Lukio-opettajan työkuva sekä palkka
Kaipailisin tänne asiallisia vastauksia niiltä, jotka ovat yllämainitussa työssä.
Mikä sai sinut lähtemään opettajan alalle? Paljonko on palkkasi? Minkä ikäinen olet ja kauanko olet ollut töissä? Oletan, että jokainen joutuu tekemään uransa alkuvaiheilla sijaisuuksia sekä esimerkiksi työskentelemään ala-ja yläasteilla. Millaista tämä oli?
Itse olen siis luultavasti lähtemässä lukemaan suomen kieltä tai englantia yliopistoon, ja niistä otan aineenopettajan opinnot. Tämän takia olisi mukava kuulla teidän mielipiteitänne alasta.
Kommentit (58)
Opettajan työnkuva on opettamista enemmän tai vähemmän kiinnostuneelle yleisölle, luokan edessä seisomista ja jokapäiväistä esiintymistä. Pitää olla sanavalmis ja asiansa osaava, sekä valmis kuuntelemaan teinien jatkuvaa kyseenalaistamista. Harva oppilas kykenee käymään rakentavaa keskustelua kuten aikuiset ja haastamaan opettajaa asioissa mielenkiintoisella tavalla. Teinien kyseenalaistaminen on lähinnä "mihin tätäkin muka tarvitsee", ja mikään yliopistossa saamasi korkeakoulutuksen tuoma näkemys asiaan ei riitä vastaukseksi. Päivän piristyksiä ovat ne nuoret, jotka ovat aidosti kiinnostuneita aineestasi ja haluavat keskustella ja oppia uutta.
Opetuksen lisäksi suunnittelet jokaisen oppitunnin vähintään niin, että tiedät mitä ryhmän kanssa teet. Jos sinulla on kielten opettajana 20 tuntia opetusta viikossa, suunnittelet jokaisen tunnin ajankäytön ja harjoitukset mitä teette. Laadit ja korjaat kokeet, ja siihen sitten äidinkielen tai kielten opettajana aineiden tarkistusta. Nykyisessä opetussuunnitelmassa arviointi on tehty todella monimutkaiseksi, joten joudut käyttämään aikaa kaikenlaisten arviointimenetelmien tekemiseen ja niiden esittelemiseen, perustelemiseen ja niistä keskustelemiseen oppilaiden ja heidän vanhempiensa kanssa.
Lisäksi saat todennäköisesti valvontaluokan melkein jokaiselle vuodelle, ja saat käydä oppilaspalavereissa harvasen viikko riippuen siitä kuinka monta rajatapausta ja ongelmanuorta saat ryhmääsi. Huomautan, että näiden asioiden hoitoon sinulla ei ole minkäänlaista valmistavaa koulutusta, vaan teet niitä virkavastuulla ilman käypää korvausta ja pahimmillaan käytät niihin aikaa ja energiaa yhtä paljon kuin opetukseen.
Työaika on noin 8-16 riippuen minkälaisen lukujärjestyksen saat. Kieltenopettajien opetusvelvollisuus on 20 vvh, äidinkielessä 18 vvh. Lukion lehtoreilla vastaavasti 19 ja 16. Tämä ei silti tarkoita, että olisit työpaikalla joka päivä vain neljä tai viisi tuntia, vaan yleensä vähintään 9-15 ja hyppytunnit ovat palkattomia, jolloin teet yleensä valmistelevia töitä, kuten monistat papereita, luet sähköposteja, käyt lounaalla tai syöt eväitä. Vessassa kannattaa käydä myös silloin kun tauko on, koska työnkuvaan kuuluu olennaisesti hädän pidättäminen.
Palkka on lähtökohtaisesti noin 2800 euroa kuukaudessa. Jos onnistut saamaan 4-5 tuntia yli oman opetusvelvollisuutesi, voit laskea kuukausi palkkaan noin sata euroa per ylitunti lisää -> esim. 3300 e/kk. Tämän lisäksi saat ikälisiä eli henkilökohtaista palvelusvuosisidonnaista lisää 5, 8, 10, 15 ja 20 vuoden kohdalla. Peruskoulun opettajat pääsevät yhteensä noin 27% korotukseen ja lukion opettajat 29% peruspalkkansa korotukseen uransa puolivälin paikkeilla. Rahaksi muutettuna se on noin 800-900 euroa. Näin ollen aineenopettajan palkka pyörii siellä 2800-4200 paikkeilla riippuen työvuosista. Haalimalla lisävastuita palkkaa voi yrittä vielä muutamalla satasella nostaa.
...
...
