Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
No kyllä on Nordealla jo kovat otteet tämän tunnuslukutaulukon poisottamisen kanssa!
12.02.2018 |
Ensin soitti virkailija että otatko sovellusta, otatko laitetta ja pysyin tiukkana ja vastasin kaikkeen ei ei ei. No päästiin lopulta yhteisymmärrykseen että katson verkkopankista itse jos ja kun sovelluksen otan käyttöön. Mitään tekstarimuistutusta en halunnut. Eikös 10 min päästä soi puhelin uudestaan ja koska en vastannut (en jaksanut samaa vääntöä uudestaan), perään tulee tekstari kuinka Nordea tässä yritti tavoitella ja tässä ole hyvä ohjeet sovelluksen käyttöönottoon - juuri se tekstari mistä nimenomaan kieltäydyin kun virkailijan kanssa juttelin!
Kommentit (646)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähtekää vain matkoihinne te Nordean tuottamattomat riippakivet. Kai ymmärrätte, että pankin taholta ainakaan ei mitään muuta toivota. Pankki ei ole hyväntekeväisyyslaitos. Kyllä te olisitte jo lähteneetkin, ellette olisi pankistanne riippuvaisia; ilman pankkitiliä kun ei nykyään enää pärjää. Siksi myös palvelumaksut nousevat, asiakkaat kun eivät niistä huolimatta katoa - ainakaan ne, joista on pankille hyötyä. Myös muut pankit ovat siirtymässä pelkän tunnuslukusovelluksen käyttöön, koska se on halvin, kätevin ja turvallisin.
Luuletko tosiaan ettei rahakkailta asiakkailta veloiteta palveluista?
Muutenhan joku olisi perustanut "rikkaiden pankin" missä kaikki on maksutonta.
Tajuatko että negatiivisten korkotasojen takia pankit joutuvat maksamaan rahan säilyttämisestä? Ei siis fyysysestä rahasta, vaan ihan kaikesta.
Siksi pankeille on kokonaisuuden kannalta tärkeää myös pientuloiset henkilöasiakkaat, jotka tuovat paljon rahaa palvelumaksujen muodossa.
Varakkailla ihmisillä on käytössä yleensä paljon enemmän palveluja kuin pienituloisilla. On asuntolainat ja siihen lainaturvavakuutus, lainalla tietysti korkokatto, luottokortit (useampia), vakuutuksia pankin kautta, säästetään rahastoihin ja muihin säästäjän tuotteisiin yms. Tavallinen pienituloinen, jolla 1-2 tiliä, verkkopankki ja electron/debit-kortti ei ole mitään verrattuna niihin tuottoihin, mitä ns. ” kunnon asiakkaista” saadaan. Usein vielä nämä, joilla vähemmän asiointia, ovat niitä jotka pankille tuottavat enemmän kuluja, esim. iäkkäät, joiden takia tarvitsee pitää kallista käteistä konttorissa. Näissä tapaamisissa tuotot vs. kulut -suhde on miinuksella.
Paljonko ne varakkaat maksaa palvelumaksuja?
Eikös ne saa kaikesta jonkun alennuksen?
Eli oletko nyt niin varma asiasta, että voit esitää numeroilla juttusi?
Vai jääkö pelkäksi turinaksi?
Päivittäispalveluista tulee alennuksia, totta. Tässä pankki menettää n. 5 €/kk.
Asuntolainan nosto 200 €.
Korkomarginaalista nyt ei paljon tule, mutta jotain kumminkin + lainan kk-maksu 2,5 €
Korkokatto (riippuu ajasta ja korkotasosta) n. 2000 €
Lainaturvavakuutus esim. työttömyyden, työkyvyttömyyden varalta 100 €/kk (tämäkin riippuu laina-ajasta ja -summasta)
Rahastoissa kulut vaihtelevat, mutta esim. 1 % merkinnän/lunastuksen summasta ja 0,5 % vuodessa hallinnointipalkkiota.
