nimittäin ollut runsaasti parantamisen varaa useilla osa-alueilla.

Ei herätä järin paljoa luottamusta, jos tekstistä hyppii silmille esim. kasapäin yhdyssanavirheitä tai puuttuvia possessiivisuffikseja, ja kielellinen ilmaisu muutenkin on epätäsmällistä ja tuntuu henkivän monella tapaa laiskaa ajattelua. Tämän perusteella on vaikea luottaa siihen, että maamme korkeakouluista todella valmistuu niitä "huippuammattilaisia", joita juhlapuheissa aina hehkutetaan.

Väistämättä tulee mieleen myös, että jos nämä netissä julkaistut opinnäytetyöt jo ovat näin kamalia (vaikka niiden luulisi edustavan parhaimmistoa, kun ne kerran on kehdattu julkaista), niin millaisia sitten ovatkaan ne työt, joita ei julkaista missään, ja jotka ovat menneet läpi kenties juuri ja juuri rimaa hipoen?

Onko kellään muulla herännyt samankaltaisia ajatuksia netissä vastaan tulleista opinnäytetöistä? Minkälaisia laadullisia ongelmia olette havainneet?

Kommentit (121)

Vierailija
1/121 |
23.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaikki AMK-opinnäytetyöt julkaistaan Theseuksessa. Ihan sama mikä oli arvosana.

Vierailija
2/121 |
23.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meidän amk:ssa ainakin kaikki opinnäytetyöt menee nettiin, ei vain ne laadukkaimmat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/121 |
23.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Huippuammattilaiset valmistuvat yliopistosta, ei AMKsta. Se on kylmä fakta. Harva hakee AMKhon, jos oma osaaminen riittää yliopistoon.

Vierailija
4/121 |
23.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

AMK:n opinnäytetöissä kieli on tyypillisesti kansantajuisempaa ja suurpiirteisempää kuin yliopiston graduissa. Joskus se on hyvä ja joskus huono asia.

Jos pitää nopeasti löytää joku helppotajuinen selitys jostain asiasta, voi AMK:n opinnäytetyö olla hyvä lähde, kun taas tarkempaa tietoa varten ennemmin gradu.

Vierailija
5/121 |
23.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oma opinnäytetyö on aika kamalaa luettavaa. Itselläni oli työpaikka odottamassa joten hutaisin vain nopeasti ja laatu oli ihan sen mukaista.

Aika huolestuttavaa että keskityt vain kirjoitusvirheisiin etkä itse sisältöön vaikka sekin varmasti mielestäsi olisi ala-arvoista. Opinnäytetyötä tekevä nuori on kuitenkin vasta oman uransa alussa eikä vielä mikään huippuammattilainen. Mielestäni ammattitaito ei ole niin kauheasti kieliopin osaamisesta kiinni.No ainakin pääset tuomitsemaan ja halveksumaan itseäsi mielestäsi alempia ja tyhmempiä. 

Vierailija
6/121 |
23.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tästä päästään siihenkin kysymykseen, että onko järkevää vaatia jokaiselta AMK:sta ammattiin valmistuvalta opinnäytetyön kirjoittamista. Ei kaikilla ole akateemisen tekstin tuottamiseen vaadittavaa lahjakkuutta, mutta ammattiosaaminen voi silti olla ihan riittävä käytännön työtehtävissä menestymiseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/121 |
23.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onhan siinä opinnäytetyön tarkastajassakin vikaa jos ei ole kirjoitusvirheistä huomauttanut.

Vierailija
8/121 |
23.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

pitää muistaa, että AMK opinnäyte on ensimmäisen korkeakoulusyklin työ, siis kandintutkinnon lopputyö. Se ensimmäinen ja alin taso, millä tutkimusta tehdään ja oppimista osoitetaan. Ihan rehellisesti sanottuna, ei siinä nyt ihan hirveitä oppineisuuen tasoja tavoitellakaan. Toinen asia on sitten, että yliopistossa tai amkissa ei, kummassakaan, oppineisuutta osoiteta oikeinkirjoituksella, vaan asiasisällöllä. Monilla aloilla pyritään kohti menetelmiä, joissa opinnäyte ei olisi edes välttämättä kirjallinen työ.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/121 |
23.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Huippuammattilaiset valmistuvat yliopistosta, ei AMKsta. Se on kylmä fakta. Harva hakee AMKhon, jos oma osaaminen riittää yliopistoon.

Vierailija
10/121 |
23.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Valmistuneista saa rahaa. Äkkiä kaikki vaan pihalle oppimaan työpaikoille. Ja kuten joku jo sanoi, ei ne kirjoitelmat mitään käytännön ammattitaitoa mittaa. Siinä työssä on aivan liikaa liibalaabaa. Tiedonhakuharjoituksena se on kyllä hyvä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/121 |
23.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ehkä se kuvaa Amk tasoa :(

Käy katsomassa yliopistojen pro gradut, niin huomaat eron

Vierailija
12/121 |
23.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

pitää muistaa, että AMK opinnäyte on ensimmäisen korkeakoulusyklin työ, siis kandintutkinnon lopputyö. Se ensimmäinen ja alin taso, millä tutkimusta tehdään ja oppimista osoitetaan. Ihan rehellisesti sanottuna, ei siinä nyt ihan hirveitä oppineisuuen tasoja tavoitellakaan. Toinen asia on sitten, että yliopistossa tai amkissa ei, kummassakaan, oppineisuutta osoiteta oikeinkirjoituksella, vaan asiasisällöllä. Monilla aloilla pyritään kohti menetelmiä, joissa opinnäyte ei olisi edes välttämättä kirjallinen työ.

