Onko teille opetettu, että pitää olla täydellinen?

Ei ole. Mulle on opetettu, että täydellisiä ihmisiä ei ole olemassakaan. Jokaisessa meissä on jotain vikaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti ihminen ei yleensä saa mistään uusia vanhempia, jos ne ekat oli huonot, ei kai sitä voi kuin surra. Ja olen siitä kyllä samaa mieltä kuin suurin osa kirjoittajista, se, ettei ihmisestä pidetä tässä ja nyt johtuu kyllä ikävästä käytöksestä. Kyllä ihminen voi aikuisenakin muuttua, mutta se tietysti edellyttää, että hirveän paljon rakennuspalikoita pitää heittää ulos, paljoa ei sitten jää jäljelle.y

Mutta olen sen verran usein kuitenkin nähnyt, että ap:kin on saanut kammettua itsensä negatiivisesta jumista ulos, että uskon että sen voi oppia tavaksi. Sitten joku voi onnistua pitämäänkin ihan hyvin. Ei ehkä ne samat, jotka ovat mielensä pahoittaneet jo, mutta ainakin seuraavat.

Minulla ei ole mitään huonoja maneereja, joita pitäisi kammeta ulos. Enää. Sen työn tein jo kaksikymppisenä. Mutta enpä ollut tajunnut, että oletettavasti äidilleni tiedostamattomasti "mukava ihminen" tarkoitti muiden paskat sietävää. Sorry ma'm, I ain't like that. Mä en siedä mitään pskaa itseäni kohtaan, ehkä siksi en tullutkaan äitini kanssa toimeen.

ap

Voi olla, ettei sulla livenä ole ikäviä maneereita, vaan mölyt pysyy mahassa. Se on tietysti huippujuttu, jos niin on. Mutta kyllä sulla täällä netissä, anteeksi nyt, on sellaisia. Kerkeät haukkumaan ihmiset jopa ennen kuin ne ovat sanoneet mitään. Jos joku täällä huomauttaa käytöksestäsi, ei hän arvostele sinua vaan käytöstäsi.

Käytöstäni on aivan turha arvostella, koska se johtuu haavoista, joita äiti minuun synnytti, ei minusta. Aivan kuin itsekään aina käyttäytyisit vailla haavoja.

ap

Kyllä sinun käytöstäsi saa arvostella. Sinun äitisi käytöstä saa arvostella ja sinun käytöstä saa arvostella. Myös minun käytöstä saa arvostella.

Ei se ole vaarallista!

Okei. No minun käytökseni arvosteleminen on kuitenkin täysin hyödytöntä, koska se ei ole tiedon puutetta vaan haavoista kumpuavaa. Enkä minä välitä, jos mulle aiheutetut haavat haavoittavat toisiakin. Olemme aivan yhtä syyttömiä siihen, että se tuntuu pahalta. Ja ettemme osaa puolustautua.

ap

Ei ne haavat sinua vapauta, vaikka se voi epäreilulta tuntuakin. Ei ne haavat ole myöskään sellaisia, etteivätkö ne voisi parantua. Kaikilla on mahdollisuus.

Siis miestä eivät vapauta? Vapauttavathan ne.

ap

Siis niiden hoito vapauttaa minut toimimasta niiden ohjailemalla tavalla.

ap

Ei, vaan opettelet käyttäytymään niin, että ne haavat eivät enää hallitse sinua. Opettelet olemaan välittämästä niistä. Kun et enää välitä, ne alkavat umpeutua ja paranevat

Kun olen parantunut, hymyilen vain tällaisten kommenttien antajille vaikka ajattelenkin, ettet sä tiedä, etkä tajua yhtään mitään, ja itse kannat kaikki haavasi mukanasi, enkä kykene sille tekemään yhtään mitään, turha siis sanoa siihen yhtään mitään.

ap

Toivon, että parannut. Minä olen parantunut niin, että olen ymmärtänyt, ettei minun ole pakko ajatella itsestäni tai toisista niin kuin omat vanhempani ovat ajatelleet.

Minäkin sen tajuan ja mulla on yhä haavani.

ap

Kyllä se siitä sitten paranee, kun opit myös toimimaan ja ajattelemaan inhimillisesti, siis eri tavalla kuin oma äitisi.

En opi, ellei haavoja, jotka sitä epäinhimillisyyttä aiheuttavat, paranneta.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti ihminen ei yleensä saa mistään uusia vanhempia, jos ne ekat oli huonot, ei kai sitä voi kuin surra. Ja olen siitä kyllä samaa mieltä kuin suurin osa kirjoittajista, se, ettei ihmisestä pidetä tässä ja nyt johtuu kyllä ikävästä käytöksestä. Kyllä ihminen voi aikuisenakin muuttua, mutta se tietysti edellyttää, että hirveän paljon rakennuspalikoita pitää heittää ulos, paljoa ei sitten jää jäljelle.y

Mutta olen sen verran usein kuitenkin nähnyt, että ap:kin on saanut kammettua itsensä negatiivisesta jumista ulos, että uskon että sen voi oppia tavaksi. Sitten joku voi onnistua pitämäänkin ihan hyvin. Ei ehkä ne samat, jotka ovat mielensä pahoittaneet jo, mutta ainakin seuraavat.

Minulla ei ole mitään huonoja maneereja, joita pitäisi kammeta ulos. Enää. Sen työn tein jo kaksikymppisenä. Mutta enpä ollut tajunnut, että oletettavasti äidilleni tiedostamattomasti "mukava ihminen" tarkoitti muiden paskat sietävää. Sorry ma'm, I ain't like that. Mä en siedä mitään pskaa itseäni kohtaan, ehkä siksi en tullutkaan äitini kanssa toimeen.

ap

Voi olla, ettei sulla livenä ole ikäviä maneereita, vaan mölyt pysyy mahassa. Se on tietysti huippujuttu, jos niin on. Mutta kyllä sulla täällä netissä, anteeksi nyt, on sellaisia. Kerkeät haukkumaan ihmiset jopa ennen kuin ne ovat sanoneet mitään. Jos joku täällä huomauttaa käytöksestäsi, ei hän arvostele sinua vaan käytöstäsi.

Käytöstäni on aivan turha arvostella, koska se johtuu haavoista, joita äiti minuun synnytti, ei minusta. Aivan kuin itsekään aina käyttäytyisit vailla haavoja.

ap

Kyllä sinun käytöstäsi saa arvostella. Sinun äitisi käytöstä saa arvostella ja sinun käytöstä saa arvostella. Myös minun käytöstä saa arvostella.

Ei se ole vaarallista!

Minun suhtautumiseni muihin ja siis käytökseni ei parane siitä käytöksestä arvostelemalla, vaan ne haavat parantamalla.

ap

Ne haavat paranee niin, että muutat käytöstäsi ja ajattelutapojasi. Siksi käytöksesi arvosteleminen voi auttaa sinua parantamaan haavasi.

Mitä vttua!!? Ehei.

Haavat ovat äitini aiheuttamia tyyliin "sinun on oltava täydellinen, että voit edellyttää KENENKÄÄN välittävän sinusta tuollaisena kuin olet", siis virheineni. Kun se parannetaan, minä muutun, ilman mitään ponnisteluja miellyttää esim. sinua, etä voit välittää minusta, koska olen niin sopuisa ja kiltti sinulle.

ap

Ei, vaan sinä itse parannat ne opettelemalla käyttäytymään inhimillisesti ja ajattelemaan niin. Sinä voit itse vapautua tuosta ajatuksesta. Voit päästää irti äitisi ajatuksista.

Miten tämä ajatus "sinun on oltava täydellinen, että voit edellyttää KENENKÄÄN välittävän sinusta tuollaisena kuin olet" paranee, jos oikeastaan toimin sen mukaan, koittaen siis olla kaikille oikein hyvä ja täydellisen inhimillinen?

ap

Ei sinun tarvitse olla oikein hyvä ja täydellisen inhimillinen, vain inhimillinen.