Osakkeiden osto/myynti, palkkio 60 €/kerta.
Ja paljon muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No itse oon tosi tyytyväinen tähän uuteen tapaan. En haikaile ollenkaan paperilappusien perään. Oli paljon työläämpää maksaa laskuja ennen.
Ajat menee eteenpäin ja tekniikka sen kanssa, sellaista se on. Turha siitä on vikistä.
T. Nainen 72v
Mitä vähemmän tietää älylaitteiden haavoittuvuuksista, sitä mukavampi on käyttää esim pankkisovelluksia.
Aika huolettomasti ihmiset näköjään pistävät omat rahansa ja tilitietonsa vaaraan. Älypuhelimia voidaan kaapata tai lukita kiristysohjelmilla. Pahempi riski kuin luottokorttien vanhojen höylälaitteiden kanssa...
Mutta toisaalta: omatpa ovat rahanne. Ja lyön kympin vetoa, että viiden vuoden sisällä näistä sovelluksista tulee ongelmia.
Parin vuoden ajalta juttuja:
"Nopeasti tyhjenevä akku on nykyaikaisen älypuhelimen käyttäjän alituinen ongelma, johon ei ole toistaiseksi löydetty hyvää ratkaisua. Akkukeston lyhytikäisyyden vuoksi erityisesti tien päällä olevat käyttäjät etsivät lisävirtaa kaikista mahdollisista paikoista, kuten tietokoneiden USB-pistokkeista.
Venäläinen tietoturvayhtiö Kaspersky Lab muistuttaa kuitenkin ihmisiä siitä, että USB-johto toimii virtajohdon lisäksi aina väistämättä myös datayhteytenä, joka voi altistaa puhelimen sisällön ulkopuolisille hyökkääjille ja haittaohjelmille.
Jos kännykkää ei käytä lataamisen aikana ollenkaan, sen tiedostot pysyvät salattuina ja puhelin lukittuna, jolloin data ei vaarannu, mutta jos kännykkää käyttää lataamisen aikana, tietokone pääsee käsiksi laitteen tiedostoihin.
Vaikka laite pysyisi lukittuna, se voi kuitenkin olla Kasperskyn mukaan altis niin kutsuttuja AT-komentoja käyttäville hyökkäyksille, joiden avulla hyökkääjä voi kaapata puhelimen SIM-kortin käyttöönsä ja soittaa sillä puheluja omistajan laskuun."
http://www.iltalehti.fi/digi/2016053121653784_du.shtml
"Viestintävirasto kehottaa kaikkia Android- tai Linux-pohjaisten mobiililaitteiden käyttäjiä päivittämään laitteen välittömästi, koska WLAN-yhteyksien suojauksessa käytetty WPA2-suojaus murrettiin alkuviikosta.
Android- tai Linux-pohjaisten mobiililaitteiden lisäksi vaarassa ovat kodin WiFi-verkon toimivat älylaitteet, kuten älytelevisio tai -jääkaappi, sillä niiden ohjelmistot pohjautuvat usein Linux-pohjaisiin ratkaisuihin."
https://www.mtv.fi/lifestyle/digi/artikkeli/ohjeet-android-kayttajille-…
Niitä, jotka sokeasti luottavat siihen, että "ei kukaan mitään laajamittaista voi tehdä, tai ei ainakaan MINUN puhelimeeni", muistuttaisin tästä Lahdenkin viimeviikkoisesta tapauksesta:
https://yle.fi/uutiset/3-10071032
Vierailija kirjoitti:
Työkaverin iPhone pöllittiin ja siinä meni sekin tunnuslukusovellus! Sen olis pitänyt käydä maksamassa pari laskua samana iltana muttei onnistunut eikä pankille kelvannut selitykseksi se että puhelin pöllittiin! Sanoi että olis vaan ollut se vanha kortti niin olisi päässyt maksamaan nuo laskut ajoissa.
Juu, voi kun olis ollu se vanha paperinen tunnuslukukortti. Tai sitten se uusi tunnuslukulaite ...