Ei edes kandityössä sallita sitä, että lopputuloksena esitellään vastaajien taustatietoja saati gradussa (vrt. YAMK lopputyö). Eli tutkimuskysymys on esim. yritystukien merkitys yritykselle ja tuloksena on tieto siitä, että vastaajista oli47 % naisia ja 53 % miehiä. Varsinaiseen kysymykseen saadaan vastaus, että tärkeitä ovat - tutkimus on tietty arvioitu kvalitatiiviseksi ja tuo tutkimuskysymys on kysytty kvantitatiivisesti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/121 |
23.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minusta oppareiden keskimääräinen taso (ainakin terveysalalla) on yllättävän hyvä, ottaen huomioon amk:n tarkoitus on valmistaa ammattiin eikä pohjustaa tutkijan uraa.

Vierailija
14/121 |
23.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomi nousuun possessiivisuffiksit osaamalla

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/121 |
23.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla on jo työpaikka, joten motivaatio on 0 panostaa oppariin. Paperit käteen ainut tavoite.

Vierailija
16/121 |
23.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Törmääkö kukaan muu säännöllisesti ammattikorkeakoulujen opinnäytetöihin jotain asiaa googlettaessaan? Minulle käy näin kohtuu usein, ja monesti päädyn vielä lukemaan kyseisiä tuotoksia.

Tähän mennessä silmäilemieni opinnäytetöiden perusteella olen kyllä vähän huolestunut maamme korkeakouluista valmistuvien "ammattilaisten" ammattitaidon tasosta ja heidän pätevyydestään. Näkemissäni töissä on nimittäin ollut runsaasti parantamisen varaa useilla osa-alueilla.

Ei herätä järin paljoa luottamusta, jos tekstistä hyppii silmille esim. kasapäin yhdyssanavirheitä tai puuttuvia possessiivisuffikseja, ja kielellinen ilmaisu muutenkin on epätäsmällistä ja tuntuu henkivän monella tapaa laiskaa ajattelua. Tämän perusteella on vaikea luottaa siihen, että maamme korkeakouluista todella valmistuu niitä "huippuammattilaisia", joita juhlapuheissa aina hehkutetaan.

Väistämättä tulee mieleen myös, että jos nämä netissä julkaistut opinnäytetyöt jo ovat näin kamalia (vaikka niiden luulisi edustavan parhaimmistoa, kun ne kerran on kehdattu julkaista), niin millaisia sitten ovatkaan ne työt, joita ei julkaista missään, ja jotka ovat menneet läpi kenties juuri ja juuri rimaa hipoen?

Onko kellään muulla herännyt samankaltaisia ajatuksia netissä vastaan tulleista opinnäytetöistä? Minkälaisia laadullisia ongelmia olette havainneet?

Lähinnä huvittaa kun joskus kävin prosessipuolen perustutkinnon ja tein 2ov opinnäytetyön, joka olisi varmasti kelvannut pienillä lisäjutuilla myös insinöörityöksi. Oli kyllä ihan muutenkin koko todistus täynnä arvosanoja 5 ja 4, muutama kolmonenkin siellä seassa. Lukion alisuoriuduin ihan täysin, koska se nyt vaan ei kiinnostanut yhtään ja meinasin jättää sen keskenkin. Oli niin sanotusti "parempaa tekemistä" kuin opiskella siihen aikaan murrosikäisenä.

Vierailija
17/121 |
23.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ehkä se kuvaa Amk tasoa :(

Käy katsomassa yliopistojen pro gradut, niin huomaat eron

Nyt tuntuu unohtuvan että amktyötä täytyy verrata kandityöhön.

Lisäksi opinnäytetöillä tähdätään usein työkäytäntöjen kehittämiseen eikä niinkään uuden tiedon tuottamiseen.

Vierailija
18/121 |
23.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ehkä se kuvaa Amk tasoa :(

Käy katsomassa yliopistojen pro gradut, niin huomaat eron

No jaa, ei se kyllä aina noinkaan mene. Itse olin ollut jo monta vuotta työelämässä nousujohteisella uralla ja raavin sen puuttuvan gradun kasaan kyllä aivan sinnepäin. Kunhan nyt sain tehdyksi. Ikinä ei kukaan ole gradun perään kysellyt.

Kyllä siinä "tutkimuksessa" olisi todella voinut kirjoittaa että: "tämän tutkimuksen tarkoituksena on tehdä sen tekijästä maisteri".

Vierailija
19/121 |
23.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ehkä se kuvaa Amk tasoa :(

Käy katsomassa yliopistojen pro gradut, niin huomaat eron

Kannattaa muistaa, että amk:n opinnäytetyöt ovat tasoltaan kanditöitä, niitä ei voi eikä pidä verrata graduihin.

Mutta onhan lähestymiskulmassakin eroa, yliopistossa on kärkenä tiede, amk:ssa jonkinlainen teoreettisen tiedon soveltaminen käytäntöön.

Vierailija
20/121 |
23.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla ainakin oli tärkeämpää tehdä se konkreettinen lopputyö tehtaalla ja kirjallinen osuus oli lähinnä asiaan kuuluva välttämätön paha, jonka kirjoitin viikossa. Firma ei tietenkään luvannut paljastaa liikesalaisuuksiaan kirjallisessa työssäni. Tehtaalla olin vuoden. On surullista jos sitä ei arvosteta missään muualla kuin ammatillisissa piireissä.

En tiedä, olisiko sitten ollut fiksua vääntää ohjelmointiprosessi jne rautalangasta jotta olisin saanut lisää sivuja lopputyön kirjalliseen osuuteen.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kuusi neljä