Kaupassa parivuotiaan kiukku palkittiin berliininmunkilla, kuka noin tekee?
Mitä oppii parivuotias kakara kun ensin karjuu kaupassa ja tekee kaikki temput mitä voi ja sitten sille annetaan palkinnoksi berliininmunkki ja silitetään päätä, että "niin, sulla oli vaan nälkä, siksi kiukuttelit". Voi luoja! Ja oli muuten lapsessa jo viitteitä ulkomuodossa, että on ennenkin palkittu rasvasokeripskapullilla. Sit ihmetellään parin vuoden päästä kun lapsista ei saa otetta eikä ne usko mitään.
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko nykyään joku uusi normaali syöttää lapsille berliininmunkkeja ja vielä noin pienille?
Onko nykyään joku uusi normaali tapa, että näiden lasten vanhemmat eli aikuiset akat palkitsee itseään harva se päivä munkeilla, viikonlopun tullessa kauhovat irtokarkkilaareista kaikki mitä pussiin mahtuu ja lisäksi sipsit ja siiderit siihen päälle?
En minä tiedä. Kysyin vain lasten munkkien syönnistä.
Vierailija kirjoitti:
Välillä osa asiakkaista huomauttaa tylysti, että ostokset maksetaan ennen kuin ne syödään. Lapsen raivoaminen on vanhempien ongelma, ei muiden asiakkaiden. Hekin maksavat asioinnistaan ja rauhastaan. On tilanteita, että lapsen kanssa nyt vaan on poistuttava paikalta.
Se kuolattu viivakoodi onkin hauskaa yrittää lukea kassalla.
Prismaan meno on elämysmatkailua. Kersoille pomppumaata, rallikärryä, kierrosevästä ja huonosta käyttäytymisestä palkitaan käynnillä Hesessä kun tuli paha mieli kun ei saanut legoja kun äidillä ei ollut rahaa kun oli ostanut uudet prisma freddyt ja pinkit uggit.
Oikein laittaudutaan kun kohta lähetään Prismaan; föönataan pipo päähän, ne freddyt ja uggit päälle, kuvia instaan hästäg huoh kohta kauppaan omg, pennut kiihotetaan ylivirittyneiksi että kohta pääsette prismaan leikkimään. Siis ruokakauppaan leikkimään??
Huvipuisto WT-Prisma-.
Vierailija kirjoitti:
Sitten on näitä "mitä haluaisit syödä tänään" vanhempia. Joltakin kaksivuotiaalta. Me syödään tänään tätä. Ota tai jätä.
Me kysymme joskus tätä lapselta. Ei nyt 2-vuotiaalta, mutta ehkä 5-vuotiaalta. Toivoo aina samoja lempiruokiaan: tomaattikeittoa, pinaattilettuja ja spagettia, ja tuota kysytään silloin kun tuntuu että taas voisi jotain noista syödä. Joskus on myös lähdetty kauppaan ilman sen kummempaa suunnitelmaa, ja silloin"mitäs tänään syötäisiin" on ennemminkin ääneen ajattelua kuin suoranaista kysymistä. Lapsi saattaa osallistua toivomalla vaikka wokkiin paprikaa, mutta en nyt tätä kovin kamalaa pidä.
Toki eri asia jos lapsi vaatii aina nakkeja ja nugetteja tai tätä tehdään alvariinsa tjsp.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten on näitä "mitä haluaisit syödä tänään" vanhempia. Joltakin kaksivuotiaalta. Me syödään tänään tätä. Ota tai jätä.
Me kysymme joskus tätä lapselta. Ei nyt 2-vuotiaalta, mutta ehkä 5-vuotiaalta. Toivoo aina samoja lempiruokiaan: tomaattikeittoa, pinaattilettuja ja spagettia, ja tuota kysytään silloin kun tuntuu että taas voisi jotain noista syödä. Joskus on myös lähdetty kauppaan ilman sen kummempaa suunnitelmaa, ja silloin"mitäs tänään syötäisiin" on ennemminkin ääneen ajattelua kuin suoranaista kysymistä. Lapsi saattaa osallistua toivomalla vaikka wokkiin paprikaa, mutta en nyt tätä kovin kamalaa pidä.
Toki eri asia jos lapsi vaatii aina nakkeja ja nugetteja tai tätä tehdään alvariinsa tjsp.
Meillä sama ja nyt kun lapset on teinejä, voidaan kysyä että mitä haluaisitte tehdä. Hyvin nuo kaksi pääsee sopuun ja meillä onkin aika usein makaronilaatikkoa :)
Huonosta käytöksestä ei olla palkittu eli me ollaan kai niitä hirviövanhempia, jotka antaa lapsen huutaa ja lopulta kannetaan ulos rauhoittumaan.