Se ei auta mua tajuamaan, että muiden kuuluisi välittää minusta.

ap

Silloinhan ajattelet edelleen kuin äitisi. Ehkä voisit päästää siitä ajatuksesta irti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti ihminen ei yleensä saa mistään uusia vanhempia, jos ne ekat oli huonot, ei kai sitä voi kuin surra. Ja olen siitä kyllä samaa mieltä kuin suurin osa kirjoittajista, se, ettei ihmisestä pidetä tässä ja nyt johtuu kyllä ikävästä käytöksestä. Kyllä ihminen voi aikuisenakin muuttua, mutta se tietysti edellyttää, että hirveän paljon rakennuspalikoita pitää heittää ulos, paljoa ei sitten jää jäljelle.y

Mutta olen sen verran usein kuitenkin nähnyt, että ap:kin on saanut kammettua itsensä negatiivisesta jumista ulos, että uskon että sen voi oppia tavaksi. Sitten joku voi onnistua pitämäänkin ihan hyvin. Ei ehkä ne samat, jotka ovat mielensä pahoittaneet jo, mutta ainakin seuraavat.

Minulla ei ole mitään huonoja maneereja, joita pitäisi kammeta ulos. Enää. Sen työn tein jo kaksikymppisenä. Mutta enpä ollut tajunnut, että oletettavasti äidilleni tiedostamattomasti "mukava ihminen" tarkoitti muiden paskat sietävää. Sorry ma'm, I ain't like that. Mä en siedä mitään pskaa itseäni kohtaan, ehkä siksi en tullutkaan äitini kanssa toimeen.

ap

Voi olla, ettei sulla livenä ole ikäviä maneereita, vaan mölyt pysyy mahassa. Se on tietysti huippujuttu, jos niin on. Mutta kyllä sulla täällä netissä, anteeksi nyt, on sellaisia. Kerkeät haukkumaan ihmiset jopa ennen kuin ne ovat sanoneet mitään. Jos joku täällä huomauttaa käytöksestäsi, ei hän arvostele sinua vaan käytöstäsi.

Käytöstäni on aivan turha arvostella, koska se johtuu haavoista, joita äiti minuun synnytti, ei minusta. Aivan kuin itsekään aina käyttäytyisit vailla haavoja.

ap

Kyllä sinun käytöstäsi saa arvostella. Sinun äitisi käytöstä saa arvostella ja sinun käytöstä saa arvostella. Myös minun käytöstä saa arvostella.

Ei se ole vaarallista!

Minun suhtautumiseni muihin ja siis käytökseni ei parane siitä käytöksestä arvostelemalla, vaan ne haavat parantamalla.

ap

Ne haavat paranee niin, että muutat käytöstäsi ja ajattelutapojasi. Siksi käytöksesi arvosteleminen voi auttaa sinua parantamaan haavasi.

Mitä vttua!!? Ehei.

Haavat ovat äitini aiheuttamia tyyliin "sinun on oltava täydellinen, että voit edellyttää KENENKÄÄN välittävän sinusta tuollaisena kuin olet", siis virheineni. Kun se parannetaan, minä muutun, ilman mitään ponnisteluja miellyttää esim. sinua, etä voit välittää minusta, koska olen niin sopuisa ja kiltti sinulle.

ap

Ei, vaan sinä itse parannat ne opettelemalla käyttäytymään inhimillisesti ja ajattelemaan niin. Sinä voit itse vapautua tuosta ajatuksesta. Voit päästää irti äitisi ajatuksista.

Miten tämä ajatus "sinun on oltava täydellinen, että voit edellyttää KENENKÄÄN välittävän sinusta tuollaisena kuin olet" paranee, jos oikeastaan toimin sen mukaan, koittaen siis olla kaikille oikein hyvä ja täydellisen inhimillinen?

ap

Ei sinun tarvitse olla oikein hyvä ja täydellisen inhimillinen, vain inhimillinen.

Se ei auta mua tajuamaan, että muiden kuuluisi välittää minusta.

ap

Silloinhan ajattelet edelleen kuin äitisi. Ehkä voisit päästää siitä ajatuksesta irti?

Ei ole kyse irtipäästämisestä, koska mitään tervettä ei tulisi tilalle.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti ihminen ei yleensä saa mistään uusia vanhempia, jos ne ekat oli huonot, ei kai sitä voi kuin surra. Ja olen siitä kyllä samaa mieltä kuin suurin osa kirjoittajista, se, ettei ihmisestä pidetä tässä ja nyt johtuu kyllä ikävästä käytöksestä. Kyllä ihminen voi aikuisenakin muuttua, mutta se tietysti edellyttää, että hirveän paljon rakennuspalikoita pitää heittää ulos, paljoa ei sitten jää jäljelle.y

Mutta olen sen verran usein kuitenkin nähnyt, että ap:kin on saanut kammettua itsensä negatiivisesta jumista ulos, että uskon että sen voi oppia tavaksi. Sitten joku voi onnistua pitämäänkin ihan hyvin. Ei ehkä ne samat, jotka ovat mielensä pahoittaneet jo, mutta ainakin seuraavat.

Minulla ei ole mitään huonoja maneereja, joita pitäisi kammeta ulos. Enää. Sen työn tein jo kaksikymppisenä. Mutta enpä ollut tajunnut, että oletettavasti äidilleni tiedostamattomasti "mukava ihminen" tarkoitti muiden paskat sietävää. Sorry ma'm, I ain't like that. Mä en siedä mitään pskaa itseäni kohtaan, ehkä siksi en tullutkaan äitini kanssa toimeen.

ap

Voi olla, ettei sulla livenä ole ikäviä maneereita, vaan mölyt pysyy mahassa. Se on tietysti huippujuttu, jos niin on. Mutta kyllä sulla täällä netissä, anteeksi nyt, on sellaisia. Kerkeät haukkumaan ihmiset jopa ennen kuin ne ovat sanoneet mitään. Jos joku täällä huomauttaa käytöksestäsi, ei hän arvostele sinua vaan käytöstäsi.

Käytöstäni on aivan turha arvostella, koska se johtuu haavoista, joita äiti minuun synnytti, ei minusta. Aivan kuin itsekään aina käyttäytyisit vailla haavoja.

ap

Kyllä sinun käytöstäsi saa arvostella. Sinun äitisi käytöstä saa arvostella ja sinun käytöstä saa arvostella. Myös minun käytöstä saa arvostella.

Ei se ole vaarallista!

Okei. No minun käytökseni arvosteleminen on kuitenkin täysin hyödytöntä, koska se ei ole tiedon puutetta vaan haavoista kumpuavaa. Enkä minä välitä, jos mulle aiheutetut haavat haavoittavat toisiakin. Olemme aivan yhtä syyttömiä siihen, että se tuntuu pahalta. Ja ettemme osaa puolustautua.

ap

Ei ne haavat sinua vapauta, vaikka se voi epäreilulta tuntuakin. Ei ne haavat ole myöskään sellaisia, etteivätkö ne voisi parantua. Kaikilla on mahdollisuus.

Siis miestä eivät vapauta? Vapauttavathan ne.

ap

Siis niiden hoito vapauttaa minut toimimasta niiden ohjailemalla tavalla.

ap

Ei, vaan opettelet käyttäytymään niin, että ne haavat eivät enää hallitse sinua. Opettelet olemaan välittämästä niistä. Kun et enää välitä, ne alkavat umpeutua ja paranevat

Kun olen parantunut, hymyilen vain tällaisten kommenttien antajille vaikka ajattelenkin, ettet sä tiedä, etkä tajua yhtään mitään, ja itse kannat kaikki haavasi mukanasi, enkä kykene sille tekemään yhtään mitään, turha siis sanoa siihen yhtään mitään.

ap

Toivon, että parannut. Minä olen parantunut niin, että olen ymmärtänyt, ettei minun ole pakko ajatella itsestäni tai toisista niin kuin omat vanhempani ovat ajatelleet.

Minäkin sen tajuan ja mulla on yhä haavani.

ap

Kyllä se siitä sitten paranee, kun opit myös toimimaan ja ajattelemaan inhimillisesti, siis eri tavalla kuin oma äitisi.

