Lue keskustelun säännöt.
Miksen saa olla työttömänä kun viihdyn näin ja työhalukkaita ihmisiä kuitenkin riittää?
10.02.2018 |
Mikä ongelma? Työpaikoista on kova kilpailu. Jääpä teille halukkaille enemmän.
Kommentit (639)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monelta on tainnut mennä ohi se ap:n todellinen pointti. Niin kovin on vimmastuttu "loisista jotka makoilevat syljeskellen ja jotka jokainen työläinen henkilökohtaisesti elättää".
sehän se oli AP:n pointti. "minä haluan iilimatoilla rauhassa, miksen saisi".
Oliko tosiaan?
Luepa aloitus uudestaan, ihan avoimin mielin ja ajatuksella.
Luepa se otsikko. Otsikon tehtävä on kiteyttää viesti.
Olen lukenut, kiteyttihän se. Luepa itse uudelleen, ajatuksella ja avoimin mielin :)
"Miksen saa olla työttömänä kun viihdyn näin" == miksen saa olla iilimatona kun minusta se on kivaa.
Onpa avoin asenne. Mihin unohtui ne työhalukkaat ihmiset otsikosta?
Sillä ei ole väliä. Jokaisella on velvollisuus yrittää huolehtia itsestään. Tämä on valitettavasti unohtunut liian suurelta osalta ihmisiä. aktiivisuus luo dynamiikkaa, joka luo lisää mahdollisuuksia muille, lisäksi kaikilla on eri valmiudet tehdä eri asioita. Se että on joku halukas tekemään ei vielä auta jos hän ei ole kyvykäs. näin olleen jos kyvykäs ei halua jää tehtävä täyttämättä. Näin ollen meillä onkin yhä 2 työtöntä ja 1 avoin paikka ja vähemmän dynamiikkaa. kerrannaisvaikutusten kautta saattaisi syntyä sille halukkaallekin työ, jos tarpeeksi moni muu paikka täyttyy, joihin tämä yksi yksilö ei ole kyvykäs.
Kunnon kokkari-ideologiaa.
"Dynaaminen vaikutus työmarkkinoill" kun itse työllistyy perheen tai kaverin firmaan.
Näkee että ollaan niin kaukana normaalin työssäkäyvän ihmisen maailmasta, että voidaan kylmästi ohittaa ihmisten henkilökohtainen hätä ja tarpeet, koska "dynaaminen vaikutus"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tilastojen valossa sillä tuskin onkaan merkitystä, jos ap on työttömänä eikä edes yritä. Se ei korvauksien kokonaismäärää muuta mihinkään niin kauan, kun työvoimasta ei ole pulaa.
Mutta lähdetään yhteiskunnan kannalta silti aika huteralle polulle, jos hyväksytään se moraalinen ajatus, että on okei olla yrittämättä mitään, vaikka on työkykyinen. Se rapauttaa kaikkien moraalia ihan riippumatta oletko työssä vai et ja syventää vain vastakkainasettelua eri ihmisryhmien välillä.
Toimiva yhteiskunta vaatii sen, että jokainen työkykyinen haluaa osallistua sen pyörittämiseen omalla panoksellaan. Mikään muu ei voi olla lähtökohtana.
Kaikki ihmiset ei halua olla edes elossa. Millä vitulla sinä pakotat heidät haluamaan jotain "yhteiskunnan pyörittämistä".
No en tiedä, voiko tuollaisia enää laskea työkykyisiksikään.
Eikä se haluaminen sinänsä ole oleellista, vaan se, että osallistuu omien kykyjensä mukaisesti - tai ainakin yrittää.
No kerrotko mitä se yrittäminen auttaa, kun jokaiseen työpaikkaan on sata hakijaa ja yksi vain otetaan?
Onko se tosiaan oltava niin, kuten joku eräässä ketjussa valitti? Ettei ollut kuin kymmenen hakijaa, joista löysivät sopivan työpaikkaan. Mutta työttömät on loisijoita, koska ei ollut useaa sataa hakemusta.
Mitä se olisi auttanut? Työpaikkojen määrä ei lisäänny hakemusten lukumäärän mukaan.
Joko järki.
Se auttaa siinä, että jos tuudittautuu ajatukseen, että "on kuitenkin 100 hakijaa ja ei mua kuitenkaan valita", niin ei varmasti valitakaan. Olen ollut työttömänä itsekin, ja tiedän kyllä, että se on äärimmäisen turhauttavaa.
