Lapsi "pidemmällä" välillä (4-5 vuotta eroa sisaruksiin)
Millaisia kokemuksia on siitä kun on tehty lapsi (juujuu, lapsia saadaan, ei tehdä) pidemmällä ikävälillä kuin aiemmat sisarukset? Tiedän että viralliset suositukset puhuu pidempien välien puolesta, mutta asia mietityttää silti sillä meillä pieni ikäväli sopi hetkittäisestä rankkuudestaan huolimatta enemmän kuin hyvin. Meillä on kaksi lasta 1,5 vuoden ikäerolla, joista kuopus täyttää pian kolme. Kuopus oli vauva-aikana haastava ja temperamenttinen verrattuna isosiskoonsa ja siksi alkuperäiset haaveet kolmesta lapsesta pistettiin jäähylle. Nyt kuitenkin vauvakuume nostaa hetkittäin päätään, mutta mietin että onko se juna jo mennyt. Oman ikäni puolesta ei (olen 30), mutta vauvakuumetta hillitsee se, että mietin onko järkeä lähteä uuteen pikkulapsirumbaan heti kun alkaa helpottamaan. Sopiiko vauva/taapero samaan arkeen esikoulun ja koulun aloituksen kanssa?
Lisäksi mietin, että kuinka mahdollinen kuopus istuisi mukaan perheeseemme tai lähinnä sisarustensa kanssa. Kaksi lastamme ovat todella läheisiä keskenään, olisiko "iltatähti" jotenkin erillinen yksikkö joka ei todennäköisesti pääsisi kokemaan samanlaista yhtenäisyyttä sisarustensa kanssa?
Kokemuksia? :)
En minäkään näe mitään ongelmaa neljän vuoden ikäerossa. Esikoinen oli jo tarpeeksi iso vauvan syntyessä, että puhumalla pääsi pitkälle. Hän sai auttaa vauvan hoidossa halutessaan, mutta häntä ei nakitettu siihen hommaan. Nyt kun ovat isompia, molemmilla on omat jutut, mutta välillä touhuavat yhdessäkin. En ymmärrä miksi jotkut tekevät lapset sillä ajatuksella, että lapsista olisi seuraa toisilleen.