Lue keskustelun säännöt.
Emmi 20:s taitoluistelun olympiafinaalissa - Viveca lähtee MM-kisoihin
23.02.2018 |
Niin siinä kävi kuin arvelin. Takana olleet kokeneemmat, vahvat vapaaluistelijat paransivat finaalissa ja kiilasivat Emmin ohi olympialaisissa. Emmin suoritus oli hänen omalle tasolleen hyvä perussuoritus.
Jos ajattelee Emmin uraa tähän asti ja tästä eteenpäin, olympialaiset jäivät ehdottomasti plussan puolelle. Hän oli viime keväänä Helsingin MM-kisoissa 29. ja karsiutui vapaaohjelmasta yhden ison virheen myötä. Nyt tuli finaalipaikka ja 20. sija, joten nousua tulosluettelossa on tapahtunut, vaikka Emmille tyypillinen nousu vapaaohjelmassa ei tällä kertaa toteutunut. Luulenpa, että tämä olympiatulos ei olisi ollut Emmille mahdollinen ilman ensimmäistä MM-kokemusta. Nämä olympialaiset taas olivat erittäin arvokasta pääomaa tulevia kausia ja seuraavaa olympiadia ajatellen. Kokemus ei kerry muuten kuin isoja kisoja kiertämällä.
Tämän jälkeen näyttää siltä, että Viveca lähtee MM-kisoihin Milanoon. Se on hyvä. Vivecalla on kilpailunälkää jäljellä tälle kaudelle varmaan enemmän kuin Emmillä, ja on tärkeää, että myös Viveca saa kierrettyä isoja kisoja säännöllisesti, jotta kokemusta niistä kertyy.
Olympiakävijöille MM-kisat keväällä ovat kolmannet arvokisat saman kauden aikana, joten moni lähtee sinne väsyneenä. Jos Emmin kilpailukausi nyt tähän päättyy, se lienee palkinto aikaisessa vaiheessa hyvin tehdystä työstä. Hän ehti jo sanoa, että treenimotivaatiota tämän jälkeen on, ja valmentaja antoi ymmärtää, että Emmi olisi vielä keväällä lähdössä harjoittelemaan Kaliforniaan. Vastapainoksi isolle kilpailulle voi olla ihan vapauttavaa, inspiroivaa ja stressitöntä, kun pääsee aikaisessa vaiheessa valmistautumaan seuraavaan kauteen, ehkä vähän pitämään lomaakin ja tekemään uusia ohjelmia.
Emmi on itsekin sanonut, että hänen tähtäimensä on Pekingin kisoissa 2022. Aika näyttää, mitä Emmille, Vivecalle ja suomalaiselle taitoluistelulle seuraavien neljän vuoden aikana tapahtuu, mutta olkaamme armollisia. Tämä oli Emmille välietappi, jonka hän käytti hyvin.
Kommentit (95)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän kukaan odottanutkaan että Emmi saavuttaisi mitään olympialaisissa.
Toisaalta aina voi jossitella, mitä jos Viveca olisi päässyt kisoihin.
Vivecalta on lupa nyt odottaa mm-kisoissa hyvää sijoitusta ja sen jälkeen voi miettiä, että kumpikohan on parempi sijoitus. 20. sija olympialaisissa vai hitusen parempi mm-kisoissa?Mietin samaa. Kaikki toitottivat ennen kisoja, että ei sieltä menestystä tule. Jotkut olivat (ja ovat) jopa sitä mieltä, ettei sinne olympialaisiin olisi pitänyt ketään lähettää sijoittumaan niin heikosti. Jopa Ylen taitoluisteluun viime vuosina perehtyneellä toimittaja Jere Nurmisella oli niin paljon realismia matkassa, että nimesi Emmin tavoitteeksi vapaaohjelmapaikan. No, se tavoite täyttyi.
