Lue keskustelun säännöt.
Puolisoni tyhjentää jääkaapin.
Nyt alkaa jo oikeasti pistään vihaksi. Menen kauppaan, haen tarvikkeet ja kun seuraavana päivänä alan kokkaamaan, hyvä osa niistä puuttuu. Kiva tehdä nakkikastiketta kun nakit puuttuu, kiva tehdä ruokaa kun pähkinät on syöty. Lapsille ostan pikkuiset rahkat, niitä jotka on hyvä jos kahden ruokalusikallisen kokoisia, syöty. Pieni karkkipussi perjantaina ostettu jotta lapset saa hieman herkkuja lauantaina, syöty. Fetajuustot salaattiin, katoavat noin vaan.
Ja olen sanonut, älä syö näitä, käytän ne kunnon ruokaan tai ne on lapsille.
Menen kauppaan kysyn, haluaako mehua tai limsaa itselleen, ikinä ei halua, ei karkkia ei halua ei. Ja sitten vetelee ne illalla pois. Eikä auta vaikka ostan niin paljon että riittä kahdelle aikuiselle ja kahdelle lapselle, ei, se vetää silti kaiken ja lopulta mäkisee miten mahaan sattuu tai karkit lihottaa.
Jumaliste, kaikki pitää piilottaa kuin lapselta ja silti se aloittaa iltaisin kaappien kollaamisen jos jotakin löytäisi. Perhana lapsetkin itkee kun heidänkin osuudet ahneudessaan vetää. Ikinä ei saisi mitään ostaa, mutta en halua lapsiakaan ilman hyvää silloin tällöin jättää tai kokata vaan keittoja, mitä ei pysty närkkimään.
Kun kysyn etsintäretken aikana onko nälkä, ei kuulemma ja lopettaa, kunnes taas myöhemmin aloittaa etsintä retkensä.
Miten hemmetissä mä estän tota miestä syömästä kaikkea. Ruokaa saa syödä niin paljon kun haluaa mutta se syö vaikkei ole nälkä, myöntää sen itsekin.
Kommentit (1186)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi te uskotte näitä trolleja?
99,9% aloituksissa täällä on trolleja. Kuitenkin jengi kirjoittelee tänne kiihkon vallassa ihan kuin kirjoittaisi jostain todellisesta tapahtumasta.
Ei kukaan voi uskoa tätäkään aloitusta.
Mitä ihmeen merkitystä sillä on, onko jokin aloitus trolli vai ei? Se kuitenkin houkuttelee ihmisiä jakamaan kokemuksiaan. Se on keskustelupalstan idea. Ei tämä ole mikään totuuskomissio. Jankkaat kuin pikkuinen lapsi. Miksi asia on sinulle tärkeä? Koetko ylemmyydentuntoa, kun ”taidoillasi erotat trollin”?
Just näin. Vaikka tämä aloitus olisi trolli, niin silti tälläisiäkin ihmisiä on olemassa, koskapa meilläkin asuu yksi tälläinen. Kaikki häviää kaapeista. Enkä pysty ymmärtämään, miksi se on sen vaimon asia hankkia tälläiselle kaapintyhjentäjälle ne kaapit täyteen, jos kaapintyhjentäjä on normaali järjellä varustettu ja kaupassa käyntiin pystyvä henkilö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä. Meillä ei ole tosin lapsia. Mutta esim. tein lihapullia ja tarkoituksella isoja kun en jaksa pyöritellä pieniä. Paiston jälkeen oli pakko laskea ne ja sanoa että ok, sulle 12 mulle 8. Muuten mies söisi ihan kaikki loput sen ekan aterian jälkeen.
Pizzaa joskus tehdään pellillinen. Sama juttu. Se leikataan esim. 8 palaksi ja sovitaan, että miehelle 5, minulle 3. Tällä tavalla meillä sujuu syöminen. Ennen noita naurettavia laskemisia, en yleensä ehtinyt syödä juuri mitään.
