Kaappaus keittiössä 19.2.2018
Kommentit (154)
Vierailija kirjoitti:
Ärsytti vähän se ravintoterapeutti, josta paistoi kilometrien päähän halveksunta kasvissyöjiä kohtaan. Lihalle on nykyään todella paljon hyviä korvikkeita, joista saa herkullista ruokaa. Ravintoterapeutin pitäisi olla kannustavampi ja esittää ummikolle näitä kasvisvaihtoehtoja, koska hänellä on niistä oletettavasti (koulutuksen puolesta) runsaasti tietoa.
Mun mielestä ravitsemusterapeutti näki syömishäiriön ja puhui siksi niin kuin puhui. Syömishäiriössä on tyypillistä asioiden rajoittaminen ruokalistalta ja siksi sitä on hyvä vähän kyseenalaistaakin. Mielestäni kyse ei ollut kasvissyönnin vastaisuudesta vaan ainoastaan siitä, että tämä asiakas tekisi tietoisia ja järkeviä valintoja. Kun syömishäiriöitä aletaan hoitaa, ei ole hyvä keskittyä siihen kaikkeen mitä on kiellettyä vaan siihen että suhde ruokaan ylipäänsä muuttuisi terveeksi.
Tsemppiä kaikille syömisen kanssa painiville! Syömishäiriö ei ole oma vika ja siitä voi parantua. Kannattaa ottaa vastaan apua.
Tuntuuko vaan, vai onko Kape ottanut tälle kaudelle enemmän sellaisia tapauksia, joiden elämä ei korjaannu pihvin paistamisella?
Ennen tämä oli mukavaa ja hyväntuulista hömppää, nyt ei enää Kapen taidot riitä.
Vai luuleeko hän olevansa edelleen siinä Kädettömät kokit -ohjelmassa? 🙈
Vierailija kirjoitti:
Tuntuuko vaan, vai onko Kape ottanut tälle kaudelle enemmän sellaisia tapauksia, joiden elämä ei korjaannu pihvin paistamisella?
Ennen tämä oli mukavaa ja hyväntuulista hömppää, nyt ei enää Kapen taidot riitä.
Vai luuleeko hän olevansa edelleen siinä Kädettömät kokit -ohjelmassa? 🙈
Kapella ei todennäköisesti ole osaa eikä arpaa sen suhteen, ketä ohjelmaan valitaan. Tuotantoyhtiö valitsee ne, joista saadaan parhaiten sosiaalipornoa telkkariin.
Kari Aihinen on kokki eikä mikään psykiatri. Toi tyttöhän voi ihan hirveän huonosti monella tavalla, täysin väärin ja moraalitonta, että koko ohjelmaa tehtiin. Olkoonkin niin, että joku muu kuin Aihinen itse valitsee osallistujat, hänen olisi pitänyt tajuta tilanne ja kieltäytyä tekemästä tätä osaa. Tuossa tilanteessa kokin neuvot värikkäistä ruoista ja jankutus kaksi kertaa päivässä lämpimän aterian syömisestä tuntuu jo julmalta. Ihan noi tyrkky ei Aihisen tarttis olla, eiköhän hän ruutuaikaa saa ihan tarpeeksi. Pysyköön lestissään.
Minusta olisi varmaan lukion jälkeen tullut tuollainen syöjä, jos en "vahingossa" olisi vuodeksi eksynyt kokkikouluun, jossa opin syömään ja ravintoaineista.
Ennen en ajatellut syömistä muuten kuin nyt alkaa olla paha olo, jotain suuhun, pari karkkia, kulaus sokeri limpsaa, köyhälle opiskelijalle pitsalle menokin oli turhaa vatsaan ei mahtunut neljännestä pitsasta ja lämmitettynä tai kylmänä se oli kauhistus.
Jossain hän oli oppinut miten ruokaa laitetaan. Minusta hän kaipasi halausta ja itku tuli kun sanottiin, että sinun pitää pitää huolta itsestäsi. Vaikutti yksinäiseltä, kämpässä ei varmaan ollut saman henkisiä ihmisiä, ei syöty yhdessä, ainakaan samaa ruokaa. Kaverini, jotka asuivat kimppakämpässä tekivät yhdessä ruokaa.