Jos ikäluokkien koko vaihtelee alueellasi suuresti voi opettajan työmäärä kasvaa ja vähentyä radikaalistikin vuodesta toiseen. 500 euron palkan alennus voi tulla koska hyvänsä ja palkkakuoppa voi kestää vuosikausia. Toisissa kouluissa rehtori ei palkkaa turhia tuntiopettajia vaan pitää huolen että vakihenkilökunnalla riittää töitä. Silloin tietyissä aineissa opetusta voi olla jopa 30+. Tuntiopettajien kohtalo onkin usein kehno. Osa on ns. toistaiseksi palkattuja, osa puolestaan vuodesta toiseen yhden vuoden kerrallaan, eikä koskaan ole varmaa onko seuraavana syksynä töitä. Lehtorin viran saaminen onkin usein opettajan uralla jonkinlainen merkkipaalu siihen, että uskaltaa vähän suunnitella elämäänsä eteenpäin, kuten perustaa perheen, ostaa oman asunnon jne. Siksi virkaanvalitut naisopettajat saattavat jäädä melko pian äitiyslomalle, koska heillä on mahdollisuus palata takaisin töihin mammalomaltaan. Tuntiopettajan tilalle kun otetaan jokin äitiyslomansijainen, työnantajalla ei ole mitään velvoitetta ottaa opettajaa enää takaisin tehtävään myöhemmin.
Lukion opettajien virat ovat usein halutumpia ja niitä on määrällisesti vähemmän kuin peruskoulun opettajan virkoja. Näin ollen opiskeluaikana usein lukiosta puhuvat opettajaopiskelijat joutuvat ottamaan lusikan kauniiseen käteen ja menemään peruskouluun opettamaan. Peruskoulusta usein haetaan lukion virkoihin, kun työkokemusta on kertynyt. Joku onnekas voi toki suoraan yliopistostakin päästä lukioon opettamaan, kunhan kysyntä ja tarjonta kohtaavat, eli jos on valmis palaamaan vaikkapa kotipaikkakunnalleen tai muuttamaan syrjäseudulle työn perässä. Yliopistopaikkakunnilla tämä jää usein haaveeksi. Parhaiten työhön pääsee kiinni ilmoittautumalla halukkaaksi sijaiseksi, ja kun suostuu tekemään mitä tahansa tarjotaan, pääsee rehtorin suosioon ja kenties valituksi joskus vakipaikkaankin.
t. 40v, 15-vuotta töissä
Virkaa on nykypäivänä todella vaikea saada. Kannattaa varautua siihen, että ensin tekee vuosia sijaisuuksia ja pätkää, sitten ehkä määräaikaisuuksia ja jos hyvä tuuri käy, pääsee taistelemaan vakivirasta monenkymmenen muun hakijan kanssa.
Virkaan tarvitaan yleensä vähintään 5 vuoden työkokemus ja tiedän monia, joilla ei ole vielä 10 vuoden jälkeenkään vakipaikkaa, koska niitä ei ole. Kilpailu on kovaa erityisesti kaupungeissa ja 100km säteellä yliopistokaupungeista.
Viran saaminen on vaikeaa ja kuten aiemmatkin sanoivat, voi mennä vuosia valmistumisen jälkeen niin, että on epävarmaa mistä saat leipäsi kuukauden tai puolen vuoden päästä. Monissa lukioissa (ainakin omalla paikkakunnallani) päivän-parin sijaistarpeet hoidetaan talon sisäisesti, eli jalkaa voi olla vaikeampi saada oven väliin kuin alemmilla asteilla.
Mutta noin niin kuin muuten lukiossa opettaminen on kyllä opetusalan kirsikka kakun päällä <3
Vierailija kirjoitti:
...
Jos ikäluokkien koko vaihtelee alueellasi suuresti voi opettajan työmäärä kasvaa ja vähentyä radikaalistikin vuodesta toiseen. 500 euron palkan alennus voi tulla koska hyvänsä ja palkkakuoppa voi kestää vuosikausia. Toisissa kouluissa rehtori ei palkkaa turhia tuntiopettajia vaan pitää huolen että vakihenkilökunnalla riittää töitä. Silloin tietyissä aineissa opetusta voi olla jopa 30+. Tuntiopettajien kohtalo onkin usein kehno. Osa on ns. toistaiseksi palkattuja, osa puolestaan vuodesta toiseen yhden vuoden kerrallaan, eikä koskaan ole varmaa onko seuraavana syksynä töitä. Lehtorin viran saaminen onkin usein opettajan uralla jonkinlainen merkkipaalu siihen, että uskaltaa vähän suunnitella elämäänsä eteenpäin, kuten perustaa perheen, ostaa oman asunnon jne. Siksi virkaanvalitut naisopettajat saattavat jäädä melko pian äitiyslomalle, koska heillä on mahdollisuus palata takaisin töihin mammalomaltaan. Tuntiopettajan tilalle kun otetaan jokin äitiyslomansijainen, työnantajalla ei ole mitään velvoitetta ottaa opettajaa enää takaisin tehtävään myöhemmin.