Mehua en edes muista enää osta kaupasta, koska en muista milloin olisin viimeksi juonut mehua kotona. Se on jäänyt kokonaan minulta pois. Mies juo kaiken illan ja yön aikana. Mehupurkit kolisee aamulla tyhjyyttään pöydällä.
Keitot ja pataruoat...niitä en sentään ole alkanut mittaamaan. Syön yleensä yhden aterian ja mies syö loput, vaikka olen pyrkinyt tekemään ison, useamman päivän satsin.
Herkut onneksi on erilaiset meillä. Mies syö karkkia, mä en välitä niistä. Mä herkuttelen erikoisemmilla juustoilla ja niitä mies ei voi sietää . Molemmat huolehtii omat herkkunsa.
Nyt mun mies kuulostaa ihan kamalalta, itsekin tajusin nyt kun tässä kirjoittelin :D. No ei se ole. Se on hyvä mies ja tekee myös usein ruokaa, mutta se on sitten nakit ja ranskalaiset tyyliä, silloin en laske kappalemääriä :D.
Eli teillä ei ole tarpeeksi ruokaa.
Ei joku yksi pellillinnen riitä edes yhdelle miehelle. Saati perheelle.
TÄMÄ!
Olisiko sitten kuitenkin aikuisen ihmisen parempi sanoa että hei meillä on tarjolla liian vähän ruokaa ja minulla jää aina nälkä. Vai onko parempi tapa siis olla sanomatta tuota ja napsia lasten karkit ja ruokiin tarkoitetut ainekset?
Olet oikeassa tuossa. Pitäisi sanoa ja lopettaa tuollainen lapsellinen ruokien varastelu. Tulee mieleen lapset jotka käy varastamasta isovanhempien jemmasta karkkia.
Vierailija kirjoitti:
Mahtaa olla helkutin rikas, komea ja hyvä sängyssä tämä adonis että viitsit häneltä tällästä sikailua sietää.
Onko nämä lapset muuten keiden ruuat syö niin hänen omiaan?
On hauska, hyvän näköinen, hyvä isä, ei olla rikkaita muttei köyhikään... rakastan häntä mutta jokin jumaliste sen päässä pimahtaa tuon ruuan suhteen.
Ja on hänen lapsiaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ihania miehiä te löydätte :)
Onko soumalainen ?
On
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko lääkärissä käynnin paikka, kerran itsekin myöntää syövänsä ilman nälkää? Ahmimishäiriö on sairaus siinä missä anoreksia!
Olen pyytänyt tätäkin, sanonut että ei ole normaalia syödä koko ajan, sekä hän ollessaan vauhdissa ei "nauti" herkuista, vaan koko ajan, siis oikeasti koko ajan haravoi lisää suuhunsa vaikka suu yhä puolillaan.
Mutta silti olen miettinyt ettei ole välttämättä ahmimishäiriö, esim enne lapsia ostin kaksi jäätelöpakettia meille pakkaseen. Toisen minun lempparia josta mieskin tykkää ja toisen miehen lempparia josta minä en tykkää. Hän syö kahdessa päivässä litran jäätelöä, minun lempparini ja hänen herkkunsa säästelee. Jos on pakko ahmia kaikkea, miten mahdollista että pystyy sääteleen sellaista mikä ei ole kaikille tarkoitettu?
Ap
Eli miehesi on vaan ajattelematon kusipää.
Näytä Ap tämä ketju miehellesi ja sen jälkeen päivität asian someen ja kerrot kaikille tutuille. Julkinen häpeä voi ehkä auttaa, mutta pohjimmiltaan miehesi on itsekäs idiootti ja ehkä helpomman elämän saat kun heität miehen pellolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ethän sä ap vaan maksa niitä ruokia itse?? Ethän!?
Hyvä jumala ei, olisin konkurssissa äkkiä. Naimisissa ja yhteiset rahat.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä. Meillä ei ole tosin lapsia. Mutta esim. tein lihapullia ja tarkoituksella isoja kun en jaksa pyöritellä pieniä. Paiston jälkeen oli pakko laskea ne ja sanoa että ok, sulle 12 mulle 8. Muuten mies söisi ihan kaikki loput sen ekan aterian jälkeen.
