Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
No kyllä on Nordealla jo kovat otteet tämän tunnuslukutaulukon poisottamisen kanssa!
12.02.2018 |
Ensin soitti virkailija että otatko sovellusta, otatko laitetta ja pysyin tiukkana ja vastasin kaikkeen ei ei ei. No päästiin lopulta yhteisymmärrykseen että katson verkkopankista itse jos ja kun sovelluksen otan käyttöön. Mitään tekstarimuistutusta en halunnut. Eikös 10 min päästä soi puhelin uudestaan ja koska en vastannut (en jaksanut samaa vääntöä uudestaan), perään tulee tekstari kuinka Nordea tässä yritti tavoitella ja tässä ole hyvä ohjeet sovelluksen käyttöönottoon - juuri se tekstari mistä nimenomaan kieltäydyin kun virkailijan kanssa juttelin!
Kommentit (646)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tuo EU-direktiivi on? Eivät eteläisen Euroopan maat ainakaan suostuisi tuollaiseen direktiiviin. Saksassakin maksetaan vielä käteisellä ja soitetaan monin paikoin puhelinkioskista. Voisiko joku laittaa lähteen tämän direktiivin olemassaolosta?
Toinen maksupalveludirektiivi PSD2 http://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/QA-Toinen-maksupalveludire… ja varsinkin siihen oleellisesti littyvät vahvaa tunnistautumista koskevat säännöt, jotka ovat parhaillaan EU-parlamentin käsittelyssä. Vaatimusten odotetaan astuvan voimaan syksyllä 2019 joten suomalaiset pankit ovat fiksusti ajoissa liikkeellä.
Tästä on oikein hyvää tietoa myös esim. Nordean sivuilla https://ajassa.nordea.fi/arki-asuminen/ajassa/tunnuslukulaite-on-taalla…
"Uusiin tunnistautumistapoihin siirtymisen taustalla on useampi koko Eurooppaa koskeva lakimuutos, jotka muun muassa yhtenäistävät vahvaa sähköistä tunnistautumista. Muutosten myötä kaikkien Suomen pankkien on siirtymäajan puitteissa luovuttava tunnuslukukorttien käytöstä. Lakimuutoksen mukaan uusien tunnistautumisvälineiden tulee esimerkiksi olla sellaisia, ettei niitä voida kopioida."
Eli te Nordean asiakkaat jotka ette missään nimessä halua luopua tunnuslukukortista, vaihtaa ihmeessä pankkia. Saatte ehkä pitää sen kortin jopa vuoden, kaksi pitempää ennen kuin Suomesta ei enää löydy yhtään pankkia josta sellaisen saisi. Kai tuostakin ajasta voi joku olla onnellinen.
Ei tässä olla 100% vastustettu tunnuslukulaitetta.
Mutta sellaista laitetta, mikä nykymudossaan on tarjolla kyllä.
Ellei se laite ole laadukkaampi, kuin rihkamakaupan 2€ kiinalainen taskulaskin, saa jäädä sitten maksimiajaksi pois käytöstä.
Onko sen lelun tarkoitus kestää vähemmän aikaa kuin se 80-numeron pahvikortti?
Onko se edes tehty EU:ssa? Jos kerran EU-direktiivejä on tarkoitus noudattaa? Nykyään EU haluaa, että kodinkoneet kestäisivät 20 vuotta.
Se lelulaite ei kestä käytössä edes kahta.
Nordea ei saa pelleillä asialla, siitä pidämme huolen.
Kyllä se laite on meillä firmakäytössä kestänyt jo viisi vuotta. Kerran on vaihdettu paristo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos puhelin katoaa, tunnuslukusovelluksella hyötymään päästäkseen henkilön pitäisi tietää puhelimesi näytön suojakoodi, käyttäjätunnuksesi ja itse valitsemasi pin-koodi. Siinä vaiheessa olisit itse todennäköisesti huomannut puhelimen katoamisen, soittanut asiakaspalveluun ja pyytänyt heitä poistamaan ko. tunnistautumistavan.
Lompakko katoaa. Rahat on mennyttä, kortit on mennyttä ja lähimaksu on nykyään automaattisesti melkein kaikissa korteissa niin pin-koodiakaan ei tarvitse alle 25e maksuihin tietää. Pahvinen tunnuslukukortti katoaa niin hyvällä tuurilla siihen on käyttäjätunnuskin kirjoitettu (kuten mummollani aiemmin). Tai vaihtoehtoisesti joku voi ottaa siitä läpyskästä kuvan, kun itse et ole näkemässä.