Vierailija kirjoitti:
Aika jännä sanoo että "avainläpyskä paljon helpompi ku joku sovellus" - kuitenkaan kokeilematta kyseistä sovellusta.
Mistä sinä tiedät, kuka on kokeillut ja kuka ei? Minä ainakin olen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun äidillä on se tunnuslukusovellus ja olen alkanut epäillä ettei osaa käyttää sitä, koska on alkanut käydä maksamassa laskut kunkin viraston tiskillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähtekää vain matkoihinne te Nordean tuottamattomat riippakivet. Kai ymmärrätte, että pankin taholta ainakaan ei mitään muuta toivota. Pankki ei ole hyväntekeväisyyslaitos. Kyllä te olisitte jo lähteneetkin, ellette olisi pankistanne riippuvaisia; ilman pankkitiliä kun ei nykyään enää pärjää. Siksi myös palvelumaksut nousevat, asiakkaat kun eivät niistä huolimatta katoa - ainakaan ne, joista on pankille hyötyä. Myös muut pankit ovat siirtymässä pelkän tunnuslukusovelluksen käyttöön, koska se on halvin, kätevin ja turvallisin.
Luuletko tosiaan ettei rahakkailta asiakkailta veloiteta palveluista?
Muutenhan joku olisi perustanut "rikkaiden pankin" missä kaikki on maksutonta.
Tajuatko että negatiivisten korkotasojen takia pankit joutuvat maksamaan rahan säilyttämisestä? Ei siis fyysysestä rahasta, vaan ihan kaikesta.
Siksi pankeille on kokonaisuuden kannalta tärkeää myös pientuloiset henkilöasiakkaat, jotka tuovat paljon rahaa palvelumaksujen muodossa.
Varakkailla ihmisillä on käytössä yleensä paljon enemmän palveluja kuin pienituloisilla. On asuntolainat ja siihen lainaturvavakuutus, lainalla tietysti korkokatto, luottokortit (useampia), vakuutuksia pankin kautta, säästetään rahastoihin ja muihin säästäjän tuotteisiin yms. Tavallinen pienituloinen, jolla 1-2 tiliä, verkkopankki ja electron/debit-kortti ei ole mitään verrattuna niihin tuottoihin, mitä ns. ” kunnon asiakkaista” saadaan. Usein vielä nämä, joilla vähemmän asiointia, ovat niitä jotka pankille tuottavat enemmän kuluja, esim. iäkkäät, joiden takia tarvitsee pitää kallista käteistä konttorissa. Näissä tapaamisissa tuotot vs. kulut -suhde on miinuksella.
Korkokatto? Varakkailla on riittävät sijoitussalkut eivätkä he tarvitse mitään korkokattoa. Korkokatot ovat tuulipukuja varten. Varakkaat tietävät hinnat eivätkä ota vakuutuksia pankin kautta. Nekin ovat tuulipukuja varten.
Nauran täällä partaani.
Nyt tarkoitettiinkin keskituloista ihmistä, ei mitään miljonääriä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uteliaisuudesta vain kyselen, että minkä ikäisiä te tunnuslukusovelluksen vastustajat olette?
Mä olen 40 - oma pankki on onneksi Säästöpankki, joka ei vielä ole näihin tietoturvariskiturhakkeisiin lähtenyt. Uusi tunnuslukukortti on tulossa postissa.