Pizzaa joskus tehdään pellillinen. Sama juttu. Se leikataan esim. 8 palaksi ja sovitaan, että miehelle 5, minulle 3. Tällä tavalla meillä sujuu syöminen. Ennen noita naurettavia laskemisia, en yleensä ehtinyt syödä juuri mitään.
Mehua en edes muista enää osta kaupasta, koska en muista milloin olisin viimeksi juonut mehua kotona. Se on jäänyt kokonaan minulta pois. Mies juo kaiken illan ja yön aikana. Mehupurkit kolisee aamulla tyhjyyttään pöydällä.
Keitot ja pataruoat...niitä en sentään ole alkanut mittaamaan. Syön yleensä yhden aterian ja mies syö loput, vaikka olen pyrkinyt tekemään ison, useamman päivän satsin.
Herkut onneksi on erilaiset meillä. Mies syö karkkia, mä en välitä niistä. Mä herkuttelen erikoisemmilla juustoilla ja niitä mies ei voi sietää . Molemmat huolehtii omat herkkunsa.
Nyt mun mies kuulostaa ihan kamalalta, itsekin tajusin nyt kun tässä kirjoittelin :D. No ei se ole. Se on hyvä mies ja tekee myös usein ruokaa, mutta se on sitten nakit ja ranskalaiset tyyliä, silloin en laske kappalemääriä :D.
Eli teillä ei ole tarpeeksi ruokaa.
Ei joku yksi pellillinnen riitä edes yhdelle miehelle. Saati perheelle.
No kerroin, että meillä ei ole lapsia, eli ei sen kummempaa perhettä. Voi olla, että on liian vähän ruokaa sitten :). Mutta ihan oikeasti pellillinen pitsaa minusta pitäisi kyllä riittää pariksi päiväksi kahdelle aikuiselle kun syödään kuitenkin aamupalakin ja lounas. Kotona tehdyssä pitsassa on täytteitä aika paljo, että tuhtia on varmasti.
Ei muuten todellakaan riitä.
Otan esimerkiksi lasagnen. Kyllä aikuinen mies vuorokaudessa vähintään sen kilon sitä syö. Todennäköisesti ei riitä vaan tarvitsee myös muuta ruokaa.
Toinen mitä itse inhoan on se että pihistellään maitoa. Jos juo maitoa ruoaksi niin varsinkin naiset valittaa että miten paljon sitä maitoa juot? No kun maitoa juo ruoan kanssa niin maitoa juodaan myös janoon. Kyllä sitä helposti toista litraa päivässä menee. Tietenkin vettä juodaan muulloin mutta ruoan kanssa menee jo tuo.
En enää ihmettele että suomalaiset on niin lihavia. Kilo lasagnea??? Mun mies on 183/88, kovasti urheilullinen ja lihaksikas mutta hänkään ei vedä tuollaista määrää. Mun mielestä tuon laskijan ruoat kuulosti ihan normaalilta, liian isot annoskoot nimenomaan on isompi ongelma kuin vaikkapa karkit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuosta jäätelöesimerkistä tulee mieleen, että mies on kitsas. Näkyykö se muualla? Syö kylässä enemmän kuin tuo sinne, syö buffetissa koko rahan edestä, tinkaa kaikesta, saa nautintoa jos saa hyvää halvalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä. Meillä ei ole tosin lapsia. Mutta esim. tein lihapullia ja tarkoituksella isoja kun en jaksa pyöritellä pieniä. Paiston jälkeen oli pakko laskea ne ja sanoa että ok, sulle 12 mulle 8. Muuten mies söisi ihan kaikki loput sen ekan aterian jälkeen.
Pizzaa joskus tehdään pellillinen. Sama juttu. Se leikataan esim. 8 palaksi ja sovitaan, että miehelle 5, minulle 3. Tällä tavalla meillä sujuu syöminen. Ennen noita naurettavia laskemisia, en yleensä ehtinyt syödä juuri mitään.