En opi, ellei haavoja, jotka sitä epäinhimillisyyttä aiheuttavat, paranneta.

ap

Oppiminen = parantuminen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti ihminen ei yleensä saa mistään uusia vanhempia, jos ne ekat oli huonot, ei kai sitä voi kuin surra. Ja olen siitä kyllä samaa mieltä kuin suurin osa kirjoittajista, se, ettei ihmisestä pidetä tässä ja nyt johtuu kyllä ikävästä käytöksestä. Kyllä ihminen voi aikuisenakin muuttua, mutta se tietysti edellyttää, että hirveän paljon rakennuspalikoita pitää heittää ulos, paljoa ei sitten jää jäljelle.y

Mutta olen sen verran usein kuitenkin nähnyt, että ap:kin on saanut kammettua itsensä negatiivisesta jumista ulos, että uskon että sen voi oppia tavaksi. Sitten joku voi onnistua pitämäänkin ihan hyvin. Ei ehkä ne samat, jotka ovat mielensä pahoittaneet jo, mutta ainakin seuraavat.

Minulla ei ole mitään huonoja maneereja, joita pitäisi kammeta ulos. Enää. Sen työn tein jo kaksikymppisenä. Mutta enpä ollut tajunnut, että oletettavasti äidilleni tiedostamattomasti "mukava ihminen" tarkoitti muiden paskat sietävää. Sorry ma'm, I ain't like that. Mä en siedä mitään pskaa itseäni kohtaan, ehkä siksi en tullutkaan äitini kanssa toimeen.

ap

Voi olla, ettei sulla livenä ole ikäviä maneereita, vaan mölyt pysyy mahassa. Se on tietysti huippujuttu, jos niin on. Mutta kyllä sulla täällä netissä, anteeksi nyt, on sellaisia. Kerkeät haukkumaan ihmiset jopa ennen kuin ne ovat sanoneet mitään. Jos joku täällä huomauttaa käytöksestäsi, ei hän arvostele sinua vaan käytöstäsi.

Käytöstäni on aivan turha arvostella, koska se johtuu haavoista, joita äiti minuun synnytti, ei minusta. Aivan kuin itsekään aina käyttäytyisit vailla haavoja.

ap

Kyllä sinun käytöstäsi saa arvostella. Sinun äitisi käytöstä saa arvostella ja sinun käytöstä saa arvostella. Myös minun käytöstä saa arvostella.

Ei se ole vaarallista!

Okei. No minun käytökseni arvosteleminen on kuitenkin täysin hyödytöntä, koska se ei ole tiedon puutetta vaan haavoista kumpuavaa. Enkä minä välitä, jos mulle aiheutetut haavat haavoittavat toisiakin. Olemme aivan yhtä syyttömiä siihen, että se tuntuu pahalta. Ja ettemme osaa puolustautua.

ap

Ei ne haavat sinua vapauta, vaikka se voi epäreilulta tuntuakin. Ei ne haavat ole myöskään sellaisia, etteivätkö ne voisi parantua. Kaikilla on mahdollisuus.

Siis miestä eivät vapauta? Vapauttavathan ne.

ap

Siis niiden hoito vapauttaa minut toimimasta niiden ohjailemalla tavalla.

ap

Ei, vaan opettelet käyttäytymään niin, että ne haavat eivät enää hallitse sinua. Opettelet olemaan välittämästä niistä. Kun et enää välitä, ne alkavat umpeutua ja paranevat

Kun olen parantunut, hymyilen vain tällaisten kommenttien antajille vaikka ajattelenkin, ettet sä tiedä, etkä tajua yhtään mitään, ja itse kannat kaikki haavasi mukanasi, enkä kykene sille tekemään yhtään mitään, turha siis sanoa siihen yhtään mitään.

ap

Toivon, että parannut. Minä olen parantunut niin, että olen ymmärtänyt, ettei minun ole pakko ajatella itsestäni tai toisista niin kuin omat vanhempani ovat ajatelleet.

Minäkin sen tajuan ja mulla on yhä haavani.

ap

Kyllä se siitä sitten paranee, kun opit myös toimimaan ja ajattelemaan inhimillisesti, siis eri tavalla kuin oma äitisi.

En opi, ellei haavoja, jotka sitä epäinhimillisyyttä aiheuttavat, paranneta.

ap

Oppiminen = parantuminen

Ei ole. Ne haavat aiheuttavat sen epäinhimillisen käytöksen ja siitä en opi pois, joten silloin en myöskään koskaan paranisi, jos oppiminen olisi vaatimuksena.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti ihminen ei yleensä saa mistään uusia vanhempia, jos ne ekat oli huonot, ei kai sitä voi kuin surra. Ja olen siitä kyllä samaa mieltä kuin suurin osa kirjoittajista, se, ettei ihmisestä pidetä tässä ja nyt johtuu kyllä ikävästä käytöksestä. Kyllä ihminen voi aikuisenakin muuttua, mutta se tietysti edellyttää, että hirveän paljon rakennuspalikoita pitää heittää ulos, paljoa ei sitten jää jäljelle.y

Mutta olen sen verran usein kuitenkin nähnyt, että ap:kin on saanut kammettua itsensä negatiivisesta jumista ulos, että uskon että sen voi oppia tavaksi. Sitten joku voi onnistua pitämäänkin ihan hyvin. Ei ehkä ne samat, jotka ovat mielensä pahoittaneet jo, mutta ainakin seuraavat.

Minulla ei ole mitään huonoja maneereja, joita pitäisi kammeta ulos. Enää. Sen työn tein jo kaksikymppisenä. Mutta enpä ollut tajunnut, että oletettavasti äidilleni tiedostamattomasti "mukava ihminen" tarkoitti muiden paskat sietävää. Sorry ma'm, I ain't like that. Mä en siedä mitään pskaa itseäni kohtaan, ehkä siksi en tullutkaan äitini kanssa toimeen.

ap

Voi olla, ettei sulla livenä ole ikäviä maneereita, vaan mölyt pysyy mahassa. Se on tietysti huippujuttu, jos niin on. Mutta kyllä sulla täällä netissä, anteeksi nyt, on sellaisia. Kerkeät haukkumaan ihmiset jopa ennen kuin ne ovat sanoneet mitään. Jos joku täällä huomauttaa käytöksestäsi, ei hän arvostele sinua vaan käytöstäsi.

Käytöstäni on aivan turha arvostella, koska se johtuu haavoista, joita äiti minuun synnytti, ei minusta. Aivan kuin itsekään aina käyttäytyisit vailla haavoja.

ap

Kyllä sinun käytöstäsi saa arvostella. Sinun äitisi käytöstä saa arvostella ja sinun käytöstä saa arvostella. Myös minun käytöstä saa arvostella.

Ei se ole vaarallista!

Minun suhtautumiseni muihin ja siis käytökseni ei parane siitä käytöksestä arvostelemalla, vaan ne haavat parantamalla.

ap

Ne haavat paranee niin, että muutat käytöstäsi ja ajattelutapojasi. Siksi käytöksesi arvosteleminen voi auttaa sinua parantamaan haavasi.

Mitä vttua!!? Ehei.

Haavat ovat äitini aiheuttamia tyyliin "sinun on oltava täydellinen, että voit edellyttää KENENKÄÄN välittävän sinusta tuollaisena kuin olet", siis virheineni. Kun se parannetaan, minä muutun, ilman mitään ponnisteluja miellyttää esim. sinua, etä voit välittää minusta, koska olen niin sopuisa ja kiltti sinulle.

ap

Ei, vaan sinä itse parannat ne opettelemalla käyttäytymään inhimillisesti ja ajattelemaan niin. Sinä voit itse vapautua tuosta ajatuksesta. Voit päästää irti äitisi ajatuksista.

Miten tämä ajatus "sinun on oltava täydellinen, että voit edellyttää KENENKÄÄN välittävän sinusta tuollaisena kuin olet" paranee, jos oikeastaan toimin sen mukaan, koittaen siis olla kaikille oikein hyvä ja täydellisen inhimillinen?

ap

Ei sinun tarvitse olla oikein hyvä ja täydellisen inhimillinen, vain inhimillinen.

Se ei auta mua tajuamaan, että muiden kuuluisi välittää minusta.

ap

Silloinhan ajattelet edelleen kuin äitisi. Ehkä voisit päästää siitä ajatuksesta irti?

Ei ole kyse irtipäästämisestä, koska mitään tervettä ei tulisi tilalle.

ap

Voi tulla, kun sille antaa tilaisuuden. Terveitä asenteita voi ammentaa eri lähteistä, vaikka kirjallisuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti ihminen ei yleensä saa mistään uusia vanhempia, jos ne ekat oli huonot, ei kai sitä voi kuin surra. Ja olen siitä kyllä samaa mieltä kuin suurin osa kirjoittajista, se, ettei ihmisestä pidetä tässä ja nyt johtuu kyllä ikävästä käytöksestä. Kyllä ihminen voi aikuisenakin muuttua, mutta se tietysti edellyttää, että hirveän paljon rakennuspalikoita pitää heittää ulos, paljoa ei sitten jää jäljelle.