Suurimmalla osalla tuskin on mitään ongelmia, mutta kyllähän todennäköisyydet turvallisuuden suhteen ovat melko selkeät. Kaikki pankit on EU-säännösten myötä samassa veneessä. Nordea on vaan muutoksissa yleensä etunojassa ja ottaa tietysti samalla myös sen kaiken shaiban muiden viiveellä tulevien pankkien puolesta.
Ja muutos on aina osalle vaikeaa. Se on inhimillistä. Mutta niin paljon on menty kehityksessä eteenpäin varsin lyhyessä ajassa. Muutos on yhtä vaikea nyt vs. jos se sama muutos tulee vasta 10 vuoden päästä. Vähän sama kuin pitkittäisi kokeeseen lukua. Ikävä aloittaa, mutta asiat helpottuu vs. edellisenä yönä paniikissa kokeeseen pänttäys. Mitään sillä viivyttelyllä ei voita, kun homma on kuitenkin edessä. Nyt on esim. tuon sovelluksen kanssa vielä aikaa opetella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tuo EU-direktiivi on? Eivät eteläisen Euroopan maat ainakaan suostuisi tuollaiseen direktiiviin. Saksassakin maksetaan vielä käteisellä ja soitetaan monin paikoin puhelinkioskista. Voisiko joku laittaa lähteen tämän direktiivin olemassaolosta?
Toinen maksupalveludirektiivi PSD2 http://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/QA-Toinen-maksupalveludire… ja varsinkin siihen oleellisesti littyvät vahvaa tunnistautumista koskevat säännöt, jotka ovat parhaillaan EU-parlamentin käsittelyssä. Vaatimusten odotetaan astuvan voimaan syksyllä 2019 joten suomalaiset pankit ovat fiksusti ajoissa liikkeellä.
Tästä on oikein hyvää tietoa myös esim. Nordean sivuilla https://ajassa.nordea.fi/arki-asuminen/ajassa/tunnuslukulaite-on-taalla…
"Uusiin tunnistautumistapoihin siirtymisen taustalla on useampi koko Eurooppaa koskeva lakimuutos, jotka muun muassa yhtenäistävät vahvaa sähköistä tunnistautumista. Muutosten myötä kaikkien Suomen pankkien on siirtymäajan puitteissa luovuttava tunnuslukukorttien käytöstä. Lakimuutoksen mukaan uusien tunnistautumisvälineiden tulee esimerkiksi olla sellaisia, ettei niitä voida kopioida."
Eli te Nordean asiakkaat jotka ette missään nimessä halua luopua tunnuslukukortista, vaihtaa ihmeessä pankkia. Saatte ehkä pitää sen kortin jopa vuoden, kaksi pitempää ennen kuin Suomesta ei enää löydy yhtään pankkia josta sellaisen saisi. Kai tuostakin ajasta voi joku olla onnellinen.
Ei tässä olla 100% vastustettu tunnuslukulaitetta.
Mutta sellaista laitetta, mikä nykymudossaan on tarjolla kyllä.
Ellei se laite ole laadukkaampi, kuin rihkamakaupan 2€ kiinalainen taskulaskin, saa jäädä sitten maksimiajaksi pois käytöstä.
Onko sen lelun tarkoitus kestää vähemmän aikaa kuin se 80-numeron pahvikortti?
Onko se edes tehty EU:ssa? Jos kerran EU-direktiivejä on tarkoitus noudattaa? Nykyään EU haluaa, että kodinkoneet kestäisivät 20 vuotta.
Se lelulaite ei kestä käytössä edes kahta.
Nordea ei saa pelleillä asialla, siitä pidämme huolen.
Kyllä se laite on meillä firmakäytössä kestänyt jo viisi vuotta. Kerran on vaihdettu paristo.
Ja jos laite menee rikki tai siitä loppuu paristo, saa Nordeasta uuden maksutta tilalle. Ainakin siis yksityisen kuluttajan tilanteessa.
Se paperi oli niin paljon nopeampi kuin laite! Liikaa näpyttelyä. Sovellusta en halua, koska en halua hoitaa pankkiasioita hitaalla ja turvattomalla puhelimella.