Lukion opettajien virat ovat usein halutumpia ja niitä on määrällisesti vähemmän kuin peruskoulun opettajan virkoja. Näin ollen opiskeluaikana usein lukiosta puhuvat opettajaopiskelijat joutuvat ottamaan lusikan kauniiseen käteen ja menemään peruskouluun opettamaan. Peruskoulusta usein haetaan lukion virkoihin, kun työkokemusta on kertynyt. Joku onnekas voi toki suoraan yliopistostakin päästä lukioon opettamaan, kunhan kysyntä ja tarjonta kohtaavat, eli jos on valmis palaamaan vaikkapa kotipaikkakunnalleen tai muuttamaan syrjäseudulle työn perässä. Yliopistopaikkakunnilla tämä jää usein haaveeksi. Parhaiten työhön pääsee kiinni ilmoittautumalla halukkaaksi sijaiseksi, ja kun suostuu tekemään mitä tahansa tarjotaan, pääsee rehtorin suosioon ja kenties valituksi joskus vakipaikkaankin.
t. 40v, 15-vuotta töissä
En minä ainakaan halua lukioon töihin, tai koe, että olen joutunut tyytymään yläkoulupaikkaan.
T. Tyytyväinen yläkoulun aineenopettaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
...
Jos ikäluokkien koko vaihtelee alueellasi suuresti voi opettajan työmäärä kasvaa ja vähentyä radikaalistikin vuodesta toiseen. 500 euron palkan alennus voi tulla koska hyvänsä ja palkkakuoppa voi kestää vuosikausia. Toisissa kouluissa rehtori ei palkkaa turhia tuntiopettajia vaan pitää huolen että vakihenkilökunnalla riittää töitä. Silloin tietyissä aineissa opetusta voi olla jopa 30+. Tuntiopettajien kohtalo onkin usein kehno. Osa on ns. toistaiseksi palkattuja, osa puolestaan vuodesta toiseen yhden vuoden kerrallaan, eikä koskaan ole varmaa onko seuraavana syksynä töitä. Lehtorin viran saaminen onkin usein opettajan uralla jonkinlainen merkkipaalu siihen, että uskaltaa vähän suunnitella elämäänsä eteenpäin, kuten perustaa perheen, ostaa oman asunnon jne. Siksi virkaanvalitut naisopettajat saattavat jäädä melko pian äitiyslomalle, koska heillä on mahdollisuus palata takaisin töihin mammalomaltaan. Tuntiopettajan tilalle kun otetaan jokin äitiyslomansijainen, työnantajalla ei ole mitään velvoitetta ottaa opettajaa enää takaisin tehtävään myöhemmin.
Lukion opettajien virat ovat usein halutumpia ja niitä on määrällisesti vähemmän kuin peruskoulun opettajan virkoja. Näin ollen opiskeluaikana usein lukiosta puhuvat opettajaopiskelijat joutuvat ottamaan lusikan kauniiseen käteen ja menemään peruskouluun opettamaan. Peruskoulusta usein haetaan lukion virkoihin, kun työkokemusta on kertynyt. Joku onnekas voi toki suoraan yliopistostakin päästä lukioon opettamaan, kunhan kysyntä ja tarjonta kohtaavat, eli jos on valmis palaamaan vaikkapa kotipaikkakunnalleen tai muuttamaan syrjäseudulle työn perässä. Yliopistopaikkakunnilla tämä jää usein haaveeksi. Parhaiten työhön pääsee kiinni ilmoittautumalla halukkaaksi sijaiseksi, ja kun suostuu tekemään mitä tahansa tarjotaan, pääsee rehtorin suosioon ja kenties valituksi joskus vakipaikkaankin.
t. 40v, 15-vuotta töissä
En minä ainakaan halua lukioon töihin, tai koe, että olen joutunut tyytymään yläkoulupaikkaan.
T. Tyytyväinen yläkoulun aineenopettaja
Samoin minä. Luulin ennen haluavani lukioon, mutta päädyttyäni peruskouluun, en todellakaan himoitse lukion maikkojen suorituspaineita.
t. 40v, 15-vuotta töissä
Pitkät lomat ja hyvä palkka (4200€/kk). Lukiossa ei tarvitse miettiä oppilashuoltoasioita tai vanhempia.