Mutta olen sen verran usein kuitenkin nähnyt, että ap:kin on saanut kammettua itsensä negatiivisesta jumista ulos, että uskon että sen voi oppia tavaksi. Sitten joku voi onnistua pitämäänkin ihan hyvin. Ei ehkä ne samat, jotka ovat mielensä pahoittaneet jo, mutta ainakin seuraavat.

Minulla ei ole mitään huonoja maneereja, joita pitäisi kammeta ulos. Enää. Sen työn tein jo kaksikymppisenä. Mutta enpä ollut tajunnut, että oletettavasti äidilleni tiedostamattomasti "mukava ihminen" tarkoitti muiden paskat sietävää. Sorry ma'm, I ain't like that. Mä en siedä mitään pskaa itseäni kohtaan, ehkä siksi en tullutkaan äitini kanssa toimeen.

ap

Voi olla, ettei sulla livenä ole ikäviä maneereita, vaan mölyt pysyy mahassa. Se on tietysti huippujuttu, jos niin on. Mutta kyllä sulla täällä netissä, anteeksi nyt, on sellaisia. Kerkeät haukkumaan ihmiset jopa ennen kuin ne ovat sanoneet mitään. Jos joku täällä huomauttaa käytöksestäsi, ei hän arvostele sinua vaan käytöstäsi.

Joo, en tietenkään sano sellaisia silloin, kun maineeni voisi siitä ryvettyä. Vaikka se onkin täysin tekopyhää. Toisaalta....harva ois kehdannut sanoa mulle irl sellaisia asioita, joista mulla palstalla alunperin paloi käämi, tai jos sanoisikin, niin varmaan saisi mut silmilleen.

ap

Ei se ole tekopyhää, että ihmisellä on suun edessä jonkinlainen sordiino ja käytökselle pidäkkeitä, se on välttämättömyys, joka tekee elämästä siedettävää ja parantaa ilmapiiriä siellä, missä ihmisiä nyt onkin. Oikeastaan yhteiskuntajärjestys lepää sen varassa, että ihmiset eivät toteuta kaikkia ikäviä temppuja, mitä nyt mieleen juolahtaa.

Tänne tulee jatkuvasti uusia ihmisiä, jotka eivät ole vastuussa niistä asioista, joiden takia sinulta on lähimenneisyydessä palanut käämi lapsuudesta nyt puhumattakaan. On vaikea alkaa pitää uudesta ihmisestä, jos jatkuvasti tulee kuraa niskaan, vaikka kaikilla on huonoja päiviä, määristäkin on kyse.

Ei niin, että palstakäytös nyt niin vaivaisi, ethän sä sieltä lankoja pitkin kenenkään silmille tule. Itse asiassa se, että joissain tilanteissa pystyt säätelemään käytöstäsi, on hyvä. Se tarkoittaa, että sulla on mahdollisuuksia myös auttaa itseäsi, ei ihminen ole automaatti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti ihminen ei yleensä saa mistään uusia vanhempia, jos ne ekat oli huonot, ei kai sitä voi kuin surra. Ja olen siitä kyllä samaa mieltä kuin suurin osa kirjoittajista, se, ettei ihmisestä pidetä tässä ja nyt johtuu kyllä ikävästä käytöksestä. Kyllä ihminen voi aikuisenakin muuttua, mutta se tietysti edellyttää, että hirveän paljon rakennuspalikoita pitää heittää ulos, paljoa ei sitten jää jäljelle.y

Mutta olen sen verran usein kuitenkin nähnyt, että ap:kin on saanut kammettua itsensä negatiivisesta jumista ulos, että uskon että sen voi oppia tavaksi. Sitten joku voi onnistua pitämäänkin ihan hyvin. Ei ehkä ne samat, jotka ovat mielensä pahoittaneet jo, mutta ainakin seuraavat.

Minulla ei ole mitään huonoja maneereja, joita pitäisi kammeta ulos. Enää. Sen työn tein jo kaksikymppisenä. Mutta enpä ollut tajunnut, että oletettavasti äidilleni tiedostamattomasti "mukava ihminen" tarkoitti muiden paskat sietävää. Sorry ma'm, I ain't like that. Mä en siedä mitään pskaa itseäni kohtaan, ehkä siksi en tullutkaan äitini kanssa toimeen.

ap

Voi olla, ettei sulla livenä ole ikäviä maneereita, vaan mölyt pysyy mahassa. Se on tietysti huippujuttu, jos niin on. Mutta kyllä sulla täällä netissä, anteeksi nyt, on sellaisia. Kerkeät haukkumaan ihmiset jopa ennen kuin ne ovat sanoneet mitään. Jos joku täällä huomauttaa käytöksestäsi, ei hän arvostele sinua vaan käytöstäsi.

Käytöstäni on aivan turha arvostella, koska se johtuu haavoista, joita äiti minuun synnytti, ei minusta. Aivan kuin itsekään aina käyttäytyisit vailla haavoja.

ap

Kyllä sinun käytöstäsi saa arvostella. Sinun äitisi käytöstä saa arvostella ja sinun käytöstä saa arvostella. Myös minun käytöstä saa arvostella.

Ei se ole vaarallista!

Minun suhtautumiseni muihin ja siis käytökseni ei parane siitä käytöksestä arvostelemalla, vaan ne haavat parantamalla.

ap

Ne haavat paranee niin, että muutat käytöstäsi ja ajattelutapojasi. Siksi käytöksesi arvosteleminen voi auttaa sinua parantamaan haavasi.

Mitä vttua!!? Ehei.

Haavat ovat äitini aiheuttamia tyyliin "sinun on oltava täydellinen, että voit edellyttää KENENKÄÄN välittävän sinusta tuollaisena kuin olet", siis virheineni. Kun se parannetaan, minä muutun, ilman mitään ponnisteluja miellyttää esim. sinua, etä voit välittää minusta, koska olen niin sopuisa ja kiltti sinulle.

ap

Ei, vaan sinä itse parannat ne opettelemalla käyttäytymään inhimillisesti ja ajattelemaan niin. Sinä voit itse vapautua tuosta ajatuksesta. Voit päästää irti äitisi ajatuksista.

Miten tämä ajatus "sinun on oltava täydellinen, että voit edellyttää KENENKÄÄN välittävän sinusta tuollaisena kuin olet" paranee, jos oikeastaan toimin sen mukaan, koittaen siis olla kaikille oikein hyvä ja täydellisen inhimillinen?

ap

Ei sinun tarvitse olla oikein hyvä ja täydellisen inhimillinen, vain inhimillinen.

Se ei auta mua tajuamaan, että muiden kuuluisi välittää minusta.

ap

Silloinhan ajattelet edelleen kuin äitisi. Ehkä voisit päästää siitä ajatuksesta irti?

Ei ole kyse irtipäästämisestä, koska mitään tervettä ei tulisi tilalle.

ap

Voi tulla, kun sille antaa tilaisuuden. Terveitä asenteita voi ammentaa eri lähteistä, vaikka kirjallisuudesta.

Ne eivät kumoa äitini voimaa. Terveen asenteen tulee tulla samanlaiselta auktoriteetilta, joka äitini minulle aikoinaan oli. Ja samalla minua ei saa syyttää.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti ihminen ei yleensä saa mistään uusia vanhempia, jos ne ekat oli huonot, ei kai sitä voi kuin surra. Ja olen siitä kyllä samaa mieltä kuin suurin osa kirjoittajista, se, ettei ihmisestä pidetä tässä ja nyt johtuu kyllä ikävästä käytöksestä. Kyllä ihminen voi aikuisenakin muuttua, mutta se tietysti edellyttää, että hirveän paljon rakennuspalikoita pitää heittää ulos, paljoa ei sitten jää jäljelle.y

Mutta olen sen verran usein kuitenkin nähnyt, että ap:kin on saanut kammettua itsensä negatiivisesta jumista ulos, että uskon että sen voi oppia tavaksi. Sitten joku voi onnistua pitämäänkin ihan hyvin. Ei ehkä ne samat, jotka ovat mielensä pahoittaneet jo, mutta ainakin seuraavat.