Mitä jos Viveca olisi päässyt kisoihin? Emme saa koskaan tietää. Ei päässyt, koska STLL:n kriteerien mukaisesti kisoihin valittiin Emmi vahvemmilla näytöillä 21.1. Olympiakomitea vahvisti tämän muutamaa päivää myöhemmin omien kriteeriensä mukaisesti. Sitä on turha jossitella. Vivecan taso tälle kaudelle nousi liian myöhään vasta tämän valintapettymyksen jälkeen. Jossittelussa pitäisi mennä oikeastaan absurdin pitkälle: Jos Viveca olisi valittu olympialaisiin, hän ei todennäköisesti olisi edes osallistunut PM-kisoihin, joissa luisteli SB-tuloksensa, koska olisi ollut valmistautumassa olympialaisiin. Ja miten sitten olisi käsitellyt olympialaisissa paineet, kun kilpaileminen olympialaisiin pääsystä ei paineen alla Vivecalta Emmiä vastaan onnistunut? Jos Viveca olisi luistellut olympialaisissa, olisiko Emmi tehnyt vielä uudet SB-pisteet jossain muussa kisassa ja lähtenyt MM:iin? Jossittelua voi jatkaa loputtomiin, joten lopetan sen tähän.
TAvoitteet siis samat kuin Suomen mäkihyppääjillä eli toiselle kierrokselle olisi kiva päästä.
Puhutaan kuitenkin HIUKAN erilaisista harrastajamääristä lajissa. Taitoluistelua harrastetaan lähes maailmanlaajuisesti ja se on esim. koko olympialaisten seuratuin laji mitattuna TV-katsojilla.
Taitoluistelussa oikeasti on kova saavutus päästä 20. parhaan joukkoon, paikka ohjelmassa oli realistinen ja hyvä tavoite ja se täyttyi.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni on vain tervettä, etteivät suomalaiset ole tämän korkeammalla. Huippujen taso on jotenkin nyt epäinhimillinen. Kun niin nuorena ollaan huipulla, miettii onko noilla maailman parhailla ollut lapsuutta lainkaan ja käyvätkö he koulua lainkaan. Toinen vastaava laji on voimistelu.
Venäjällä on hirmuinen taso ja nyt puhutaan, että junioreissa varttuu tyttöjä, jotka hyppivät neloshyppyjä.
https://www.hs.fi/urheilu/art-2000005577557.html
Kannattaa lukea tämä juttu Zagitovasta, niin saa edes jonkinlaisen käsityksen siitä, mikä on menestyksen hinta tässä lajissa.
Tässä muuten venäläinen Alexandra Trusova (13 vuotta), joka tekee neloishyppyjä.
Valitettavasti Emmissä ja Vivecassa ei ole samaa sisäsyntyistä karismaa kuin Kiirassa ja Laurassa. Kiira ja Laura erottuivat joukosta jo lapsina.
Laura mokasi menemällä Kimin dynastian mainospelleksi Pohjois-Koreaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toimittajat ovat kehuneet Peltosen olympiaesityksiä maasta taivaaseen. Peltonen kaatui molemmissa ohjelmissa, sijoitus viimeisten joukossa. Ei käsitä tätä hypetystä.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että taitoluistelussa on osanottajat karsittu parhaista parhaimpiin jo ennen kisoja. Todella systemaattisen maapaikkakarsinnan vuoksi naisten kilpailuun PÄÄSEE osallistumaan 30 parasta karsittuna koko maailmasta. Suurin osa maista, joissa taitoluistelua harrastetaan ihan tosissaan ei saa yhtäkään edustajaa olympialaisiin. Tällä mittarilla ensikertailaiselle 20. sija on hyvä saavutus, tosin minustakin on liioiteltua sanoa että olisi jotenkin poikkeuksellisesti onnistunut. Laura Lepistä sanoi tosi hyvin kisastudiossa, että yleensä arvokisoissa se suorituksen taso asettuu sinne harjoitusten keskimääräiselle tasolle. Joskus tulee yllättävä onnistuminen, joskus totaalinen floppi, mutta keskimäärin menee kuten menee harjoituksissa. Ja näin se meni näissä kisoissa Emmi Peltosella. Ei suurta epäonnistumista, eli niitä "ilmapalloja", mutta ei ylivertaista venymistäkään. Hyvä perussuoritus.
