Listataan syitä miksi lapsettoman elämä on parempaa kuin lapsellisen

Vierailija kirjoitti:

Kumma juttu ettei täällä perheelliset aloita veloja mollaavia ketjuja. Vedän suorat johtopäätökset siitä kumpi sakki on oikeasti varma ratkaisustaan ja tyytyväinen elämäänsä.

Eli mitkä johtopäätökset?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumma juttu ettei täällä perheelliset aloita veloja mollaavia ketjuja. Vedän suorat johtopäätökset siitä kumpi sakki on oikeasti varma ratkaisustaan ja tyytyväinen elämäänsä.

Eli mitkä johtopäätökset?

Oikeasti onnellinen ja tyytyväinen ihminen ei ajattele että elämäni on ihanaa, menenpä lällättelemään huonompiosaisille perjantai-iltana. Se kertoo pahasta olosta, epävarmuudesta ja yksinäisyydestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumma juttu ettei täällä perheelliset aloita veloja mollaavia ketjuja. Vedän suorat johtopäätökset siitä kumpi sakki on oikeasti varma ratkaisustaan ja tyytyväinen elämäänsä.

Eli mitkä johtopäätökset?

Oikeasti onnellinen ja tyytyväinen ihminen ei ajattele että elämäni on ihanaa, menenpä lällättelemään huonompiosaisille perjantai-iltana. Se kertoo pahasta olosta, epävarmuudesta ja yksinäisyydestä.

Kyllähän toinen ryhmä voi toisinaan ihannoida toista ryhmää. Mutta tässä aloituksessa kieltämättä aggressiivinen vire.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumma juttu ettei täällä perheelliset aloita veloja mollaavia ketjuja. Vedän suorat johtopäätökset siitä kumpi sakki on oikeasti varma ratkaisustaan ja tyytyväinen elämäänsä.

Eli mitkä johtopäätökset?

Oikeasti onnellinen ja tyytyväinen ihminen ei ajattele että elämäni on ihanaa, menenpä lällättelemään huonompiosaisille perjantai-iltana. Se kertoo pahasta olosta, epävarmuudesta ja yksinäisyydestä.

Kyllähän toinen ryhmä voi toisinaan ihannoida toista ryhmää. Mutta tässä aloituksessa kieltämättä aggressiivinen vire.

Juu kyllä tämän aloituksen takana vaikuttaa olevan melko surullinen ihminen. Ja tällä en tarkoitus että kaikilla veloilla näin olisi.

Voi vapaasti harkita täältä maapallolta lähtemistä eikä tarvitse olla täällä jotakuta varten

Vierailija kirjoitti:

Lapsettoman elämä on mielekkäämpää. Voi nauttia töistä ja nauttia vapaa-ajasta. Ei tarvitse auttaa lasta läksyissä, ei kuskata minnekään, ei tehdä hänelle ruokaa. Voi lähteä ulkomaille vapaasti ja olla siellä vapaasti. On ylipäätään sydäntäsärkevää, miten paljon paremmin lapsettomilla on asiat kuin perheellisillä. Lapsettomilla on elämä tallella, perheellisillä on elämä menetetty.

En tajua tätä ajatusmaailmaa. Kummankin elämä varmaan voi olla mielekästä mutta outoa että pitää halveksia toisten ratkaisuja. En kyllä millään tasolla koe että oma elämä olisi menetetty. Itsellä vasta pieni vauva mutta odotan jo sitäkin aikaa kun hän on pieni koululainen jota saa auttaa läksyissä. Olen elämässäni matkustellut ja asunutkin ulkomailla niin paljon ennen lasta, että en koe jääväni nyt mistään paitsi vaikka seuraavat matkat tehdäänkin pieni lapsi huomioiden. Elämä ei tosiaan ole menetetty vaan täynnä odotusta ja uusia kokemuksia.

Teillä lapsettomilla on kaikki vapaa-aika omaa aikaa. Voitte mennä ja harrastaa tai tehdä töitä mihin vuorokaudenaikaan vain, eikä ole jatkuvaa huolta ja syyllisyyttä lapsiin liittyvistä asioista. Sellaista oli oma elämäni pitkään, mutta sitten tein lapsia ja ajankäytön painotukset muuttuivat.

