Ero edessä, vaimo haluaa kolmannen lapsen ja minä en.
Tämä on viimeisen puolen vuoden aikana ollut syy useisiin riitoihin. Olen selittänyt vaimolle miksi en halua ja yrittänyt keskustella asiasta järkevästi.
Seksi ei enää kiinosta kumpaakaan, koska en halua ottaa riskiä että vaino tulee raskaaksi, myönsi lopettaneensa pillerit.
Kun otin eron puheeksi alkoi painostus , kuinka lapset jäisi sitten hänelle jos minä hylkään perheeni..
Kysynkin nyt että onko viikko-viikko systeemi mahdollinen jos muuttaisin lähelle asumaan? Onko kenelläkään kokemuksia? Vaimo on uhonnut että tulisin näkemään lapsia vain joka 2. Viikonloppu mutta tähän en suostu, lapsetkin ovat sen verran isoja että saavat kohta päättää itse.
En näe vaimon puheiden jälkeen muuta vaihtoehtoa kuin eron.
Kommentit (123)
Yllättävän moni kehottaa menemään salaa pistämään putket poikki. Se onkin sitten mukavaa kun vaimo luulee että yritetään lasta, joka kuukausi tulee pettymys ja itku kun testi näyttää negatiivista. Luultavasti käy niin tunteisiin ettei juuri muuta pysty ajatella. Todennäköisesti haluaa mennä tutkimuksiin kun jonkun aikaa tätä on tehty. Mitäs sitten?
Ja itseä kyllä kiinnostaa miten ap:n vaimolla oli pillerit ja kierukka 🤔 ei kuulosta kovin tavalliselta.
Vaimo pihalle ja uutta naista etsimään. Ei noin itsekkään naisen kanssa kannata jatkaa. Ei selvästi piittaa sinusta lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Yllättävän moni kehottaa menemään salaa pistämään putket poikki. Se onkin sitten mukavaa kun vaimo luulee että yritetään lasta, joka kuukausi tulee pettymys ja itku kun testi näyttää negatiivista. Luultavasti käy niin tunteisiin ettei juuri muuta pysty ajatella. Todennäköisesti haluaa mennä tutkimuksiin kun jonkun aikaa tätä on tehty. Mitäs sitten?
Ja itseä kyllä kiinnostaa miten ap:n vaimolla oli pillerit ja kierukka 🤔 ei kuulosta kovin tavalliselta.
Miksi miehen pitäisi välittää naisen tunteista, kun nainen ei selvästi välitä miehen tunteista? Tosin eihän tuollaisen naisen kanssa ole mitään järkeä jatkaa parisuhdetta, kun arvostusta ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännää miten naisten ehkäisyhuijaukset tuomitaan rutiinilla, mutta tuollaiset ap:n kaltaiset huijaukset ei. Eli mies valehdellut haluavansa tietyn määrän lapsia.
Pahimkat valehtelevat haluavansa lapsia, muttei "vielä". Sitten odotellaan kunnes naisella tulee ikä vastaan.
Ei ole yhtään sen kunniallisempaa huijausta kuin ehkäisyhuijauskaan.
Ei ap ole valehdellut. Mielipiteet voivat muuttua, urpo. Aikaisemmin piti kolmea lasta potentiaalisena, nyt ei enää vaan haluaa vain nämä kaksi.
No tämähän oikeastaan riippuu siitä miten asiasta on keskusteltu. Jos ap on antanut ymmärtää tämän potentiaalin niin että siitä on voinut ymmärtää että tehdään jossain vaiheessa kolmas, niin onhan se hieman harhaanjohtavaa, varsinkin jos tämä kielteinen kanta on tullut esiin kun vaimo on jo ajatellut että voitaisiin alkaa seuraavaa tehdä.
Jos taas asia on alunperin esitetty niin että katsotaan nyt sitten joskus miltä tuntuu ja kun ap:sta on alkanut tuntua että ei kolmatta halua hän on sen heti ottanut puheeksi.