Näytti paremmin voivalta kouluun menon jälkeen vaikka ei olisi syönytkään paremmin, oli ainakin halunnut meikata.
Nyt on kärpäsestä tullut härkänen mitä tähän jaksoon tulee. Ei tuo nuori nainen nyt niin huonosti voinut, eikä jaksossa sinänsä ollut mitään vikaa. Ei tässä ollut sosiaalipornoa yhtään sen enempää kuin muissakaan jaksoissa. Naisella oli ongelmia ruokailun kanssa, mutta ei siihen mitään psykiatria välttämättä tarvita, se tarvittava sysäys oikeaan suuntaan saattaa tulla mistä tahansa ja selkeästi Kapen vierailu herätti ajatuksia. Kuten aikaisemmin täällä on jo sanottu, niin ei syömishäiriöt korjaannun yhdessä yössä, vaan se on monen tekijän summa. Värikäs ruokakin voi olla yksi tekijä parempaan suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti tuollaisia nuoria on todella paljon. Ja vaikka kaikki syy ei olekaan menneisyydessä, niin kyllä niilä kotona opituilla tavoilla on suuri merkitys.
Toisaalta ainakin minä skippasin kaikki kotoa opitut rutiinit heti, kun muutin omaan kotiin, ihan tarkoituksella. Esim. aamiaisen syömisen, säännöllisen viikkosiivouksen ym. En siis väitä, että se on hyvä juttu, mutta ei kaikki toista kotoa opittuja oppeja omassa elämässään elämän loppuun asti. Itse ihmettelen näissä ohjelmissa ihmisiä, jotka eivät osaa ollenkaan tehdä ruokaa, eikös kotitalous ole enää nykyään pakollinen oppiaine peruskoulussa.
No ei siellä kotitaloustunnillakaan välttämättä paljon ehdi oppia, eihän sitä ole kun joku muutama tunti viikossa seiskaluokalla. Meillä ainakin oli aina hirvee härdelli päällä eikä opettaja ehtinyt juuri ketään kädestä pitäen neuvoa. Minä tein vaan jälkiruuat ja ehkä salaatit koska en uskaltanut pääruokaan koskea kun ajattelin etten osaa ja mokaan sen kuitenkin
Ok, ennen vanhaan, kun minä olin nuori, niin kaikki tekivät omat ruokansa, ihan paria poikkeusta lukuun ottamatta. Ei tainnut olla kuin yksi tuplatunti viikossa, mutta kyllä siinä oppi perusjutut. Harmi, jos opetus on nykyään sellaista, että siitä ei hyödy yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti tuollaisia nuoria on todella paljon. Ja vaikka kaikki syy ei olekaan menneisyydessä, niin kyllä niilä kotona opituilla tavoilla on suuri merkitys.
Toisaalta ainakin minä skippasin kaikki kotoa opitut rutiinit heti, kun muutin omaan kotiin, ihan tarkoituksella. Esim. aamiaisen syömisen, säännöllisen viikkosiivouksen ym. En siis väitä, että se on hyvä juttu, mutta ei kaikki toista kotoa opittuja oppeja omassa elämässään elämän loppuun asti. Itse ihmettelen näissä ohjelmissa ihmisiä, jotka eivät osaa ollenkaan tehdä ruokaa, eikös kotitalous ole enää nykyään pakollinen oppiaine peruskoulussa.
No ei siellä kotitaloustunnillakaan välttämättä paljon ehdi oppia, eihän sitä ole kun joku muutama tunti viikossa seiskaluokalla. Meillä ainakin oli aina hirvee härdelli päällä eikä opettaja ehtinyt juuri ketään kädestä pitäen neuvoa. Minä tein vaan jälkiruuat ja ehkä salaatit koska en uskaltanut pääruokaan koskea kun ajattelin etten osaa ja mokaan sen kuitenkin
Ok, ennen vanhaan, kun minä olin nuori, niin kaikki tekivät omat ruokansa, ihan paria poikkeusta lukuun ottamatta. Ei tainnut olla kuin yksi tuplatunti viikossa, mutta kyllä siinä oppi perusjutut. Harmi, jos opetus on nykyään sellaista, että siitä ei hyödy yhtään.