Mäkihypyssä esimerkiksi on erilaiset kriteerit, suomalaiset eivät pääse edes toiselle kierrokselle, mutta silti meillä on siellä viisi hyppääjää. Ja puhutaan siis sijoituksista tyyliin 40 huonommalla puolella.
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti Emmissä ja Vivecassa ei ole samaa sisäsyntyistä karismaa kuin Kiirassa ja Laurassa. Kiira ja Laura erottuivat joukosta jo lapsina.
Jokainen luistelija on omanlaisensa ja heitä on vaikea verrata keskenään. Viveca ja Emmi ovat keskenään täysin erilaisia luistelijoita.
Emmiä on luonnehdittu sanoen "hän elää musiikin ja liikkeen liitosta jäällä". Pitää paikkansa. Emmillä on valtava sisäsyntyinen karisma ja huikea perusluistelutaito. Esiintymisen, tulkinnan, koreografian ja perusluistelun vahvuus näkyy Emmillä ohjelmapisteissä korostetun selkeäsi hieman Carolina Kostnerin tyyliin. Vrt. Carolina oli olympialaisten lopputuloksissa viides, mutta hänen komponenttipisteensä olivat sekä lyhyt- että vapaaohjelmassa kilpailun toiseksi parhaat. Emmi oli lopputuoksissa 20:s, mutta hänen komponenttipisteensä olivat lyhytohjelmassa 15:ksi ja vapaaohjelmassa 16:ksi parhaat. Kun Emmin harjoituksissa jo nyt osaamat vaikeimmat kolmoishypyt vakiintuvat kilpaohjelmiin, hänellä on mahdollisuus nousta lyhyessä ajassa tuloslistassa paljonkin. Myös Emmi erottuu joukosta. Hän erottui valmentajansa Sirkka Kaipion mukaan jo 7-8-vuotiaana kesäleirillä, kun perhe oli juuri tullut Suomeen ja sinne Emmi lähti rohkeasti taitojaan esittelemään. Valmentaja käytti muistaakseni sanoja: "Hän oli aivan viehättävä, sudenkorentomainen luistelija pitkine raajoineen. Ja äärettömän työteliäs". Emmi on nimennyt Carolina Kostnerin yhdeksi esikuvakseen, ja mielestäni sekin näkyy Emmin luistelussa. Hän ei kopioi, mutta heissä on jotain samaa.
Viveca on teknisesti taitava luistelija, jonka ohjelmista vaikea kolmoislutz löytyi jo 15-vuotiaana (Emmiltä ei löytynyt pari vuotta aiemmin sattuneen vakavan loukkaantumisen vuoksi). Viveca ei ole tyyppinä ehkä niin taiteellinen, mutta tekniikka korostuu ja kannattelee häntä. Hän selvästi hakee omaa tyyliään, joka ei mielestäni ole vielä löytynyt. Hän yrittää kohota esittämisessä korkeammalle tasolle, mutta se ei väkisin tunnu onnistuvan. Sen sijaan, että hän yrittää ohjelmissaan olla jotain muuta kuin mitä on, kannattaisi ehkä miettiä, mikä on hänen oma tyylinsä ja ilmaisutapansa ja ohjata ohjelmien musiikki- ja koreografiavalintojakin siihen suuntaan.
Kiira, Laura ja Susanna Pöykiö olivat loistava esimerkki siitä, kuinka he samassa maajoukkueessa ja samoissa arvokisoissa luistelivat kaikki omilla vahvuuksillaan ja omantyylisillään ohjelmilla.