Mutta mutsi täytti juuri 77 vuotta ja Nordean asiakas, ei ole koskaan edes käyttänyt tietokonetta tai älypuhelinta (uusi kännykkä ostettiin kolme-neljä vuotta sitten kun vielä sai "älyttömiä" Nokian puhelimia joita on kohtalaisen helppo käyttää) ja asuu palvelutalossa. Osa maksuista on sentään suoraveloituksena, mutta jotkin laskut (esim. Kaatuneitten omaiset ry:n jäsenmaksu) suoritetaan yksittäismaksuna. Joskus maksan ne mutsin puolesta verkossa, joskus hän tekee ihan paperilla tilisiirron ja vie sen Nordeaan.Mutsilla on verkkopankkitunnukset, koska kun uuden tilin aikanaan avasi, ne tulivat vähän niinku pakollisena kylkiäisenä. Hän kaipailee pankkikirjoja tai edes paperisia tiliotteita, kun niitäkään ei enää tahdo saada... Kirjoittaa sitten aina ylös ruutuvihkoon saldon, kun käydään verkkopankissa tai kun hän käy Nordeassa pankin tiskillä. Pitää näin kirjaa siitä, mihin pieni eläke menee.
Kuulostaa, että mutsisi tarvitsisi jo edunvalvojan.
Jaa. Edunvalvoja siksi, että ei osaa käyttää eikä oikeastaan edes tarvitse ns. nykytekniikkaa?
Aiotko pistää omat vanhempasi holhoukseen, kun näillä vanhemmiten pettää näkö tai kun saavat reuman, tai ylipäätään kun ovat yli 70-vuotiaita..? Toivottavasti tietävät siitä, miten "ihanan" lapsen ovat onnistuneet kasvattamaan...
Minun vanhempani ovat jo kuolleet. Tarkoitin ihan tosissani edunvalvojaa, jos pankkikirjaakin vielä haikailee...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä luulette hyötyvänne tuolla vastustuksella, dinosaurukset? :D Sovellus on tosi kätevä.
Paljon on ihmisiä, joilla ei ole mitään älylaitteita eikä verkkopankkitunnuksia misssään muodossa.
No menkööt ärrälle sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mullapas onkin 700 euroa maksava älypuhelin, enkä ole ottanut käyttöön. Paperinen tunnusluku on parempi.
Ja jo se, että joitakin ärsyttää tämä niin paljon, että pitää vauvapalstalla haukkua muots, niin on jo yksi syy lisää, miksi en otakaan sitä käyttöön :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uteliaisuudesta vain kyselen, että minkä ikäisiä te tunnuslukusovelluksen vastustajat olette?
No 100-vuotiaita tottakai! Tajuatko puupää, että se tunnuslukusovellus ei toimi kaikkien puhelimissa?
No sen puhelimen täytyy ainakin olla 100-vuotias!
Eikä täydy. Ja mitä väliä, vaikka olisikin? Ei kaikilla ole esim. varaa älypuhelimiin.
Eivätkä kaikki edes halua älypuhelinta vaikka varaa onkin. Perusluuri kestää käytössä 10 vuotta, älyvempain menee vaihtoon kahden vuoden jälkeen ja on jo ennen sitä täynnä viruksia vaikka mitä tekisi. Ei oikeen iske tuo suunniteltu tuotteen vanhentuminen.
Joo ihan hyvä että käytät vaan jatkossakin pelkkää pankkikirjaa ja käteisrahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerrotko, millä tavalla se tietokone on turvallisempi? Samassa netissä se tietokonekin on, laite ei ole yhtään sen turvallisempi vaikka sitä säilyttää kotona. Oletan siis, että et hoida kaikkia asioita konttorilla, joten varmasti verkkopankki on käytössä kuitenkin.
Kuka tahansa voi kuvata/varastaa lompakossa olevan tunnuslukulistan kuten puhelimenkin, mutta puhelimen sovellukseen ei pääse käsiksi ilman salasanaa (eri asia kuin käyttäjätunnus) toisin kuin tunnuslukulistaan. Eli listan kanssa varas on yhden stepin lähempänä.