Työpaikkojen määrä voi lisääntyä sillä, että enemmän ihmisiä on töissä. Niin hassua kuin se onkin, työ voi luoda työtä, oikeissa paikoissa. Esimerkiksi innovoidaan uusi tuote -> tarvitaan ihmisiä sen toteuttamiseen, markkinointiin jne.
Mutta tosiaan, kirjoitin aiemmin sen kommentin siitä, että yhteiskunnassa jokaisen tulee pyrkiä osallistumaan, koska muu on moraalisesti kestämätöntä. Kaikki Ossit ja muut, jotka kömpivät koloistaan, vaikka heitä olisi kuinka pieni vähemmistö, saavat vain ihmiset inhoamaan "työttömiä loisia". Mitä enemmän työkykyiset, terveet ihmiset kokevat oikeudekseen heittäytyä vapaamatkustajiksi, sitä enemmän yhteiskunnan moraali menee väärään suuntaan. Niin se vain menee, riippumatta siitä onko muutamalla huvikseen makailevalla kokonaisuudessa mitään merkitystä (ei tietenkään ole).
Kerrotko sitten matikkanerona, miten kauan kestää että pääsee töihin, jos yksi valitaan sadan joukosta?
Onko nopeampi voittaa lotossa tai eurojackpotissa?
Miksi teet tästä minuun liittyvän kysymyksen?
Keskimäärin matemaattisesti, jos lähetät sata hakemusta, ja jokaista työpaikkaa hakee keskimäärin sata henkeä, työllistyt suurella todennäköisyydellä. Asia ei tietenkään tosielämässä mene noin, koska hakemuksen sisältö, ihmisen osaaminen ja tausta, työpaikkojen vaatimukset, sen hetkinen tarjonta tekijöistä jne ratkaisevat asian.
Olennaisempaa on miettiä sitä, onko nykyisellä osaamisellaan mahdollisuuksia työllistyä. Jos ei, pitäisikö asialle tehdä jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt pitäisi ensin tietää, mitä ryhmää ja mitä meno-osuutta ap pitää "loisimisena". Tuossa naurettavassa "minä maksan kymppitonnin veroja" listassa sosiaaliturva koostuu lähes kokonaan eläkkeistä. Toimeentulotuki on noin prosentin julkisista menoista, eli kymppitonnin vero-osuudesta se on satkun verran. Onpa kamalaa.
Olisikin kymppitonni. Kun se on lähempänä 100k kuin 10k. Kymppitonni olisi se mikä reiluuden mukaan pitäisi maksaa.
Jos tienaat kymmenen kertaa enemmän kuin siivooja, et ole palkkasi väärti.
Tai jos olet joku superlääkäri, osaisit arvostaa että yhteiskunta on luonut mahdollisuuden elää hyvin, vaikak veroja maksetaankin.
Olen palkkani ansainnut. Viime vuonna mahdollistin työnantajalleni yli miljoonan euron vuosittaiset säästöt. Minun innovaationi tuottaa vuosittain yli 14 miljoonaa euroa työnantajalleni tuloja, On jo yli 10 vuotta tuottanut. Tänä vuonna olen jo mahdollistanut uusia vuosittaisia säästöjä 200 keur. Työnantajani on pörssinoteerattu yhtiö.
Pörssiyhtiöstä saat varmasti matalammin verotettuja tuloja kuin pelkkä ansiotuloasteikko sallisi. Tai sitten et osaa asioita.
Henk koht pidän kaikki tuollaisia "pörssiyhtiön tärkeitä ihmisiä" melkoisen turhina yhteis- ja ihmiskunnan kannalta.
Varsinkaan kun sitä innovaatiota ei ole edes nimetty.
Huudellaan vaan kiloeuroista nivuset kiihkossa.
Turha ja turha. Väitän että jokainen täysi-ikäinen ihminen Suomessa on maksanut minun keksimästäni palvelusta ainakin kerran. Tiedän varmasti että ainakin 400 000 maksaa siitä joka kuukausi vapaaehtoisesti. Kyllä sillä varmaan ainakin kohtalainen vaikutus on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tilastojen valossa sillä tuskin onkaan merkitystä, jos ap on työttömänä eikä edes yritä. Se ei korvauksien kokonaismäärää muuta mihinkään niin kauan, kun työvoimasta ei ole pulaa.
Mutta lähdetään yhteiskunnan kannalta silti aika huteralle polulle, jos hyväksytään se moraalinen ajatus, että on okei olla yrittämättä mitään, vaikka on työkykyinen. Se rapauttaa kaikkien moraalia ihan riippumatta oletko työssä vai et ja syventää vain vastakkainasettelua eri ihmisryhmien välillä.