Henk.koht. en ymmärrä miksi lasten pitää antaa juosta ja riehua kaupassa. Ei se mikään teemapuisto ole.
Onko se sen 2-vuotiaan syy jos vanhemmat ei ole huolehtineet syömisistä? Aika raakoja vanhempia olette jos teidän mukaan oikea tapa on rangaista lasta esim. kiikuttamalla autoon huutamaan nälkäänsä sen sijaan että ostaisi sille jotain syötävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos 2-vuotias kiukkuilee verensokerin laskun vuoksi niin ei siinä olekaan oikea hetki ruveta kasvattamaan vaan hoidetaan ensin se nälkä pois.
Ei. Se poistetaan tilanteesta autoon tai ulos.
Sadistivanhempia? Mitä se autoon tai ulos paiskaaminen auttaa siihen kaksivuotiaan pahaan oloon? Onkin tosi hieno kasvatuskeino... lapsella nälkä ja rankaiset lasta siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos 2-vuotias kiukkuilee verensokerin laskun vuoksi niin ei siinä olekaan oikea hetki ruveta kasvattamaan vaan hoidetaan ensin se nälkä pois.
Ei. Se poistetaan tilanteesta autoon tai ulos.
Sadistivanhempia? Mitä se autoon tai ulos paiskaaminen auttaa siihen kaksivuotiaan pahaan oloon? Onkin tosi hieno kasvatuskeino... lapsella nälkä ja rankaiset lasta siitä.
On vanhempia, ja vanhempia, toiset yrittävät ymmärtää mistä lapsen kiukku johtuu, onko se pelkkää uhmaa vai taustalla jotain muuta, toiset taas rangaisevat lasta pienestäkin vinkaisusta. Mun kaveri sai lapsena piiskaa kun itki korvakipuaan...
pysty ennakoida... ap voisi opetella suomea.
Vierailija kirjoitti:
Onko se sen 2-vuotiaan syy jos vanhemmat ei ole huolehtineet syömisistä? Aika raakoja vanhempia olette jos teidän mukaan oikea tapa on rangaista lasta esim. kiikuttamalla autoon huutamaan nälkäänsä sen sijaan että ostaisi sille jotain syötävää.
Se syötävä ei tuossa tapauksessa ole munkki tai karkkia. Voi ennakoida ja pitää mukana jotain terveellisempää ruokaa, 2-v taitaa kuitenkin istua rattaissa vielä eli mukana luulisi kulkevan evästäkin. Jos ei, varmaan mistä tahansa kaupasta löytyy jotain kunnollista. Jotkut lapset rääkyy myös ihan vaan janoaan niinkuin minä pienenä, huuto loppui kun sain vettä. Mutta herkut ei ole oikea vaihtoehto paitsi tietysti laiskoille ja tyhmille vanhemmille.
Vastaus kysymykseesi - tämän ihmettelysi aiheen vanhemmat tekivät näin. Tai vanhempi. On sullakin ongelmat.
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi karjuu nälkäänsä, niin sille isketään käteen vaikka banaani, ei munkkia tai karkkia. Luulisi tämän olevan ihan perusjuttu joka perheessä, mutta ilmeisesti ei.
No ei ole, aika moni peukutti sen puolesta että lapsi vaan heivataan autoon tai ulos. Mitään ei saa antaa, kärsiköön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se sen 2-vuotiaan syy jos vanhemmat ei ole huolehtineet syömisistä? Aika raakoja vanhempia olette jos teidän mukaan oikea tapa on rangaista lasta esim. kiikuttamalla autoon huutamaan nälkäänsä sen sijaan että ostaisi sille jotain syötävää.
Se syötävä ei tuossa tapauksessa ole munkki tai karkkia. Voi ennakoida ja pitää mukana jotain terveellisempää ruokaa, 2-v taitaa kuitenkin istua rattaissa vielä eli mukana luulisi kulkevan evästäkin. Jos ei, varmaan mistä tahansa kaupasta löytyy jotain kunnollista. Jotkut lapset rääkyy myös ihan vaan janoaan niinkuin minä pienenä, huuto loppui kun sain vettä. Mutta herkut ei ole oikea vaihtoehto paitsi tietysti laiskoille ja tyhmille vanhemmille.
No ei kai se munkki nyt olekaan se pääpointti? Moni on ketjussa sitä mieltä että lasta pitää "kasvattaa" tuossa tilanteessa esim. kantamalla autoon, eikä anneta käteen yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma 3v poika rääkyi kaupassa kuumeetonta korvatulehdustaan ja ostin vanukkaan sekä munkin, en palkonnoksi vaan siksi että kipeänä saa syödä herkkuja.