Mehua en edes muista enää osta kaupasta, koska en muista milloin olisin viimeksi juonut mehua kotona. Se on jäänyt kokonaan minulta pois. Mies juo kaiken illan ja yön aikana. Mehupurkit kolisee aamulla tyhjyyttään pöydällä.
Keitot ja pataruoat...niitä en sentään ole alkanut mittaamaan. Syön yleensä yhden aterian ja mies syö loput, vaikka olen pyrkinyt tekemään ison, useamman päivän satsin.
Herkut onneksi on erilaiset meillä. Mies syö karkkia, mä en välitä niistä. Mä herkuttelen erikoisemmilla juustoilla ja niitä mies ei voi sietää . Molemmat huolehtii omat herkkunsa.
Nyt mun mies kuulostaa ihan kamalalta, itsekin tajusin nyt kun tässä kirjoittelin :D. No ei se ole. Se on hyvä mies ja tekee myös usein ruokaa, mutta se on sitten nakit ja ranskalaiset tyyliä, silloin en laske kappalemääriä :D.
Eli teillä ei ole tarpeeksi ruokaa.
Ei joku yksi pellillinnen riitä edes yhdelle miehelle. Saati perheelle.
Korostan vielä, mies syö myös aamupalan ja lounaan. Esim. karjalanpaistilihaa ostan aina 2kg. Minä saan hädin tuskin kaksi annosta, mies syö kaikki loput. Ymmärtääkseni jo kilo lihoja pitäisi riittää kahdelle iltaruoaksi ja vielä seur. päivänä mulle evääksi töihin. Kun lisäksi on salaattia ja perunaa/perunamuusia. Onneksi on vielä ollut varaa ostaa ruokaa. Ei mitään rikkaita olla, mutta pärjätään. ihmettelen vähävaraisten pärjäämistä jos heillä on taloudessa vielä lapsia ja samanlainen ahmattimies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi te uskotte näitä trolleja?
99,9% aloituksissa täällä on trolleja. Kuitenkin jengi kirjoittelee tänne kiihkon vallassa ihan kuin kirjoittaisi jostain todellisesta tapahtumasta.
Ei kukaan voi uskoa tätäkään aloitusta.
Kiva että elämäni on sinusta trollausta.
Kiitos. Tulipa kiva mieli.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä. Meillä ei ole tosin lapsia. Mutta esim. tein lihapullia ja tarkoituksella isoja kun en jaksa pyöritellä pieniä. Paiston jälkeen oli pakko laskea ne ja sanoa että ok, sulle 12 mulle 8. Muuten mies söisi ihan kaikki loput sen ekan aterian jälkeen.
Pizzaa joskus tehdään pellillinen. Sama juttu. Se leikataan esim. 8 palaksi ja sovitaan, että miehelle 5, minulle 3. Tällä tavalla meillä sujuu syöminen. Ennen noita naurettavia laskemisia, en yleensä ehtinyt syödä juuri mitään.
Mehua en edes muista enää osta kaupasta, koska en muista milloin olisin viimeksi juonut mehua kotona. Se on jäänyt kokonaan minulta pois. Mies juo kaiken illan ja yön aikana. Mehupurkit kolisee aamulla tyhjyyttään pöydällä.
Keitot ja pataruoat...niitä en sentään ole alkanut mittaamaan. Syön yleensä yhden aterian ja mies syö loput, vaikka olen pyrkinyt tekemään ison, useamman päivän satsin.
Herkut onneksi on erilaiset meillä. Mies syö karkkia, mä en välitä niistä. Mä herkuttelen erikoisemmilla juustoilla ja niitä mies ei voi sietää . Molemmat huolehtii omat herkkunsa.
Nyt mun mies kuulostaa ihan kamalalta, itsekin tajusin nyt kun tässä kirjoittelin :D. No ei se ole. Se on hyvä mies ja tekee myös usein ruokaa, mutta se on sitten nakit ja ranskalaiset tyyliä, silloin en laske kappalemääriä :D.
Eli teillä ei ole tarpeeksi ruokaa.
