Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
No kyllä on Nordealla jo kovat otteet tämän tunnuslukutaulukon poisottamisen kanssa!
12.02.2018 |
Ensin soitti virkailija että otatko sovellusta, otatko laitetta ja pysyin tiukkana ja vastasin kaikkeen ei ei ei. No päästiin lopulta yhteisymmärrykseen että katson verkkopankista itse jos ja kun sovelluksen otan käyttöön. Mitään tekstarimuistutusta en halunnut. Eikös 10 min päästä soi puhelin uudestaan ja koska en vastannut (en jaksanut samaa vääntöä uudestaan), perään tulee tekstari kuinka Nordea tässä yritti tavoitella ja tässä ole hyvä ohjeet sovelluksen käyttöönottoon - juuri se tekstari mistä nimenomaan kieltäydyin kun virkailijan kanssa juttelin!
Kommentit (646)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi konkreettinen turvallisuustekijä on siinä, että tunnusten kalastelu muuttuu mahdottomaksi. Kukaan ei voi enää puhelimessa antaa huijarille koko tunnuslukutaulukkoaan ja vahvistuskoodeja, kun laite antaa vain yhden tunnusluvun kerrallaan.
Niin, miksi vaivautua henkilökontaktiin, kun sen sovelluksen voi hakkeroida puhelimesta?
Miten? Tiettävästi näin ei ole koskaan tapahtunut, mutta aika moni mummu ja pappa on puhelimessa omat tunnuksensa antanut huijarille.
Sovelluksen väärinkäyttäminen vaatii paljon enemmän ammattitaitoa, kuka tahansa voi soittaa ja esiintyä poliisina/pankin hlökuntana.
Ja sitten kun konnat huomaa ettei puhelinkalastelu toimi, joku kyllä keksii miten sovellus hakkeroidaan.
Sama se on ollut läpi historian. Yksi keksii lukon ja toinen miten se tiirikoidaan.
Sitten te sovelluksen käyttätäjät, "edelläkävijät", olette lirissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisin vaikka lyödä vetoa, että direktiivi ei ole tule voimaan vuonna 2019. Tietäen Keski- ja Etelä-Euroopan yleisen digitalisaation pankkisektorista puhumattakaan lienee selvää, että todennäköisempi vuosiluku on 2029. Suomalaisia kuluttajia ajetaan taas olemassa olevista ja hyvin toimivista järjestelmistä pyssyn suuhun niin kuin tehtiin 95E10 -bensan kanssa.
Kyseessä ei noiden vahvan tunnistautumisen sääntöjen kohdalla ole direktiivistä vaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta. Tämä on oleellinen ero.
Direktiivit vaativat sen että kukin maa itse päättää päättää laeista, joilla direktiivin asettamat tavoitteet toteutetaan.
Asetukset ovat sitovia säädöksiä, joita on automaattisesti sovellettava kaikilta osiltaan kaikkialla EU:ssa.
Eli jos se asetus tulee voimaan vuonna 2019 niin se tosiaan tulee voimaan vuonna 2019. Muuten, Keski-Euroopassa on ollut noita tunnuslukulaitteita jo ainakin viisi vuotta. Täysin turhaa haaveillakaan että saisi tunnuslukukortin.
No niin, takaisin töihin siitä, nordean trolli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tuo EU-direktiivi on? Eivät eteläisen Euroopan maat ainakaan suostuisi tuollaiseen direktiiviin. Saksassakin maksetaan vielä käteisellä ja soitetaan monin paikoin puhelinkioskista. Voisiko joku laittaa lähteen tämän direktiivin olemassaolosta?
Toinen maksupalveludirektiivi PSD2 http://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/QA-Toinen-maksupalveludire… ja varsinkin siihen oleellisesti littyvät vahvaa tunnistautumista koskevat säännöt, jotka ovat parhaillaan EU-parlamentin käsittelyssä. Vaatimusten odotetaan astuvan voimaan syksyllä 2019 joten suomalaiset pankit ovat fiksusti ajoissa liikkeellä.
