Puolisoni tyhjentää jääkaapin.
Nyt alkaa jo oikeasti pistään vihaksi. Menen kauppaan, haen tarvikkeet ja kun seuraavana päivänä alan kokkaamaan, hyvä osa niistä puuttuu. Kiva tehdä nakkikastiketta kun nakit puuttuu, kiva tehdä ruokaa kun pähkinät on syöty. Lapsille ostan pikkuiset rahkat, niitä jotka on hyvä jos kahden ruokalusikallisen kokoisia, syöty. Pieni karkkipussi perjantaina ostettu jotta lapset saa hieman herkkuja lauantaina, syöty. Fetajuustot salaattiin, katoavat noin vaan.
Ja olen sanonut, älä syö näitä, käytän ne kunnon ruokaan tai ne on lapsille.
Menen kauppaan kysyn, haluaako mehua tai limsaa itselleen, ikinä ei halua, ei karkkia ei halua ei. Ja sitten vetelee ne illalla pois. Eikä auta vaikka ostan niin paljon että riittä kahdelle aikuiselle ja kahdelle lapselle, ei, se vetää silti kaiken ja lopulta mäkisee miten mahaan sattuu tai karkit lihottaa.
Jumaliste, kaikki pitää piilottaa kuin lapselta ja silti se aloittaa iltaisin kaappien kollaamisen jos jotakin löytäisi. Perhana lapsetkin itkee kun heidänkin osuudet ahneudessaan vetää. Ikinä ei saisi mitään ostaa, mutta en halua lapsiakaan ilman hyvää silloin tällöin jättää tai kokata vaan keittoja, mitä ei pysty närkkimään.
Kun kysyn etsintäretken aikana onko nälkä, ei kuulemma ja lopettaa, kunnes taas myöhemmin aloittaa etsintä retkensä.
Miten hemmetissä mä estän tota miestä syömästä kaikkea. Ruokaa saa syödä niin paljon kun haluaa mutta se syö vaikkei ole nälkä, myöntää sen itsekin.
Kommentit (1186)
Vierailija kirjoitti:
Jotain halpaa mättöä miehelle, taloussuklaata tai vastaavaa. Voit myös opettaa häntä tekemään kaurahyveen. Tai osta tarjouskääretorttuja, sellaisia jotka ei ikinä vanhene koska säilötty ikuisiksi ajoiksi, torttupohjia tai sitruunamuffineja, määrää että jos jotain pitää mättää niin mättää sitten niitä. Jos mies pikkuhiljaa vaikka oppisi itse jotenkin hallitsemaan syömistään kun maha kasvaa niin ettei enää mahdu tuoliinsa.
En ymmärrä, miksi sen vaimon pitäisi niskalimassa raahata sille miehelle niitä herkkuja? Ja ei ne koskaan riitä, silti syödään aina kaikki mitä löytyy. Kukaan ei jaksa kaupasta niin paljoa kantaa, eikä varsinkaan rahat riitä tuollaisen roskaruuan kassikaupalla kotiin kantamiseen. Meillä lähtee rusinoita myöten kaapeista kaikki. Eikä auta, vaikka ostaisin 10 laatikkoa niitä rusinoita. Sitten kun niitä tarvitsee, ei niitä kuitenkaan ole. Muutenkin kun käy kaupassa joutuu sitä ruokaa kantamaan monta kassillista, niin sitten vielä miehelle siihen päälle yksi "herkkukassi". Ei kiitos. (Meillä on 6 henkinen perhe, joten jo pelkkaa maitoa saa tuoda mielettömän määrän. Turha lie kertoa, kuka sitä maitoa litratolkulla päivässä/illassa juo.) Mutta jos käy itse kaupassa, tuo sitä purkillisen ;) Näitten kanssa on vaan opittava elämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heitä se porsas mäelle syömästä koko ajan. Mulkvisti ei ymmärrä puhetta, josko ymmärtäisi sitten ulkoruokinnassa paremmin, mitä tehdään ja mitä ei.
Voin sanoa, että alkaa oleen lähellä. On niin turhauttavaa kun pyyntösi (älä syö lasten karkkeja) ohitetaan pienessä hetkessä (n. 20min) ja kohta kuuluu miten lapsi juoksee isänsä luo itkien, huutaen älä syö mun karkkia.
Ap
Pisteet miehelle! Parempi ne karkit on aikuisen suussa kuin lasten. Vai haluatko kasvattaa niistä samanlaisia kuin isänsä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heitä se porsas mäelle syömästä koko ajan. Mulkvisti ei ymmärrä puhetta, josko ymmärtäisi sitten ulkoruokinnassa paremmin, mitä tehdään ja mitä ei.
Voin sanoa, että alkaa oleen lähellä. On niin turhauttavaa kun pyyntösi (älä syö lasten karkkeja) ohitetaan pienessä hetkessä (n. 20min) ja kohta kuuluu miten lapsi juoksee isänsä luo itkien, huutaen älä syö mun karkkia.