Toimiva yhteiskunta vaatii sen, että jokainen työkykyinen haluaa osallistua sen pyörittämiseen omalla panoksellaan. Mikään muu ei voi olla lähtökohtana.
Kaikki ihmiset ei halua olla edes elossa. Millä vitulla sinä pakotat heidät haluamaan jotain "yhteiskunnan pyörittämistä".
No en tiedä, voiko tuollaisia enää laskea työkykyisiksikään.
Eikä se haluaminen sinänsä ole oleellista, vaan se, että osallistuu omien kykyjensä mukaisesti - tai ainakin yrittää.
No kerrotko mitä se yrittäminen auttaa, kun jokaiseen työpaikkaan on sata hakijaa ja yksi vain otetaan?
Onko se tosiaan oltava niin, kuten joku eräässä ketjussa valitti? Ettei ollut kuin kymmenen hakijaa, joista löysivät sopivan työpaikkaan. Mutta työttömät on loisijoita, koska ei ollut useaa sataa hakemusta.
Mitä se olisi auttanut? Työpaikkojen määrä ei lisäänny hakemusten lukumäärän mukaan.
Joko järki.
Se auttaa siinä, että jos tuudittautuu ajatukseen, että "on kuitenkin 100 hakijaa ja ei mua kuitenkaan valita", niin ei varmasti valitakaan. Olen ollut työttömänä itsekin, ja tiedän kyllä, että se on äärimmäisen turhauttavaa.
Työpaikkojen määrä voi lisääntyä sillä, että enemmän ihmisiä on töissä. Niin hassua kuin se onkin, työ voi luoda työtä, oikeissa paikoissa. Esimerkiksi innovoidaan uusi tuote -> tarvitaan ihmisiä sen toteuttamiseen, markkinointiin jne.
Mutta tosiaan, kirjoitin aiemmin sen kommentin siitä, että yhteiskunnassa jokaisen tulee pyrkiä osallistumaan, koska muu on moraalisesti kestämätöntä. Kaikki Ossit ja muut, jotka kömpivät koloistaan, vaikka heitä olisi kuinka pieni vähemmistö, saavat vain ihmiset inhoamaan "työttömiä loisia". Mitä enemmän työkykyiset, terveet ihmiset kokevat oikeudekseen heittäytyä vapaamatkustajiksi, sitä enemmän yhteiskunnan moraali menee väärään suuntaan. Niin se vain menee, riippumatta siitä onko muutamalla huvikseen makailevalla kokonaisuudessa mitään merkitystä (ei tietenkään ole).
Kerrotko sitten matikkanerona, miten kauan kestää että pääsee töihin, jos yksi valitaan sadan joukosta?
Onko nopeampi voittaa lotossa tai eurojackpotissa?
Miksi teet tästä minuun liittyvän kysymyksen?
Keskimäärin matemaattisesti, jos lähetät sata hakemusta, ja jokaista työpaikkaa hakee keskimäärin sata henkeä, työllistyt suurella todennäköisyydellä. Asia ei tietenkään tosielämässä mene noin, koska hakemuksen sisältö, ihmisen osaaminen ja tausta, työpaikkojen vaatimukset, sen hetkinen tarjonta tekijöistä jne ratkaisevat asian.
Olennaisempaa on miettiä sitä, onko nykyisellä osaamisellaan mahdollisuuksia työllistyä. Jos ei, pitäisikö asialle tehdä jotain.
Joo, huomaa ettei sun matikkapääs kyllä säteile.
Eikä edes näytä olevan käsitystä miten rekrytoinnit menee.
Myöskään et ymmärrä ettei työttömillä ole varaa kouluttautua uudelleen, koska valtio haluaa pitää kortissa.
3/3 Trifekta saavutettu!
Saat ihan varmasti olla työtön, kunhan et vaadi yhteiskunnalta työttömyystukea. Jos on vaikka pääomaa tai sijoitustuloja niin, että pystyt niiden kautta elättämään itseäsi ilman työntekoa, mikään tai kukaan ei kiellä sinua niin tekemästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt pitäisi ensin tietää, mitä ryhmää ja mitä meno-osuutta ap pitää "loisimisena". Tuossa naurettavassa "minä maksan kymppitonnin veroja" listassa sosiaaliturva koostuu lähes kokonaan eläkkeistä. Toimeentulotuki on noin prosentin julkisista menoista, eli kymppitonnin vero-osuudesta se on satkun verran. Onpa kamalaa.