Tästä on oikein hyvää tietoa myös esim. Nordean sivuilla https://ajassa.nordea.fi/arki-asuminen/ajassa/tunnuslukulaite-on-taalla…
"Uusiin tunnistautumistapoihin siirtymisen taustalla on useampi koko Eurooppaa koskeva lakimuutos, jotka muun muassa yhtenäistävät vahvaa sähköistä tunnistautumista. Muutosten myötä kaikkien Suomen pankkien on siirtymäajan puitteissa luovuttava tunnuslukukorttien käytöstä. Lakimuutoksen mukaan uusien tunnistautumisvälineiden tulee esimerkiksi olla sellaisia, ettei niitä voida kopioida."
Eli te Nordean asiakkaat jotka ette missään nimessä halua luopua tunnuslukukortista, vaihtaa ihmeessä pankkia. Saatte ehkä pitää sen kortin jopa vuoden, kaksi pitempää ennen kuin Suomesta ei enää löydy yhtään pankkia josta sellaisen saisi. Kai tuostakin ajasta voi joku olla onnellinen.
Ei tässä olla 100% vastustettu tunnuslukulaitetta.
Mutta sellaista laitetta, mikä nykymudossaan on tarjolla kyllä.
Ellei se laite ole laadukkaampi, kuin rihkamakaupan 2€ kiinalainen taskulaskin, saa jäädä sitten maksimiajaksi pois käytöstä.
Onko sen lelun tarkoitus kestää vähemmän aikaa kuin se 80-numeron pahvikortti?
Onko se edes tehty EU:ssa? Jos kerran EU-direktiivejä on tarkoitus noudattaa? Nykyään EU haluaa, että kodinkoneet kestäisivät 20 vuotta.
Se lelulaite ei kestä käytössä edes kahta.
Nordea ei saa pelleillä asialla, siitä pidämme huolen.
Kyllä se laite on meillä firmakäytössä kestänyt jo viisi vuotta. Kerran on vaihdettu paristo.
Missä kohtaa henkilöasikkaan ja firman käytös muutenkaan on samaa?
Niin, ei varmaan olekaan. Firman nettipankissa kun tulee käytyä varmaan viisi-kuusi kertaa useammin kuin omassa.
Muotoillaan se sitten näin: Onko firman nettipankin käyttö samanlaista kuin keskiverron henkilöasiakkaan?
Käytetäänkö firman nettipankkia liikkeellä ollessa? Vai pelkästään työpöydän äärellä?
Moni ihminen pitää tunnuslukukortti mukana lompakossaan.
Firmakäytössä tavaroille lienee joku laukku ym.
Ei ei se määrä vaan se miten käytetään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisin vaikka lyödä vetoa, että direktiivi ei ole tule voimaan vuonna 2019. Tietäen Keski- ja Etelä-Euroopan yleisen digitalisaation pankkisektorista puhumattakaan lienee selvää, että todennäköisempi vuosiluku on 2029. Suomalaisia kuluttajia ajetaan taas olemassa olevista ja hyvin toimivista järjestelmistä pyssyn suuhun niin kuin tehtiin 95E10 -bensan kanssa.
Kyseessä ei noiden vahvan tunnistautumisen sääntöjen kohdalla ole direktiivistä vaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta. Tämä on oleellinen ero.
Direktiivit vaativat sen että kukin maa itse päättää päättää laeista, joilla direktiivin asettamat tavoitteet toteutetaan.
Asetukset ovat sitovia säädöksiä, joita on automaattisesti sovellettava kaikilta osiltaan kaikkialla EU:ssa.
Eli jos se asetus tulee voimaan vuonna 2019 niin se tosiaan tulee voimaan vuonna 2019. Muuten, Keski-Euroopassa on ollut noita tunnuslukulaitteita jo ainakin viisi vuotta. Täysin turhaa haaveillakaan että saisi tunnuslukukortin.
