Lue keskustelun säännöt.
Pitääkö peruskoulun päättävän mielestänne jo tietää, mitä hän haluaa tehdä työkseen?
16.02.2018 |
Olen kuullut tästä asiasta eriäviä mielipiteitä. Mitä mieltä te palstalaiset olette?
Kommentit (25)
No voihan ihmiselle tulla eteen sellainenkin tilanne, että ammattia on jossain vaiheessa pakko vaihtaa, vaikkei haluaisikaan. Esim. siksi, että valitulta alalta loppuvat työt tai esim. puuseppänä työskennellyt sairastuukin astmaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei todellakaan, mutta mielestäni yhteishaun ajankohta on ihan hyvä. Se mihin kouluun menent 15-16v ei määritä loppu elämää. Voit mennä amiksesta lukioon ja toisin päin tai minne nyt ikinä haluatkaan.
T. Peruskoulun tänä vuonna päättävä
Vierailija kirjoitti:
No voihan ihmiselle tulla eteen sellainenkin tilanne, että ammattia on jossain vaiheessa pakko vaihtaa, vaikkei haluaisikaan. Esim. siksi, että valitulta alalta loppuvat työt tai esim. puuseppänä työskennellyt sairastuukin astmaan.
Niin ala voi olla, mikä hyvänsä että näin käy. Mutta olennaisempi kysymys kuuluukin, että miten pitkälle noin 14-15 vuotiaana tehtyjen päätösten pitäisi vaikuttaa myöhempiin valintoihin. Esimerkki. Jos 43 vuotias, lukiota käymätön ja ammattikoulusta valmistunut puuseppä sairastuu astamaan, niin saako hän pyrkiä jatlaan opintojaan korkeakoulussa/- yliopistossa, vai pitääkö hänen löytää uusi ala "ammattikoulu alojen" joukosta. - Tai jos haluaa jatkavansa opitojaan korkeakoulussa / -yliopistolla, niin hänen olisi ensin suoritettava lukio. Tällä hetkellä ei tarvitse. Ja on täysin mahdollista, että aikanaan sen (, monesti tällä palstalla halveksitun) ammattikoulun valinnut saa sen paikan korkeakoulusta / yliopistosta. Ja vastaavasti minkä hyvänsä lukion (, siis myös sen ns. "liittilukion") aikanaan valinnut ja suorittanut ylioppilas voi hakea sitä himoittua korkeakoulu/ -yliopisto paikkaa e. juurikin samasta paikasta kuin mistä tuo ammattikoulun suorittanut sai paikan- useampaankin kertaan itselleen opiskelupaikkaa siinä onnistumata. Kenties harvinaista mutta täysin mahdollista.
"Suomessa usein ensimmäisenä ratkaisuna tarjotaan koulutusta ja sen jälkeen lisää koulutusta. Ajatus on, että periaatteessa kuka tahansa voi opiskella missä ja milloin tahansa."
Tämä juuri johtaakin yhteiskunnan varojen tuhlaamiseen ja koulutuksen mitättömyyteen
Toimiiko? - Vai onko kyse vain konservatiivisesta mallista, jossa käytännössä lapsen kotitausta sanelee sen, että miten nuori jatkaa opintojaan. - Ja, entä sitten, jos oma valinta osuu "väärällä alalle"niin, ettei voikaan jatkaa alalla toimimista, esimerkiksi sairastumisen vuoksi; esimerkiksi aiemmin leipurina toiminut sairastuu jauho-allergiaan, tai parturi, joka saa hoitoaineista niin pahastti ihottumaa, että alalla työskentelyn jatlaminen on vähintään hieman haastavaa.
Suomessa usein ensimmäisenä ratkaisuna tarjotaan koulutusta ja sen jälkeen lisää koulutusta. Ajatus on, että periaatteessa kuka tahansa voi opiskella missä ja milloin tahansa.
Persuasteen ammattitutkinnon suorittanut voi jatkaa opintojaan, 99% missä hyvänsä korkeakoulussa/ yliopistossa, jos ja kun vain selviää pääsykokeista. Ja samasta pääsykokeesta suoriutumista on vaadittu ja odotettu lähes kaikilta ylioppilaaksi kirjoitttaneilta, jotta saisivat himoitun (jatko-) opiskelupaikan.
Toisaalta on aika jännää ajatella, että miten erilaisissa elämäntilanteissa Suomessa 18-19 vuotiaat ovat.
Toisten, ammattikoulun käyneiden nuorten odoteaan pikkuhiljaa alkaa elättämään itsensä työllään ja elämään monin tavoin itsenäsitä veronmaksajan elämää. Kun taas osalla yleisesti lukion ja ylioppilakirjoitukset suorittaneilla menee vielä vuosi tai pari ennekuin vasta pääsee aloittamaan sen "oman juttunsa" opiskelun ja siihen syventymisen. Mutta on tai on ainakin ollut viime vuosikymmenet myös mahdollista, että ammattikoun aikanaan valnnut on jo pitkällä korkeakoulu/ -yliopisto opinnoissa, ennenkuin lukion ja ylppärit surittanut ikätoveri pääsee aloittamaan opintonsa, läpäistyään n. kertaa yritettyään viimein koitinkivenä olleen pääsykokeen.
Ja kun sitten joskus korkeakouluun ja tai yliopistoon menneet ovat siinä vaiheessa, että heidän aikansa on päästä työelämään ja toteuttamaan ja toimimaan "omalla alallaan", niin esimerkiksi palkka ei välttämättä ole yhtään sen parempi - voi olla myös huonompi-, kuin monella aiemmin ammattikoulun valinneella (/"tyytyneillä"), ja jotka aloittivat työuransa silloin kun kaveri vasta haaveili pääsystä "omalle alalle."korkeakouluun / yliopistoon.