Ei nämä asiat minusta ihan noin mustavalkoisia ole.
Kyllä näitä naisia löytyy että lapsia vaan lisää kun työnteko ei kiinnosta. Yxkin mimmi oli naimisissa ihan fiksun miehen kanssa mutta neljäs muksu piti saada ja mies ei enää halunnut. No ero tuli ja mimmi kävi hoidattamassa itsensä paksuksi jonkun random tyypin kanssa,tyyppi sai monoa heti kun pulla oli uunissa. Ei näytä olevan kovin tyytyväinen yh-mamma elämäänsä mutta sai sen neljännen. Sääliksi käy vanhempia lapsia äitinsä itsekkyyden takia.
Vierailija kirjoitti:
Ei tuollaisesta kannata eroa hankkia.. Se ei ole hyväksi lapsille eikä teille jos tuo on oikeasti ainut syy erolle? Se tulee kaduttamaan. Ruoho on harvemmin vihreää aidan toisella puolella vaikka niin kuvitellaan. Minulla ja miehellä on vähän sama tilanne. 2 lasta ja minulla on unelma saada vielä kolmas. Mies on tyytyväinen kahteen. Meistä kunpikaan ei ole torpannut toisen ajatusta vaan mietitään ja tunnustellaan rauhassa molempia vaihtoehtoja. On upeaa kun mieheni ei heti torjunut ajatusta. Hän suhtautui tosi hellästi ja rakastavasti. Ymmärtää että se on tärkeä juttu minulle. Onneksi tässä on vielä aikaa. Voihan omakin mieli vielä muuttua. Ollaan vasta 25 vuotiaita.
25 ja kaksi lasta. Onhan koulutus hankittuna ja ura mietittynä vai ajattelitko keskittyä lastentekoon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yllättävän moni kehottaa menemään salaa pistämään putket poikki. Se onkin sitten mukavaa kun vaimo luulee että yritetään lasta, joka kuukausi tulee pettymys ja itku kun testi näyttää negatiivista. Luultavasti käy niin tunteisiin ettei juuri muuta pysty ajatella. Todennäköisesti haluaa mennä tutkimuksiin kun jonkun aikaa tätä on tehty. Mitäs sitten?
Ja itseä kyllä kiinnostaa miten ap:n vaimolla oli pillerit ja kierukka 🤔 ei kuulosta kovin tavalliselta.
Miksi miehen pitäisi välittää naisen tunteista, kun nainen ei selvästi välitä miehen tunteista? Tosin eihän tuollaisen naisen kanssa ole mitään järkeä jatkaa parisuhdetta, kun arvostusta ei ole.
En ainakaan mistään kohti ymmärtänyt että vaimo olisi miestä johtanut harhaan, vaan hyvinkin selvästi tuonut halunsa esille. Enkä sanonutkaan että parisuhteella olisi välttämättä tulevaisuutta, mutta en silti ymmärrä miksi pitäisi alkaa selän takana toimimaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuollaisesta kannata eroa hankkia.. Se ei ole hyväksi lapsille eikä teille jos tuo on oikeasti ainut syy erolle? Se tulee kaduttamaan. Ruoho on harvemmin vihreää aidan toisella puolella vaikka niin kuvitellaan. Minulla ja miehellä on vähän sama tilanne. 2 lasta ja minulla on unelma saada vielä kolmas. Mies on tyytyväinen kahteen. Meistä kunpikaan ei ole torpannut toisen ajatusta vaan mietitään ja tunnustellaan rauhassa molempia vaihtoehtoja. On upeaa kun mieheni ei heti torjunut ajatusta. Hän suhtautui tosi hellästi ja rakastavasti. Ymmärtää että se on tärkeä juttu minulle. Onneksi tässä on vielä aikaa. Voihan omakin mieli vielä muuttua. Ollaan vasta 25 vuotiaita.