Ap
Siis sun mies on kuin yksi lapsista? Silloin se muuttaa makuuhuoneesta pois mamman vierestä, ei kukaan muukaan aikuisen lapsen kanssa nuku. Ei tuossa ole kyse mistään napostelusta enää, pelkästään kiusanteosta.
Jos isä syö lasten karkit, niin isä saa muutenkin lasten kohtelun! Vahdi, että se pesee hampaansa kunnolla ja muistuta, että käy vessassa ennen uloslähtöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heitä se porsas mäelle syömästä koko ajan. Mulkvisti ei ymmärrä puhetta, josko ymmärtäisi sitten ulkoruokinnassa paremmin, mitä tehdään ja mitä ei.
Voin sanoa, että alkaa oleen lähellä. On niin turhauttavaa kun pyyntösi (älä syö lasten karkkeja) ohitetaan pienessä hetkessä (n. 20min) ja kohta kuuluu miten lapsi juoksee isänsä luo itkien, huutaen älä syö mun karkkia.
Ap
Pisteet miehelle! Parempi ne karkit on aikuisen suussa kuin lasten. Vai haluatko kasvattaa niistä samanlaisia kuin isänsä?
Tämä ei koske yksin karkin syöntiä vaan myös tuota muuta jatkuvaa ruuan mättäämistä.
Lasten karkit ja herkut niille itelleen omaan huoneeseen. Saavat jemmata itse jonnekkin. Kuulostaa kamalalta jos lapsille on luvattu jotain hyvää ja sitten oma vanhempi varastaakin ne herkut :(
Tota menoa ne lapsetkin sairastuu ahmimiseen eikä osaa enää luottaa kehenkään.
Vierailija kirjoitti:
Olisko lääkärissä käynnin paikka, kerran itsekin myöntää syövänsä ilman nälkää? Ahmimishäiriö on sairaus siinä missä anoreksia!
Olen pyytänyt tätäkin, sanonut että ei ole normaalia syödä koko ajan, sekä hän ollessaan vauhdissa ei "nauti" herkuista, vaan koko ajan, siis oikeasti koko ajan haravoi lisää suuhunsa vaikka suu yhä puolillaan.
Mutta silti olen miettinyt ettei ole välttämättä ahmimishäiriö, esim enne lapsia ostin kaksi jäätelöpakettia meille pakkaseen. Toisen minun lempparia josta mieskin tykkää ja toisen miehen lempparia josta minä en tykkää. Hän syö kahdessa päivässä litran jäätelöä, minun lempparini ja hänen herkkunsa säästelee. Jos on pakko ahmia kaikkea, miten mahdollista että pystyy sääteleen sellaista mikä ei ole kaikille tarkoitettu?
Ap
Tiedätkö miksi koirat nuolevat pallejaan? Niin kauan kun palvelu pelaa miehellä ei ole syytä muuttaa käytöstään.
Vierailija kirjoitti:
Jos se mies ei kerran usko sanaa, niin kuunnelkoot sitten nälvimistä.
Tylyä, mutta voisi toimia. :)
Oon ihan traumatisoitunut näistä vauvapalstan syöppömies-aloituksista! Kuulostaa ihan kammottavalta että omassa kodissaan pitäisi leikkiä jotain ruokapoliisia ja käyttää aikaa laputtamiseen tai ruuan piilottelemiseen ja sitten joka päivä juosta kaupassa kun toinen vaan nassuttaa.
Enkä edes ymmärrä miten tällaisiin parisuhteisiin päädytään? Onko tuo syöpöttely alkanut vasta lasten tulon jälkeen vai miten? Koska jos meidän taloudessamme tapahtuisi niin että oon ostanut vaikka just sitä fetajuustoa salaattia varten ja olis juusto hävinnyt kaapista niin se ei kyllä vetelisi. Kyllä aikuisen ihmisen pitäisi osata erottaa mikä on sitä välipalaruokaa ja mikä ei, varsinkin kun ei ruoka mitään ilmasta ole ja ei se nyt vaan toimi että isukki vetää fetat ja leikkeleet pelkiltään ja äiti ja lapset sitte syö pelkkää leipää ja voita.
Vierailija kirjoitti:
Mies käy ihan itse kaupassa ja ostaa ruoat ja itselleen mättöruoan.
Perheen ruoat ovat erikseen, lukitussa laatikossa.
Mystistä käytöstä. Oikeasti.
Ei halua mennä kauppaan, ei tykkää ja kun omasta mielestään ei tarvitse mitään.
Olen miettinyt mitähän tuumaisi jos ostaisin lukitun laatikon jääkaappiin, alkaisikohan kiukutteleen. Todennäköisesti alkaisi ja en jaksaisi riidellä. Voisin ostaa prkl vie kaupasta kaiken mitä haluaisi mutta aina vaan ei eiei ei halua mitään ja sitten tyhjentää kaiken minkä pystyy.