Niin JOS. Oli direktiivi tai asetus voidaan sen voimaantuloa muuttaa ja aivan varmasti näin tulee käymään. Keski-Euroopassa noita laitteita on siksi, koska siellä on lähdetty ns. puhtaalta pöydältä liikkeelle eli siellä ei ole koskaan ollut vastaanvanlaista TUPAS -systeemiä kuin suomalaisilla pankeilla. Kyllä sielläkin nousee iso myrsky kun tavikset tajuavat, että pankkiasiointi siirtyy vähitellen konttoreista nettiin ja sitten pitää ottaa käyttöön tuollainen kömpelö laite.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisin vaikka lyödä vetoa, että direktiivi ei ole tule voimaan vuonna 2019. Tietäen Keski- ja Etelä-Euroopan yleisen digitalisaation pankkisektorista puhumattakaan lienee selvää, että todennäköisempi vuosiluku on 2029. Suomalaisia kuluttajia ajetaan taas olemassa olevista ja hyvin toimivista järjestelmistä pyssyn suuhun niin kuin tehtiin 95E10 -bensan kanssa.
Kyseessä ei noiden vahvan tunnistautumisen sääntöjen kohdalla ole direktiivistä vaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta. Tämä on oleellinen ero.
Direktiivit vaativat sen että kukin maa itse päättää päättää laeista, joilla direktiivin asettamat tavoitteet toteutetaan.
Asetukset ovat sitovia säädöksiä, joita on automaattisesti sovellettava kaikilta osiltaan kaikkialla EU:ssa.
Eli jos se asetus tulee voimaan vuonna 2019 niin se tosiaan tulee voimaan vuonna 2019. Muuten, Keski-Euroopassa on ollut noita tunnuslukulaitteita jo ainakin viisi vuotta. Täysin turhaa haaveillakaan että saisi tunnuslukukortin.
No niin, takaisin töihin siitä, nordean trolli.
En ole töissä Nordeassa vaan Keski-Euroopassa ja minulla tosiaan on ollut tunnuslukulaite jo vuosia. En siis oikein ymmärrä tätä mekastusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos puhelin katoaa, tunnuslukusovelluksella hyötymään päästäkseen henkilön pitäisi tietää puhelimesi näytön suojakoodi, käyttäjätunnuksesi ja itse valitsemasi pin-koodi. Siinä vaiheessa olisit itse todennäköisesti huomannut puhelimen katoamisen, soittanut asiakaspalveluun ja pyytänyt heitä poistamaan ko. tunnistautumistavan.
Lompakko katoaa. Rahat on mennyttä, kortit on mennyttä ja lähimaksu on nykyään automaattisesti melkein kaikissa korteissa niin pin-koodiakaan ei tarvitse alle 25e maksuihin tietää. Pahvinen tunnuslukukortti katoaa niin hyvällä tuurilla siihen on käyttäjätunnuskin kirjoitettu (kuten mummollani aiemmin). Tai vaihtoehtoisesti joku voi ottaa siitä läpyskästä kuvan, kun itse et ole näkemässä.
Suurimmalla osalla tuskin on mitään ongelmia, mutta kyllähän todennäköisyydet turvallisuuden suhteen ovat melko selkeät. Kaikki pankit on EU-säännösten myötä samassa veneessä. Nordea on vaan muutoksissa yleensä etunojassa ja ottaa tietysti samalla myös sen kaiken shaiban muiden viiveellä tulevien pankkien puolesta.