Ei joku yksi pellillinnen riitä edes yhdelle miehelle. Saati perheelle.
No kerroin, että meillä ei ole lapsia, eli ei sen kummempaa perhettä. Voi olla, että on liian vähän ruokaa sitten :). Mutta ihan oikeasti pellillinen pitsaa minusta pitäisi kyllä riittää pariksi päiväksi kahdelle aikuiselle kun syödään kuitenkin aamupalakin ja lounas. Kotona tehdyssä pitsassa on täytteitä aika paljo, että tuhtia on varmasti.
Ei muuten todellakaan riitä.
Otan esimerkiksi lasagnen. Kyllä aikuinen mies vuorokaudessa vähintään sen kilon sitä syö. Todennäköisesti ei riitä vaan tarvitsee myös muuta ruokaa.
Toinen mitä itse inhoan on se että pihistellään maitoa. Jos juo maitoa ruoaksi niin varsinkin naiset valittaa että miten paljon sitä maitoa juot? No kun maitoa juo ruoan kanssa niin maitoa juodaan myös janoon. Kyllä sitä helposti toista litraa päivässä menee. Tietenkin vettä juodaan muulloin mutta ruoan kanssa menee jo tuo.
Ja miehen älykkysosamäärä ei riitä siihen, että hän hakisi sen maidon itse sieltä kaupasta? Vaimon on se pakko sieltä tuoda? Kun itse odotin toista lastamme, kannoin raskaana ollessani kaikki ruuat kaupasta kotiin. Montakertaa viikossa monta painavaa kassillista kerralla. Maitoakin aina melkein yhden kantokassillisen. Mies oli niin kova maidon kittaaja, että maito oli kuitenkin aina niin vähissä, etten itse sitä koskaan juonut, koska halusin, että esikoisellekin jäisi . Niinpä kun lapsi syntyi, lääkäri totesi, että lapsen päänluut oli liian pehmeät. olin saanut itse liian vähän kalsiumia:(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä. Meillä ei ole tosin lapsia. Mutta esim. tein lihapullia ja tarkoituksella isoja kun en jaksa pyöritellä pieniä. Paiston jälkeen oli pakko laskea ne ja sanoa että ok, sulle 12 mulle 8. Muuten mies söisi ihan kaikki loput sen ekan aterian jälkeen.
Pizzaa joskus tehdään pellillinen. Sama juttu. Se leikataan esim. 8 palaksi ja sovitaan, että miehelle 5, minulle 3. Tällä tavalla meillä sujuu syöminen. Ennen noita naurettavia laskemisia, en yleensä ehtinyt syödä juuri mitään.
Mehua en edes muista enää osta kaupasta, koska en muista milloin olisin viimeksi juonut mehua kotona. Se on jäänyt kokonaan minulta pois. Mies juo kaiken illan ja yön aikana. Mehupurkit kolisee aamulla tyhjyyttään pöydällä.
Keitot ja pataruoat...niitä en sentään ole alkanut mittaamaan. Syön yleensä yhden aterian ja mies syö loput, vaikka olen pyrkinyt tekemään ison, useamman päivän satsin.
Herkut onneksi on erilaiset meillä. Mies syö karkkia, mä en välitä niistä. Mä herkuttelen erikoisemmilla juustoilla ja niitä mies ei voi sietää . Molemmat huolehtii omat herkkunsa.
Nyt mun mies kuulostaa ihan kamalalta, itsekin tajusin nyt kun tässä kirjoittelin :D. No ei se ole. Se on hyvä mies ja tekee myös usein ruokaa, mutta se on sitten nakit ja ranskalaiset tyyliä, silloin en laske kappalemääriä :D.
Eli teillä ei ole tarpeeksi ruokaa.
Ei joku yksi pellillinnen riitä edes yhdelle miehelle. Saati perheelle.
No kerroin, että meillä ei ole lapsia, eli ei sen kummempaa perhettä. Voi olla, että on liian vähän ruokaa sitten :). Mutta ihan oikeasti pellillinen pitsaa minusta pitäisi kyllä riittää pariksi päiväksi kahdelle aikuiselle kun syödään kuitenkin aamupalakin ja lounas. Kotona tehdyssä pitsassa on täytteitä aika paljo, että tuhtia on varmasti.