Yksi konkreettinen turvallisuustekijä on siinä, että tunnusten kalastelu muuttuu mahdottomaksi. Kukaan ei voi enää puhelimessa antaa huijarille koko tunnuslukutaulukkoaan ja vahvistuskoodeja, kun laite antaa vain yhden tunnusluvun kerrallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos puhelin katoaa, tunnuslukusovelluksella hyötymään päästäkseen henkilön pitäisi tietää puhelimesi näytön suojakoodi, käyttäjätunnuksesi ja itse valitsemasi pin-koodi. Siinä vaiheessa olisit itse todennäköisesti huomannut puhelimen katoamisen, soittanut asiakaspalveluun ja pyytänyt heitä poistamaan ko. tunnistautumistavan.
Lompakko katoaa. Rahat on mennyttä, kortit on mennyttä ja lähimaksu on nykyään automaattisesti melkein kaikissa korteissa niin pin-koodiakaan ei tarvitse alle 25e maksuihin tietää. Pahvinen tunnuslukukortti katoaa niin hyvällä tuurilla siihen on käyttäjätunnuskin kirjoitettu (kuten mummollani aiemmin). Tai vaihtoehtoisesti joku voi ottaa siitä läpyskästä kuvan, kun itse et ole näkemässä.
Suurimmalla osalla tuskin on mitään ongelmia, mutta kyllähän todennäköisyydet turvallisuuden suhteen ovat melko selkeät. Kaikki pankit on EU-säännösten myötä samassa veneessä. Nordea on vaan muutoksissa yleensä etunojassa ja ottaa tietysti samalla myös sen kaiken shaiban muiden viiveellä tulevien pankkien puolesta.
Ja muutos on aina osalle vaikeaa. Se on inhimillistä. Mutta niin paljon on menty kehityksessä eteenpäin varsin lyhyessä ajassa. Muutos on yhtä vaikea nyt vs. jos se sama muutos tulee vasta 10 vuoden päästä. Vähän sama kuin pitkittäisi kokeeseen lukua. Ikävä aloittaa, mutta asiat helpottuu vs. edellisenä yönä paniikissa kokeeseen pänttäys. Mitään sillä viivyttelyllä ei voita, kun homma on kuitenkin edessä. Nyt on esim. tuon sovelluksen kanssa vielä aikaa opetella.
No ei kai kukaan täysjärkinen paperilistoja lompakossaan pidä! Minulla ainakin se on tallessa kirjoituspöydän laatikossa, ja käyttäjätunnusta ei ole kirjoitettu yhtikäs mihinkään, sillä se on vain ja ainoastaan minun päässäni.
Aika huithapelimaisesti uskallatte tärkeitä asioita säilyttää. En minä vain uskaltaisi, sen verran tervettä järkeä minulla on...
Helpommin ne pahvilistat hukkuu ja joutuu vääriin käsiin kuin tuo sovellus. On muuten tosi kätevä kun reissussa voi näppärästi siirtää rahaa tilien/korttien/pankkien välillä eikä mukana tarvitse kanniskella erillisiä listoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisin vaikka lyödä vetoa, että direktiivi ei ole tule voimaan vuonna 2019. Tietäen Keski- ja Etelä-Euroopan yleisen digitalisaation pankkisektorista puhumattakaan lienee selvää, että todennäköisempi vuosiluku on 2029. Suomalaisia kuluttajia ajetaan taas olemassa olevista ja hyvin toimivista järjestelmistä pyssyn suuhun niin kuin tehtiin 95E10 -bensan kanssa.
Kyseessä ei noiden vahvan tunnistautumisen sääntöjen kohdalla ole direktiivistä vaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta. Tämä on oleellinen ero.
Direktiivit vaativat sen että kukin maa itse päättää päättää laeista, joilla direktiivin asettamat tavoitteet toteutetaan.
Asetukset ovat sitovia säädöksiä, joita on automaattisesti sovellettava kaikilta osiltaan kaikkialla EU:ssa.
Eli jos se asetus tulee voimaan vuonna 2019 niin se tosiaan tulee voimaan vuonna 2019. Muuten, Keski-Euroopassa on ollut noita tunnuslukulaitteita jo ainakin viisi vuotta. Täysin turhaa haaveillakaan että saisi tunnuslukukortin.
Vierailija kirjoitti:
Helpommin ne pahvilistat hukkuu ja joutuu vääriin käsiin kuin tuo sovellus. On muuten tosi kätevä kun reissussa voi näppärästi siirtää rahaa tilien/korttien/pankkien välillä eikä mukana tarvitse kanniskella erillisiä listoja.