Vivecasta tulee mieleen ehkä hieman Elina Kettunen tai Alisa Drei, jotka olivat teknisesti vahvoja hyppääjiä, mutta jäivät komponenttipisteissä hyvistä perusluistelutaidoistaan huolimatta jälkeen aivan huipuista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa muistaa, että esim. Viro, Iso-Britannia, Israel, Itävalta, Armenia, Singapore, Taiwan, Filippiinit, Slovenia, Hongkong, Norja, Tsekki, Liettua, Tanska ja monet muut maat saaneet edustajaa naisten taitoluisteluun näihin olympialaisiin ollenkaan. Pelkästään se, että maa saa yhden maapaikan jaossa olevista 30:sta, on hyvän kansainvälisen tason osoitus. Meillä on Suomessa vielä se onni, että meillä on kaksi hyvin samantasoista luistelijaa, joista kumman tahansa olisi voinut lähettää olympialaisiin (kumpi tahansa olisi voinut tehdä ne SB-pisteet, jotka kääntyivät oikealla hetkellä Emmin eduksi). Kun kyseessä on niin kilpailtu laji kuin taitoluistelu on, Emmin sijoitus ei ole lainkaan huono. Ei se ole huippusuorituskaan vielä, mutta hyvää kansainvälistä tasoa. Hän pääsi olympialaisissa omalle perustasolleen.
Omalla tasolla oli, mutta suomalaisten taso oli korkeammalla Laura Lepistön, Kiira Korven ja Susanna Pöykiön aikaan. Nyt kun Venäjä on mennyt menojaan ja tekninen kehitys ottaa uusia harppauksia, on todella vaikeaa saada luistelijoita yhtä korkealle tasolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toimittajat ovat kehuneet Peltosen olympiaesityksiä maasta taivaaseen. Peltonen kaatui molemmissa ohjelmissa, sijoitus viimeisten joukossa. Ei käsitä tätä hypetystä.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että taitoluistelussa on osanottajat karsittu parhaista parhaimpiin jo ennen kisoja. Todella systemaattisen maapaikkakarsinnan vuoksi naisten kilpailuun PÄÄSEE osallistumaan 30 parasta karsittuna koko maailmasta. Suurin osa maista, joissa taitoluistelua harrastetaan ihan tosissaan ei saa yhtäkään edustajaa olympialaisiin. Tällä mittarilla ensikertailaiselle 20. sija on hyvä saavutus, tosin minustakin on liioiteltua sanoa että olisi jotenkin poikkeuksellisesti onnistunut. Laura Lepistä sanoi tosi hyvin kisastudiossa, että yleensä arvokisoissa se suorituksen taso asettuu sinne harjoitusten keskimääräiselle tasolle. Joskus tulee yllättävä onnistuminen, joskus totaalinen floppi, mutta keskimäärin menee kuten menee harjoituksissa. Ja näin se meni näissä kisoissa Emmi Peltosella. Ei suurta epäonnistumista, eli niitä "ilmapalloja", mutta ei ylivertaista venymistäkään. Hyvä perussuoritus.
Mäkihypyssä esimerkiksi on erilaiset kriteerit, suomalaiset eivät pääse edes toiselle kierrokselle, mutta silti meillä on siellä viisi hyppääjää. Ja puhutaan siis sijoituksista tyyliin 40 huonommalla puolella.
Hyvä kommentti ja totta joka sana, mutta jäin miettimään Emmin vapaaohjelmasuoritusta. En tiedä, kuinka paljon hän ehti olympiajäillä vapaaohjelmaa treenaamaan, kun pääpainon on ymmärrettävästi täytynyt olla lyhytohjelman harjoittelussa. Valmentaja sanoi kuitenkin, että olympialaisten harjoituksissa Emmi on loistanut ja nyt pieni notkahdus tuli nimenomaan vapaaohjelmaan. Toisaalta on ihan eri asia tehdä hyppyjä harjoituksissa yksittäisinä elementteinä sen sijaan, että tekee kokonaisen lyhyt- tai vapaaohjelman kaikkine vaikeusosineen. Voi olla, että sellaista treeniä Emmi ei ehtinyt lyhytohjelman jälkeen vetää. Ihan täysillä ei ehkä edes kannata.