Ja muutos on aina osalle vaikeaa. Se on inhimillistä. Mutta niin paljon on menty kehityksessä eteenpäin varsin lyhyessä ajassa. Muutos on yhtä vaikea nyt vs. jos se sama muutos tulee vasta 10 vuoden päästä. Vähän sama kuin pitkittäisi kokeeseen lukua. Ikävä aloittaa, mutta asiat helpottuu vs. edellisenä yönä paniikissa kokeeseen pänttäys. Mitään sillä viivyttelyllä ei voita, kun homma on kuitenkin edessä. Nyt on esim. tuon sovelluksen kanssa vielä aikaa opetella.
No ei kai kukaan täysjärkinen paperilistoja lompakossaan pidä! Minulla ainakin se on tallessa kirjoituspöydän laatikossa, ja käyttäjätunnusta ei ole kirjoitettu yhtikäs mihinkään, sillä se on vain ja ainoastaan minun päässäni.
Aika huithapelimaisesti uskallatte tärkeitä asioita säilyttää. En minä vain uskaltaisi, sen verran tervettä järkeä minulla on...
90% pahvisen paskan käyttäjistä pitää listaa + käyttäjätunnusta lompakossa. Kumpikohan on todennäköisempää se, että Hagert (nimi muutettu) rullaa lomapakon listoineen päivineen, vai että Hagert onnistuu hakkeroimalla murtamaan suuren pankin käyttämät salaukset ja muut turvatoimet.
Vierailija kirjoitti:
Tunnuslukulaite on myös aivan yksinkertainen ja helppo, ellei ole mobiililaitetta.
Sanoo mummo 74 v. Tämän asian vuoksi ei kannata pankkia vaihtaa.
Nordeaa kannattaa välttää kaikin mahdollisin tavoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnuslukulaite jätetty liian vähälle huomiolle. Ei ole pakko olla älykännykkää ja tunnuslukusovellusta. Tietokone ja tunnuslukulaite riittää. Toimii patterilla, ei ole yhteydessä nettiin. Aluksi tuntuu monimutkaiselta ja toki on pieni näyttö ja näppäimet. mutta hoitaa homman. Pankin sivu neuvoo vaihe vaiheelta. Laitteen patterit voivat kestää jopa 5- 7 vuotta käytöstä riippuen. Tietenkin saisi olla isompikin ja näppärämpi sormeilla, mutta pärjää tälläkin.
Vierailija kirjoitti:
Niin JOS. Oli direktiivi tai asetus voidaan sen voimaantuloa muuttaa ja aivan varmasti näin tulee käymään.
Enpä usko mutta katsotaan toki miten käy. Jos tuota kohtaan olisi jäsenmaissa kovaa vastustusta niin se olisi tullut ilmi jo paljon aikaisemmin eli siinä vaiheessa kun lakiesitystä Komissiossa tehtiin. Nyt kun se on EU-Parlamentin käsittelyssä, isoja muutoksia ei juuri enää tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Keski-Euroopassa noita laitteita on siksi, koska siellä on lähdetty ns. puhtaalta pöydältä liikkeelle eli siellä ei ole koskaan ollut vastaanvanlaista TUPAS -systeemiä kuin suomalaisilla pankeilla. Kyllä sielläkin nousee iso myrsky kun tavikset tajuavat, että pankkiasiointi siirtyy vähitellen konttoreista nettiin ja sitten pitää ottaa käyttöön tuollainen kömpelö laite.
??? Kyllä täällä nettipankkia käytettiin jo kymmenen vuotta sitten käyttäjätunnuksella ja tunnusluvulla. En oikeasti muista oliko lisäksi joku tunnuslukukortti, saattoi olla. Sitten tulivat nuo laitteet ja siitä on ehdottomasti enemmän kuin viisi vuotta. Eipä ole mitään isoa myrskyä noussut. Miten edes nousisi? Mitä asiakkaat voivat tehdä? Kieltäytyä käyttämästä pankkeja? Onnea vaan sen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tuo EU-direktiivi on? Eivät eteläisen Euroopan maat ainakaan suostuisi tuollaiseen direktiiviin. Saksassakin maksetaan vielä käteisellä ja soitetaan monin paikoin puhelinkioskista. Voisiko joku laittaa lähteen tämän direktiivin olemassaolosta?