Jatkan vielä sen verran, ettei taidettu meitäkään kädestä pitäen opettaa, opettaja näytti kaikille yhteisesti ja sitten tehtiin. Opettaja kyllä kierteli maistelemassa tuotoksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti tuollaisia nuoria on todella paljon. Ja vaikka kaikki syy ei olekaan menneisyydessä, niin kyllä niilä kotona opituilla tavoilla on suuri merkitys.
Toisaalta ainakin minä skippasin kaikki kotoa opitut rutiinit heti, kun muutin omaan kotiin, ihan tarkoituksella. Esim. aamiaisen syömisen, säännöllisen viikkosiivouksen ym. En siis väitä, että se on hyvä juttu, mutta ei kaikki toista kotoa opittuja oppeja omassa elämässään elämän loppuun asti. Itse ihmettelen näissä ohjelmissa ihmisiä, jotka eivät osaa ollenkaan tehdä ruokaa, eikös kotitalous ole enää nykyään pakollinen oppiaine peruskoulussa.
No ei siellä kotitaloustunnillakaan välttämättä paljon ehdi oppia, eihän sitä ole kun joku muutama tunti viikossa seiskaluokalla. Meillä ainakin oli aina hirvee härdelli päällä eikä opettaja ehtinyt juuri ketään kädestä pitäen neuvoa. Minä tein vaan jälkiruuat ja ehkä salaatit koska en uskaltanut pääruokaan koskea kun ajattelin etten osaa ja mokaan sen kuitenkin
Ok, ennen vanhaan, kun minä olin nuori, niin kaikki tekivät omat ruokansa, ihan paria poikkeusta lukuun ottamatta. Ei tainnut olla kuin yksi tuplatunti viikossa, mutta kyllä siinä oppi perusjutut. Harmi, jos opetus on nykyään sellaista, että siitä ei hyödy yhtään.
Jatkan vielä sen verran, ettei taidettu meitäkään kädestä pitäen opettaa, opettaja näytti kaikille yhteisesti ja sitten tehtiin. Opettaja kyllä kierteli maistelemassa tuotoksia.
On se tämäkin, kun ei ilman opettamista opita mitään. Kyllä ihmisellä pitäisi tiettyjen ikävuosien jälkeen olla jotakin oma-aloitteellisuutta olemassa oppiakseen asioita.
"Ei kiinnosta"
"En mä osaa"
Säälittävää tuo saamattomuus ja ihan suoranainen asennevammaisuus.
Se ruokamäärä, joka esitettiin päivän aterioiksi, näytti kyllä valtavalta. Säikäytti tytön. Kuinka kukaan pystyy syömään noin paljon? Edelliset ruuat eivät ole sulaneet, kun jo uusi, iso ateria olisi syötävä. Yksi lämmin ateria riittää.
Aterioiden valmistaminenkin vaatii aikaa ja viitseliäisyyttä - jos ei ole kiinnostunut ruuanlaitosta, on hankalaa. Varmasti oli kyse myös kustannuksista, jos elää opiskelijabudjetilla. Kaikkeen ei ehkä ole varaa (silti tupakkaan ja kokikseen kyllä), vaikka edullisista ruoka-aineista saa kyllä aikaan hyvää ruokaa niistäkin, ei tarvitse hifistellä. Ymmärrän Veeran ahdistuksen, kun malliksi annetaan ruokailunormi, joka ei sovi kokonaisuutena huonolle syöjälle. Tietenkin kunto on huono ja silmänaluset mustat, jos ei syö mitään! Ongelman ratkominen on aloitettava muualta kuin paistinpannusta.