No taitaa pappa betalar toimia aika lailla Emmin eduksi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No taitaa pappa betalar toimia aika lailla Emmin eduksi...
Olipa ilkeä ja mihinkään perustumaton kommetti, ja paistoi perussuomalaisuuteen perustuvaa kateutta. Emmi on pärjännyt ihan omilla ansioillaan!!!!!
Vierailija kirjoitti:
Ainakin Elina Paasonen, siis toimittaja, twiittasi Vivecan lähtevän MM- kisoihin, siis aikuisten, ja kriteerien mukaan näin onkin, koska Vivecalla kauden parhaat pisteet.
Voi hyvät hyssykät. Paasonen varmasti urheilutoimittajana ja entisenä MM-mitalistina muodostelmaluistelussa tuntee STLL:n valintakriteerit, mutta ei Elina Paasonen valitse ketään kisoihin tai voi edes uutisoida varmoista valinnoista ennen kuin liitto on päätöksensä tehnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuliko ilmapalloja?
Katso suoritukset niin selviää.
Vierailija kirjoitti:
Omalla tasolla oli, mutta suomalaisten taso oli korkeammalla Laura Lepistön, Kiira Korven ja Susanna Pöykiön aikaan. Nyt kun Venäjä on mennyt menojaan ja tekninen kehitys ottaa uusia harppauksia, on todella vaikeaa saada luistelijoita yhtä korkealle tasolle.
Ei kai kukaan ole mitään muuta väittänytkään. Mutta ei Emmiä voi mollata siksi, ettei yllä samoihin sijoihin kuin Kiira, Laura, Susanna tai Elina olympialaisissa omina kilpavuosinaan. Jokainen kilpailee omalla tasollaan ja tällä hetkellä taso on tämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No taitaa pappa betalar toimia aika lailla Emmin eduksi...
Olipa ilkeä ja mihinkään perustumaton kommetti, ja paistoi perussuomalaisuuteen perustuvaa kateutta. Emmi on pärjännyt ihan omilla ansioillaan!!!!!
Vanhempien kuuluisuus toimii monissa tapauksissa myös lapsia vastaan. Juha Lind on kertonut, että hänen epäiltiin aikoinaan pelaavan Jokereiden ykkösketjussa, koska isä lukee TV-uutisia.
Tällä palstalla epäiltiin, että isä on maksanut Emmin SM-kullasta.
On toki selvää, että perheestä tuleva jäälajikulttuuri ja taloudelliset varat ovat auttaneet Emmiä urallaan eteenpäin, mutta ne ovat pelkkiä puitteita. Luistelijasta itsestään on löydyttävä se sisäinen palo, motivaatio ja taito, jolla harjoitellaan ja menestytään. Ei kuuluisten vanhempien lapsilla ole yhtään sen helpompaa. Samalla tavalla pitää antaa näytöt, kilpailla ja onnistua. Sitä on turha kadehtia.
Vierailija kirjoitti:
Omalla tasolla oli, mutta suomalaisten taso oli korkeammalla Laura Lepistön, Kiira Korven ja Susanna Pöykiön aikaan. Nyt kun Venäjä on mennyt menojaan ja tekninen kehitys ottaa uusia harppauksia, on todella vaikeaa saada luistelijoita yhtä korkealle tasolle.
Oliko se venäläinen luistelija jota sparrattu jo lapsesta tähteyteen, ihan karmivaa, toivottavasti ei kukaan vanhempi ole niin hullu että uhraa lapsensa mahdollisen menestyksen vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
No taitaa pappa betalar toimia aika lailla Emmin eduksi...