Olisikin kymppitonni. Kun se on lähempänä 100k kuin 10k. Kymppitonni olisi se mikä reiluuden mukaan pitäisi maksaa.
Jos tienaat kymmenen kertaa enemmän kuin siivooja, et ole palkkasi väärti.
Tai jos olet joku superlääkäri, osaisit arvostaa että yhteiskunta on luonut mahdollisuuden elää hyvin, vaikak veroja maksetaankin.
Olen palkkani ansainnut. Viime vuonna mahdollistin työnantajalleni yli miljoonan euron vuosittaiset säästöt. Minun innovaationi tuottaa vuosittain yli 14 miljoonaa euroa työnantajalleni tuloja, On jo yli 10 vuotta tuottanut. Tänä vuonna olen jo mahdollistanut uusia vuosittaisia säästöjä 200 keur. Työnantajani on pörssinoteerattu yhtiö.
Pörssiyhtiöstä saat varmasti matalammin verotettuja tuloja kuin pelkkä ansiotuloasteikko sallisi. Tai sitten et osaa asioita.
Henk koht pidän kaikki tuollaisia "pörssiyhtiön tärkeitä ihmisiä" melkoisen turhina yhteis- ja ihmiskunnan kannalta.
Varsinkaan kun sitä innovaatiota ei ole edes nimetty.
Huudellaan vaan kiloeuroista nivuset kiihkossa.
Turha ja turha. Väitän että jokainen täysi-ikäinen ihminen Suomessa on maksanut minun keksimästäni palvelusta ainakin kerran. Tiedän varmasti että ainakin 400 000 maksaa siitä joka kuukausi vapaaehtoisesti. Kyllä sillä varmaan ainakin kohtalainen vaikutus on.
Edelleen täysin mielikuvituksen tuotetta koko palvelu, ja ihminen sen eteen myös.
Kuinka tyhminä pidät muita? Oletko lomaosake- tai pölynimurimyyjä?
Mutta tosiaan, kirjoitin aiemmin sen kommentin siitä, että yhteiskunnassa jokaisen tulee pyrkiä osallistumaan, koska muu on moraalisesti kestämätöntä. Kaikki Ossit ja muut, jotka kömpivät koloistaan, vaikka heitä olisi kuinka pieni vähemmistö, saavat vain ihmiset inhoamaan "työttömiä loisia". Mitä enemmän työkykyiset, terveet ihmiset kokevat oikeudekseen heittäytyä vapaamatkustajiksi, sitä enemmän yhteiskunnan moraali menee väärään suuntaan. Niin se vain menee, riippumatta siitä onko muutamalla huvikseen makailevalla kokonaisuudessa mitään merkitystä (ei tietenkään ole).[/quote]
Ossi kehitti itseään koko ajan aktiivisesti ja kirjoitti mielenkiintoisen kirjan. Tämä oli häneltä loistava panos yhteiskuntaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tilastojen valossa sillä tuskin onkaan merkitystä, jos ap on työttömänä eikä edes yritä. Se ei korvauksien kokonaismäärää muuta mihinkään niin kauan, kun työvoimasta ei ole pulaa.
Mutta lähdetään yhteiskunnan kannalta silti aika huteralle polulle, jos hyväksytään se moraalinen ajatus, että on okei olla yrittämättä mitään, vaikka on työkykyinen. Se rapauttaa kaikkien moraalia ihan riippumatta oletko työssä vai et ja syventää vain vastakkainasettelua eri ihmisryhmien välillä.
Toimiva yhteiskunta vaatii sen, että jokainen työkykyinen haluaa osallistua sen pyörittämiseen omalla panoksellaan. Mikään muu ei voi olla lähtökohtana.
Kaikki ihmiset ei halua olla edes elossa. Millä vitulla sinä pakotat heidät haluamaan jotain "yhteiskunnan pyörittämistä".
No en tiedä, voiko tuollaisia enää laskea työkykyisiksikään.
Eikä se haluaminen sinänsä ole oleellista, vaan se, että osallistuu omien kykyjensä mukaisesti - tai ainakin yrittää.
No kerrotko mitä se yrittäminen auttaa, kun jokaiseen työpaikkaan on sata hakijaa ja yksi vain otetaan?
Onko se tosiaan oltava niin, kuten joku eräässä ketjussa valitti? Ettei ollut kuin kymmenen hakijaa, joista löysivät sopivan työpaikkaan. Mutta työttömät on loisijoita, koska ei ollut useaa sataa hakemusta.
