Mistä tietää, onko varattu nainen kiinnostunut?
Vinkit jakoon, please. Haluaisin tietää, olisiko hän edes kiinnostunut, vaikkei haluaisikaan erota.
Kommentit (93)
Jos se nielee viimeiseen tippaan, voit olla melko varma.
Silmäpeli, katselet häntä ja hän jää katsomaan sinua silmiin. Hymyily, hyväntuulisuus lähelläsi näiden katseiden vaihtojen jälkeen. Varattu (ja uskollinen) ei tämän pidemmälle varmaan peliin mukaan lähde.
Kertoo kuinka paska moraali on ihmisellä joka miettii varatun iskemistä. Toivottavasti saat ansiosi mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vinkit jakoon, please. Haluaisin tietää, olisiko hän edes kiinnostunut, vaikkei haluaisikaan erota.
"Haluaisin", "olisiko", "vaikkei haluaisikaan"
Onko oletettavaa, että sinä olisit valmis muuhunkin kuin perus pettämiseen? Mitä sinä haluat? Toivoisitko olevan valmis eroon jopa?
Vaikea sanoa, koska en voi tajuta, miten joku ihastuu, muta aikoo pysyä surkeassa liitossaan, johon kaipaa toista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro tarkemmin, kuinka hyvin tunnette? Jos et tunne häntä, et voi lukea käyttäytymisestä vielä mitään. Jotkut osaavat peitellä yllättävän hyvin.
En tunne häntä juurikaan. :/
Minkälainen tarina taustalla siis on? Olen varattu nainen ja olen ihastunut. Parisuhteessani menee vaihtelevasti ja kun siinä menee huonosti pitemmän aikaa, niin yritän saada edes jotakin iloa elämääni miettimällä muita asioita, mm. ihastukseni kohdetta.
Olen ihan puhelias ja hymyileväinen nainen, joka näyttää ihastumisensa katseella/katseilla ja myös hymyllä. Jos vastakaikua tulee, niin tervehdin ja jos tilanne menee vielä pitemmälle, niin aloitan keveän juttelun. En tyrkytä itseäni, vaan lähinnä haistelen miestä, kuuntelen ja katselen miten hän vastaa ja katsoo. Jos vielä tämänkin jälkeen mies kiinnostaa, niin juttelen lisää. Eli ihan normaalia kanssakäymistä, josta ei välttämättä tule juttelua enempää.
Tämä oli ihan täsmälleen niin kuin minäkin olisin kirjoittanut. Välillä avioliitossani menee kurjasti ja silloin haen herkemmin miesten hymyjä arkeani ilahduttamaan. En kuitenkaan silloinkaan etene kevyttä jutustelua, katseita ja hymyä pitemmälle, mutta tarkkailen hymyni takaa miestä hyvin tarkasti. Ulkopuolisen mielestä tapani jutella ja olla tilanteessa on vain ystävällistä jutustelua ja en sitä päästäkään liian henkilökohtaiseksi. Jos siltä tuntuu (mies ei miellytä tarpeeksi, kotona on taas mukavaa jne.), niin pystyn muuttamaan sen helposti kevyeksi. Jos olen kuitenkin aika ihastunut, niin minut hyvin tunteva huomaisi tarkkaavaisuuteni ja näkisi ilmeestäni ja eleistäni helposti. Varsinkin kohdatessa yllättäin sen huomaa ja tapaamisen jälkeen kun vain hymyilen yksinäni ja mietin tapaamista. Kannattaa siis hakeutua tapaamisen jälkeen uudestaan naisen luokse ja katsoa miltä hän silloin näyttää luullessaan, että sinä olet jo kaukana.
Ihastuminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että miestäni jättäisin ja jatkaisin siitä pitemmälle ikinä. Ainakaan tähän saakka yksikään toinen mies ei ole vienyt jalkoja altani niin, että olisin edes harkinnut eroa. N43
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vinkit jakoon, please. Haluaisin tietää, olisiko hän edes kiinnostunut, vaikkei haluaisikaan erota.
"Haluaisin", "olisiko", "vaikkei haluaisikaan"
Onko oletettavaa, että sinä olisit valmis muuhunkin kuin perus pettämiseen? Mitä sinä haluat? Toivoisitko olevan valmis eroon jopa?