Tai ostaa leffaliput, ladata bussikortille rahaa, kirjautua viranomaispalveluihin, tarkistaa omakannasta oliko mulla reseptillä vielä jotain lääkettä... Sovellus on kyllä helppokäyttöinen ja kätevä, en ole vanhaa kirjautumistapaa kaivannut hetkeäkään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksi konkreettinen turvallisuustekijä on siinä, että tunnusten kalastelu muuttuu mahdottomaksi. Kukaan ei voi enää puhelimessa antaa huijarille koko tunnuslukutaulukkoaan ja vahvistuskoodeja, kun laite antaa vain yhden tunnusluvun kerrallaan.
Niin, miksi vaivautua henkilökontaktiin, kun sen sovelluksen voi hakkeroida puhelimesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos puhelin katoaa, tunnuslukusovelluksella hyötymään päästäkseen henkilön pitäisi tietää puhelimesi näytön suojakoodi, käyttäjätunnuksesi ja itse valitsemasi pin-koodi. Siinä vaiheessa olisit itse todennäköisesti huomannut puhelimen katoamisen, soittanut asiakaspalveluun ja pyytänyt heitä poistamaan ko. tunnistautumistavan.
Lompakko katoaa. Rahat on mennyttä, kortit on mennyttä ja lähimaksu on nykyään automaattisesti melkein kaikissa korteissa niin pin-koodiakaan ei tarvitse alle 25e maksuihin tietää. Pahvinen tunnuslukukortti katoaa niin hyvällä tuurilla siihen on käyttäjätunnuskin kirjoitettu (kuten mummollani aiemmin). Tai vaihtoehtoisesti joku voi ottaa siitä läpyskästä kuvan, kun itse et ole näkemässä.
Suurimmalla osalla tuskin on mitään ongelmia, mutta kyllähän todennäköisyydet turvallisuuden suhteen ovat melko selkeät. Kaikki pankit on EU-säännösten myötä samassa veneessä. Nordea on vaan muutoksissa yleensä etunojassa ja ottaa tietysti samalla myös sen kaiken shaiban muiden viiveellä tulevien pankkien puolesta.
Ja muutos on aina osalle vaikeaa. Se on inhimillistä. Mutta niin paljon on menty kehityksessä eteenpäin varsin lyhyessä ajassa. Muutos on yhtä vaikea nyt vs. jos se sama muutos tulee vasta 10 vuoden päästä. Vähän sama kuin pitkittäisi kokeeseen lukua. Ikävä aloittaa, mutta asiat helpottuu vs. edellisenä yönä paniikissa kokeeseen pänttäys. Mitään sillä viivyttelyllä ei voita, kun homma on kuitenkin edessä. Nyt on esim. tuon sovelluksen kanssa vielä aikaa opetella.
No ei kai kukaan täysjärkinen paperilistoja lompakossaan pidä! Minulla ainakin se on tallessa kirjoituspöydän laatikossa, ja käyttäjätunnusta ei ole kirjoitettu yhtikäs mihinkään, sillä se on vain ja ainoastaan minun päässäni.
Aika huithapelimaisesti uskallatte tärkeitä asioita säilyttää. En minä vain uskaltaisi, sen verran tervettä järkeä minulla on...
Eli miten sen listan paperilistan kadottaminen johtaa rahojen mentykseen?
Oli sitten viivannut yli numeroita tai ei.
Luuletko että joku keksii päästään oikean 8-numeroisen käyttäjätunnuksen?
Se tyyppi on kyllä voittanut sitten monta kertaa lotossakin päävoiton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helpommin ne pahvilistat hukkuu ja joutuu vääriin käsiin kuin tuo sovellus. On muuten tosi kätevä kun reissussa voi näppärästi siirtää rahaa tilien/korttien/pankkien välillä eikä mukana tarvitse kanniskella erillisiä listoja.
Tai ostaa leffaliput, ladata bussikortille rahaa, kirjautua viranomaispalveluihin, tarkistaa omakannasta oliko mulla reseptillä vielä jotain lääkettä... Sovellus on kyllä helppokäyttöinen ja kätevä, en ole vanhaa kirjautumistapaa kaivannut hetkeäkään!