Mitä se olisi auttanut? Työpaikkojen määrä ei lisäänny hakemusten lukumäärän mukaan.
Joko järki.
Se auttaa siinä, että jos tuudittautuu ajatukseen, että "on kuitenkin 100 hakijaa ja ei mua kuitenkaan valita", niin ei varmasti valitakaan. Olen ollut työttömänä itsekin, ja tiedän kyllä, että se on äärimmäisen turhauttavaa.
Työpaikkojen määrä voi lisääntyä sillä, että enemmän ihmisiä on töissä. Niin hassua kuin se onkin, työ voi luoda työtä, oikeissa paikoissa. Esimerkiksi innovoidaan uusi tuote -> tarvitaan ihmisiä sen toteuttamiseen, markkinointiin jne.
Mutta tosiaan, kirjoitin aiemmin sen kommentin siitä, että yhteiskunnassa jokaisen tulee pyrkiä osallistumaan, koska muu on moraalisesti kestämätöntä. Kaikki Ossit ja muut, jotka kömpivät koloistaan, vaikka heitä olisi kuinka pieni vähemmistö, saavat vain ihmiset inhoamaan "työttömiä loisia". Mitä enemmän työkykyiset, terveet ihmiset kokevat oikeudekseen heittäytyä vapaamatkustajiksi, sitä enemmän yhteiskunnan moraali menee väärään suuntaan. Niin se vain menee, riippumatta siitä onko muutamalla huvikseen makailevalla kokonaisuudessa mitään merkitystä (ei tietenkään ole).
Kerrotko sitten matikkanerona, miten kauan kestää että pääsee töihin, jos yksi valitaan sadan joukosta?
Onko nopeampi voittaa lotossa tai eurojackpotissa?
Aina kannattaa muuten hakea niitä, joihin haetaan esim. kolmea. En halua kehua, mua itte sain sellaisesta työpaikan heti, kun hain yli puolen vuoden jälkeen ekaa työpaikkaa. Oli vähän ongelmia ennen sitä. No joka tapauksessa, tällä koitan luoda toivoa teille muillekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tilastojen valossa sillä tuskin onkaan merkitystä, jos ap on työttömänä eikä edes yritä. Se ei korvauksien kokonaismäärää muuta mihinkään niin kauan, kun työvoimasta ei ole pulaa.
Mutta lähdetään yhteiskunnan kannalta silti aika huteralle polulle, jos hyväksytään se moraalinen ajatus, että on okei olla yrittämättä mitään, vaikka on työkykyinen. Se rapauttaa kaikkien moraalia ihan riippumatta oletko työssä vai et ja syventää vain vastakkainasettelua eri ihmisryhmien välillä.
Toimiva yhteiskunta vaatii sen, että jokainen työkykyinen haluaa osallistua sen pyörittämiseen omalla panoksellaan. Mikään muu ei voi olla lähtökohtana.
Kaikki ihmiset ei halua olla edes elossa. Millä vitulla sinä pakotat heidät haluamaan jotain "yhteiskunnan pyörittämistä".
No en tiedä, voiko tuollaisia enää laskea työkykyisiksikään.
Eikä se haluaminen sinänsä ole oleellista, vaan se, että osallistuu omien kykyjensä mukaisesti - tai ainakin yrittää.
No kerrotko mitä se yrittäminen auttaa, kun jokaiseen työpaikkaan on sata hakijaa ja yksi vain otetaan?
Onko se tosiaan oltava niin, kuten joku eräässä ketjussa valitti? Ettei ollut kuin kymmenen hakijaa, joista löysivät sopivan työpaikkaan. Mutta työttömät on loisijoita, koska ei ollut useaa sataa hakemusta.
Mitä se olisi auttanut? Työpaikkojen määrä ei lisäänny hakemusten lukumäärän mukaan.
Joko järki.
Se auttaa siinä, että jos tuudittautuu ajatukseen, että "on kuitenkin 100 hakijaa ja ei mua kuitenkaan valita", niin ei varmasti valitakaan. Olen ollut työttömänä itsekin, ja tiedän kyllä, että se on äärimmäisen turhauttavaa.
Työpaikkojen määrä voi lisääntyä sillä, että enemmän ihmisiä on töissä. Niin hassua kuin se onkin, työ voi luoda työtä, oikeissa paikoissa. Esimerkiksi innovoidaan uusi tuote -> tarvitaan ihmisiä sen toteuttamiseen, markkinointiin jne.