Totta. Varatulla naisella saattaa mennä hyvin pitkään mahdollisen eron jälkeen, että hän on aidosti ja kunnolla uudessa suhteessa mukana. Jo eroprosessi kestää naimisissa olleella äkkiä kuukausia, mutta henkinen puoli vielä kauemmin. Olisitko valmis siihen, että tämä varattu nainen olisi periaatteessa sinun kanssasi, mutta käytännössä suurelta osin entisessä suhteessaan kauan? Tulee mieleen se Lauri Tähkän Puolikas-laulu. Siinä saa miehestä puolikkaan vain ja ehkä joskus loputkin.
Sama kuin yllä olleella 27:lla. Illanvieton jälkeen tässä jokin aika sitten yksi olisi pyytänyt kahville (ei tajunnut/muistanut/välittänyt (?) että olen varattu) ja eräs toinen koki minussa olleen ”sitä jotain” kun asiaa vatvoi tuttuni kanssa seuraavana päivänä.
Jälkimmäiseen ihastuin itsekin, mutta juttu jää tasan tarkalleen tähän. Minulla ei ole mitään intressiä aiheuttaa kenellekään pahaa oloa asiasta, vaan nauttia tästä imartelevasta tunteesta ja suunnata syvemmät tunteet omalle puolisolle. Minulla on todella hyvin asiat puolisoni kanssa ja en halua millään tapaa riskeerata onnellista eloamme.
Ihastumiseni näkyisi varmasti lisääntyneenä eloisuutena ja katsekontaktina toisten jutuille nauramisen ja seuraan pyrkimisen lisäksi. Uskollisena puolisolleni en kuitenkaan ilmaisisi tästä toiselle mitään eli kaikenlainen vihjailu, viestittely, johdattelu ja vastaava on poissuljettu ja samaten torppaan kohteliaasti kaikki suorat ehdotukset kertomalla olevani varattu.
Vierailija kirjoitti:
Vaikea sanoa, koska en voi tajuta, miten joku ihastuu, muta aikoo pysyä surkeassa liitossaan, johon kaipaa toista.
Aivan. Todennäköisesti harkitsee jo eroa. Pyydä ulos, mutta siten, että kyseessä on selvästi treffit, eikä mikään lounastapaaminen tai kahvittelu ostarilla. Viikonloppuilta, treffit ravintolassa. Varattu joutuu kuitenkin yleensä tätä hivenen järjestelemään ja keksimään jonkun tarinan kumppanilleen minne menee tai missä oli. Tuskin kukaan suoraan sanoo menevänsä ihastuksensa kanssa illalla ravintolaan kahdenkeskiseen tapaamiseen. Jos on valmis lähtemään näihin järjestelyihin ja selityksiin ja ylittämään jonkinlaisen moraalisen kynnyksen, on kiinnostunut sinusta ja on valmis johonkin vakavampaankin. Varmasti.
Varatun kannattaa harkita heittääkö mahdollisesti pitkään suhteen menemään satunnaisen ihastuksen vuoksi. Mitäs jos ihastus paljastuukin myöhemmin todella epämiellyttäväksi?...
Vierailija kirjoitti:
Kertoo kuinka paska moraali on ihmisellä joka miettii varatun iskemistä. Toivottavasti saat ansiosi mukaan.
P*skat! Ei ole ap:n tehtävä miettiä ihastuksen kohteen sitoutumista ja sopimuksia. Ei niistä voi kuitenkaan ulkopuolinen mitään tietää. Voi olla, että suhde on jo lopussa ja on sovittu, että ollaan yhdessä muuten vaan käytännön syistä. Voi olla, että ero on jo sovittu (jos kerran muita jo katselee). Voi, olla, että on lupa ulkopuolisiin suhteisiin. Ei sitä voi tietää. Tai ei voi tietää minkälainen hirviö suhteen toinen osapuoli on, kuinka kohtelee jne. Joka tapauksessa ap olet todennäköisesti paremman näköinen, pidempi/hoikempi/lihaksikkaampi mitä nainen nyt sitten hakeekaan, mukavampi, fiksumpi, parempi keskustelija, mielenkiintoisempi tai jotain, koska ei kai nainen muuten kiinnostuisi. Älä murehdi mitään luuseria, josta oma kumppani ei edes ole kiinnostunut, ei se ole sinun tehtäväsi. Jos luulet, että sinulla on tarjota jotain parempaa, niin rohkeasti kiinni vaan!