Leffaliput ja bussikortit voi hoitaa myös käteisellä tai pankkikortilla. Voimassaolevat reseptit saa tietää, kun menee apteekkiin. Sinne pitää joka tapauksessa mennä, jos niitä lääkkeitä hakee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi konkreettinen turvallisuustekijä on siinä, että tunnusten kalastelu muuttuu mahdottomaksi. Kukaan ei voi enää puhelimessa antaa huijarille koko tunnuslukutaulukkoaan ja vahvistuskoodeja, kun laite antaa vain yhden tunnusluvun kerrallaan.
Niin, miksi vaivautua henkilökontaktiin, kun sen sovelluksen voi hakkeroida puhelimesta?
Miten? Tiettävästi näin ei ole koskaan tapahtunut, mutta aika moni mummu ja pappa on puhelimessa omat tunnuksensa antanut huijarille.
Sovelluksen väärinkäyttäminen vaatii paljon enemmän ammattitaitoa, kuka tahansa voi soittaa ja esiintyä poliisina/pankin hlökuntana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tuo EU-direktiivi on? Eivät eteläisen Euroopan maat ainakaan suostuisi tuollaiseen direktiiviin. Saksassakin maksetaan vielä käteisellä ja soitetaan monin paikoin puhelinkioskista. Voisiko joku laittaa lähteen tämän direktiivin olemassaolosta?
Toinen maksupalveludirektiivi PSD2 http://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/QA-Toinen-maksupalveludire… ja varsinkin siihen oleellisesti littyvät vahvaa tunnistautumista koskevat säännöt, jotka ovat parhaillaan EU-parlamentin käsittelyssä. Vaatimusten odotetaan astuvan voimaan syksyllä 2019 joten suomalaiset pankit ovat fiksusti ajoissa liikkeellä.
Tästä on oikein hyvää tietoa myös esim. Nordean sivuilla https://ajassa.nordea.fi/arki-asuminen/ajassa/tunnuslukulaite-on-taalla…
"Uusiin tunnistautumistapoihin siirtymisen taustalla on useampi koko Eurooppaa koskeva lakimuutos, jotka muun muassa yhtenäistävät vahvaa sähköistä tunnistautumista. Muutosten myötä kaikkien Suomen pankkien on siirtymäajan puitteissa luovuttava tunnuslukukorttien käytöstä. Lakimuutoksen mukaan uusien tunnistautumisvälineiden tulee esimerkiksi olla sellaisia, ettei niitä voida kopioida."
Eli te Nordean asiakkaat jotka ette missään nimessä halua luopua tunnuslukukortista, vaihtaa ihmeessä pankkia. Saatte ehkä pitää sen kortin jopa vuoden, kaksi pitempää ennen kuin Suomesta ei enää löydy yhtään pankkia josta sellaisen saisi. Kai tuostakin ajasta voi joku olla onnellinen.
Ei tässä olla 100% vastustettu tunnuslukulaitetta.
Mutta sellaista laitetta, mikä nykymudossaan on tarjolla kyllä.
Ellei se laite ole laadukkaampi, kuin rihkamakaupan 2€ kiinalainen taskulaskin, saa jäädä sitten maksimiajaksi pois käytöstä.
Onko sen lelun tarkoitus kestää vähemmän aikaa kuin se 80-numeron pahvikortti?
Onko se edes tehty EU:ssa? Jos kerran EU-direktiivejä on tarkoitus noudattaa? Nykyään EU haluaa, että kodinkoneet kestäisivät 20 vuotta.
Se lelulaite ei kestä käytössä edes kahta.
Nordea ei saa pelleillä asialla, siitä pidämme huolen.
Kyllä se laite on meillä firmakäytössä kestänyt jo viisi vuotta. Kerran on vaihdettu paristo.
Missä kohtaa henkilöasikkaan ja firman käytös muutenkaan on samaa?
Tässä huomaa, että asiaa suunnitelemassa, ja täällä suurelta osin kommentoimassa, ovat olleet alle 60-vuotiaat ihmiset, joille älypuhelimen käyttö on arkipävää ja muutkin tekniset vimpaimet tuttuakin tutumpia. Itseäni ei häiritsisi pätkääkään siirtyä tunnuslukusovellukseen, jos sitä ei pakotettaisi väkisin kaikille. Mutta nyt sitä yritetään pakottaa myös vanhuksille, joille jo pelkästään älypuhelimen käyttö voi olla ylivoimaisen haastavaa oppia, puhumattakaan siitä, että sitten pitäisi opetella sen sovelluksen käyttö. Tai vaihtoehtoisesti huonoilla silmillä yrittää kahdessa sekunnissa minimaaliselta ja huonosti valaistulta näytöltä ehtiä tihrustaa suurennuslasin kanssa tunnuslukulaitteesta numero ja saada se syötettyä tietokoneelle. Sillä tuo nyt jaossa oleva laite on täysi susi, jota ei pysty edes keski-ikäinen helposti käyttämään.