Toinen maksupalveludirektiivi PSD2 http://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/QA-Toinen-maksupalveludire… ja varsinkin siihen oleellisesti littyvät vahvaa tunnistautumista koskevat säännöt, jotka ovat parhaillaan EU-parlamentin käsittelyssä. Vaatimusten odotetaan astuvan voimaan syksyllä 2019 joten suomalaiset pankit ovat fiksusti ajoissa liikkeellä.
Tästä on oikein hyvää tietoa myös esim. Nordean sivuilla https://ajassa.nordea.fi/arki-asuminen/ajassa/tunnuslukulaite-on-taalla…
"Uusiin tunnistautumistapoihin siirtymisen taustalla on useampi koko Eurooppaa koskeva lakimuutos, jotka muun muassa yhtenäistävät vahvaa sähköistä tunnistautumista. Muutosten myötä kaikkien Suomen pankkien on siirtymäajan puitteissa luovuttava tunnuslukukorttien käytöstä. Lakimuutoksen mukaan uusien tunnistautumisvälineiden tulee esimerkiksi olla sellaisia, ettei niitä voida kopioida."
Eli te Nordean asiakkaat jotka ette missään nimessä halua luopua tunnuslukukortista, vaihtaa ihmeessä pankkia. Saatte ehkä pitää sen kortin jopa vuoden, kaksi pitempää ennen kuin Suomesta ei enää löydy yhtään pankkia josta sellaisen saisi. Kai tuostakin ajasta voi joku olla onnellinen.
Ei tässä olla 100% vastustettu tunnuslukulaitetta.
Mutta sellaista laitetta, mikä nykymudossaan on tarjolla kyllä.
Ellei se laite ole laadukkaampi, kuin rihkamakaupan 2€ kiinalainen taskulaskin, saa jäädä sitten maksimiajaksi pois käytöstä.
Onko sen lelun tarkoitus kestää vähemmän aikaa kuin se 80-numeron pahvikortti?
Onko se edes tehty EU:ssa? Jos kerran EU-direktiivejä on tarkoitus noudattaa? Nykyään EU haluaa, että kodinkoneet kestäisivät 20 vuotta.
Se lelulaite ei kestä käytössä edes kahta.
Nordea ei saa pelleillä asialla, siitä pidämme huolen.
Kyllä se laite on meillä firmakäytössä kestänyt jo viisi vuotta. Kerran on vaihdettu paristo.
Joo, mä säilytän sitä lipaston laatikossa, ei se siellä mihinkään hajoa.
Ei mulle ole koskaan tullut tarvetta hoitaa pankkiasioita kesken kauppareissun tai kadulla kävellessä tms.
En mä sitä pahviläpyskääkään mukana kuljetellut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos puhelin katoaa, tunnuslukusovelluksella hyötymään päästäkseen henkilön pitäisi tietää puhelimesi näytön suojakoodi, käyttäjätunnuksesi ja itse valitsemasi pin-koodi. Siinä vaiheessa olisit itse todennäköisesti huomannut puhelimen katoamisen, soittanut asiakaspalveluun ja pyytänyt heitä poistamaan ko. tunnistautumistavan.
Lompakko katoaa. Rahat on mennyttä, kortit on mennyttä ja lähimaksu on nykyään automaattisesti melkein kaikissa korteissa niin pin-koodiakaan ei tarvitse alle 25e maksuihin tietää. Pahvinen tunnuslukukortti katoaa niin hyvällä tuurilla siihen on käyttäjätunnuskin kirjoitettu (kuten mummollani aiemmin). Tai vaihtoehtoisesti joku voi ottaa siitä läpyskästä kuvan, kun itse et ole näkemässä.