Jos haistat sillin hänelle jutellessa.
Varattuna ollessa ihastuessa onkin se hyvä puoli, että kun toinen tietää sinun olevan varattu, niin on aikaa jatsia mitä toinen on oikeasti. Molemmat tietävät, että normaali varattu nainen/mies ei lähde kovin helposti uuteen mahdollisesti uppoavaan laivaan, vaan mielummin matkustaa sillä edes suurinpiirtein pinnalla pysyvässä vanhassa laivassa ja seuraa tilannetta sieltä käsin oppien tuntemaan uuden laivan heikkoudet ja vahvuudet.
Varattu nainen/mies on ihastuneena kuitenkin ihan samanlainen kuin vapaakin nainen/mies, hän on vain varovaisempi. Tai jos ei ole varovaisempi, niin se kertoo paljon sellaista, mitä on tulossa tulevaisuudessakin, jos ihmisen itselleen hetkeksi saa. Eli jos tyyppi on valmis samantien hyppäämään uuteen, niin hän hyppää myös vastaisuudessa uusiin suhteisiin ja flirtteihin hyvin hyvin helposti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro tarkemmin, kuinka hyvin tunnette? Jos et tunne häntä, et voi lukea käyttäytymisestä vielä mitään. Jotkut osaavat peitellä yllättävän hyvin.
En tunne häntä juurikaan. :/
Minkälainen tarina taustalla siis on? Olen varattu nainen ja olen ihastunut. Parisuhteessani menee vaihtelevasti ja kun siinä menee huonosti pitemmän aikaa, niin yritän saada edes jotakin iloa elämääni miettimällä muita asioita, mm. ihastukseni kohdetta.
Olen ihan puhelias ja hymyileväinen nainen, joka näyttää ihastumisensa katseella/katseilla ja myös hymyllä. Jos vastakaikua tulee, niin tervehdin ja jos tilanne menee vielä pitemmälle, niin aloitan keveän juttelun. En tyrkytä itseäni, vaan lähinnä haistelen miestä, kuuntelen ja katselen miten hän vastaa ja katsoo. Jos vielä tämänkin jälkeen mies kiinnostaa, niin juttelen lisää. Eli ihan normaalia kanssakäymistä, josta ei välttämättä tule juttelua enempää.
Tämä oli ihan täsmälleen niin kuin minäkin olisin kirjoittanut. Välillä avioliitossani menee kurjasti ja silloin haen herkemmin miesten hymyjä arkeani ilahduttamaan. En kuitenkaan silloinkaan etene kevyttä jutustelua, katseita ja hymyä pitemmälle, mutta tarkkailen hymyni takaa miestä hyvin tarkasti. Ulkopuolisen mielestä tapani jutella ja olla tilanteessa on vain ystävällistä jutustelua ja en sitä päästäkään liian henkilökohtaiseksi. Jos siltä tuntuu (mies ei miellytä tarpeeksi, kotona on taas mukavaa jne.), niin pystyn muuttamaan sen helposti kevyeksi. Jos olen kuitenkin aika ihastunut, niin minut hyvin tunteva huomaisi tarkkaavaisuuteni ja näkisi ilmeestäni ja eleistäni helposti. Varsinkin kohdatessa yllättäin sen huomaa ja tapaamisen jälkeen kun vain hymyilen yksinäni ja mietin tapaamista. Kannattaa siis hakeutua tapaamisen jälkeen uudestaan naisen luokse ja katsoa miltä hän silloin näyttää luullessaan, että sinä olet jo kaukana.
Ihastuminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että miestäni jättäisin ja jatkaisin siitä pitemmälle ikinä. Ainakaan tähän saakka yksikään toinen mies ei ole vienyt jalkoja altani niin, että olisin edes harkinnut eroa. N43
Ei ehkä eroa, mutta kuinka pitkälle muuten olisit valmis menemään? Viestittelyä, tapaisitko kahden kesken, kädestä kiinni pitämistä, suutelua, seksiä? Mitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea sanoa, koska en voi tajuta, miten joku ihastuu, muta aikoo pysyä surkeassa liitossaan, johon kaipaa toista.