Tiedän, että lähemmäs 80-vuotiaalle, hieman jo dementoituneelle isälleni tämä tulee olemaan mahdotonta, koska hänelle jo tavallisen kännykän käyttö alkaa olla haastavaa. Pari vuotta nuorempi äitini taas ei ole koskaan joutunut teknisiä laitteita käyttämään, joten pahaa pelkään, ettei häneltäkään nuo vimpaimet äkkiä luonnistu, vaikka tavallisen kännykän peruskäyttö sujuu. Joten mikä ratkaisuksi? Hankitaan kaksi muuten tarpeetonta älypuhelinta vain verkkopankkia varten? Ja sitten minä (toki pankille tätä kertomatta) käyn joka kerta auttamassa sisäänkirjautumisessa, kun vanhempieni pitää maksaa laskuja? Jep, kiva, kiitos Nordea!
Vierailija kirjoitti:
Se paperi oli niin paljon nopeampi kuin laite! Liikaa näpyttelyä. Sovellusta en halua, koska en halua hoitaa pankkiasioita hitaalla ja turvattomalla puhelimella.
Just näin.
"Kehitystä" joka ei ole kehitystä, tulee vastustaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helpommin ne pahvilistat hukkuu ja joutuu vääriin käsiin kuin tuo sovellus. On muuten tosi kätevä kun reissussa voi näppärästi siirtää rahaa tilien/korttien/pankkien välillä eikä mukana tarvitse kanniskella erillisiä listoja.
Tai ostaa leffaliput, ladata bussikortille rahaa, kirjautua viranomaispalveluihin, tarkistaa omakannasta oliko mulla reseptillä vielä jotain lääkettä... Sovellus on kyllä helppokäyttöinen ja kätevä, en ole vanhaa kirjautumistapaa kaivannut hetkeäkään!
Leffaliput ja bussikortit voi hoitaa myös käteisellä tai pankkikortilla. Voimassaolevat reseptit saa tietää, kun menee apteekkiin. Sinne pitää joka tapauksessa mennä, jos niitä lääkkeitä hakee.
Ai, sä oletkin joku vanha ihminen. Sitten onkin turhaa puhua tällaisista elämää helpottavista toiminnoista.
Mieluummin mä tarkistan sen reseptin kotona ENNEN kuin lähden apteekkiin, jos en lääkkeitä saakaan.
Vierailija kirjoitti:
Tässä huomaa, että asiaa suunnitelemassa, ja täällä suurelta osin kommentoimassa, ovat olleet alle 60-vuotiaat ihmiset, joille älypuhelimen käyttö on arkipävää ja muutkin tekniset vimpaimet tuttuakin tutumpia. Itseäni ei häiritsisi pätkääkään siirtyä tunnuslukusovellukseen, jos sitä ei pakotettaisi väkisin kaikille. Mutta nyt sitä yritetään pakottaa myös vanhuksille, joille jo pelkästään älypuhelimen käyttö voi olla ylivoimaisen haastavaa oppia, puhumattakaan siitä, että sitten pitäisi opetella sen sovelluksen käyttö. Tai vaihtoehtoisesti huonoilla silmillä yrittää kahdessa sekunnissa minimaaliselta ja huonosti valaistulta näytöltä ehtiä tihrustaa suurennuslasin kanssa tunnuslukulaitteesta numero ja saada se syötettyä tietokoneelle. Sillä tuo nyt jaossa oleva laite on täysi susi, jota ei pysty edes keski-ikäinen helposti käyttämään.
Tiedän, että lähemmäs 80-vuotiaalle, hieman jo dementoituneelle isälleni tämä tulee olemaan mahdotonta, koska hänelle jo tavallisen kännykän käyttö alkaa olla haastavaa. Pari vuotta nuorempi äitini taas ei ole koskaan joutunut teknisiä laitteita käyttämään, joten pahaa pelkään, ettei häneltäkään nuo vimpaimet äkkiä luonnistu, vaikka tavallisen kännykän peruskäyttö sujuu. Joten mikä ratkaisuksi? Hankitaan kaksi muuten tarpeetonta älypuhelinta vain verkkopankkia varten? Ja sitten minä (toki pankille tätä kertomatta) käyn joka kerta auttamassa sisäänkirjautumisessa, kun vanhempieni pitää maksaa laskuja? Jep, kiva, kiitos Nordea!