Minulla ei ole mitään huonoja maneereja, joita pitäisi kammeta ulos. Enää. Sen työn tein jo kaksikymppisenä. Mutta enpä ollut tajunnut, että oletettavasti äidilleni tiedostamattomasti "mukava ihminen" tarkoitti muiden paskat sietävää. Sorry ma'm, I ain't like that. Mä en siedä mitään pskaa itseäni kohtaan, ehkä siksi en tullutkaan äitini kanssa toimeen.

ap

Voi olla, ettei sulla livenä ole ikäviä maneereita, vaan mölyt pysyy mahassa. Se on tietysti huippujuttu, jos niin on. Mutta kyllä sulla täällä netissä, anteeksi nyt, on sellaisia. Kerkeät haukkumaan ihmiset jopa ennen kuin ne ovat sanoneet mitään. Jos joku täällä huomauttaa käytöksestäsi, ei hän arvostele sinua vaan käytöstäsi.

Käytöstäni on aivan turha arvostella, koska se johtuu haavoista, joita äiti minuun synnytti, ei minusta. Aivan kuin itsekään aina käyttäytyisit vailla haavoja.

ap

Kyllä sinun käytöstäsi saa arvostella. Sinun äitisi käytöstä saa arvostella ja sinun käytöstä saa arvostella. Myös minun käytöstä saa arvostella.

Ei se ole vaarallista!

Okei. No minun käytökseni arvosteleminen on kuitenkin täysin hyödytöntä, koska se ei ole tiedon puutetta vaan haavoista kumpuavaa. Enkä minä välitä, jos mulle aiheutetut haavat haavoittavat toisiakin. Olemme aivan yhtä syyttömiä siihen, että se tuntuu pahalta. Ja ettemme osaa puolustautua.

ap

Ei ne haavat sinua vapauta, vaikka se voi epäreilulta tuntuakin. Ei ne haavat ole myöskään sellaisia, etteivätkö ne voisi parantua. Kaikilla on mahdollisuus.

Siis miestä eivät vapauta? Vapauttavathan ne.

ap

Siis niiden hoito vapauttaa minut toimimasta niiden ohjailemalla tavalla.

ap

Ei, vaan opettelet käyttäytymään niin, että ne haavat eivät enää hallitse sinua. Opettelet olemaan välittämästä niistä. Kun et enää välitä, ne alkavat umpeutua ja paranevat

Kun olen parantunut, hymyilen vain tällaisten kommenttien antajille vaikka ajattelenkin, ettet sä tiedä, etkä tajua yhtään mitään, ja itse kannat kaikki haavasi mukanasi, enkä kykene sille tekemään yhtään mitään, turha siis sanoa siihen yhtään mitään.

ap

Toivon, että parannut. Minä olen parantunut niin, että olen ymmärtänyt, ettei minun ole pakko ajatella itsestäni tai toisista niin kuin omat vanhempani ovat ajatelleet.

Minäkin sen tajuan ja mulla on yhä haavani.

ap

Kyllä se siitä sitten paranee, kun opit myös toimimaan ja ajattelemaan inhimillisesti, siis eri tavalla kuin oma äitisi.

En opi, ellei haavoja, jotka sitä epäinhimillisyyttä aiheuttavat, paranneta.

ap

Oppiminen = parantuminen

Ei ole. Ne haavat aiheuttavat sen epäinhimillisen käytöksen ja siitä en opi pois, joten silloin en myöskään koskaan paranisi, jos oppiminen olisi vaatimuksena.

ap

Sinhän haluat muuttaa ajatusmallejasi, eikä vain? Miten muuten se voi tapahtua kuin oppimalla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti ihminen ei yleensä saa mistään uusia vanhempia, jos ne ekat oli huonot, ei kai sitä voi kuin surra. Ja olen siitä kyllä samaa mieltä kuin suurin osa kirjoittajista, se, ettei ihmisestä pidetä tässä ja nyt johtuu kyllä ikävästä käytöksestä. Kyllä ihminen voi aikuisenakin muuttua, mutta se tietysti edellyttää, että hirveän paljon rakennuspalikoita pitää heittää ulos, paljoa ei sitten jää jäljelle.

Mutta olen sen verran usein kuitenkin nähnyt, että ap:kin on saanut kammettua itsensä negatiivisesta jumista ulos, että uskon että sen voi oppia tavaksi. Sitten joku voi onnistua pitämäänkin ihan hyvin. Ei ehkä ne samat, jotka ovat mielensä pahoittaneet jo, mutta ainakin seuraavat.

Minulla ei ole mitään huonoja maneereja, joita pitäisi kammeta ulos. Enää. Sen työn tein jo kaksikymppisenä. Mutta enpä ollut tajunnut, että oletettavasti äidilleni tiedostamattomasti "mukava ihminen" tarkoitti muiden paskat sietävää. Sorry ma'm, I ain't like that. Mä en siedä mitään pskaa itseäni kohtaan, ehkä siksi en tullutkaan äitini kanssa toimeen.

ap

Voi olla, ettei sulla livenä ole ikäviä maneereita, vaan mölyt pysyy mahassa. Se on tietysti huippujuttu, jos niin on. Mutta kyllä sulla täällä netissä, anteeksi nyt, on sellaisia. Kerkeät haukkumaan ihmiset jopa ennen kuin ne ovat sanoneet mitään. Jos joku täällä huomauttaa käytöksestäsi, ei hän arvostele sinua vaan käytöstäsi.

Joo, en tietenkään sano sellaisia silloin, kun maineeni voisi siitä ryvettyä. Vaikka se onkin täysin tekopyhää. Toisaalta....harva ois kehdannut sanoa mulle irl sellaisia asioita, joista mulla palstalla alunperin paloi käämi, tai jos sanoisikin, niin varmaan saisi mut silmilleen.

ap

Ei se ole tekopyhää, että ihmisellä on suun edessä jonkinlainen sordiino ja käytökselle pidäkkeitä, se on välttämättömyys, joka tekee elämästä siedettävää ja parantaa ilmapiiriä siellä, missä ihmisiä nyt onkin. Oikeastaan yhteiskuntajärjestys lepää sen varassa, että ihmiset eivät toteuta kaikkia ikäviä temppuja, mitä nyt mieleen juolahtaa.

Tänne tulee jatkuvasti uusia ihmisiä, jotka eivät ole vastuussa niistä asioista, joiden takia sinulta on lähimenneisyydessä palanut käämi lapsuudesta nyt puhumattakaan. On vaikea alkaa pitää uudesta ihmisestä, jos jatkuvasti tulee kuraa niskaan, vaikka kaikilla on huonoja päiviä, määristäkin on kyse.

Ei niin, että palstakäytös nyt niin vaivaisi, ethän sä sieltä lankoja pitkin kenenkään silmille tule. Itse asiassa se, että joissain tilanteissa pystyt säätelemään käytöstäsi, on hyvä. Se tarkoittaa, että sulla on mahdollisuuksia myös auttaa itseäsi, ei ihminen ole automaatti.

Ai "joissain tilanteissa pystyn säätelemään"? Kuule, mä pystyn säätelemään aika monissa tilanteissa käytöstäni kyllä.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti ihminen ei yleensä saa mistään uusia vanhempia, jos ne ekat oli huonot, ei kai sitä voi kuin surra. Ja olen siitä kyllä samaa mieltä kuin suurin osa kirjoittajista, se, ettei ihmisestä pidetä tässä ja nyt johtuu kyllä ikävästä käytöksestä. Kyllä ihminen voi aikuisenakin muuttua, mutta se tietysti edellyttää, että hirveän paljon rakennuspalikoita pitää heittää ulos, paljoa ei sitten jää jäljelle.y

Mutta olen sen verran usein kuitenkin nähnyt, että ap:kin on saanut kammettua itsensä negatiivisesta jumista ulos, että uskon että sen voi oppia tavaksi. Sitten joku voi onnistua pitämäänkin ihan hyvin. Ei ehkä ne samat, jotka ovat mielensä pahoittaneet jo, mutta ainakin seuraavat.