Aivan. Todennäköisesti harkitsee jo eroa. Pyydä ulos, mutta siten, että kyseessä on selvästi treffit, eikä mikään lounastapaaminen tai kahvittelu ostarilla. Viikonloppuilta, treffit ravintolassa. Varattu joutuu kuitenkin yleensä tätä hivenen järjestelemään ja keksimään jonkun tarinan kumppanilleen minne menee tai missä oli. Tuskin kukaan suoraan sanoo menevänsä ihastuksensa kanssa illalla ravintolaan kahdenkeskiseen tapaamiseen. Jos on valmis lähtemään näihin järjestelyihin ja selityksiin ja ylittämään jonkinlaisen moraalisen kynnyksen, on kiinnostunut sinusta ja on valmis johonkin vakavampaankin. Varmasti.
Tässä on hyvä idea. Kunpa minun ihastukseni toteuttaisi tämän idean minua kohtaan. Lähtisin todellakin illalliselle. Voitaisiin keskustella avoimesti tunteista, ja sitten molemmat voisivat harkita mitä tehdään. Jos jompi kumpi ei haluaisi erota, jäätäisiin ystäviksi.
Ap, jos ihastus ei ole satunnaista, vaan monen vuoden tulos: Ehkä kannattaisi kokeilla kepillä jäätä. Paljon ei tarvitse vihjata, nainen kyllä tajuaa jos itsellään on samankaltaisia tunteita. Pyydä kahville, ja vihjaa rivien välistä jotain pientä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro tarkemmin, kuinka hyvin tunnette? Jos et tunne häntä, et voi lukea käyttäytymisestä vielä mitään. Jotkut osaavat peitellä yllättävän hyvin.
En tunne häntä juurikaan. :/
Minkälainen tarina taustalla siis on? Olen varattu nainen ja olen ihastunut. Parisuhteessani menee vaihtelevasti ja kun siinä menee huonosti pitemmän aikaa, niin yritän saada edes jotakin iloa elämääni miettimällä muita asioita, mm. ihastukseni kohdetta.
Olen ihan puhelias ja hymyileväinen nainen, joka näyttää ihastumisensa katseella/katseilla ja myös hymyllä. Jos vastakaikua tulee, niin tervehdin ja jos tilanne menee vielä pitemmälle, niin aloitan keveän juttelun. En tyrkytä itseäni, vaan lähinnä haistelen miestä, kuuntelen ja katselen miten hän vastaa ja katsoo. Jos vielä tämänkin jälkeen mies kiinnostaa, niin juttelen lisää. Eli ihan normaalia kanssakäymistä, josta ei välttämättä tule juttelua enempää.
Tämä oli ihan täsmälleen niin kuin minäkin olisin kirjoittanut. Välillä avioliitossani menee kurjasti ja silloin haen herkemmin miesten hymyjä arkeani ilahduttamaan. En kuitenkaan silloinkaan etene kevyttä jutustelua, katseita ja hymyä pitemmälle, mutta tarkkailen hymyni takaa miestä hyvin tarkasti. Ulkopuolisen mielestä tapani jutella ja olla tilanteessa on vain ystävällistä jutustelua ja en sitä päästäkään liian henkilökohtaiseksi. Jos siltä tuntuu (mies ei miellytä tarpeeksi, kotona on taas mukavaa jne.), niin pystyn muuttamaan sen helposti kevyeksi. Jos olen kuitenkin aika ihastunut, niin minut hyvin tunteva huomaisi tarkkaavaisuuteni ja näkisi ilmeestäni ja eleistäni helposti. Varsinkin kohdatessa yllättäin sen huomaa ja tapaamisen jälkeen kun vain hymyilen yksinäni ja mietin tapaamista. Kannattaa siis hakeutua tapaamisen jälkeen uudestaan naisen luokse ja katsoa miltä hän silloin näyttää luullessaan, että sinä olet jo kaukana.
Ihastuminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että miestäni jättäisin ja jatkaisin siitä pitemmälle ikinä. Ainakaan tähän saakka yksikään toinen mies ei ole vienyt jalkoja altani niin, että olisin edes harkinnut eroa. N43
Ei ehkä eroa, mutta kuinka pitkälle muuten olisit valmis menemään? Viestittelyä, tapaisitko kahden kesken, kädestä kiinni pitämistä, suutelua, seksiä? Mitä?