Onko nämä sun vanhat vanhemmat siis kuitenkin käyttäneet verkkopankkia? Jos eivät, tämä muutos ei vaikuta heihin millään tavalla. Jos ovat, niin sitten voivat ottaa tunnuslukulaitteet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tuo EU-direktiivi on? Eivät eteläisen Euroopan maat ainakaan suostuisi tuollaiseen direktiiviin. Saksassakin maksetaan vielä käteisellä ja soitetaan monin paikoin puhelinkioskista. Voisiko joku laittaa lähteen tämän direktiivin olemassaolosta?
Toinen maksupalveludirektiivi PSD2 http://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/QA-Toinen-maksupalveludire… ja varsinkin siihen oleellisesti littyvät vahvaa tunnistautumista koskevat säännöt, jotka ovat parhaillaan EU-parlamentin käsittelyssä. Vaatimusten odotetaan astuvan voimaan syksyllä 2019 joten suomalaiset pankit ovat fiksusti ajoissa liikkeellä.
Tästä on oikein hyvää tietoa myös esim. Nordean sivuilla https://ajassa.nordea.fi/arki-asuminen/ajassa/tunnuslukulaite-on-taalla…
"Uusiin tunnistautumistapoihin siirtymisen taustalla on useampi koko Eurooppaa koskeva lakimuutos, jotka muun muassa yhtenäistävät vahvaa sähköistä tunnistautumista. Muutosten myötä kaikkien Suomen pankkien on siirtymäajan puitteissa luovuttava tunnuslukukorttien käytöstä. Lakimuutoksen mukaan uusien tunnistautumisvälineiden tulee esimerkiksi olla sellaisia, ettei niitä voida kopioida."
Eli te Nordean asiakkaat jotka ette missään nimessä halua luopua tunnuslukukortista, vaihtaa ihmeessä pankkia. Saatte ehkä pitää sen kortin jopa vuoden, kaksi pitempää ennen kuin Suomesta ei enää löydy yhtään pankkia josta sellaisen saisi. Kai tuostakin ajasta voi joku olla onnellinen.
Ei tässä olla 100% vastustettu tunnuslukulaitetta.
Mutta sellaista laitetta, mikä nykymudossaan on tarjolla kyllä.
Ellei se laite ole laadukkaampi, kuin rihkamakaupan 2€ kiinalainen taskulaskin, saa jäädä sitten maksimiajaksi pois käytöstä.
Onko sen lelun tarkoitus kestää vähemmän aikaa kuin se 80-numeron pahvikortti?
Onko se edes tehty EU:ssa? Jos kerran EU-direktiivejä on tarkoitus noudattaa? Nykyään EU haluaa, että kodinkoneet kestäisivät 20 vuotta.
Se lelulaite ei kestä käytössä edes kahta.
Nordea ei saa pelleillä asialla, siitä pidämme huolen.
Kyllä se laite on meillä firmakäytössä kestänyt jo viisi vuotta. Kerran on vaihdettu paristo.
Missä kohtaa henkilöasikkaan ja firman käytös muutenkaan on samaa?
Niin, ei varmaan olekaan. Firman nettipankissa kun tulee käytyä varmaan viisi-kuusi kertaa useammin kuin omassa.
Alue: Aihe vapaa
En kaipaa paperisia listoja, mutta toisaalta haluan myös, että tunnistautumiseen käytetty järjestelmä on laite- ja alustariippumaton kuten esimerkiksi mobiilivarmenne. En halua pankkien omia väsäilyjä joilta voi tippua tuki pois joltakin tietyltä alustalta vaikka "yhdessä yössä".
Voisin vaikka lyödä vetoa, että direktiivi ei ole tule voimaan vuonna 2019. Tietäen Keski- ja Etelä-Euroopan yleisen digitalisaation pankkisektorista puhumattakaan lienee selvää, että todennäköisempi vuosiluku on 2029. Suomalaisia kuluttajia ajetaan taas olemassa olevista ja hyvin toimivista järjestelmistä pyssyn suuhun niin kuin tehtiin 95E10 -bensan kanssa.