Minulla ei ole mitään huonoja maneereja, joita pitäisi kammeta ulos. Enää. Sen työn tein jo kaksikymppisenä. Mutta enpä ollut tajunnut, että oletettavasti äidilleni tiedostamattomasti "mukava ihminen" tarkoitti muiden paskat sietävää. Sorry ma'm, I ain't like that. Mä en siedä mitään pskaa itseäni kohtaan, ehkä siksi en tullutkaan äitini kanssa toimeen.

ap

Voi olla, ettei sulla livenä ole ikäviä maneereita, vaan mölyt pysyy mahassa. Se on tietysti huippujuttu, jos niin on. Mutta kyllä sulla täällä netissä, anteeksi nyt, on sellaisia. Kerkeät haukkumaan ihmiset jopa ennen kuin ne ovat sanoneet mitään. Jos joku täällä huomauttaa käytöksestäsi, ei hän arvostele sinua vaan käytöstäsi.

Käytöstäni on aivan turha arvostella, koska se johtuu haavoista, joita äiti minuun synnytti, ei minusta. Aivan kuin itsekään aina käyttäytyisit vailla haavoja.

ap

Kyllä sinun käytöstäsi saa arvostella. Sinun äitisi käytöstä saa arvostella ja sinun käytöstä saa arvostella. Myös minun käytöstä saa arvostella.

Ei se ole vaarallista!

Minun suhtautumiseni muihin ja siis käytökseni ei parane siitä käytöksestä arvostelemalla, vaan ne haavat parantamalla.

ap

Ne haavat paranee niin, että muutat käytöstäsi ja ajattelutapojasi. Siksi käytöksesi arvosteleminen voi auttaa sinua parantamaan haavasi.

Mitä vttua!!? Ehei.

Haavat ovat äitini aiheuttamia tyyliin "sinun on oltava täydellinen, että voit edellyttää KENENKÄÄN välittävän sinusta tuollaisena kuin olet", siis virheineni. Kun se parannetaan, minä muutun, ilman mitään ponnisteluja miellyttää esim. sinua, etä voit välittää minusta, koska olen niin sopuisa ja kiltti sinulle.

ap

Ei, vaan sinä itse parannat ne opettelemalla käyttäytymään inhimillisesti ja ajattelemaan niin. Sinä voit itse vapautua tuosta ajatuksesta. Voit päästää irti äitisi ajatuksista.

Miten tämä ajatus "sinun on oltava täydellinen, että voit edellyttää KENENKÄÄN välittävän sinusta tuollaisena kuin olet" paranee, jos oikeastaan toimin sen mukaan, koittaen siis olla kaikille oikein hyvä ja täydellisen inhimillinen?

ap

Ei sinun tarvitse olla oikein hyvä ja täydellisen inhimillinen, vain inhimillinen.

Se ei auta mua tajuamaan, että muiden kuuluisi välittää minusta.

ap

Silloinhan ajattelet edelleen kuin äitisi. Ehkä voisit päästää siitä ajatuksesta irti?

Ei ole kyse irtipäästämisestä, koska mitään tervettä ei tulisi tilalle.

ap

Voi tulla, kun sille antaa tilaisuuden. Terveitä asenteita voi ammentaa eri lähteistä, vaikka kirjallisuudesta.

Ne eivät kumoa äitini voimaa. Terveen asenteen tulee tulla samanlaiselta auktoriteetilta, joka äitini minulle aikoinaan oli. Ja samalla minua ei saa syyttää.

ap

Kyllä ne kumoavat. Ei duunin äitisi niin mahtava ole. Älä korota häntä jalustalle tuolla tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti ihminen ei yleensä saa mistään uusia vanhempia, jos ne ekat oli huonot, ei kai sitä voi kuin surra. Ja olen siitä kyllä samaa mieltä kuin suurin osa kirjoittajista, se, ettei ihmisestä pidetä tässä ja nyt johtuu kyllä ikävästä käytöksestä. Kyllä ihminen voi aikuisenakin muuttua, mutta se tietysti edellyttää, että hirveän paljon rakennuspalikoita pitää heittää ulos, paljoa ei sitten jää jäljelle.y

Mutta olen sen verran usein kuitenkin nähnyt, että ap:kin on saanut kammettua itsensä negatiivisesta jumista ulos, että uskon että sen voi oppia tavaksi. Sitten joku voi onnistua pitämäänkin ihan hyvin. Ei ehkä ne samat, jotka ovat mielensä pahoittaneet jo, mutta ainakin seuraavat.

Minulla ei ole mitään huonoja maneereja, joita pitäisi kammeta ulos. Enää. Sen työn tein jo kaksikymppisenä. Mutta enpä ollut tajunnut, että oletettavasti äidilleni tiedostamattomasti "mukava ihminen" tarkoitti muiden paskat sietävää. Sorry ma'm, I ain't like that. Mä en siedä mitään pskaa itseäni kohtaan, ehkä siksi en tullutkaan äitini kanssa toimeen.

ap

Voi olla, ettei sulla livenä ole ikäviä maneereita, vaan mölyt pysyy mahassa. Se on tietysti huippujuttu, jos niin on. Mutta kyllä sulla täällä netissä, anteeksi nyt, on sellaisia. Kerkeät haukkumaan ihmiset jopa ennen kuin ne ovat sanoneet mitään. Jos joku täällä huomauttaa käytöksestäsi, ei hän arvostele sinua vaan käytöstäsi.

Käytöstäni on aivan turha arvostella, koska se johtuu haavoista, joita äiti minuun synnytti, ei minusta. Aivan kuin itsekään aina käyttäytyisit vailla haavoja.

ap

Kyllä sinun käytöstäsi saa arvostella. Sinun äitisi käytöstä saa arvostella ja sinun käytöstä saa arvostella. Myös minun käytöstä saa arvostella.

Ei se ole vaarallista!

Okei. No minun käytökseni arvosteleminen on kuitenkin täysin hyödytöntä, koska se ei ole tiedon puutetta vaan haavoista kumpuavaa. Enkä minä välitä, jos mulle aiheutetut haavat haavoittavat toisiakin. Olemme aivan yhtä syyttömiä siihen, että se tuntuu pahalta. Ja ettemme osaa puolustautua.

ap

Ei ne haavat sinua vapauta, vaikka se voi epäreilulta tuntuakin. Ei ne haavat ole myöskään sellaisia, etteivätkö ne voisi parantua. Kaikilla on mahdollisuus.

Siis miestä eivät vapauta? Vapauttavathan ne.

ap

Siis niiden hoito vapauttaa minut toimimasta niiden ohjailemalla tavalla.

ap

Ei, vaan opettelet käyttäytymään niin, että ne haavat eivät enää hallitse sinua. Opettelet olemaan välittämästä niistä. Kun et enää välitä, ne alkavat umpeutua ja paranevat

Kun olen parantunut, hymyilen vain tällaisten kommenttien antajille vaikka ajattelenkin, ettet sä tiedä, etkä tajua yhtään mitään, ja itse kannat kaikki haavasi mukanasi, enkä kykene sille tekemään yhtään mitään, turha siis sanoa siihen yhtään mitään.

ap

Toivon, että parannut. Minä olen parantunut niin, että olen ymmärtänyt, ettei minun ole pakko ajatella itsestäni tai toisista niin kuin omat vanhempani ovat ajatelleet.

Minäkin sen tajuan ja mulla on yhä haavani.

ap

Kyllä se siitä sitten paranee, kun opit myös toimimaan ja ajattelemaan inhimillisesti, siis eri tavalla kuin oma äitisi.

En opi, ellei haavoja, jotka sitä epäinhimillisyyttä aiheuttavat, paranneta.

ap

Oppiminen = parantuminen

Ei ole. Ne haavat aiheuttavat sen epäinhimillisen käytöksen ja siitä en opi pois, joten silloin en myöskään koskaan paranisi, jos oppiminen olisi vaatimuksena.

ap

Sinhän haluat muuttaa ajatusmallejasi, eikä vain? Miten muuten se voi tapahtua kuin oppimalla?