Syöminen näytti aiheuttavan suurta ahdistusta.
Ihmettelen, kuinka kukaan pystyy juomaan kokista, energiajuomia yms., mutta onhan niissä kaloreita ja hetkellisesti piristäviä ja ylikierroksia aiheuttavia aineita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti tuollaisia nuoria on todella paljon. Ja vaikka kaikki syy ei olekaan menneisyydessä, niin kyllä niilä kotona opituilla tavoilla on suuri merkitys.
Toisaalta ainakin minä skippasin kaikki kotoa opitut rutiinit heti, kun muutin omaan kotiin, ihan tarkoituksella. Esim. aamiaisen syömisen, säännöllisen viikkosiivouksen ym. En siis väitä, että se on hyvä juttu, mutta ei kaikki toista kotoa opittuja oppeja omassa elämässään elämän loppuun asti. Itse ihmettelen näissä ohjelmissa ihmisiä, jotka eivät osaa ollenkaan tehdä ruokaa, eikös kotitalous ole enää nykyään pakollinen oppiaine peruskoulussa.
No ei siellä kotitaloustunnillakaan välttämättä paljon ehdi oppia, eihän sitä ole kun joku muutama tunti viikossa seiskaluokalla. Meillä ainakin oli aina hirvee härdelli päällä eikä opettaja ehtinyt juuri ketään kädestä pitäen neuvoa. Minä tein vaan jälkiruuat ja ehkä salaatit koska en uskaltanut pääruokaan koskea kun ajattelin etten osaa ja mokaan sen kuitenkin
Ok, ennen vanhaan, kun minä olin nuori, niin kaikki tekivät omat ruokansa, ihan paria poikkeusta lukuun ottamatta. Ei tainnut olla kuin yksi tuplatunti viikossa, mutta kyllä siinä oppi perusjutut. Harmi, jos opetus on nykyään sellaista, että siitä ei hyödy yhtään.
Jatkan vielä sen verran, ettei taidettu meitäkään kädestä pitäen opettaa, opettaja näytti kaikille yhteisesti ja sitten tehtiin. Opettaja kyllä kierteli maistelemassa tuotoksia.
On se tämäkin, kun ei ilman opettamista opita mitään. Kyllä ihmisellä pitäisi tiettyjen ikävuosien jälkeen olla jotakin oma-aloitteellisuutta olemassa oppiakseen asioita.
"Ei kiinnosta"
"En mä osaa"
Säälittävää tuo saamattomuus ja ihan suoranainen asennevammaisuus.
Sinustako 7-luokkalaiset ovat asennevammaisia ja saamattomia jos tarvitsevat opetusta kotitaloustunnilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti tuollaisia nuoria on todella paljon. Ja vaikka kaikki syy ei olekaan menneisyydessä, niin kyllä niilä kotona opituilla tavoilla on suuri merkitys.
Toisaalta ainakin minä skippasin kaikki kotoa opitut rutiinit heti, kun muutin omaan kotiin, ihan tarkoituksella. Esim. aamiaisen syömisen, säännöllisen viikkosiivouksen ym. En siis väitä, että se on hyvä juttu, mutta ei kaikki toista kotoa opittuja oppeja omassa elämässään elämän loppuun asti. Itse ihmettelen näissä ohjelmissa ihmisiä, jotka eivät osaa ollenkaan tehdä ruokaa, eikös kotitalous ole enää nykyään pakollinen oppiaine peruskoulussa.
No ei siellä kotitaloustunnillakaan välttämättä paljon ehdi oppia, eihän sitä ole kun joku muutama tunti viikossa seiskaluokalla. Meillä ainakin oli aina hirvee härdelli päällä eikä opettaja ehtinyt juuri ketään kädestä pitäen neuvoa. Minä tein vaan jälkiruuat ja ehkä salaatit koska en uskaltanut pääruokaan koskea kun ajattelin etten osaa ja mokaan sen kuitenkin
Ok, ennen vanhaan, kun minä olin nuori, niin kaikki tekivät omat ruokansa, ihan paria poikkeusta lukuun ottamatta. Ei tainnut olla kuin yksi tuplatunti viikossa, mutta kyllä siinä oppi perusjutut. Harmi, jos opetus on nykyään sellaista, että siitä ei hyödy yhtään.