Ei muuten todellakaan riitä.
Otan esimerkiksi lasagnen. Kyllä aikuinen mies vuorokaudessa vähintään sen kilon sitä syö. Todennäköisesti ei riitä vaan tarvitsee myös muuta ruokaa.
Toinen mitä itse inhoan on se että pihistellään maitoa. Jos juo maitoa ruoaksi niin varsinkin naiset valittaa että miten paljon sitä maitoa juot? No kun maitoa juo ruoan kanssa niin maitoa juodaan myös janoon. Kyllä sitä helposti toista litraa päivässä menee. Tietenkin vettä juodaan muulloin mutta ruoan kanssa menee jo tuo.
Minkälaisia megamiehiä täältä löytyy? :D Mun avomies - aikuinen mies - on 180cm/75kg. Harrastaa liikuntaa vähintään viitenä päivänä viikossa (sali, lenkkeily, uinti). Jos teen vuoallisen lasagnea, me syödään siitä kaksin kolme päivää; mä jaan sen lasagnen kuuteen osaan ja teen rinnalle ison fetasalaatin oliiviöljyllä, jota saa sitten sen yhden annoksen lisäksi syödä niin paljon kuin haluaa. Jos on vielä nälkä - kuten miehellä saattaa urheilupäivänä olla - hän ottaa lisäksi leipää oliiviöljyllä, joskus juustolla.
Aamiainen on meillä aina puuro, mies syö lounaaksi leipää oliiviöljyllä/juustolla ja minä jogurttia marjoilla. Muuten ei ole kotona "tarjolla" muuta ruokaa kuin hedelmiä, niitä toki saa syödä niin paljon kuin haluaa.
Tää mun ruokajärjestys saattaa kuulostaa vähän natsilta, mutta siis johtuu siitä että mulla on itsellä ollut ennen syömishäiriö, eli mun pitää pysytellä tietyissä annoskooissa. Ja miehen mielestä tämä on ok.
Vierailija kirjoitti:
Olisko lääkärissä käynnin paikka, kerran itsekin myöntää syövänsä ilman nälkää? Ahmimishäiriö on sairaus siinä missä anoreksia!
Itsellekin tuli heti mieleen, että mies syö ahdistukseen, masennukseen tms. Ota asia puheeksi kunnolla ilman mitään epämääräisiä vihjailuja ja osoita että olet huolissasi hänen toiminnastaan. Jos hän ei halua avautua sinulle, niin ehdota yhteyden ottamista psykiatrille. Jotain mentaalipuolen ongelmia näissä tapauksissa yleensä on ja puhumalla näistä yleensä selviää, mikä siellä mättää.
Hyvää jatkoa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäiskö hakea apua syömishäiriöön, jos syö vaikka ei ole nälkä?
Vierailija kirjoitti:
Ei hitto. Mä kirjoitin joskus tänne aloituksen "V*tuttaa kun mies syö kaikki ruoat!!" joka sitten sen yhen pässinpää-äijän toimesta poistettiin.
Ymmärrän sua ap. Mä en nähnyt enää muuta vaihtoehtoa kuin lähteä. Tietenkään se ahmiminen ei ollut ainoa syy, mutta onhan toi niin käsittämättömän itsekästä mieheltä vedellä kaikkien muiden sapuskat naamariin. Mun ex teki juuri tota, ja nimenomaan niin, että jos kaapissa oli esim. makaronilaatikkoa, voileipäainekset, salaattia, lihapullia, muussia, rahkaa, suklaata ja hedelmiä joista pyysin säästämään sen yhden mansikkarahkan (Hei älä syö sitä mansikkarahkaa, tarvitsen sitä huomenna naapurin Pentin kakun täytteeseen kun lupasin leipoa), niin voit olla satavarma, että se rahka oli kadonnut yöllä kun nukuin.