Mutta tosiaan, kirjoitin aiemmin sen kommentin siitä, että yhteiskunnassa jokaisen tulee pyrkiä osallistumaan, koska muu on moraalisesti kestämätöntä. Kaikki Ossit ja muut, jotka kömpivät koloistaan, vaikka heitä olisi kuinka pieni vähemmistö, saavat vain ihmiset inhoamaan "työttömiä loisia". Mitä enemmän työkykyiset, terveet ihmiset kokevat oikeudekseen heittäytyä vapaamatkustajiksi, sitä enemmän yhteiskunnan moraali menee väärään suuntaan. Niin se vain menee, riippumatta siitä onko muutamalla huvikseen makailevalla kokonaisuudessa mitään merkitystä (ei tietenkään ole).
Kerrotko sitten matikkanerona, miten kauan kestää että pääsee töihin, jos yksi valitaan sadan joukosta?
Onko nopeampi voittaa lotossa tai eurojackpotissa?
Miksi teet tästä minuun liittyvän kysymyksen?
Keskimäärin matemaattisesti, jos lähetät sata hakemusta, ja jokaista työpaikkaa hakee keskimäärin sata henkeä, työllistyt suurella todennäköisyydellä. Asia ei tietenkään tosielämässä mene noin, koska hakemuksen sisältö, ihmisen osaaminen ja tausta, työpaikkojen vaatimukset, sen hetkinen tarjonta tekijöistä jne ratkaisevat asian.
Olennaisempaa on miettiä sitä, onko nykyisellä osaamisellaan mahdollisuuksia työllistyä. Jos ei, pitäisikö asialle tehdä jotain.
Mutta jos tuo työtön joko suoraan tai joidenkin toimenpiteiden jälkeen työllistyisi olisi se sama määrä työttömiä kuitenkin jotka jäävät vaille työpaikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tilastojen valossa sillä tuskin onkaan merkitystä, jos ap on työttömänä eikä edes yritä. Se ei korvauksien kokonaismäärää muuta mihinkään niin kauan, kun työvoimasta ei ole pulaa.
Mutta lähdetään yhteiskunnan kannalta silti aika huteralle polulle, jos hyväksytään se moraalinen ajatus, että on okei olla yrittämättä mitään, vaikka on työkykyinen. Se rapauttaa kaikkien moraalia ihan riippumatta oletko työssä vai et ja syventää vain vastakkainasettelua eri ihmisryhmien välillä.
Toimiva yhteiskunta vaatii sen, että jokainen työkykyinen haluaa osallistua sen pyörittämiseen omalla panoksellaan. Mikään muu ei voi olla lähtökohtana.
Kaikki ihmiset ei halua olla edes elossa. Millä vitulla sinä pakotat heidät haluamaan jotain "yhteiskunnan pyörittämistä".
No en tiedä, voiko tuollaisia enää laskea työkykyisiksikään.
Eikä se haluaminen sinänsä ole oleellista, vaan se, että osallistuu omien kykyjensä mukaisesti - tai ainakin yrittää.
No kerrotko mitä se yrittäminen auttaa, kun jokaiseen työpaikkaan on sata hakijaa ja yksi vain otetaan?
Onko se tosiaan oltava niin, kuten joku eräässä ketjussa valitti? Ettei ollut kuin kymmenen hakijaa, joista löysivät sopivan työpaikkaan. Mutta työttömät on loisijoita, koska ei ollut useaa sataa hakemusta.
Mitä se olisi auttanut? Työpaikkojen määrä ei lisäänny hakemusten lukumäärän mukaan.
Joko järki.
Se auttaa siinä, että jos tuudittautuu ajatukseen, että "on kuitenkin 100 hakijaa ja ei mua kuitenkaan valita", niin ei varmasti valitakaan. Olen ollut työttömänä itsekin, ja tiedän kyllä, että se on äärimmäisen turhauttavaa.
Työpaikkojen määrä voi lisääntyä sillä, että enemmän ihmisiä on töissä. Niin hassua kuin se onkin, työ voi luoda työtä, oikeissa paikoissa. Esimerkiksi innovoidaan uusi tuote -> tarvitaan ihmisiä sen toteuttamiseen, markkinointiin jne.