Ap
Ap, tilanne on mielestäni hirveä!!! Sehän vaikuttaa jo lapsiinkin ja tottatotisesti tuollaisen lapsuuden jälkeen lapset ei kunnioita isäänsä. Se että mies syö muuden herkuton vallankäyttöä jota hän ei itsekään ymmärrä. Itse toimisin kiin että istuttaisin miehen alas, kertoisin että meillä ongelma ja miten se vaikuttaa muihin ja sitten avoin keskustelu miten ongelma ratkaistaan. Mikälimies ei pysy sovitussa ratkaisussa niin ero. Piste.
Vierailija kirjoitti:
Kummasti miesten nälkä katoaa, kun ilmoitat, että haluat 200 e/vko miehen ruokaostoksia varten. Kun mies sen maksaa, niin saa syödä jääkaapista ihan mitä tahansa, omaansa kun syö.
Lisäksi lapsille voi kertoa, että tänään ette saa ruokaa, kun isä söi nakit/juuston/lihapullat tms. Sama kerrotaan anopille, omalle äidille, miehen kavereille jne. eli tehdään koko lähipiirille tiettäväksi, että meidän lapset ei saa kunnon ruokaa, kun mies syö raaka-aineet ja jäljelle jää pelkkä peruna. Kyläpaikassa voi lapsille sanoa, että nyt syödään kunnon ruokaa ennen kuin isä ahnehtii kaiken.
Jos se mies ei kerran usko sanaa, niin kuunnelkoot sitten nälvimistä.
Ei tuo rahan pyytäminen auta, ei omasta mielestään syö ihmeellisen enempää. Vaikka siis toisten osuuden veteleekin.
En haluaisi ruveta tähän lapsia vetämään vaikka hänen käytöksensä alkaakin jo olemaan lapsillekin haitaksi. Ennemmin eroan kun vedän lapsia hänen opettamiseen. Ei hän ole paha ihminen, en halua alata isällään lapsia pelottelemaan.
Ap
Ala toimimaan miehen himojen mukaan: tunge kaapit niin täyteen kaikkia hänen herkkuja, että saa himonsa täytettyä muillekin riittää ja jatka kuuria niin kauan, että tulee ukolle järkeä päähän, kun huomaa lihovansa ja voivansa huonosti. Lapsille tarvittaessa herkkujemmat omiin huoneisiin.
Vierailija kirjoitti:
Meistä ei kumpikaan ole ajatuksienlukija ja auttamatta tiedä mitä ruokaa toinen on esim. suunnitellut. Siksi meillä on käytössä tuo hyllysysteemi. Rohmua vapaasti hylly ja älä koske hylly.
Just eilen ajelin töistä kotiin ja ajattelin tehdä oikein kermaisen kanapastan ja mies olikin tehnyt kanakeiton. :D
Tee jotain sopivaa välipalaa hänelle, en ostaisi mitään vanukkaita.
Käykö myös mies kaupassa? Kun menet kauppaan ja mies ilmoittaa ettei halua mitään, niin muistuta vielä ennen lähtöä, että jos hän ei halua omaa karkkipusdia, niin lasten karkkeihin ei kosketa. Tai osta esimerkiksi lukollinen korurasia tms, johon laitat lasten karkit. Se on jo niin naurettavaa, että luulis sen nähdessään miestä jo hieman hävettävän.. Yleensähän karkit pitää piilottaa lapsilta.
Hyvä idea on myös, että jääkaapissa on erilliset hyllyt tuotteille, joita saa napostella ja niille joita ei saa. Jos mies syö nakit, niin lähetät miehen ostamaan uudet nakit tai teet keiton ilman nakkeja. Aina itse korjaamalla tilanteet mahdollistat miehen ei toivottua käytöstä.
Mies vastuuseen ruokapuolesta alkuun pariksi viikoksi kokonaan, jonka jälkeen suunnittelette yhdessä ja teette vuoronperään. Mies siis alkuun suunnittelee ja tekee YKSIN. Neuvoja saa jos pyytää, muuten et lusikkaasi soppaan laita (et edes vilkaise ohimennen). Jos ruokaa ei olla tehty, niin menet itse syömään hänen rahoilla. Hän saa handlata yksin tilanteen lasten kanssa (nälkäiset lapset huutaa ja hänen on mentävä niiden kanssa kauppaan plus ruoka).
Jos ei toimi, niin mies ulos. Vaikka mies asuisi yksin, niin olisi hänen kannettava vastuunsa kodista, vaikka kävisi töissä kuinka paljon.
Vierailija kirjoitti:
Ala toimimaan miehen himojen mukaan: tunge kaapit niin täyteen kaikkia hänen herkkuja, että saa himonsa täytettyä muillekin riittää ja jatka kuuria niin kauan, että tulee ukolle järkeä päähän, kun huomaa lihovansa ja voivansa huonosti. Lapsille tarvittaessa herkkujemmat omiin huoneisiin.
En suosittele, opittava syömään pöydän vieressä.
Ihania miehiä te löydätte :)
Onko soumalainen ?
Lukollinen erillislaatikko jääkaappiin, varmasti toimii. Kuivamuona, karkit piiloon.