25 ja kaksi lasta. Onhan koulutus hankittuna ja ura mietittynä vai ajattelitko keskittyä lastentekoon?
Yli 20-vuotiaana todennäköisesti hän on lapsensa tehnyt. Mikä sinä olet arvostelemaan. Hyvin voi olla koulutus ja työ tai voi olla olematta. Kyllä niitä töitä ehtii vielä hakea ja tehdä. Ehkä helpommin saakin töitä kun työnantaja ei ajattele että heti tuo alkaa lapsia tekemään kun palkataan. Jos et tiennyt niin lapset on parempi tehdä alle 30-vuotiaana, turvallisempaa niin äidille kun lapselle ja palautuminen kokonaan todennäköisempää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yllättävän moni kehottaa menemään salaa pistämään putket poikki. Se onkin sitten mukavaa kun vaimo luulee että yritetään lasta, joka kuukausi tulee pettymys ja itku kun testi näyttää negatiivista. Luultavasti käy niin tunteisiin ettei juuri muuta pysty ajatella. Todennäköisesti haluaa mennä tutkimuksiin kun jonkun aikaa tätä on tehty. Mitäs sitten?
Ja itseä kyllä kiinnostaa miten ap:n vaimolla oli pillerit ja kierukka 🤔 ei kuulosta kovin tavalliselta.
Miksi miehen pitäisi välittää naisen tunteista, kun nainen ei selvästi välitä miehen tunteista? Tosin eihän tuollaisen naisen kanssa ole mitään järkeä jatkaa parisuhdetta, kun arvostusta ei ole.
En ainakaan mistään kohti ymmärtänyt että vaimo olisi miestä johtanut harhaan, vaan hyvinkin selvästi tuonut halunsa esille. Enkä sanonutkaan että parisuhteella olisi välttämättä tulevaisuutta, mutta en silti ymmärrä miksi pitäisi alkaa selän takana toimimaan.
Oli jättänyt ehkäisyn pois omin päin.
Vierailija kirjoitti:
Joo, tee vasektomia, kertomatta vaimollesi, yritätte lasta, mutta ei onnistu, win win, ei eroa, vaimokin leppyy, tyytyy kahteen lapseen, mikä on hyvä määrä.
Toimii, jos harrastaa seksiä vain pilkkopimeässä. Vasektomia-arvet tikinjälkineen nimittäin jäävät näkyviin kivespussin ja peniksen väliin, peniksen molemmin puolin. Niitä on vaikea millään vesirokolla tai uistimen tarttumisilla selittää.
Aika surkeaa seksiä, ellei toinen arpia huomaa.
Suosittelen silti vasektomiaa kaikille miehille, jotka eivät lasta halua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yllättävän moni kehottaa menemään salaa pistämään putket poikki. Se onkin sitten mukavaa kun vaimo luulee että yritetään lasta, joka kuukausi tulee pettymys ja itku kun testi näyttää negatiivista. Luultavasti käy niin tunteisiin ettei juuri muuta pysty ajatella. Todennäköisesti haluaa mennä tutkimuksiin kun jonkun aikaa tätä on tehty. Mitäs sitten?
Ja itseä kyllä kiinnostaa miten ap:n vaimolla oli pillerit ja kierukka 🤔 ei kuulosta kovin tavalliselta.
Miksi miehen pitäisi välittää naisen tunteista, kun nainen ei selvästi välitä miehen tunteista? Tosin eihän tuollaisen naisen kanssa ole mitään järkeä jatkaa parisuhdetta, kun arvostusta ei ole.
En ainakaan mistään kohti ymmärtänyt että vaimo olisi miestä johtanut harhaan, vaan hyvinkin selvästi tuonut halunsa esille. Enkä sanonutkaan että parisuhteella olisi välttämättä tulevaisuutta, mutta en silti ymmärrä miksi pitäisi alkaa selän takana toimimaan.