Moinen toiminta aiheuttaa armotonta v*tutusta. Varsinkin kun miehen ostoksen kaupasta oli sarjaa mikropizzaa, nakkeja, leipää ja kaljaa. Minä tein kaikki ruoat.
Viimeinen niitti oli, kun tein eräänä perjantai-iltana suolaista piirakkaa ja ISON kulhollisen halloumi-salaattia, kun meille oli lauantaina tulossa pari ystävääni pitkästä aikaa kylään. Herätessäni la-aamuna, koko salaattikulho oli tyhjä. Täysin tyhjä. Ja olohoneen lattialla. Pellillisestä piirakkaa oli kadonnut puolet. "Kun ne oli vaan niin hyviä" *lievästi syyllinen virne*Jumalauta mä räjähdin. Että olis pitänyt tietenkin mun lähteä kauppaan hakemaan kaikki ainekset uudelleen ja ryhtyä pilkkomaan kasviksia ja väkertämään piirakkataikinaa kun nimenomaan olin tehnyt kaiken valmiiksi, että ehdin siinä aamupäivällä rauhassa käydä suihkussa, pukea, meikata ja siivoilla vähän ennen vieraiden tuloa. Mulle riitti. Soitin kavereille, selitin tilanteen just niin kun se oli (saatoin käyttää sanoja porsas, ahmatti ja itsekäs sika) ja mentiin sitten ulos syömään. Ilman miestä.
Bonuksena tarinaan, mies oli vedellyt myös koiralle tarkoitetut vanhaksi menneet kinkkusiivut. Näin. Kun mikään ei riitä, syödään perkele KOIRANkin safkat.
Kaksi viikkoa myöhemmin muutin pois. Sieltä se on lähetellyt säännöllisesti viestejä kuinka on ikävä sekä mua että kokkauksiani. Voi voi. Ihan tippa tulee linssiin, eiku. Ihanaa mennä jääkaapille kun tietää mitä siellä on. Vieläkin alkoi nyppimään ja lujaa kun muistelin. Argh.
Konkreettista neuvoa en osaa ap:lle antaa, muuta kuin erilliset jääkaapit. Miehen kaappi vois olla kellarissa. Itseasiassa niin vois se mieskin. Surettaa sekä sun että lasten puolesta. Minkälainen mulkeroisä syö omien lastensa namit? Kuspää se on, anteeksi vaan.
Ei JUMALAUTA! Siis voisiko jossain surullisessa artikkeleissa miesten yksinäisyydestä myös tuoda esiin nämä kusipäät? Sille on todellakin syynsä miksi niin moni mies on yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käykö myös mies kaupassa? Kun menet kauppaan ja mies ilmoittaa ettei halua mitään, niin muistuta vielä ennen lähtöä, että jos hän ei halua omaa karkkipusdia, niin lasten karkkeihin ei kosketa. Tai osta esimerkiksi lukollinen korurasia tms, johon laitat lasten karkit. Se on jo niin naurettavaa, että luulis sen nähdessään miestä jo hieman hävettävän.. Yleensähän karkit pitää piilottaa lapsilta.
Hyvä idea on myös, että jääkaapissa on erilliset hyllyt tuotteille, joita saa napostella ja niille joita ei saa. Jos mies syö nakit, niin lähetät miehen ostamaan uudet nakit tai teet keiton ilman nakkeja. Aina itse korjaamalla tilanteet mahdollistat miehen ei toivottua käytöstä.
Ei käy kaupassa kuin välttämättömän pakon edessä. Vihaa kyseistä asiaa sydämensä pohjasta.
Ap
Sittenhän kaupassa käynti on juuri sopiva "koulutuskeino." Pakota se hakemaan kaupasta uutta joka kerta kun syö lasten herkut tai johonkin varatut ruuat. Ja heti. Älä anna lykätä seuraavaan päivään. Oppi nopeammin kun "rangaistus" on tuntuva...