Hui, kun keho on sairas, sitä pitäisi tukea ultraterveellisesti, eikä tuollaisella kuormittavalla moskalla :/
Meinasin antaa yläpeukun, mutta sana "ultraterveellinen" esti. :D
Mun lapsi piti tuossa iässä enemmän banaanista kuin mistään munkeista tai muusta sokerisesta, eli jos olisi antanut banaanin niin olisiko sekin nyt sitten ollut palkinto huonosta käytöksestä?
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei kyllä lapset kiukuttele kaupassa kun nauttivat kumpikin niin kovasti tuosta kokemuksesta. Mutta me asutaan kyllä maalla ja silloin kun mennään kerran viikossa kaupoille niin siinä menee helposti niin monta tuntia että vauva ainakin täytyy matkalla ruokkia, usein myös 2 vuotias. Joten aika usein päädytään CM:n kahvilaan syömään ne pullat tai munkit. Vauva tietenkin saa jotain omaa ruokaa. Ja meidän lapset on kyllä molemmat kunnon laiheliineja vaikka kaksi vuotiaskin saa välillä oman berliininmunkin. Tuollaiset koko perhe kahvilassa kokemukset vaan on jotain mitä mä haluan tarjota lapsilleni. Ne jää ikuisesti mieleen. Tai no ei ehkä jää kaksi vuotiaalla vielä, mutta tarpeeksi pitkään kuitenkin. Mies muistelee vieläkin sitä kun kävi lapsena mummon kanssa kahvilassa. Itsekin muistan varhaislapsuuteni ravintolakokemuksia ja mitä tunnelmia niihin on liittynyt.
Kuulostaa kivalta kokemukselta. Mutta miksi ihmeessä kaksivuotiaan on syötävä berliininmunkki? Ihan varmasti riisipiirakka munavoilla tai kaakao tai joku muu ei-sokeripommi antaisi yhtä ihanan kahvilaelämyksen. Kyse ei ole lapsen nykyisestä painonhallinnasta, vaan siitä että makean makuun nimenomaan opitaan. Kyse on loppuelämän makutottumuksista ja tavoista. Anna lapsellesi parempi perintö. Ja mulle tulee ihan aikuisenakin paha olo jos vetäisen kokonaisen kuorrutetun munkin.
Alkaa palaa päreet tähän nykyajan asenteeseen että kaikki pitää aina tehdä täydellisesti. Ketä edes kiinnostaa pohtia muiden ihmisten tekemisiä tuolla tavoin. Kun ei tiedä taustatilannetta, on ihan turha tuomita. Minäkin olen pari kertaa lapsena saanut kaupassa jonkun herkun, kun karjuin nälkääni. Ehkäpä se banaani olisi ollut järkevämpi, kyllä, mutta ihan normaali aikuinen minusta silti tuli.
Vierailija kirjoitti:
Oma 3v poika rääkyi kaupassa kuumeetonta korvatulehdustaan ja ostin vanukkaan sekä munkin, en palkonnoksi vaan siksi että kipeänä saa syödä herkkuja.
En ole koskaan ymmärtänyt tuota "kipeänä saa syödä herkkuja". Flunssaisena makuaisti ei yleensä toimi kunnolla, herkut eivät maistu silloin yhtä hyviltä kuin terveenä. En tiedä, vaikuttaako kuumeeton korvatulehdus makuaistiin, mutta tiedän monien pitävän ohjenuoranaan "kipeänä saa syödä herkkuja" flunssankin hoidossa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä oppii parivuotias kakara kun ensin karjuu kaupassa ja tekee kaikki temput mitä voi ja sitten sille annetaan palkinnoksi berliininmunkki ja silitetään päätä, että "niin, sulla oli vaan nälkä, siksi kiukuttelit". Voi luoja! Ja oli muuten lapsessa jo viitteitä ulkomuodossa, että on ennenkin palkittu rasvasokeripskapullilla. Sit ihmetellään parin vuoden päästä kun lapsista ei saa otetta eikä ne usko mitään.
Koska kaikki toimintatavat lapsen kanssa kaupassa on väärin. Jos lapsen annetaan huutaa kirjoitat tänne miksi lapsen annetaan huutaa kaupassa. Jos lasta komennetaan vähänkään tiukemmin tai se jätetään autoon odottamaan kyselet täällä pitäisikö tehdä lasu.
Kaiken muun ymmärrän paitsi munkin. Etkö ap tiennyt, että nälkäkiukku on todellakin olemassa, sulla ei taida olla lapsia? Ei lasta "palkita" ruualla, vaan helpotetaan oloa. Meillä jos nälkäkiukku yllättää, se loppuu kuin seinään kun lapsi saa pienen välipalan. Ei munkkia, vaan hedelmä, leipää, pähkinöitä yms.. Mulla on oikeastaan sama homma, välillä alkaa ärsyttämään kaikki jos verensokeri on alhaalla. Joten sinänsä ymmärrän lapsia tässä asiassa tosi hyvin! :)