Oli jättänyt ehkäisyn pois omin päin.
Ymmärtääkseni oli siitä miehelle kertonut, koska mies osasi lopettaa seksin harrastamisen naisen kanssa sen takia. Kyllä mielestäni naisella on oikeus luopua hormonaalisesta ehkäisystä jos hän kokee ettei sitä halua käyttää. Ja jos on siitä miehelle kertonut niin kondomin käyttö on siitä lähtien mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Joko uusi katsottuna?
--------------------
Joo ja sen uuden kanssahan sit heti tietysti hankitaan se yhteinen (miehelle kolmas) lapsi.
Naisella ei ole mitään velvollisuutta vastata yksin ehkäisystä. Jos mies haluaa erota siksi, ettei nainen suostu ehkäisemään, saa sellainen mies mennä. Nainen on ollut avoin ja rehellinen, eikä miehellä ole sananvaltaa siihen, käyttääkö nainen pillereitä. Mies voi toki käyttää myös ehkäisyä, tai käydä täysin avoimesti siellä vasektomiassa.
Mutta Ap ei ole lapsi, hän voi itse ottaa vastuun asioista, eikä kiukutella, kun vaimo on eri mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä minä haluaisin kolmannen, mies ei. Alunperin olimme molemmat ehkä-linjoilla. Otimme muutaman vuoden lisäharkinta-ajan, jonka aikana mies meni eteenpäin, minulla taas vahvistui kaipaus yhdestä lapsesta lisää. Kyllä tämä on itselle surun ja menetyksen paikka, ja hiertää välejämme. Aika pahalta tuntuisi, jos oman suru- ja luopumisprosessin aikana toinen osapuoli alkaisi puhumaan erosta ja viikko-viikko-systeemistä. Itse haluaisin nimenomaan lisää sitä perhe-elämää, en elää sitä jatkossa 50 %.
Ja ihan töissä olemme molemmat, samalla palkkatasolla, lompakkoloinen-kommentoijalle tiedoksi.
No onko se kolmannen lapsen saaminen sinulle niin tärkeää, että haluat luopua tästä nykyisestä perheelämästä ja hankkia sen kolmannen lapsen jonkun toisen kanssa? Koska se on sinun ainut ratkaisusi tähän ongelmaan, jos et hyväksy sitä, että kaksi lastakin antaa jo tarpeeksi aihetta kiitollisuuteen. Tämän miehen kanssa et voi kolmatta lasta saada, mutta jonkun toisen kanssa voit. Eli haluatko luopua tästä elämästä, mitä elät tällä hetkellä miehesi ja lastesi kanssa ja vaihtaa sen eroon, uuden miehen etsintään ja kolmannen lapsen hankkimiseen hänen kanssaan?
Vaihtoehtoja kun ei ole olemassa aina siten kuin itse haluaisi, mutta löytyy kuitenkin aina jotain vaihtoehtoja. Tässä tilanteessa vaihtoehto ei ole kolmannen lapsen hankkiminen nykyisten lastesi isän kanssa. Mutta jos kolmas lapsi on sinulle edelleen tärkeämpi kuin elämä nykyisen perheen kanssa, niin voit toki tehdä tämän eroratkaisun ja hankkia sen kolmannen lapsen toisen miehen kanssa. Jos tämä vaihtoehto ehkäisee sinua katkeroitumista ja purkamasta sitä mieheesi ja nykyisiin lapsiisi, niin ero on luultavasti kaikkien kannalta paras ratkaisu. Mieskin voi sitten keskittää huomionsa näihin nykyisiin lapsiin ja uuteen parisuhteeseen, jossa vaimo ei tunne katkeruutta häntä kohtaan.
Kysyt oikeita kysymyksiä, mutta minulla ei ole näihin vastauksia. Parisuhteen ja perheen rikkominen ja uuden suhteen aloittaminen yksin tavoitteena saada uusi lapsi, ei oikein luo kuvaa hyvästä kasvuympäristöstä potentiaaliselle lapselle, nykyisistä puhumattakaan.