Toki edelleen tarvitsee käyttäjätunnuksen siinä tapauksessa päästäkseen puhelimella/tietokoneella verkkopankkiin, mutta käyttäjätunnusta ei voi edes tallentaa puhelimeen/koneelle, joten ei sinne puhelimeen mitään pankkia ja rahoja ole maagisesti liitetty niin, että ne olisivat käytössä sillä, joka sattuu pitämään puhelinta sillä hetkellä kädessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähtekää vain matkoihinne te Nordean tuottamattomat riippakivet. Kai ymmärrätte, että pankin taholta ainakaan ei mitään muuta toivota. Pankki ei ole hyväntekeväisyyslaitos. Kyllä te olisitte jo lähteneetkin, ellette olisi pankistanne riippuvaisia; ilman pankkitiliä kun ei nykyään enää pärjää. Siksi myös palvelumaksut nousevat, asiakkaat kun eivät niistä huolimatta katoa - ainakaan ne, joista on pankille hyötyä. Myös muut pankit ovat siirtymässä pelkän tunnuslukusovelluksen käyttöön, koska se on halvin, kätevin ja turvallisin.
Luuletko tosiaan ettei rahakkailta asiakkailta veloiteta palveluista?
Muutenhan joku olisi perustanut "rikkaiden pankin" missä kaikki on maksutonta.
Tajuatko että negatiivisten korkotasojen takia pankit joutuvat maksamaan rahan säilyttämisestä? Ei siis fyysysestä rahasta, vaan ihan kaikesta.
Siksi pankeille on kokonaisuuden kannalta tärkeää myös pientuloiset henkilöasiakkaat, jotka tuovat paljon rahaa palvelumaksujen muodossa.
Varakkailla ihmisillä on käytössä yleensä paljon enemmän palveluja kuin pienituloisilla. On asuntolainat ja siihen lainaturvavakuutus, lainalla tietysti korkokatto, luottokortit (useampia), vakuutuksia pankin kautta, säästetään rahastoihin ja muihin säästäjän tuotteisiin yms. Tavallinen pienituloinen, jolla 1-2 tiliä, verkkopankki ja electron/debit-kortti ei ole mitään verrattuna niihin tuottoihin, mitä ns. ” kunnon asiakkaista” saadaan. Usein vielä nämä, joilla vähemmän asiointia, ovat niitä jotka pankille tuottavat enemmän kuluja, esim. iäkkäät, joiden takia tarvitsee pitää kallista käteistä konttorissa. Näissä tapaamisissa tuotot vs. kulut -suhde on miinuksella.
Ne massat kuitenkin tuovat 4-5€ kuukaudessa "palvelumaksuina" pankeille.
Pienistä puroista ja niinpäinpois...
Jos tosiaan olisi kannattavaa pitää vain 100 000 € tallatus/lainaasiakkaita, niin miksi sellaista päivittäispankkitoimintaa ei ole?
Koska ne pienasiakkaat ovat kuitenkin kulurakenteen peruskivi -varmaa tuloa, siksi.
Päivittäispankkitoimintaa on siksi, koska on ns. pakko. Miten muuten niitä isoja kaloja saataisiin sisään, jos ei pienestä voi aloittaa? Ensin lapsi oppii käyttämään tiettyä pankkia, samaa kuin vanhemmat. Sitten sieltä haetaan opintolaina. Seuraavaksi asuntolaina uudelle pienelle perheelle. Samaan pankkiin kannetaan myös palkka, kun valmistutaan ja aletaan tienaamaan.
Nythän jo pankit pikkuhiljaa sulkevat palveluja. Käteistä saa hyvin harvasta konttorista. Konttoreita suljetaan ja hlökohtaisen palvelun saamiseksi täytyy jonottaa kauan. Ihmiset halutaan siirtää nimenomaan nettiin hoitamaan omat asiansa. Kaikista suurin kulueriä yritykselle kuin yritykselle on hlöstö, joten pankkien etu on laittaan ihmiset hoitamaan itsepalveluna omat asiansa netissä. Nordeakin sulkee konttoreitaan ja lopettaa palveluita vaikka tietää, että ihmiset suuttuvat. Miksi? Eivät välitä, koska suunta on selvillä. Tarkoitus onkin tiputtaa tuottamattomat pikkukalat pois kyydistä.
Jonottaa kauan?
Ainakin suuren kaupungin pääkonttori on laina-asioita varten auki klo 1900 asti arkena ja tapaamisia halutaan järjestää tulevaisuudessa sunnuntaisin.