Vierailija kirjoitti:
...
Tuntiopettajan tilalle kun otetaan jokin äitiyslomansijainen, työnantajalla ei ole mitään velvoitetta ottaa opettajaa enää takaisin tehtävään myöhemmin.
Onko todella näin, vaikka olisi toistaiseksi otettu päätoiminen tuntiopettaja? Työt menee alta jos jää äitiyslomalle?
Kannattaa varautua siihen, että määräaikaisten pätkien ja sijaisuuksien vuoksi omistusasuntoa et saa ja vauvoja et uskalla hankkia. Sitten huomaatkin 45-vuotiaana olevasi lapseton ja asuvasi edelleen siinä samassa vuokrayksiössä johon valmistumisen jälkeen jämähdit.
Kyllä vakituinen tuntiopettaja pitää ottaa takaisin äitiysloman jälkeen. Ei työ katoa.
Määräaikaisia on muillakin aloilla kuin opettajissa. Moni hankkii lapsia ennen vakivirkaa.
Opettajia koulutetaan liikaa tällä hetkellä. Työttömiä opettajia on ennätysmäärä. Jos on valmis lähtemään minne tahansa syrjäseudullekin, voi työllistyminen olla helpompaa.
Työtön aineenope
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
...
Jos ikäluokkien koko vaihtelee alueellasi suuresti voi opettajan työmäärä kasvaa ja vähentyä radikaalistikin vuodesta toiseen. 500 euron palkan alennus voi tulla koska hyvänsä ja palkkakuoppa voi kestää vuosikausia. Toisissa kouluissa rehtori ei palkkaa turhia tuntiopettajia vaan pitää huolen että vakihenkilökunnalla riittää töitä. Silloin tietyissä aineissa opetusta voi olla jopa 30+. Tuntiopettajien kohtalo onkin usein kehno. Osa on ns. toistaiseksi palkattuja, osa puolestaan vuodesta toiseen yhden vuoden kerrallaan, eikä koskaan ole varmaa onko seuraavana syksynä töitä. Lehtorin viran saaminen onkin usein opettajan uralla jonkinlainen merkkipaalu siihen, että uskaltaa vähän suunnitella elämäänsä eteenpäin, kuten perustaa perheen, ostaa oman asunnon jne. Siksi virkaanvalitut naisopettajat saattavat jäädä melko pian äitiyslomalle, koska heillä on mahdollisuus palata takaisin töihin mammalomaltaan. Tuntiopettajan tilalle kun otetaan jokin äitiyslomansijainen, työnantajalla ei ole mitään velvoitetta ottaa opettajaa enää takaisin tehtävään myöhemmin.
Lukion opettajien virat ovat usein halutumpia ja niitä on määrällisesti vähemmän kuin peruskoulun opettajan virkoja. Näin ollen opiskeluaikana usein lukiosta puhuvat opettajaopiskelijat joutuvat ottamaan lusikan kauniiseen käteen ja menemään peruskouluun opettamaan. Peruskoulusta usein haetaan lukion virkoihin, kun työkokemusta on kertynyt. Joku onnekas voi toki suoraan yliopistostakin päästä lukioon opettamaan, kunhan kysyntä ja tarjonta kohtaavat, eli jos on valmis palaamaan vaikkapa kotipaikkakunnalleen tai muuttamaan syrjäseudulle työn perässä. Yliopistopaikkakunnilla tämä jää usein haaveeksi. Parhaiten työhön pääsee kiinni ilmoittautumalla halukkaaksi sijaiseksi, ja kun suostuu tekemään mitä tahansa tarjotaan, pääsee rehtorin suosioon ja kenties valituksi joskus vakipaikkaankin.
t. 40v, 15-vuotta töissä
En minä ainakaan halua lukioon töihin, tai koe, että olen joutunut tyytymään yläkoulupaikkaan.
T. Tyytyväinen yläkoulun aineenopettaja
Itse myös tyytyväinen yläkoulun lehtori. Aloitin lukiossa ja paikkakuntia vaihdellen pääsin nykyiseen yläkoulun virkaan opetettuani muutaman vuoden vt: nä. Pidin nykyisessä tehtävässänäkin muutaman lukiokurssin. Yläkoulussa opettaminen on rennompaa, mutta lukiossa oppilasaines voi ehkä olla hieman motivoituneempia, mutta yleensä ei ole. Lukioon tulee niin paljon oppilaita, etteivät kaikki todellakaan tähtää eivätkä pääsisikään yliopistoihin. Nyt tienaan muutamalla ylitunneilla ja kaikilla korotuksilla 4200€/ kk. Opetusvuosia on takana parikymmentä. Lukiossa voivat päästä yli 5000 €: n. Tämä ei ollut keskustelun aihe, mutta kaikilla aineopettajilla ei todellakaan ole tavoitteena lukio.
