Onko rahapeliriippuvuus tosi vaikea riippuvuus?kokemuksia kaipaisin ja mitä tulee mahdollisesti aiheuttamaan perhe-elämässä?

Vierailija kirjoitti:

Mulla kokemusta vain alkoholistista. Ei nekään ole kirves kädessä heiluvia puliukkoja, vaan olisi "muuten" ihania miehiä ja perheenisiä. Mutta. Kun ei voi yhtään luottaa. Lopulta ero tuli meillekin.

Riippuvuus menee kaiken muun edelle ja pahenee ajan myötä.

Olen tuo nro 27 joka sanoi ettei peliriippuvainen ole samalla tavalla pelottava kuin vaikkapa riehuva juoppo. Tiedän hyvin etteivät kaikki juopot käyttäydy väkivaltaisesti. Oma mieheni on Minnesota-mallisessa hoidossa raitistunut alkoholisti, myös peliriippuvainen, eikä hänkään käyttäytynyt väkivaltaisesti kuin ihan loppuvaiheessa ennen hoitoon menoa. Silloin pelotti.

Vaikka molempia riippuvuussairauksia yhdistää valehtelu, ovat ne mielestäni aika erilaisia läheisen kannalta.

Alkoholiriippuvuudesta on oman läheisen kokemukseni mukaan helpompi toipua. Lisäksi riippuvuudet voivat ruokkia toisiaan, esimerkiksi humalassa tulee pelattua, tai sitten tulee pelattua ettei tulisi juotua. Monimutkaisia sairauksia, joihin auttaa vain rehellinen ja raaka itsetutkiskelu ja uuden elämäntavan opettelu. Ja se harvoin onnistuu ilman ulkopuolista apua.

Sen vielä sanon, että kannattaa miettiä haluaako elää elämää jossa joutuu pahimmassa tapauksessa nukkumaan pankkitunnarit tyynyn alla. Ja antamaan rahaa miehelle kuin äiti pikkupojalle. Tai isä pikkutytölle. Jos on vielä mahdollista valita, niin älä valitse pelaajaa. Mutta harvoin se on niin yksinkertaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peliriippuvuuden, ihan kuin muidenkin riippuvuuksien suhteen pätee se sääntö, että toivoa on olemassa niin kauan kun ihminen oikeasti tiedostaa ongelmansa, katuu tekojaan, ottaa apua vastaan ja työskentelee päästäkseen riippuvuudesta kuiville.

Nimenomaan näin. Jos pelaaja oikeasti tiedostaa ja ymmärtää olevansa riippuvainen, siitä voi vielä päästä eroon läheisten tukemana. Jos henkilö ei myönnä ongelmaansa, unohtaisin koko tyypin etenkin parisuhdemielessä. Moni tosin havahtuu asiaan vasta kun on menettämässä tai jo menettänyt kaiken, jolloin on yleensä liian myöhäistä korjata tilannetta.

Käyttäjä2628 kirjoitti:

Rahapeliriippuvaisten hoito on täysin retuperällä ja heidät jätetään käytännössä aina kokonaan hoidotta ja yksin. Jos onnistuu saamaan kylkeen muun diagnoosin, voi saada hoitoa sen perusteella, esim. masennukseen. Erilaiset vertaisryhmät ovat näennäiskonsti, eivät toimi kunnolla oikein missään ja vetäjiksi valikoituu porukkaa vähän epämääräisesti.

Komppaan tuossa että hoitoa on tarjolla surkeasti, myös peliriippuvaisten läheisille. Mutta  vertaisryhmäasiasta olen kyllä eri mieltä. Minun mieheni on nyt käynyt kaksi ja puoli vuotta vertaisryhmässä ja toimii nykyään myös ryhmän ohjaajana. Aikoinaan hän lopetti pelaamisen kuin seinään aloitettuaan ryhmän, on sittemmin repsahtanut kerran, mutta tuolloin pelaaminen päättyi aika lyhyeen ihan hänen omasta halustaan. Joka tapauksessa ryhmä on auttanut häntä valtavasti paranemisprosessissa. Vertaisryhmän apu on kuitenkin ihan omanlaistaan verrattuna muuhun tarjolla olevaan apuun - siinä kun asioista keskustellaan sellaisten ihmisten kanssa, jotka jakavat samat tunteet, kokemukset ja pelaamisen seuraukset. Eli se on matalan kynnyksen hoitoa, jos vertaa vaikkapa "sosiaalitanttaan", jolla ei välttämättä ole mitään omaa kokemuspintaa pelaamiseen ja joka lukee neuvonsa jostakin Peluurin esitteestä. Käsittääkseni ohjaajiksi pyrkivistä kyllä seulotaan siihen pätevä porukka, ja he käyvät myös sos. ped. säätiön järjestämät intensiivikoulutukset ennen kuin voivat aloittaa vetäjinä. 