Minusta lapsettoman elämä on selkeämpää ja huolettomampaa, mutta en silti sanoisi sitä paremmaksi. Lapsia hankkineet ovat varmaan yhtä onnellisia valintoihinsa, kaikkihan me lähdemme omista lähtökohdistamme.

Olen alasti kotona. Miehenikin on alasti. Huudatamme musiikkia täysillä ja syömme herkkuja. Haluatteko jotain lisää?

Vierailija kirjoitti:

Kahden lapsen äiti olen. Ei minunkaan elämäni kamalaa ole. Ihan ookoo, mutta nämä asiat tulee ainakin heti mieleen.

Minä olen kolmen äiti, yksi jo aikuinen kaksoset koululaisia.

- Raha; olisi enemmän käytössä, päivähoito maksaa, lasten kasvaessa pitää uusia haalarit jne. Lapsi on iso rahareikä.

Raha: jos olisin aina saanut olla töissä olisi enemmän rahaa. Kukaan työtön perheetön jonka tunnen ei kieri rahoissa. Jos molemmat vanhemmat on töissä eikä tuhlaa turhuuksiin, pärjää ihan hyvin. Näyttää lapsiperheillä useimmiten olla aika iso omakotitalo, ei ne sitäkään ilmaiseksi ole saanut, kellään sinkulla ei ole omakotitaloa, yhdellä lapsettomalla pariskunnalla on, he tosin eivät taloa ostaessaan vielä tienneet etteivät tule lapsia saamaan. Heillä on molemmilla ollut hyvät työpaikat yli 40 vuotta, mutta heitä harmittaa se kun nyt ovat eläkeläisiä eikä niitä lapsenlapsia ole joiden kanssa viettää aikaa. Miettivät vaan että kenelle sukulaiselle jättävät perinnön.

- Rauha tehdä asioita ilman keskeytyksiä; Tämä ongelma kuulemma poistuu kun lapset kasvaa. Mutta pienten lasten kanssa ei saa käydä rauhassa aina edes vessassa.

Mulla on onneksi ollut lapset jotka ei jatkuvasti tarvi mun huomiota, ja sitten on toki vielä se lasten toinen vanhempi, eli isä, häneltä saa silloin huomiota kun minä teen jotain muuta.

- Uni; On vähemmän muuttujia, mitä yöllä voi mennä pieleen, että tulee uneton yö. Lapset valvottaa. Ja jos ei ole lapsia voi töiden jälkeen nukkua tirsat. Lasten kanssa näin ei onnistu; työpäivän jälkeen ne pitää ruokkia

Minä olen pikkulapsesta asti nukkunut huonosti, joten siinä ei ole ollut haittaa vaikka lapset joskus herää yöllä, tosin esikoinen ei herännyt koskaan kun 3kk ikäisenä alkoi nukkua hyvin (alkoi saada velliä iltapalaksi) Tulen aina olemaan se "huono nukkuja" vaikka lapset lähtee omilleen.

- Ruuanlaitto; Itse elelisin päräyttävän maustetuilla sapuskoilla ja vaikka ihan mikropitsoilla. Lapsille ei viitsi ihan mitä vaan moskaa syöttää. Pitää oikeasti kokata ja vähän katsoa mitä tulee tarjottua. Toisaalta bonuksena tässä se, että tulee itsekin syötyä monipuolisesti ja hyvin.

Ei tule syötyä monipuolisesti ja hyvin. Välillä mennään mikropitsoilla, mies on se joka eniten ruokaa vaatii, ja saa sen tekemiseen myös itse osallistua, helpoimmalla pääsen kun mies syö töissä ja minä ja lapset otetaan vaan jotain pakkasesta tai haetaan mäkkiä.