Toki voisin lähteä kahville ja juttelemaan tai ehkä lähteä kävelemään hieman ihmisten silmien edestä kauemmaksi juttelun merkeissä, niissä ei ole mitään pahaa. Jos juttelun jälkeen fiilis olisi todella hyvä ja toinen tuntuisi aivan upealta ihmiseltä, niin varmasti halaisin erotessa. Siinä ei siis järin pitkälle mentäisi fyysisesti, mutta henkisesti kyllä. Yksin ollessa miettisin joka ikistä katsetta, sanomista, naurua ja hymyä hyvin hyvin tarkkaan ja niistä riippuisi miten homma etenee. Jos juttu tuntuisi seuraavana päivänäkin vielä ihanalle ja se hymyilyttäisi, niin saattaisin ehdottaa uutta tapaamista. Mutta silloin mies joutuu jo tosi tarkan katsannon alle, että siitä etenisin.
Myös tilanne kotona vaikuttaisi paljon. Luulen, että miehelläni oli talvella jotakin kihinää toisen naisen kanssa, ainakin moni asia antoi minun niin olettaa, ja kuiva tympeä ilmapiiri kotona sai minunkin ajatukseni hieman lentämään. Silloin olisin voinut edetä pitemmällekin. N43
Vierailija kirjoitti:
Katse voi olla pitkä tai todella todella merkitsevän pitkä, jossa ei minusta jää kyllä asia arvailujen varaan. Silloin voit lähestyä naista, ei vakavasti varattu anna tälläisiä merkkejä edes hupimielessä. Terveisin varattu nainen
Samaa mieltä, kyllä sen tietää katseista, varattu ei varsinkaan lähetä tiettyjä signaaleja ilman todellista kiinnostusta. Jos sellaista syvällistä katseiden vaihtoa on ollut, lähesty ihmeessä naista jotenkin henkilökohtaisemmin.
Vierailija kirjoitti:
Sama kuin yllä olleella 27:lla. Illanvieton jälkeen tässä jokin aika sitten yksi olisi pyytänyt kahville (ei tajunnut/muistanut/välittänyt (?) että olen varattu) ja eräs toinen koki minussa olleen ”sitä jotain” kun asiaa vatvoi tuttuni kanssa seuraavana päivänä.
Jälkimmäiseen ihastuin itsekin, mutta juttu jää tasan tarkalleen tähän. Minulla ei ole mitään intressiä aiheuttaa kenellekään pahaa oloa asiasta, vaan nauttia tästä imartelevasta tunteesta ja suunnata syvemmät tunteet omalle puolisolle. Minulla on todella hyvin asiat puolisoni kanssa ja en halua millään tapaa riskeerata onnellista eloamme.
Ihastumiseni näkyisi varmasti lisääntyneenä eloisuutena ja katsekontaktina toisten jutuille nauramisen ja seuraan pyrkimisen lisäksi. Uskollisena puolisolleni en kuitenkaan ilmaisisi tästä toiselle mitään eli kaikenlainen vihjailu, viestittely, johdattelu ja vastaava on poissuljettu ja samaten torppaan kohteliaasti kaikki suorat ehdotukset kertomalla olevani varattu.
Voi, voi kun ihmiset ajattelisivat sitä kumppanille aiheutettua pahaa oloa useammatkin. Näistä jutuista tulee toiselle parisuhteen osapuolelle aivan kamalan paha olo ja pelko omasta riittämättömyydestä, kun ne selviävät aina toiselle kuitenkin tavalla tai toisella. Jos omassa suhteessa on jotain ongelmia ja väljähtymistä, eikö se olisi reilua selvittää sitä ensin puhumalla, eikä lähteä mitään ihastuspelejä pelaamaan? Eivätkö kaikki kuitenkin haluaisi tulla kohdelluksi itse niin? Kuka ei muka haluaisi?
Omasta kokemuksesta voin sanoa, että ensin alkaa juttu luistaa ja sitten alkaa silmäpeli.. (Varsinkin pitkät katseet silmiin.) Sitten pieni viaton tyrkytys ja koskettelu.. (Vähän väliä näkökentässä perse pystyssä ja kahvitauolla riitti juttua. Monesti hieras olkapäätä ja sanoi, et kyl me tää päivä selvitään.. Ja ne vaatteet.. kyl niistä vaan aikalailla lukee.. Olkapäistä alaspäin rupeaa ihoa näkymään ja lantion alapuolella vaatetus tiukkenee.) Näin ainakin kävi mulla..