No, taitoluistelu on yksi niistä lajeista, joissa ainakin Suomessa valitettavastikin vanhempien kukkaron paksuudella on merkittävä osa lapsen menestyksessä. Ei tarvitse olla miljonääri, mutta ei köyhästä perheestä edes superlahjakas ponnista taitoluistelussa huipulle. Eipä ole muutkaan Suomen taitoluisteluhuiput köyhien yksinhuoltajien lapsia. Näin se vaan menee. Emmi ei ole mikään poikkeus. Ehkä innostaminen jääurheiluun on tullut perheestä, mutta niin se varmasti on ollut Korpienkin perheessä.
Taitoluistelua räikeämpi esimerkki taitaa olla vain ratsastus. Yllättäen Steve Jobsin ja Bill Gatesin tyttäret ovat "kansainvälisen tason huippuratsastajia". Myös kuninkaalliset ovat usein ratsastuksessa huippuja. Sama ilmiö pienemmässä mittakaavassa Suomessa.
Taitoluistelu on kautta maailman hyvintuloisten vanhempien lasten harrastus. Ei kai suunnilleen missään maassa ole enää Neuvostoliitosta ja DDR:stä tuttua järjestelmää, jossa valtio maksaa kaiken valmentajan palkasta jääaikaan ja kilpailupuvuista dopingaineisiin.
Taitoluistelijan kulut koostuvat jo varhain korkeista seuramaksuista, joilla katetaan jään ja jäähallin käyttö sekä valmentajan palkka. Päälle tulevat lisenssit, varusteet (kalliit taitoluistimet nauhoineen ja terineen, teräsuojat, huopasuojat, harkkapuvut, varustekassit jne.), varusteiden huolto (esim. terien teroittaminen), kilpapuvut, muut kilpailuvarusteet (kuten nutturapinnit ja hiuslakat). Siitä jatketaan leireihin ja kilpailumatkoihin ja lista vain jatkuu esim. ulkomaan leireihin ja kilpailumatkoihin. Kustannukset kasvavat mitä korkeammalle tasolle edetään. Valitettavasti monien lahjakkaiden luistelijoiden taival voi katketa siihen, että vanhempien rahat ja resurssit eivät riitä kilpaluisteluharrastuksen pitkäjänteiseen kustantamiseen, vaikka ne olisivatkin riittäneet luistelukoulun kustantamiseen. Onhan esim. jääaika 5-6 päivänä viikossa kalliimpaa kuin yhtenä päivänä viikossa. Huipuilla jääaikaa on usein jopa 2-3 kertaa päivässä.
Lepistöjen perhe teki 1990-luvulla kuvaavan muuvin. Perhe oli asunut Pohjois-Espoossa ja kuljettanut sieltä kahta tyttöä taitoluisteluharjoituksiin kuutena päivänä viikossa. Lisäksi veli taisi pelata jääkiekkoa. Kallis laji sekin. Kun lapset kävivät myös koulua kaukana kodista mutta vain parin kilometrin päässä jäähallilta, vanhemmat päättivät rakentaa talon lähemmäs kouluja ja jäähallia, jotta lapset pääsivät helpommin kouluun ja treeneihin itse esim. fillarilla eikä koulu- ja harjoituspäiville matkoineen tullut niin paljon pituutta.
Rakensivat talon. Kokonaisen omaisuuden kokoinen projekti. Valtava satsaus lasten harrastuksen eteen, kun ei ole edes takeita siitä, että lapset tai edes yksi heistä koskaan saavuttaisi sitä tavoitetta, jonka toteutumisen vuoksi muutto pitkälti varmasti tehtiin.
Emmillä on kaksi valmentajaa, joista toinen Kaliforniassa. Tämä järjestely alkoi käsittääkseni Emmin ollessa 14-vuotias. Juuri sellaisia satsauksia tarvitaan, jotta suomalainen taitoluistelija voisi kehittyä 2010- ja 2020-luvulla kohti Euroopan ja maailman kärkeä.
Curling-kiviä?