Lue keskustelun säännöt.
Uusperheongelmaa
15.02.2018 |
Olen eronnut. Lapseni asuvat vuorottain isällään, vuorottain luonani. Olen avioitunut uudelleen. Usein, kun lapset pääsevät koulusta, tulevat he tähän minun luo, vaikka olisikin ns. isäviikko. Uusi mies ei oikein tykkää tästä. Minusta lasten pitää saada tulla kotiinsa milloin vaan, en halua heille hylkäämisen kokemusta. Kuitenkin ymmärrän osittain myös puolisoani, joka kokee kaipaavansa omaakin rauhaa. Lisäksi tässä on sellainen kuvio, että uusi puolisoni ei oikein tule toimeen yhden lapseni kanssa (reipasta murrosikäisen käytöstä). Hän tulee herkästi pahalle tuulelle hänestä ja siksikin toivoisi, että lapset eivät isäviikolla tule tähän olemaan. Mua hajottaa tilanteen vaikeus enkä tiedä, miten toimia.
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
vieras. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koskahan ihmiset uskoo ettei tämä uusioperhekuvio, missä on lapsia toimi?? No omahan on valinta, ei ketään voi käskeä pitämää jostain tilanteesta.
No jos ei aiempi liitto jostain syystä toiminut, niin olisiko siihen pitänyt silti jäädä? Parisuhteelle saa kuitenkin mallin sieltä kotoa, eli jos vanhempien liitto ei toimi, niin lapsi joko tulee todennäköisesti aikuisena hyväksymään huonon liiton. Joko itse kärsijänä tai kärsimystä aiheuttaen.
Meillä on uusperhe. Lapsen isä alkoholisoitui ja jätti kaikki asiat lopulta hoitamatta. Oli raskasta olla äiti, kun en jaksanut olla enää läsnä lapselle, kun kaikki aika ja jaksaminen meni toisen asioita hoitaessa ja paikatessa ja riitelyyn.
Erottiin ja nykyään eletään lapsen ja uuden miehen kanssa tässä parjatussa uusperheessä. Nykyinen mieheni on lapselle kuin isä. Antaa aikaansa ja auttaa minua lapsen kanssa parhaansa mukaan (olen yrittäjä ja lapsellani on autisminkirjoon kuuluvia ongelmia). Me toimimme samoin kuin ydinperhe, mutta lapsen ja miehen sukunimi on eri.
Jos kuvittelisin tilanteen missä asuisin miehen kanssa erillään ja vain tapailisimme joskus ja vertaan sitä nykyiseen tilanteeseen... En voi käsittää, missä kohtaa se olisi jotenkin parempi.
Lapsi on saanut miehestäni isähahmon, kunnollisen miehenmallin ja tästä uusperheestämme toimivan parisuhteen mallin. Minä olen saanut upean kumppanin ja tukijan ja vastuun jakajan arkeen.
Karmeaa lässytystä tämä, että kotoa saa parisuhdemallin. Uusperheessä saa sitten sellaisen mallin, että aina nostetaan kytkintä kun ei enää huvita tai joku mättää. Sekö on sitten oikea malli? Kyllä fiksut lapset osaa itse luovia omat parisuhteensa vanhemmistaan huolimatta. Tekevät vain päinvastoin miten omat sählääjävanhemmat ovat toimineet. Niin se menee ja hyvä tulee.
Sulle se oma värkki alapäässä tuntuu olevan tärkein asia lastenkin ohi. Lapsista viis, pääasia että äidille on asiat mallillaan, sellaisen mallin sä annat lapsillesi kun pakotat ne väkisin asumaan vieraan miehen kanssa. Minäminäminä.
Lääkkeet....................
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen vuoroviikkoäiti ja myös sitä mieltä, että lapsille voi olla selkeämpää pitää kiinni vuoroasumisesta. Isäviikolla ollaan isällä, äitiviikolla äidillä. Oman kokemukseni mukaan epävarmuus ja jatkuva joustaminen aiheuttavat enemmän hallaa kuin hyvää. Tiedän kyllä, että tästä on perheillä erilaisia käytäntöjä eikä yhtä ainoaa oikeaa tapaa.
Ylipäätään teidän kannattaa nyt vain sopia tietyt raamit, joiden mukaan porukka toimii. Muuten homma leviää käsiin (pätee kaikkiin ero- ja uusperhekuvioihin)
Tämä. Tietysti eri asia, jos lapsilla on joku syy tulla isäviikoilla teille koulun jälkeen (pelottaa olla yksin tm.)
Mutta yleisesti ottaen selkeät rutiinit ja jatkuvuus ovat lasten (sekä aikuisten) kannalta parasta, ei jatkuva seilaus kodista toiseen.
Mitähän se lasten isä on tästä mieltä? "Hänen viikko" kuitenkin. Onko lasten ja isän suhteessa jotain selvitettävää?
Vierailija kirjoitti:
Mitähän se lasten isä on tästä mieltä? "Hänen viikko" kuitenkin. Onko lasten ja isän suhteessa jotain selvitettävää?
Hmm, mistä alapeukku? Isästä ei niin väliä?
Olen vuoroviikkoäiti ja myös sitä mieltä, että lapsille voi olla selkeämpää pitää kiinni vuoroasumisesta. Isäviikolla ollaan isällä, äitiviikolla äidillä. Oman kokemukseni mukaan epävarmuus ja jatkuva joustaminen aiheuttavat enemmän hallaa kuin hyvää. Tiedän kyllä, että tästä on perheillä erilaisia käytäntöjä eikä yhtä ainoaa oikeaa tapaa.
Ylipäätään teidän kannattaa nyt vain sopia tietyt raamit, joiden mukaan porukka toimii. Muuten homma leviää käsiin (pätee kaikkiin ero- ja uusperhekuvioihin)