Suurimmalla osalla tuskin on mitään ongelmia, mutta kyllähän todennäköisyydet turvallisuuden suhteen ovat melko selkeät. Kaikki pankit on EU-säännösten myötä samassa veneessä. Nordea on vaan muutoksissa yleensä etunojassa ja ottaa tietysti samalla myös sen kaiken shaiban muiden viiveellä tulevien pankkien puolesta.
Ja muutos on aina osalle vaikeaa. Se on inhimillistä. Mutta niin paljon on menty kehityksessä eteenpäin varsin lyhyessä ajassa. Muutos on yhtä vaikea nyt vs. jos se sama muutos tulee vasta 10 vuoden päästä. Vähän sama kuin pitkittäisi kokeeseen lukua. Ikävä aloittaa, mutta asiat helpottuu vs. edellisenä yönä paniikissa kokeeseen pänttäys. Mitään sillä viivyttelyllä ei voita, kun homma on kuitenkin edessä. Nyt on esim. tuon sovelluksen kanssa vielä aikaa opetella.
No ei kai kukaan täysjärkinen paperilistoja lompakossaan pidä! Minulla ainakin se on tallessa kirjoituspöydän laatikossa, ja käyttäjätunnusta ei ole kirjoitettu yhtikäs mihinkään, sillä se on vain ja ainoastaan minun päässäni.
Aika huithapelimaisesti uskallatte tärkeitä asioita säilyttää. En minä vain uskaltaisi, sen verran tervettä järkeä minulla on...
90% pahvisen paskan käyttäjistä pitää listaa + käyttäjätunnusta lompakossa. Kumpikohan on todennäköisempää se, että Hagert (nimi muutettu) rullaa lomapakon listoineen päivineen, vai että Hagert onnistuu hakkeroimalla murtamaan suuren pankin käyttämät salaukset ja muut turvatoimet.
Missä tämä tilasto on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä vastustan koska tietoturvallisuus ei saa olla yhden laitteen varassa.
Yritän vääntää rautalangasta (en edusta kumpaakaan laitaa tässä ns. "someuskovaiset" vastaan "teknologiakammoiset" -väittelyssä): tunnuslukulistat poistuvat käytöstä kaikissa pankeissa, näin edellyttää EU. Siksi en missään nimessä suosittele viimeiseen asti vastustamaan tätä muutosta, vaikka ymmärrän varsinkin vanhojen ihmisten harmistuksen. Tällöin pahimmassa tapauksessa osa on täysin pudonnut kärryiltä sen suhteen, miten omat tärkeät pankkiasiat saa hoidettua siinä vaiheessa, kun muutos astuu voimaan. Kannattaa siis ainakin tutustua asiaan.
Jos tietoturvallisuusriskit huolestuttavat:
- Älä ota tunnuslukusovellusta puhelimeesi, sellaista ei missään edellytetä. Et tarvitse jatkossakaan älykännykkää nettipankkiin päästäksesi.
- Tilaa sen sijaan Nordealta ilmainen tunnuslukulaite, joka ei ole millään muotoa hakkeroitavissa ihan 100% varmuudella: se on hyvin yksinkertainen vempain, jolla ei pääse verkkopankkiin tai nettiin muutenkaan. Se on vain tunnuslukulistan elektroninen versio, jonka käytön oma ihana mumminikin omaksui minuutissa, vaikka on ihan pihalla kaikesta tekniikasta. Jatkat siis verkkopankkisi käyttöä tietokoneellasi ihan niinkuin ennenkin, ainoastaan sisäänkirjautuessa tunnusluku luetaan pahvilistan sijaan tästä uudesta laitteesta.
(Ymmärrän, että voi harmittaa esim. se, että laitetta ei voi listan tavoin säilyttää lompakossa, ja sekin, että aina pitää opetella jotain uutta. En ota kantaa uudistuksen puolesta tai sitä vastaan, halusin vain kertoa niille, joita asia huolettaa, miten jatkossakin verkkopankkia voi käyttää ihan helposti ja turvallisesti. Tsemppiä!)