Mutta tosiaan, kirjoitin aiemmin sen kommentin siitä, että yhteiskunnassa jokaisen tulee pyrkiä osallistumaan, koska muu on moraalisesti kestämätöntä. Kaikki Ossit ja muut, jotka kömpivät koloistaan, vaikka heitä olisi kuinka pieni vähemmistö, saavat vain ihmiset inhoamaan "työttömiä loisia". Mitä enemmän työkykyiset, terveet ihmiset kokevat oikeudekseen heittäytyä vapaamatkustajiksi, sitä enemmän yhteiskunnan moraali menee väärään suuntaan. Niin se vain menee, riippumatta siitä onko muutamalla huvikseen makailevalla kokonaisuudessa mitään merkitystä (ei tietenkään ole).
Kerrotko sitten matikkanerona, miten kauan kestää että pääsee töihin, jos yksi valitaan sadan joukosta?
Onko nopeampi voittaa lotossa tai eurojackpotissa?
Miksi teet tästä minuun liittyvän kysymyksen?
Keskimäärin matemaattisesti, jos lähetät sata hakemusta, ja jokaista työpaikkaa hakee keskimäärin sata henkeä, työllistyt suurella todennäköisyydellä. Asia ei tietenkään tosielämässä mene noin, koska hakemuksen sisältö, ihmisen osaaminen ja tausta, työpaikkojen vaatimukset, sen hetkinen tarjonta tekijöistä jne ratkaisevat asian.
Olennaisempaa on miettiä sitä, onko nykyisellä osaamisellaan mahdollisuuksia työllistyä. Jos ei, pitäisikö asialle tehdä jotain.
Joo, huomaa ettei sun matikkapääs kyllä säteile.
Eikä edes näytä olevan käsitystä miten rekrytoinnit menee.
Myöskään et ymmärrä ettei työttömillä ole varaa kouluttautua uudelleen, koska valtio haluaa pitää kortissa.
3/3 Trifekta saavutettu!
No, ihan miten vaan. En ymmärrä matikasta enkä rekrytoinneista mitään. Hieman huvittaa, mutta pysy luulossasi.
Kerrotko vielä itse niin tietäväisenä, miksi työttömillä ei olisi varaa kouluttautua? Työttömyysetuudella uuden tutkinnon opiskelu on täysin mahdollista, jos työkkäri katsoo työllisyysnäkymien sillä paranevan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tilastojen valossa sillä tuskin onkaan merkitystä, jos ap on työttömänä eikä edes yritä. Se ei korvauksien kokonaismäärää muuta mihinkään niin kauan, kun työvoimasta ei ole pulaa.
Mutta lähdetään yhteiskunnan kannalta silti aika huteralle polulle, jos hyväksytään se moraalinen ajatus, että on okei olla yrittämättä mitään, vaikka on työkykyinen. Se rapauttaa kaikkien moraalia ihan riippumatta oletko työssä vai et ja syventää vain vastakkainasettelua eri ihmisryhmien välillä.
Toimiva yhteiskunta vaatii sen, että jokainen työkykyinen haluaa osallistua sen pyörittämiseen omalla panoksellaan. Mikään muu ei voi olla lähtökohtana.
Kaikki ihmiset ei halua olla edes elossa. Millä vitulla sinä pakotat heidät haluamaan jotain "yhteiskunnan pyörittämistä".
No en tiedä, voiko tuollaisia enää laskea työkykyisiksikään.
Eikä se haluaminen sinänsä ole oleellista, vaan se, että osallistuu omien kykyjensä mukaisesti - tai ainakin yrittää.
No kerrotko mitä se yrittäminen auttaa, kun jokaiseen työpaikkaan on sata hakijaa ja yksi vain otetaan?
Onko se tosiaan oltava niin, kuten joku eräässä ketjussa valitti? Ettei ollut kuin kymmenen hakijaa, joista löysivät sopivan työpaikkaan. Mutta työttömät on loisijoita, koska ei ollut useaa sataa hakemusta.
Mitä se olisi auttanut? Työpaikkojen määrä ei lisäänny hakemusten lukumäärän mukaan.
Joko järki.
Se auttaa siinä, että jos tuudittautuu ajatukseen, että "on kuitenkin 100 hakijaa ja ei mua kuitenkaan valita", niin ei varmasti valitakaan. Olen ollut työttömänä itsekin, ja tiedän kyllä, että se on äärimmäisen turhauttavaa.
Työpaikkojen määrä voi lisääntyä sillä, että enemmän ihmisiä on töissä. Niin hassua kuin se onkin, työ voi luoda työtä, oikeissa paikoissa. Esimerkiksi innovoidaan uusi tuote -> tarvitaan ihmisiä sen toteuttamiseen, markkinointiin jne.