Miehelläni velkaantumista ehkäisi tehokkaasti luottotietojen menetys jo ennen tapaamistamme. Kohtapuoliin kun merkinnät poistuvat, hän aikoo ottaa omaehtoisen luottokiellon. Lisäksi meillä mennään vielä toistaiseksi niin, että mies siirtää suurimman osan palkastaan yhteiselle tilille jonka tapahtumia pystyn seuraamaan. Hän myös tulostaa säännöllisesti tiliotteensa, mikä kuulemma myös ehkäisee pelihaluja jos joskus sattuisi himo iskemään, eli näen siitä myös hänen henk. koht. tilinsä käteisnostot ja korttimaksut. Miehellä on myös puhelimessa rahapelisovellusten ja -sivustojen estosovellus, joka blokkaa ko. käytön ja jonka salasanan tiedän vain minä. Tämä varmaan kuulostaa monelle holhoukselta ja kyttäykseltä, mutta ei se loppujen lopuksi arjessa juurikaan näy. Muutenkin puhumme nykyään hyvin avoimesti pelaamisesta ja sen aiheuttamista ongelmista, alkuun keskustelut saattoivat olla aika raadollisiakin molemmin puolin. Lisäksi miehen motivaatiota on lisännyt valtavasti se, että hän konkreettisesti näkee mihin kaikkeen kivaan rahaa jää enemmän, hän kun ehti olla vuosikausia aivan persaukinen pelaamisen takia. 

Eli tiivistettynä: kaiken ytimessä on ongelmapelaajan oma asenne, tunnustaako hän riippuvuutensa ja haluaako hän tehdä sille jotain. Molemminpuolinen avoimuus on myös ehdottoman tärkeää, ja monesti läheinen joutuu väkisinkin ottamaan vastuun yhteisen talouden seuraamisesta ainakin siksi aikaa että pahimmasta päästään yli. Pelaajaa ei myöskään kannata syyllistää huutamalla ja raivoamalla, sillä ainakin oman mieheni kohdalla hänelle erityisen tärkeää oli nähdä konkreettisesti pelaamisen ja pelaamattomuuden seuraukset: eli laskelmat siitä paljonko pelaamiseen on mennyt rahaa ja paljonko vastaavasti rahaa jää pelaamisen loputtua.

.

Kiitos tästä kommentista. Oma mieheni pääsi tällaiseen ryhmään, toivon että se auttaa.

Seurustelen miehen kanssa jolla on peliriippuvuus. Vuoden aikana lähtenyt ihan käsistä, vuokrat maksamatta, laskut pinossaan... Onneksi meillä ei ole yhteistä taloutta varsinaisesti. Vietän paljon aikaa hänen luonaan, ja olen viimeisen vuoden ajan joutunut ostamaan meille molemmille ruuat ja kaiken kun hän pelaa tulonsa yleensä samana iltana kun ne saa.

Peliriippuvainen tekee mitä tahansa että saisi rahaa pelaamiseen. Valehtelee, huijaa, keksii juttuja.. Tulet pettymään monen monta kertaa. Minun poikaystäväni muuttuu ihan hirveäksi ihmiseksi silloin kun en lainaa rahaa hänelle pelaamiseen : kiristää, uhkailee, ihan mitä vaan. Tuntuu että menee suorastaan päästään sekaisin kun ei pääse pelaamaan.

Sitten kun kohtauksestaan selvinnyt, pyytää anteeksi ja pahoittelee tekemisiään.

En aio muuttaa hänen kanssaan yhteen niin ainakaan ettenkö pärjäisi jos hän ei vaikka vuokraa maksakaan. Pitäisi tulla isoja muutoksia. Omat pankkitunnukset pidä visusti itselläsi.

Suoraan sanoen jos jo etukäteen tiedät että ongelma on, juokse ja kovaa! Mistään perheestä ja yhteisestä taloudesta, asuntolainasta tms on ihan turha haaveillakaan peliriippuvaisen kanssa.

Kyllä mullekin tulee ennemmin tai myöhemmin ero vastaan. Se on vaan tosi vaikeaa kun toinen on muuten rakas ja huolehtivainen, ja ollaan oltu pitkään yhdessä. Jos olisin tiennyt etukäteen mihin joudun niin olisin jättänyt väliin.

Kiitos kaikille kommenteista!oli aika valaisevaa.

Pahimmassa tapauksessa tulee rahaongelmia koko perheelle. Minusta kannattaa ehdottomasti tehdä niin että peliriippuvainen maksaa tukensa ja palkkansa aina joka kuukausi puolisonsa tilille josta sitten puoliso maksaa laskut yms. välttämättömät menot ettei vuokrarahat katoa pelikoneisiin. Puoliso voi sitten myös antaa käyttörahaa jos peliriippuvainen tarvitsee sitä johonkin (muuhun kuin peleihin).

Saattaa kuulostaa ankealta ja sitähän se onkin.

Peliriippuvaisen aikuisten lasten ja puolison kannattaa myös ottaa huomioon että pikavippejä voi ottaa toisen nimissä jos tietää hänen sosiaaliturvatunnuksensa. Olkaa siis varovaisia ettei peliriippuvainen läheinen vie teiltä luottotietoja.

Tuo kuulostaa hurjalta,vaikea uskoa että mieheni oikeasti voisi ottaa esim.luottoa nimiini/lasten nimiin.On peruskiltti ihminen kuitenkin!

On vaikea riippuvuus. Serkkuni, yleisesti luuserina pidetty elämäntapatyötön, sai perinnön. Sillä olisi kivasti elellyt kerrankin saaden kunnon ruokaa ja jotain elämyksiä elämäänsä. Vaan meni hetkessä se perintö rahapeleihin. En edes tajua, miten nopeasti voi Espoo-asunnon puolikkaan arvon pelata.

Tämä on masentavaa luettavaa..:( pakko varmaan säästää itseä ja tehdä jotain ratkaisuja.vaikeaa :(