Jatkan vielä sen verran, ettei taidettu meitäkään kädestä pitäen opettaa, opettaja näytti kaikille yhteisesti ja sitten tehtiin. Opettaja kyllä kierteli maistelemassa tuotoksia.
On se tämäkin, kun ei ilman opettamista opita mitään. Kyllä ihmisellä pitäisi tiettyjen ikävuosien jälkeen olla jotakin oma-aloitteellisuutta olemassa oppiakseen asioita.
"Ei kiinnosta"
"En mä osaa"
Säälittävää tuo saamattomuus ja ihan suoranainen asennevammaisuus.
Minusta on huolestuttavampaa se, ettei opita, vaikka opetetaan.
Vaikka Aihinen puhuu tuoreen ja puhtaan ruoan puolesta niin olisi voinut tuoda esiin kaapissa/pakastimessa säilyviä "hätävara" aineksia, esim. tomaattisäilykkeet, soijarouhe, wok-vihannekset jne. Tämä siis siksi koska se kaupassakäynti tuntui unohtuvan helposti.
Vierailija kirjoitti:
Onpa Kapella karvaa selässä!
Ihan vtun oleellista:D
Veera on selvästi hukassa elämänsä kanssa, mutta selkäkarvathan se tässä pointti on.
Myötätuntoinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa Kapella karvaa selässä!
Ihan vtun oleellista:D
Veera on selvästi hukassa elämänsä kanssa, mutta selkäkarvathan se tässä pointti on.
Kieltämättä jossain vaiheessa kaikki huomio kiinnittyi t-paidan kaula-aukon selkäpuolelta vilkkuvaan tummaan karvamassaan, että piti vain tarkkailla, näytetäänkö sitä uudestaan, että onko ne oikeasti selkäkarvat. Ja olihan ne. Melko villava otus.
Myötätuntoinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa Kapella karvaa selässä!
Ihan vtun oleellista:D
Veera on selvästi hukassa elämänsä kanssa, mutta selkäkarvathan se tässä pointti on.
Selkäkarvat oli jakson todellinen yllätysmomentti. Kaikki osallistujathan ovat enemmän tai vähemmin hukassa.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka Aihinen puhuu tuoreen ja puhtaan ruoan puolesta niin olisi voinut tuoda esiin kaapissa/pakastimessa säilyviä "hätävara" aineksia, esim. tomaattisäilykkeet, soijarouhe, wok-vihannekset jne. Tämä siis siksi koska se kaupassakäynti tuntui unohtuvan helposti.
Olen samaa mieltä. Olen jo aiemmin ihmetellyt, ettei tuoda esiin ruoka-aineita, jotka säilyvät kaapissa/pakasteessa. Ymmärrän, että tuoreet kasvikset yms. Ovat parempia, mutta jos lähtökohta on monesti aika alkutekijöissä ruoanlaiton suhteen, niin ei auta asiaa, jos kaupassa pitää rampata koko ajan.
Tomaattimurska, perunasipulisekoitus, juures- ja kasvispakasteet ovat ihan hyvä vaihtoehto, varsinkin jos aiemmin on syönyt esim. vaan leipää tai pakastepizzaa. Lisäksi jos tehdään kerralla isoja satseja, niitä voi myös pakastaa ja syödä myöhemmin. Nyt ei kuitenkaan olla tekemässä mitään gourmetkokkeja, vaan innostamassa tavallisia ihmisiä tekemään ruokaa itse.
Ehkä Veera ei tykkää lihan mausta, jos eettisyys ei ole ykkösasia? Kumminpäin olisi hyvä panostaa sitten monipuoliseen kasvisruokavalioon. Tuntui, että ravitsemusterapeutti teki ennemmin hallaa.