Tuo on jonkinlaista tunnesyömistä. Onko miehellä tylsää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä. Meillä ei ole tosin lapsia. Mutta esim. tein lihapullia ja tarkoituksella isoja kun en jaksa pyöritellä pieniä. Paiston jälkeen oli pakko laskea ne ja sanoa että ok, sulle 12 mulle 8. Muuten mies söisi ihan kaikki loput sen ekan aterian jälkeen.
Pizzaa joskus tehdään pellillinen. Sama juttu. Se leikataan esim. 8 palaksi ja sovitaan, että miehelle 5, minulle 3. Tällä tavalla meillä sujuu syöminen. Ennen noita naurettavia laskemisia, en yleensä ehtinyt syödä juuri mitään.
Mehua en edes muista enää osta kaupasta, koska en muista milloin olisin viimeksi juonut mehua kotona. Se on jäänyt kokonaan minulta pois. Mies juo kaiken illan ja yön aikana. Mehupurkit kolisee aamulla tyhjyyttään pöydällä.
Keitot ja pataruoat...niitä en sentään ole alkanut mittaamaan. Syön yleensä yhden aterian ja mies syö loput, vaikka olen pyrkinyt tekemään ison, useamman päivän satsin.
Herkut onneksi on erilaiset meillä. Mies syö karkkia, mä en välitä niistä. Mä herkuttelen erikoisemmilla juustoilla ja niitä mies ei voi sietää . Molemmat huolehtii omat herkkunsa.
Nyt mun mies kuulostaa ihan kamalalta, itsekin tajusin nyt kun tässä kirjoittelin :D. No ei se ole. Se on hyvä mies ja tekee myös usein ruokaa, mutta se on sitten nakit ja ranskalaiset tyyliä, silloin en laske kappalemääriä :D.
Eli teillä ei ole tarpeeksi ruokaa.
Ei joku yksi pellillinnen riitä edes yhdelle miehelle. Saati perheelle.
No kerroin, että meillä ei ole lapsia, eli ei sen kummempaa perhettä. Voi olla, että on liian vähän ruokaa sitten :). Mutta ihan oikeasti pellillinen pitsaa minusta pitäisi kyllä riittää pariksi päiväksi kahdelle aikuiselle kun syödään kuitenkin aamupalakin ja lounas. Kotona tehdyssä pitsassa on täytteitä aika paljo, että tuhtia on varmasti.
Ei muuten todellakaan riitä.
Otan esimerkiksi lasagnen. Kyllä aikuinen mies vuorokaudessa vähintään sen kilon sitä syö. Todennäköisesti ei riitä vaan tarvitsee myös muuta ruokaa.
Toinen mitä itse inhoan on se että pihistellään maitoa. Jos juo maitoa ruoaksi niin varsinkin naiset valittaa että miten paljon sitä maitoa juot? No kun maitoa juo ruoan kanssa niin maitoa juodaan myös janoon. Kyllä sitä helposti toista litraa päivässä menee. Tietenkin vettä juodaan muulloin mutta ruoan kanssa menee jo tuo.
Oletko ikinä miettinyt miten helvetisti sitä maitoa joutuu raahaamaan kaupasta yksin sinulle? Jos käytte kerran viikkoon kaupassa ja sinä juot 2l päivässä.. Plus sitten muiden juomiset ja ruuanlaitot. Niin.
Ahmattimies täälläkin. Ei ymmärrä puhetta kun sanon, että lasagne on tarkoitettu tälle ja huomiselle päivälle meille molemmille. Sitten seuraavana päivänä ihmettelee, että missäs tämän päivän ruoka on... Ei ymmärrä että veteli kaiken edellisenä päivänä suihinsa vaikka sanoi ymmärtävänsä asian... Minä taas en ymmärrä, miksi tämmöisillä tapauksilla ei juokse järki vaan kuvitellaan että ruoka tipahtaa taivaasta.
Onneksi meillä ei ole lapsia.
Mies voisi siinä tapauksessa käydä kaupassa. Ei hemmetti tarvi tavallinen toimistotyötä tekevä mies kiloa lasagnea päivässä, jos syö aamupalan ja lounaan ja tuo lasagne iltaruokana.