En halua. Missä sanoin niin? Näytä se kommentti. Minä haluan parantaa ne haavat, joista epäinhimillinen käytös kumpuaa ja se, että syyllistän itseäni turhaan. Se ei ole uuden ajattelun opettelua, joskin ajattelisin sen jälkeen varmaan erilailla.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti ihminen ei yleensä saa mistään uusia vanhempia, jos ne ekat oli huonot, ei kai sitä voi kuin surra. Ja olen siitä kyllä samaa mieltä kuin suurin osa kirjoittajista, se, ettei ihmisestä pidetä tässä ja nyt johtuu kyllä ikävästä käytöksestä. Kyllä ihminen voi aikuisenakin muuttua, mutta se tietysti edellyttää, että hirveän paljon rakennuspalikoita pitää heittää ulos, paljoa ei sitten jää jäljelle.y

Mutta olen sen verran usein kuitenkin nähnyt, että ap:kin on saanut kammettua itsensä negatiivisesta jumista ulos, että uskon että sen voi oppia tavaksi. Sitten joku voi onnistua pitämäänkin ihan hyvin. Ei ehkä ne samat, jotka ovat mielensä pahoittaneet jo, mutta ainakin seuraavat.

Minulla ei ole mitään huonoja maneereja, joita pitäisi kammeta ulos. Enää. Sen työn tein jo kaksikymppisenä. Mutta enpä ollut tajunnut, että oletettavasti äidilleni tiedostamattomasti "mukava ihminen" tarkoitti muiden paskat sietävää. Sorry ma'm, I ain't like that. Mä en siedä mitään pskaa itseäni kohtaan, ehkä siksi en tullutkaan äitini kanssa toimeen.

ap

Voi olla, ettei sulla livenä ole ikäviä maneereita, vaan mölyt pysyy mahassa. Se on tietysti huippujuttu, jos niin on. Mutta kyllä sulla täällä netissä, anteeksi nyt, on sellaisia. Kerkeät haukkumaan ihmiset jopa ennen kuin ne ovat sanoneet mitään. Jos joku täällä huomauttaa käytöksestäsi, ei hän arvostele sinua vaan käytöstäsi.

Käytöstäni on aivan turha arvostella, koska se johtuu haavoista, joita äiti minuun synnytti, ei minusta. Aivan kuin itsekään aina käyttäytyisit vailla haavoja.

ap

Kyllä sinun käytöstäsi saa arvostella. Sinun äitisi käytöstä saa arvostella ja sinun käytöstä saa arvostella. Myös minun käytöstä saa arvostella.

Ei se ole vaarallista!

Minun suhtautumiseni muihin ja siis käytökseni ei parane siitä käytöksestä arvostelemalla, vaan ne haavat parantamalla.

ap

Ne haavat paranee niin, että muutat käytöstäsi ja ajattelutapojasi. Siksi käytöksesi arvosteleminen voi auttaa sinua parantamaan haavasi.

Mitä vttua!!? Ehei.

Haavat ovat äitini aiheuttamia tyyliin "sinun on oltava täydellinen, että voit edellyttää KENENKÄÄN välittävän sinusta tuollaisena kuin olet", siis virheineni. Kun se parannetaan, minä muutun, ilman mitään ponnisteluja miellyttää esim. sinua, etä voit välittää minusta, koska olen niin sopuisa ja kiltti sinulle.

ap

Ei, vaan sinä itse parannat ne opettelemalla käyttäytymään inhimillisesti ja ajattelemaan niin. Sinä voit itse vapautua tuosta ajatuksesta. Voit päästää irti äitisi ajatuksista.

Miten tämä ajatus "sinun on oltava täydellinen, että voit edellyttää KENENKÄÄN välittävän sinusta tuollaisena kuin olet" paranee, jos oikeastaan toimin sen mukaan, koittaen siis olla kaikille oikein hyvä ja täydellisen inhimillinen?

ap

Ei sinun tarvitse olla oikein hyvä ja täydellisen inhimillinen, vain inhimillinen.

Se ei auta mua tajuamaan, että muiden kuuluisi välittää minusta.

ap

Silloinhan ajattelet edelleen kuin äitisi. Ehkä voisit päästää siitä ajatuksesta irti?

Ei ole kyse irtipäästämisestä, koska mitään tervettä ei tulisi tilalle.

ap

Voi tulla, kun sille antaa tilaisuuden. Terveitä asenteita voi ammentaa eri lähteistä, vaikka kirjallisuudesta.

Ne eivät kumoa äitini voimaa. Terveen asenteen tulee tulla samanlaiselta auktoriteetilta, joka äitini minulle aikoinaan oli. Ja samalla minua ei saa syyttää.

ap

Kyllä ne kumoavat. Ei duunin äitisi niin mahtava ole. Älä korota häntä jalustalle tuolla tavalla.

No eivät kumoa. En minä sitä valitse, se on tunne, jota en hallitse, se on tunne, tajuatko? Tunne sanoo,että nääh, äiti on tässä oikeassa! Ennen kuin haava, josta se puhuu, parannetaan.

ap

Äitisi on samanlainen inhimillinen olento kuin kaikki me muutkin. Ei hän ole niin iso auktoriteetti ja jumala enää. Sinä olet nyt aikuinen.

Vierailija kirjoitti:

Äitisi on samanlainen inhimillinen olento kuin kaikki me muutkin. Ei hän ole niin iso auktoriteetti ja jumala enää. Sinä olet nyt aikuinen.

No ei sinulle. Helppoahan sun on sanoa niin, tai aivan mitä tahansa hänestä.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti ihminen ei yleensä saa mistään uusia vanhempia, jos ne ekat oli huonot, ei kai sitä voi kuin surra. Ja olen siitä kyllä samaa mieltä kuin suurin osa kirjoittajista, se, ettei ihmisestä pidetä tässä ja nyt johtuu kyllä ikävästä käytöksestä. Kyllä ihminen voi aikuisenakin muuttua, mutta se tietysti edellyttää, että hirveän paljon rakennuspalikoita pitää heittää ulos, paljoa ei sitten jää jäljelle.y

Mutta olen sen verran usein kuitenkin nähnyt, että ap:kin on saanut kammettua itsensä negatiivisesta jumista ulos, että uskon että sen voi oppia tavaksi. Sitten joku voi onnistua pitämäänkin ihan hyvin. Ei ehkä ne samat, jotka ovat mielensä pahoittaneet jo, mutta ainakin seuraavat.

Minulla ei ole mitään huonoja maneereja, joita pitäisi kammeta ulos. Enää. Sen työn tein jo kaksikymppisenä. Mutta enpä ollut tajunnut, että oletettavasti äidilleni tiedostamattomasti "mukava ihminen" tarkoitti muiden paskat sietävää. Sorry ma'm, I ain't like that. Mä en siedä mitään pskaa itseäni kohtaan, ehkä siksi en tullutkaan äitini kanssa toimeen.

ap

Voi olla, ettei sulla livenä ole ikäviä maneereita, vaan mölyt pysyy mahassa. Se on tietysti huippujuttu, jos niin on. Mutta kyllä sulla täällä netissä, anteeksi nyt, on sellaisia. Kerkeät haukkumaan ihmiset jopa ennen kuin ne ovat sanoneet mitään. Jos joku täällä huomauttaa käytöksestäsi, ei hän arvostele sinua vaan käytöstäsi.

Käytöstäni on aivan turha arvostella, koska se johtuu haavoista, joita äiti minuun synnytti, ei minusta. Aivan kuin itsekään aina käyttäytyisit vailla haavoja.

ap

Kyllä sinun käytöstäsi saa arvostella. Sinun äitisi käytöstä saa arvostella ja sinun käytöstä saa arvostella. Myös minun käytöstä saa arvostella.

Ei se ole vaarallista!

Okei. No minun käytökseni arvosteleminen on kuitenkin täysin hyödytöntä, koska se ei ole tiedon puutetta vaan haavoista kumpuavaa. Enkä minä välitä, jos mulle aiheutetut haavat haavoittavat toisiakin. Olemme aivan yhtä syyttömiä siihen, että se tuntuu pahalta. Ja ettemme osaa puolustautua.

ap

Ei ne haavat sinua vapauta, vaikka se voi epäreilulta tuntuakin. Ei ne haavat ole myöskään sellaisia, etteivätkö ne voisi parantua. Kaikilla on mahdollisuus.