Vierailija kirjoitti:
Opettajia koulutetaan liikaa tällä hetkellä. Työttömiä opettajia on ennätysmäärä. Jos on valmis lähtemään minne tahansa syrjäseudullekin, voi työllistyminen olla helpompaa.
Työtön aineenope
Itselleni on aina ollut itsestään selvyyteenä muuttaa työn perässä. Olen ollut töissä parissakin todellisessa perslävessä.
Olin aina hyvä kielissä, siksi lähdin opiskelemaan niitä. Opettajavaihtoehto oli järkivalinta tulevaisuutta ajatellen, koska mikäli onnistuisi saamaan vakiviran, olisi myös kuukausipalkka turvattu. Olen olen ollut lukion virassa jo yli 20 vuotta. Tein sijaisuuksia ainoastaan opiskeluaikana ja sain vakituisen paikan heti valmistumiseni jälkeen pienehköstä yliopistokaupungista. Työ on raskasta ja ajoittain jopa urakkaluonteista (koeviikko, ylioppilaskirjoitukset) mutta mielekästä ja palkitsevaa. Meillä on mukava työyhteisö myös. Palkka on kokemuslisien, kahden ylitunnin ja tiettyjen erityistehtävien kuten luokanvalvojana toimimisen kanssa n. 5200e/kk.
Lukion aineenopettajien todellinen keskipalkka on 4200 euroa kuussa. Yläkoulun opettajien keskipalkka 3800 kuussa.
Sinuna tekisin opinnot niin, että pääsisin äidinkielen tai kielten opettajaksi ammattikorkeakouluun. Paremmat palkat, pidemmät lomat ja helpompi työ kuin lukiossa.
Lukioon pääsee vain, kun on tarpeeksi kokemusta lukiossa opettamisesta.
Lukion aineenopettajan työnkuva: työtön.
Palkka: 518e/ 4vko
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajia koulutetaan liikaa tällä hetkellä. Työttömiä opettajia on ennätysmäärä. Jos on valmis lähtemään minne tahansa syrjäseudullekin, voi työllistyminen olla helpompaa.
Työtön aineenope
Itselleni on aina ollut itsestään selvyyteenä muuttaa työn perässä. Olen ollut töissä parissakin todellisessa perslävessä.
Mutta sitten kun olet kiertänyt ympäri Suomea 5-10 vuotta parin kuukauden pätkien perässä, välillä kokonaan vailla työtä ollen, et ehkä enää jaksa muuttaa työn perässä.
Opettajalle tiedoksi: 15 vuotta, ei 15-vuotta.
Olen äidinkielenopettaja lukiossa. Olen ollut alalla toistakymmentä vuotta. Olen aina halunnut opettajaksi, se on vain tuntunut minulle hyvältä ja luontevalta uravaihtoehdolta. Opettajan työssä kokee tekevänsä jotain konkreettista nuorten tulevaisuuden eteen. Työ tuntuu merkitykselliseltä.
Olen aina työskennellyt lukiossa. Minulla kävi tuuri, kun sain heti valmistuttuani mieluisan työn. Olin tehnyt opiskeluaikana paljon sijaisuuksia ja pyrkinyt antamaan aina mahdollisimman hyvän kuvan itsestäni. Yliopistokaupungeissa, joissa on paljon vastavalmistuneita opettajia, voi työllistyminen olla vaikeaa, mutta jos on valmis muuttamaan työn perässä, löytää kyllä vakipaikan.
Lähtöpalkka lukiossa on aika tarkkaan 3000 euroa. Vuosisidonnaiset lisät saa 5, 8, 10 ja 15 vuoden jälkeen, ja ne ovat tuntuvia. Oma palkkani on nyt hieman alle 4000 euroa. Ylitunneilla palkkaa saa myös kasvatettua, mikäli jaksaa ja haluaa tehdä ylitöitä.
Työ on aikaavievää ja vaativaa. Arvioisin viikottaiseksi työajakseni 45-50 tuntia. Työtä on paljon iltaisin ja viikonloppuisin ilman mitään lisiä, mikä usein unohtuu opettajien pitkistä lomista puhuttaessa. Työtehtäviin sekä siihen, milloin ja miten työtä tekee, voi kuitenkin vaikuttaa itse paljon. Tämä on yksi opettajan työn parhaita puolia.