-
Jos tällä hetkellä tunnusluvut eivät maksa mitään, niin maksaako tunnuslukulaitteen tilaaminen (tai tunnusluvut yleensä sen jälkeen?)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos tällä hetkellä tunnusluvut eivät maksa mitään, niin maksaako tunnuslukulaitteen tilaaminen (tai tunnusluvut yleensä sen jälkeen?)
Ei maksa mitään. Voit tilata tunnuslukulaitteen oman verkkopankkisi kautta. Tai jos haluat käyttää puhelimeen asennettavaa sovellusta, sekin on ilmainen.
Vierailija kirjoitti:
Mitä luulette hyötyvänne tuolla vastustuksella, dinosaurukset? :D Sovellus on tosi kätevä.
Mobiilipankki ei ole turvallinen
Vastustin kuin pässi ja olin väärässä. Hyvä se on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos puhelin, jossa on sovellus, häviää, sen voi sulkea soittamalla Nordealle. Sovelluksen käyttämiseen tarvitaan joka tapauksessa PIN-koodi sekä oma käyttäjätunnus. Lisäksi kannattaa puhelimessa käyttää avauskoodia, jolloin sovellus on kolmen salasanan takana.
Voi apua :O Miten muistiongelmainen muistaa kaikki salasanat ja muut?
Käyttäjätunnus on sama, jota jo käytätkin. Pinin voit keksiä mieleisesi, nelinroinen. Ja sovelluksen voi säätää niin että kysyy vain pinin.
Taas yksi muistettava asia lisää. Ei ole oikeasti helppoa.
LOL!
Joo on se hauskaa kun joku ei muista asioita sairauden vuoksi. LOL vaan sullekin typerä kakara!
No tää viisissäkymmenissä oleva kakara muistuttaa että se on omakeksimä. Vaikka pankkikortin tunnusluku, syntymäpäivä yms.
Miten tuo auttaa muistiongelmallista, että pin-koodi on itsekeksimäsi? Samaa pin-koodia ei saisi edes käyttää turvasyistä useammassa paikassa.
Miten se ei auttaisi? On eri asia yrittää muistaa sekalaista numerosarjaa kuin vaikkapa syntymäpäivää tjsp. Ja jos sitä ei muisteta, se kirjoitetaan muistiin.
T: ihan oikeasti muistiongelmainen
Tuo varmaan riippuu aivan ihmisestä. Minun muistiongelmainen läheiseni kyllä muistaa, että se pin-koodi on jonkun syntymäpäivä. Kenen syntymäpäivä on jo paljon vaikeampi juttu. Hänelle on erittäin vaikea muistaa numeroita. Yksi pin-koodi lisämuistettavaksi kuulostaa helpolta, mutta muistiongelmalliselle sekin voi olla liikaa. Ehkä pitäisi käyttää uudelleen ainoata pin-koodia (ja ainoata numerosarjaa), jonka hän muistaa, vaikka tietoturvasyistä ei näin saisikaan tehdä...
Eihän tuota pahviläpyskää helpompaa ole. Miksi pitäisi muuttaa muuhun? En ole niin tyhmä että kantaisin tunnuksia mukanani joten kukaan ei voi pahviläpyskääni viedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä luulette hyötyvänne tuolla vastustuksella, dinosaurukset? :D Sovellus on tosi kätevä.
Mobiilipankki ei ole turvallinen
Edelleenkään ei ole mikään pakko käyttää mobiilipankkia. Ymmärrättekö te hyvät ihmiset tätä asiaa nyt lainkaan??
Alue: Aihe vapaa
Hei, Nuori Ihminen. Miksi et suoraan siirry bitcoiniin, paypal:liin muuhun uuteen maksumuotoon?
Pankit on niin yesterday