Siis miestä eivät vapauta? Vapauttavathan ne.

ap

Siis niiden hoito vapauttaa minut toimimasta niiden ohjailemalla tavalla.

ap

Ei, vaan opettelet käyttäytymään niin, että ne haavat eivät enää hallitse sinua. Opettelet olemaan välittämästä niistä. Kun et enää välitä, ne alkavat umpeutua ja paranevat

Kun olen parantunut, hymyilen vain tällaisten kommenttien antajille vaikka ajattelenkin, ettet sä tiedä, etkä tajua yhtään mitään, ja itse kannat kaikki haavasi mukanasi, enkä kykene sille tekemään yhtään mitään, turha siis sanoa siihen yhtään mitään.

ap

Toivon, että parannut. Minä olen parantunut niin, että olen ymmärtänyt, ettei minun ole pakko ajatella itsestäni tai toisista niin kuin omat vanhempani ovat ajatelleet.

Minäkin sen tajuan ja mulla on yhä haavani.

ap

Kyllä se siitä sitten paranee, kun opit myös toimimaan ja ajattelemaan inhimillisesti, siis eri tavalla kuin oma äitisi.

En opi, ellei haavoja, jotka sitä epäinhimillisyyttä aiheuttavat, paranneta.

ap

Oppiminen = parantuminen

Ei ole. Ne haavat aiheuttavat sen epäinhimillisen käytöksen ja siitä en opi pois, joten silloin en myöskään koskaan paranisi, jos oppiminen olisi vaatimuksena.

ap

Sinhän haluat muuttaa ajatusmallejasi, eikä vain? Miten muuten se voi tapahtua kuin oppimalla?

En halua. Missä sanoin niin? Näytä se kommentti. Minä haluan parantaa ne haavat, joista epäinhimillinen käytös kumpuaa ja se, että syyllistän itseäni turhaan. Se ei ole uuden ajattelun opettelua, joskin ajattelisin sen jälkeen varmaan erilailla.

ap

Jos et halua muuttaa ajattelumallejasi (eli opetella inhimillistä käytöstä ja ajattelua), niin sehän tarkoittaa sitten sitä, että et halua parantua. Sille ei kukaan mitään mahda ja se on sinun oma päätöksesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitisi on samanlainen inhimillinen olento kuin kaikki me muutkin. Ei hän ole niin iso auktoriteetti ja jumala enää. Sinä olet nyt aikuinen.

No ei sinulle. Helppoahan sun on sanoa niin, tai aivan mitä tahansa hänestä.

ap

No se nyt vaan on reaalimaailmaan kuuluva fakta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti ihminen ei yleensä saa mistään uusia vanhempia, jos ne ekat oli huonot, ei kai sitä voi kuin surra. Ja olen siitä kyllä samaa mieltä kuin suurin osa kirjoittajista, se, ettei ihmisestä pidetä tässä ja nyt johtuu kyllä ikävästä käytöksestä. Kyllä ihminen voi aikuisenakin muuttua, mutta se tietysti edellyttää, että hirveän paljon rakennuspalikoita pitää heittää ulos, paljoa ei sitten jää jäljelle.y

Mutta olen sen verran usein kuitenkin nähnyt, että ap:kin on saanut kammettua itsensä negatiivisesta jumista ulos, että uskon että sen voi oppia tavaksi. Sitten joku voi onnistua pitämäänkin ihan hyvin. Ei ehkä ne samat, jotka ovat mielensä pahoittaneet jo, mutta ainakin seuraavat.

Minulla ei ole mitään huonoja maneereja, joita pitäisi kammeta ulos. Enää. Sen työn tein jo kaksikymppisenä. Mutta enpä ollut tajunnut, että oletettavasti äidilleni tiedostamattomasti "mukava ihminen" tarkoitti muiden paskat sietävää. Sorry ma'm, I ain't like that. Mä en siedä mitään pskaa itseäni kohtaan, ehkä siksi en tullutkaan äitini kanssa toimeen.

ap

Voi olla, ettei sulla livenä ole ikäviä maneereita, vaan mölyt pysyy mahassa. Se on tietysti huippujuttu, jos niin on. Mutta kyllä sulla täällä netissä, anteeksi nyt, on sellaisia. Kerkeät haukkumaan ihmiset jopa ennen kuin ne ovat sanoneet mitään. Jos joku täällä huomauttaa käytöksestäsi, ei hän arvostele sinua vaan käytöstäsi.

Käytöstäni on aivan turha arvostella, koska se johtuu haavoista, joita äiti minuun synnytti, ei minusta. Aivan kuin itsekään aina käyttäytyisit vailla haavoja.

ap

Kyllä sinun käytöstäsi saa arvostella. Sinun äitisi käytöstä saa arvostella ja sinun käytöstä saa arvostella. Myös minun käytöstä saa arvostella.

Ei se ole vaarallista!

Okei. No minun käytökseni arvosteleminen on kuitenkin täysin hyödytöntä, koska se ei ole tiedon puutetta vaan haavoista kumpuavaa. Enkä minä välitä, jos mulle aiheutetut haavat haavoittavat toisiakin. Olemme aivan yhtä syyttömiä siihen, että se tuntuu pahalta. Ja ettemme osaa puolustautua.

ap

Ei ne haavat sinua vapauta, vaikka se voi epäreilulta tuntuakin. Ei ne haavat ole myöskään sellaisia, etteivätkö ne voisi parantua. Kaikilla on mahdollisuus.

Siis miestä eivät vapauta? Vapauttavathan ne.

ap

Siis niiden hoito vapauttaa minut toimimasta niiden ohjailemalla tavalla.

ap

Ei, vaan opettelet käyttäytymään niin, että ne haavat eivät enää hallitse sinua. Opettelet olemaan välittämästä niistä. Kun et enää välitä, ne alkavat umpeutua ja paranevat

Kun olen parantunut, hymyilen vain tällaisten kommenttien antajille vaikka ajattelenkin, ettet sä tiedä, etkä tajua yhtään mitään, ja itse kannat kaikki haavasi mukanasi, enkä kykene sille tekemään yhtään mitään, turha siis sanoa siihen yhtään mitään.

ap

Toivon, että parannut. Minä olen parantunut niin, että olen ymmärtänyt, ettei minun ole pakko ajatella itsestäni tai toisista niin kuin omat vanhempani ovat ajatelleet.

Minäkin sen tajuan ja mulla on yhä haavani.

ap

Kyllä se siitä sitten paranee, kun opit myös toimimaan ja ajattelemaan inhimillisesti, siis eri tavalla kuin oma äitisi.

En opi, ellei haavoja, jotka sitä epäinhimillisyyttä aiheuttavat, paranneta.

ap

Oppiminen = parantuminen

Ei ole. Ne haavat aiheuttavat sen epäinhimillisen käytöksen ja siitä en opi pois, joten silloin en myöskään koskaan paranisi, jos oppiminen olisi vaatimuksena.

ap

Sinhän haluat muuttaa ajatusmallejasi, eikä vain? Miten muuten se voi tapahtua kuin oppimalla?

En halua. Missä sanoin niin? Näytä se kommentti. Minä haluan parantaa ne haavat, joista epäinhimillinen käytös kumpuaa ja se, että syyllistän itseäni turhaan. Se ei ole uuden ajattelun opettelua, joskin ajattelisin sen jälkeen varmaan erilailla.

ap

Jos et halua muuttaa ajattelumallejasi (eli opetella inhimillistä käytöstä ja ajattelua), niin sehän tarkoittaa sitten sitä, että et halua parantua. Sille ei kukaan mitään mahda ja se on sinun oma päätöksesi.

Minun ei tarvitsekaan parantaa itseäni, ns. parantua, vaan minun tarvitsee parantaa haavat, joita toinen on tehnyt minulle, ja joiden seurauksena käyttäydyn esim. epäinhimillisesti, kun en halua.

Eli haluan parantua siitä, mitä toiset ovat minulle tehneet. Olen kokoajan sanonut, että haluan parantua. Sä et vain tajua sitä, koska olet niin vtun tyhmä.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitisi on samanlainen inhimillinen olento kuin kaikki me muutkin. Ei hän ole niin iso auktoriteetti ja jumala enää. Sinä olet nyt aikuinen.

No ei sinulle. Helppoahan sun on sanoa niin, tai aivan mitä tahansa hänestä.

ap

No se nyt vaan on reaalimaailmaan kuuluva fakta.

Niin, se on fakta, ettei hän ole sinulle kirjaa isompi auktoriteetti, mutta mulle on.

ap