You dumbass, eihän laina-asiakkaat jonota, he ovat niitä rahaa tuovia asiakkaita! Tavallinen mummo, jolla esim. kortti ei toimi, jonottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä8306 kirjoitti:
Luin ensimmäisen sivun ketjusta, koko ketjun lukemiseen menevässä ajassa sinä olisit ladannut sovelluksen ja luullakseni oppinut käyttämään sitä. Tunnusluku pysyy samana, yhden 4-numeroisen koodin joudut keksimään ja muistamaan, laita ylös johonkin. Kännykällä piti vielä muistaakseni lähettää yksi viesti, ei sekään ollut iso juttu jos on joskus tekstarin lähettänyt, turhaan minäkin pelkäsin.
En ole vielä uskaltanut siirtyä pelkästään kännykällä toimivaan juttuun, tietokoneen kanssa käytettävä tuntuu turvallisemmalta.
Kysele täältä muilta neuvoja, melkein kuka tahansa osaa auttaa, minä lähden uimaan.
Miten lataat, kun sitä ei saa kaikkiin puhelimiin? Tuo varmasti olisit oppinut jo tässä ajassa -argumentti on ihan typerä. Mistä sinä tiedät, mitä vaikeuksia ihmisillä on sovelluksen käyttämisessä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähtekää vain matkoihinne te Nordean tuottamattomat riippakivet. Kai ymmärrätte, että pankin taholta ainakaan ei mitään muuta toivota. Pankki ei ole hyväntekeväisyyslaitos. Kyllä te olisitte jo lähteneetkin, ellette olisi pankistanne riippuvaisia; ilman pankkitiliä kun ei nykyään enää pärjää. Siksi myös palvelumaksut nousevat, asiakkaat kun eivät niistä huolimatta katoa - ainakaan ne, joista on pankille hyötyä. Myös muut pankit ovat siirtymässä pelkän tunnuslukusovelluksen käyttöön, koska se on halvin, kätevin ja turvallisin.
Luuletko tosiaan ettei rahakkailta asiakkailta veloiteta palveluista?
Muutenhan joku olisi perustanut "rikkaiden pankin" missä kaikki on maksutonta.
Tajuatko että negatiivisten korkotasojen takia pankit joutuvat maksamaan rahan säilyttämisestä? Ei siis fyysysestä rahasta, vaan ihan kaikesta.
Siksi pankeille on kokonaisuuden kannalta tärkeää myös pientuloiset henkilöasiakkaat, jotka tuovat paljon rahaa palvelumaksujen muodossa.
Varakkailla ihmisillä on käytössä yleensä paljon enemmän palveluja kuin pienituloisilla. On asuntolainat ja siihen lainaturvavakuutus, lainalla tietysti korkokatto, luottokortit (useampia), vakuutuksia pankin kautta, säästetään rahastoihin ja muihin säästäjän tuotteisiin yms. Tavallinen pienituloinen, jolla 1-2 tiliä, verkkopankki ja electron/debit-kortti ei ole mitään verrattuna niihin tuottoihin, mitä ns. ” kunnon asiakkaista” saadaan. Usein vielä nämä, joilla vähemmän asiointia, ovat niitä jotka pankille tuottavat enemmän kuluja, esim. iäkkäät, joiden takia tarvitsee pitää kallista käteistä konttorissa. Näissä tapaamisissa tuotot vs. kulut -suhde on miinuksella.
Paljonko ne varakkaat maksaa palvelumaksuja?
Eikös ne saa kaikesta jonkun alennuksen?
Eli oletko nyt niin varma asiasta, että voit esitää numeroilla juttusi?
Vai jääkö pelkäksi turinaksi?
Päivittäispalveluista tulee alennuksia, totta. Tässä pankki menettää n. 5 €/kk.
Asuntolainan nosto 200 €.