- Sairastelu; jos ilman lasta tuntuu oksennustauti karmealta, niin se kalpenee sen rinnalla kun lapsi oksentaa komeassa kaaressa kerrossängyn yläpediltä lattialle - Roiskis! Itselle ei onneksi vielä ole näin käynyt

Joo, se on paha kun lapsi sairastaa. Itse sairastin lapsena tosi vähän, samoin esikoinen. Nykyään liikkuu tuota oksennustautiakin, meillä on pari kertaa ollu 8 vuoden sisään, mun lapsuudenkodissa ei ollut koskaan, enkä muista oman kouluajan aikana että kukaan olisi ollut mahataudin takia pois koulusta millään luokalla. Pelkään hysteerisesti oksentamista, kerran oksensin ala-asteikäisenä, sitten seuraavan kerran kun esikoinen oli pieni, ja nyt sitten nämä kaksi kertaa, viimeksi en oksentanut mutta huono olo oli. Eli olen pikkuvauva-ajan jälkeen oksentanut kolme kertaa elämäni aikana, enkä halua koskaan enää sitä tehdä.

- Aika; On aikaa harrastaa, liikkua, tehdä mitä ITSE haluaa

Minä teen aina mitä haluan. Ei mitään ongelmaa. Vain miehen työvuorot vähän hankaloittaa, mutta yleensä pääsen aina mihin haluan mennä, ja myös kotona katson telkkaria, nukun, olen koneella tai luen kirjaa kaikki vapaa-ajat. Työ rajoittaa eniten harrastuksia.

- Uhmaikäiset ikävälillä 0-99 vuotta - ei lisättävää

Mun lapsilla ei ole ollut mitään uhmaikiä, toki joskus tulee joku yksittäinen kiukkukohtaus, mutta niitä saattaa tulla meille aikuisillekin.

- Se loputon syyllisyys; Se vaan kuuluu pakettiin. Äitinä sitä väkisinkin tuntee syyllisyyttä pitkistä työpäivistä jne.

En tunne syyllisyyttä koska parhaani teen, enkä ainakaan työpäivistä, isäkin kun on ja hänellä vuorotyö, yleensä ei tehdä pitkiä päiviä yhtäaikaa. Esikoinen onnistui oikein hyvin, joten ei se nyt ihmistä pilaa tämä munkaan rennompi kasvatustyyli, pääasia että lapsi on onnellinen, on jotain ruokaa ja vaatteet ja muut tarpeelliset asiat.

Mutta silti. Mun kaksi mukulaa on oikein mukavat ja en kyllä pois vaihtaisi - korkeintaan voisin leasingilla lainata pariksi vuodeksi pois :)

Mulle lapset on tärkeimpiä perheenjäseniä, ei mitään projekteja kuten nykysuorittajavanhemmille tuntuu olevan. Lapset on ihmisiä. Ja minä muistan minkälaista oli olla lapsi vaikka siitä on jo montakymmentä vuotta. En ymmärrä mikä niissä lapsissa muka on niin vaikeaa, ei mun tutuille tunnu olevan. Nämä iänikuiset jankkausketjut on kyllä outoja, miksi ei ole jankkausketjuja siitä miten paljon helpompaa on olla ilman miestä, siskoa, serkkua, äitiä, isää, veljeä, ystäviä tai muita sukulaisia?

Vierailija kirjoitti:

Olen alasti kotona. Miehenikin on alasti. Huudatamme musiikkia täysillä ja syömme herkkuja. Haluatteko jotain lisää?

Onko lapsetkin alasti? Vai mikä tässä on idea?

Ei tarvitse kilpailla hampaat irvessä työmarkkinoilla kun ei tarvitse elättää tai kasvattaa ketään.

Vierailija kirjoitti:

Olen alasti kotona. Miehenikin on alasti. Huudatamme musiikkia täysillä ja syömme herkkuja. Haluatteko jotain lisää?

No lapsi on nukkumassa tähän aikaan joten muulle ei ole estettä kun musiikin huudattamiselle, enkä ole sitä kyllä aikaisemminkaan tehnyt. Alasti kotona en viitsi olla turhaan kun tulee kylmä. Varsinkin jos on vain alasti kirjoittelemassa vauva-palstalla.