Sitähän minä tässä nimenomaan suren: että nykyinen hyvä perhe-elämämme on hetkessä ohi. Mies on hyvä isä, meillä olisi niin sosiaalista kuin taloudellista kykyä suurentaa perhettämme. On sääli, että meidän kaltaisemme perheet jättävät sen kolmannen tekemättä. Kolmatta emme tehneet suinpäin vauvakuumeessa, vaan otimme mietintätauon, laitoimme elämäämme eteenpäin. Nyt koen että resurssimme riittäisivät uuteen lapseen, mutta mies haluaakin käyttää vapautuneet resurssit muuhun. Ymmärrän, kunnioitan, mutta suren. En tiedä onko tämä sitä kuuluisaa erilleen kasvamista tau mitä: haaveet erytyvät. Eri asioista tulee parille tärkeitä. Minä olisin valmis alkamaan esimerkiksi tukiperheeksi, mies ei.
Ota ero vaan jos et oikeasti halua kolmatta lasta ja kun kerran uhkailee niin kyllä sulle tapaamisoikeus järjestyy jos ei ole rikosrekisteriä.
Vierailija kirjoitti:
N29 kirjoitti:
Jos näkemykset on hyvin erilaiset niin se ero voi tosiaan olla paras ratkaisu. Ja äiti ei yksin päätä asioista kun teillä oletettavasti on jo yhteishuoltajuus, joten turha provosoitua hänen puheistaan.
Lapsia ei tosiaan kannata tehdä jos tuntuu siltä ettei missään nimessä halua.
Toisaalta jos joku pyytää sinua luopumaan omasta lapsihaaveesta, kannattaa sitäkin pohtia tarkkaan ennenkuin alkaa elää elämäänsä toisen määräämällä tavalla. Nämä on niitä asioita jotka voi kärjistyä siellä myöhemmällä iällä. Pintaan nousee katkeruus ja suru joka kaataa sen suhteen kuitenkin lopulta. Tai mitä jos hän, joka pyysi sinua luopumaan lapsihaaveesta teidän keskinäiseen rakkauteen vedoten, jättää sinut kuitenkin 10 vuoden päästä? Kun sinulta meni hedelmälliset vuodet ohi etkä voi enää saada lapsia? Aika kallis hinta sekin maksaa toisen rakkaudesta mielestäni.
Minun mielestäni niiden ihmisten, joille aina vaan uusi vauva on tärkeämpi kuin olemassaoleva perhe ei pitäisi lisääntyä lainkaan. Jos päällimmäisenä on katkeruus lapsiluvusta eikä onni ja kiitollisuus niistä lapsista jotka jo on, niin on lisäännytty vääristä syistä.
Ap:n vaimo haluaa yhden lapsen. Ei "aina vaan uutta vauvaa". Se että kokee haluavansa vielä yhden lapsen lisää, ei tarkoita etteikö olisi kiitollinen ja onnellinen jo olemassa olevista lapsista. Päinvastoin, niistä voi olla niin onnellinen, että haluaa kokea sen onnen vielä yhden lapsen muodossa.
Asiat ei ole noin mustavalkoisia miten ne haluat esittää.
Ikinä se myöntyvä ja joustava osapuoli ei saa olla se, joka ei lasta halua. Siitä voikin sitten tehdä omat johtopäätökset jatkon suhteen. Naisen uhkailut ja kiristämiset lapsen tekoon kuulostavat kyllä muutenkin siltä, etten jatkaisi enää todellakaan yhteiseloa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
eroa heti. ei lisää lapsia. maailma tuhoutuu liialliseen ihmismäärään.
Ylikansoitushan on juurikin Suomen kaltaisten teollisuusmaiden ongelma (vinkki: ei ole)... LOL miten joku voi olla noin pihalla maailman tilasta.