Korkomarginaalista nyt ei paljon tule, mutta jotain kumminkin + lainan kk-maksu 2,5 €
Korkokatto (riippuu ajasta ja korkotasosta) n. 2000 €
Lainaturvavakuutus esim. työttömyyden, työkyvyttömyyden varalta 100 €/kk (tämäkin riippuu laina-ajasta ja -summasta)
Rahastoissa kulut vaihtelevat, mutta esim. 1 % merkinnän/lunastuksen summasta ja 0,5 % vuodessa hallinnointipalkkiota.
Osakkeiden osto/myynti, palkkio 60 €/kerta.
Ja paljon muuta.
Eli ne rikkaat maksaa 100€/kk jotain lainaturvavakuutusta?
Ei muuten varmasti maksa. Ei ne murehdi työttömyyttä, syystä tai toisesta.
Ei rikkaaksi tulla tuhlaamalla rahaa.
Tarvis vielä tietää paljonko vaikka just 100 000€ laina/talletusasiakkaat tuottaa pankille versus "hiekantuojat" ennen kuin voisi vetää johtopäätöksiä.
Vierailija kirjoitti:
Aika huolettomasti ihmiset näköjään pistävät omat rahansa ja tilitietonsa vaaraan. Älypuhelimia voidaan kaapata tai lukita kiristysohjelmilla. Pahempi riski kuin luottokorttien vanhojen höylälaitteiden kanssa...
Mutta toisaalta: omatpa ovat rahanne. Ja lyön kympin vetoa, että viiden vuoden sisällä näistä sovelluksista tulee ongelmia.
Parin vuoden ajalta juttuja:
"Nopeasti tyhjenevä akku on nykyaikaisen älypuhelimen käyttäjän alituinen ongelma, johon ei ole toistaiseksi löydetty hyvää ratkaisua. Akkukeston lyhytikäisyyden vuoksi erityisesti tien päällä olevat käyttäjät etsivät lisävirtaa kaikista mahdollisista paikoista, kuten tietokoneiden USB-pistokkeista.Venäläinen tietoturvayhtiö Kaspersky Lab muistuttaa kuitenkin ihmisiä siitä, että USB-johto toimii virtajohdon lisäksi aina väistämättä myös datayhteytenä, joka voi altistaa puhelimen sisällön ulkopuolisille hyökkääjille ja haittaohjelmille.
Jos kännykkää ei käytä lataamisen aikana ollenkaan, sen tiedostot pysyvät salattuina ja puhelin lukittuna, jolloin data ei vaarannu, mutta jos kännykkää käyttää lataamisen aikana, tietokone pääsee käsiksi laitteen tiedostoihin.
Vaikka laite pysyisi lukittuna, se voi kuitenkin olla Kasperskyn mukaan altis niin kutsuttuja AT-komentoja käyttäville hyökkäyksille, joiden avulla hyökkääjä voi kaapata puhelimen SIM-kortin käyttöönsä ja soittaa sillä puheluja omistajan laskuun."
http://www.iltalehti.fi/digi/2016053121653784_du.shtml
"Viestintävirasto kehottaa kaikkia Android- tai Linux-pohjaisten mobiililaitteiden käyttäjiä päivittämään laitteen välittömästi, koska WLAN-yhteyksien suojauksessa käytetty WPA2-suojaus murrettiin alkuviikosta.
Android- tai Linux-pohjaisten mobiililaitteiden lisäksi vaarassa ovat kodin WiFi-verkon toimivat älylaitteet, kuten älytelevisio tai -jääkaappi, sillä niiden ohjelmistot pohjautuvat usein Linux-pohjaisiin ratkaisuihin."
https://www.mtv.fi/lifestyle/digi/artikkeli/ohjeet-android-kayttajille-…
Niitä, jotka sokeasti luottavat siihen, että "ei kukaan mitään laajamittaista voi tehdä, tai ei ainakaan MINUN puhelimeeni", muistuttaisin tästä Lahdenkin viimeviikkoisesta tapauksesta:
https://yle.fi/uutiset/3-10071032
Onneksi sitä lompakossa pidettävää listaa, johon on tietenkin kirjoitettu myös käyttäjätunnus, ei kukaan voi varastaa.... Vähän veikkaan että useampi euro on päätynyt leväperäisesti säilytetyn listan takia hukkaan kuin jonkun NSA-tason hakkerioperaation.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähtekää vain matkoihinne te Nordean tuottamattomat riippakivet. Kai ymmärrätte, että pankin taholta ainakaan ei mitään muuta toivota. Pankki ei ole hyväntekeväisyyslaitos. Kyllä te olisitte jo lähteneetkin, ellette olisi pankistanne riippuvaisia; ilman pankkitiliä kun ei nykyään enää pärjää. Siksi myös palvelumaksut nousevat, asiakkaat kun eivät niistä huolimatta katoa - ainakaan ne, joista on pankille hyötyä. Myös muut pankit ovat siirtymässä pelkän tunnuslukusovelluksen käyttöön, koska se on halvin, kätevin ja turvallisin.
Luuletko tosiaan ettei rahakkailta asiakkailta veloiteta palveluista?
Muutenhan joku olisi perustanut "rikkaiden pankin" missä kaikki on maksutonta.
Tajuatko että negatiivisten korkotasojen takia pankit joutuvat maksamaan rahan säilyttämisestä? Ei siis fyysysestä rahasta, vaan ihan kaikesta.
Siksi pankeille on kokonaisuuden kannalta tärkeää myös pientuloiset henkilöasiakkaat, jotka tuovat paljon rahaa palvelumaksujen muodossa.
Varakkailla ihmisillä on käytössä yleensä paljon enemmän palveluja kuin pienituloisilla. On asuntolainat ja siihen lainaturvavakuutus, lainalla tietysti korkokatto, luottokortit (useampia), vakuutuksia pankin kautta, säästetään rahastoihin ja muihin säästäjän tuotteisiin yms. Tavallinen pienituloinen, jolla 1-2 tiliä, verkkopankki ja electron/debit-kortti ei ole mitään verrattuna niihin tuottoihin, mitä ns. ” kunnon asiakkaista” saadaan. Usein vielä nämä, joilla vähemmän asiointia, ovat niitä jotka pankille tuottavat enemmän kuluja, esim. iäkkäät, joiden takia tarvitsee pitää kallista käteistä konttorissa. Näissä tapaamisissa tuotot vs. kulut -suhde on miinuksella.
Korkokatto? Varakkailla on riittävät sijoitussalkut eivätkä he tarvitse mitään korkokattoa. Korkokatot ovat tuulipukuja varten. Varakkaat tietävät hinnat eivätkä ota vakuutuksia pankin kautta. Nekin ovat tuulipukuja varten.
Nauran täällä partaani.
Tuulipukuja ei ole enää ollut olemassakaan pariinkymmeneen vuoteen.
Fakta homma loppui 90-luvulla.
Mä en huolis mistään hinnasta takaisin mitään avainlukulistaa. Sovellus ollu käytössä alusta asti ja toimii loistavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä luulette hyötyvänne tuolla vastustuksella, dinosaurukset? :D Sovellus on tosi kätevä.
Paljon on ihmisiä, joilla ei ole mitään älylaitteita eikä verkkopankkitunnuksia misssään muodossa.
No, ei se ole pankin ongelma. Jos pankkitiliä haluaa käyttää, tietyt asiat on hyväksyttävä. Pankki tarjoaa vain sellaisia palveluita, jotka sen bisneksen kannalta ovat hyödyllisiä.
Alue: Aihe vapaa
Eivätkä kaikki edes halua älypuhelinta vaikka varaa onkin. Perusluuri kestää käytössä 10 vuotta, älyvempain menee vaihtoon kahden vuoden jälkeen ja on jo ennen sitä täynnä viruksia vaikka mitä tekisi. Ei oikeen iske tuo suunniteltu tuotteen vanhentuminen.