Kyllä tässä tapauksessa olisi parempi kasvaa isänsä kanssa jos äiti kiristää ja uhkailee.
Niin ja tämä mieshän ei yhtään kiristä eikä uhkaile? Ei esim erolla? Eli on valmis jäämään suhteeseen, vaikka kolmas lapsi maailmaan putkahtaakin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
N29 kirjoitti:
Jos näkemykset on hyvin erilaiset niin se ero voi tosiaan olla paras ratkaisu. Ja äiti ei yksin päätä asioista kun teillä oletettavasti on jo yhteishuoltajuus, joten turha provosoitua hänen puheistaan.
Lapsia ei tosiaan kannata tehdä jos tuntuu siltä ettei missään nimessä halua.
Toisaalta jos joku pyytää sinua luopumaan omasta lapsihaaveesta, kannattaa sitäkin pohtia tarkkaan ennenkuin alkaa elää elämäänsä toisen määräämällä tavalla. Nämä on niitä asioita jotka voi kärjistyä siellä myöhemmällä iällä. Pintaan nousee katkeruus ja suru joka kaataa sen suhteen kuitenkin lopulta. Tai mitä jos hän, joka pyysi sinua luopumaan lapsihaaveesta teidän keskinäiseen rakkauteen vedoten, jättää sinut kuitenkin 10 vuoden päästä? Kun sinulta meni hedelmälliset vuodet ohi etkä voi enää saada lapsia? Aika kallis hinta sekin maksaa toisen rakkaudesta mielestäni.
Minun mielestäni niiden ihmisten, joille aina vaan uusi vauva on tärkeämpi kuin olemassaoleva perhe ei pitäisi lisääntyä lainkaan. Jos päällimmäisenä on katkeruus lapsiluvusta eikä onni ja kiitollisuus niistä lapsista jotka jo on, niin on lisäännytty vääristä syistä.
Montako lasta sinulla itselläsi on? Ja onko se uusi vauva aina ollut sinulle tärkeämpi, kun se jo olemassa oleva perhe? Vai mistä ajatuksesi pulppuaa?. Itselläni on 4 lasta, nyt jo aikuisia, mutta en kyllä koskaan ajatellut, että se tuleva vauva olisi jotenkin tärkeämpi, kuin ne jo valmiina olevat. Yksi lapsi vain ei voi korvata toista. Jokainen on oma itsensä ja tärkeä omana itsenään. Jos ihminen haluua 3 lasta, ei se kolmas tietenkään ole sen tärkeämpi, kuin ne kaksi muutakaan, mutta se on silti ihan oma ihmisensä ja yhtä tärkeä, kuin ne kaksi muutakin.
Kyllä on monia äitejä, jotka nimenomaan tykkäävät siitä vauva-ajasta, mutteivät sitten vanhempien lasten kasvatuksesta. Uusi vauva syrjäyttää vanhemmat lapset. Huomio keskitetään täysin siihen suloiseen ja ihasteltavaan vauvaan ja monimutkaisempaa vuorovaikutusta vaativat isommat muksut jäävät omillleen.
Näin. Ja usein kyseessä on vähintään lievästi luonnehäiriöinen äiti, jonka ei juuri edes pitäisi lisääntyä, jos lapsen parasta ajatellaan. Avuton, tarvitseva vauva pönkittää äidin narsismia ja kaikkivoipaisuuden tunnetta. Kun lapselle kehittyy oma tahto ja hän lakkaa olemasta äidin jatke, äiti hylkää hänet tunnetasolla ja haluaa uuden vauvan. Ja näitä hylättyjä lapsia on tämä maa pullollaan.
Ei ap ole valehdellut. Mielipiteet voivat muuttua, urpo. Aikaisemmin piti kolmea lasta potentiaalisena, nyt ei enää vaan haluaa vain nämä kaksi.