Mutta tosiaan, kirjoitin aiemmin sen kommentin siitä, että yhteiskunnassa jokaisen tulee pyrkiä osallistumaan, koska muu on moraalisesti kestämätöntä. Kaikki Ossit ja muut, jotka kömpivät koloistaan, vaikka heitä olisi kuinka pieni vähemmistö, saavat vain ihmiset inhoamaan "työttömiä loisia". Mitä enemmän työkykyiset, terveet ihmiset kokevat oikeudekseen heittäytyä vapaamatkustajiksi, sitä enemmän yhteiskunnan moraali menee väärään suuntaan. Niin se vain menee, riippumatta siitä onko muutamalla huvikseen makailevalla kokonaisuudessa mitään merkitystä (ei tietenkään ole).
Kerrotko sitten matikkanerona, miten kauan kestää että pääsee töihin, jos yksi valitaan sadan joukosta?
Onko nopeampi voittaa lotossa tai eurojackpotissa?
Aina kannattaa muuten hakea niitä, joihin haetaan esim. kolmea. En halua kehua, mua itte sain sellaisesta työpaikan heti, kun hain yli puolen vuoden jälkeen ekaa työpaikkaa. Oli vähän ongelmia ennen sitä. No joka tapauksessa, tällä koitan luoda toivoa teille muillekin.
Älä ihmeessä.
Voiko tosiaan saada työpaikan jos mahdollisuus on 1/3?
Enpä olisi ikinä uskonut!
Nyt kyllä palasi elämän- ja työpaikkojen hakemishalu, kun sinuakin onnisti!
Ihanaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tilastojen valossa sillä tuskin onkaan merkitystä, jos ap on työttömänä eikä edes yritä. Se ei korvauksien kokonaismäärää muuta mihinkään niin kauan, kun työvoimasta ei ole pulaa.
Mutta lähdetään yhteiskunnan kannalta silti aika huteralle polulle, jos hyväksytään se moraalinen ajatus, että on okei olla yrittämättä mitään, vaikka on työkykyinen. Se rapauttaa kaikkien moraalia ihan riippumatta oletko työssä vai et ja syventää vain vastakkainasettelua eri ihmisryhmien välillä.
Toimiva yhteiskunta vaatii sen, että jokainen työkykyinen haluaa osallistua sen pyörittämiseen omalla panoksellaan. Mikään muu ei voi olla lähtökohtana.
Kaikki ihmiset ei halua olla edes elossa. Millä vitulla sinä pakotat heidät haluamaan jotain "yhteiskunnan pyörittämistä".
No en tiedä, voiko tuollaisia enää laskea työkykyisiksikään.
Eikä se haluaminen sinänsä ole oleellista, vaan se, että osallistuu omien kykyjensä mukaisesti - tai ainakin yrittää.
No kerrotko mitä se yrittäminen auttaa, kun jokaiseen työpaikkaan on sata hakijaa ja yksi vain otetaan?
Onko se tosiaan oltava niin, kuten joku eräässä ketjussa valitti? Ettei ollut kuin kymmenen hakijaa, joista löysivät sopivan työpaikkaan. Mutta työttömät on loisijoita, koska ei ollut useaa sataa hakemusta.
Mitä se olisi auttanut? Työpaikkojen määrä ei lisäänny hakemusten lukumäärän mukaan.
Joko järki.
Se auttaa siinä, että jos tuudittautuu ajatukseen, että "on kuitenkin 100 hakijaa ja ei mua kuitenkaan valita", niin ei varmasti valitakaan. Olen ollut työttömänä itsekin, ja tiedän kyllä, että se on äärimmäisen turhauttavaa.
Työpaikkojen määrä voi lisääntyä sillä, että enemmän ihmisiä on töissä. Niin hassua kuin se onkin, työ voi luoda työtä, oikeissa paikoissa. Esimerkiksi innovoidaan uusi tuote -> tarvitaan ihmisiä sen toteuttamiseen, markkinointiin jne.
Mutta tosiaan, kirjoitin aiemmin sen kommentin siitä, että yhteiskunnassa jokaisen tulee pyrkiä osallistumaan, koska muu on moraalisesti kestämätöntä. Kaikki Ossit ja muut, jotka kömpivät koloistaan, vaikka heitä olisi kuinka pieni vähemmistö, saavat vain ihmiset inhoamaan "työttömiä loisia". Mitä enemmän työkykyiset, terveet ihmiset kokevat oikeudekseen heittäytyä vapaamatkustajiksi, sitä enemmän yhteiskunnan moraali menee väärään suuntaan. Niin se vain menee, riippumatta siitä onko muutamalla huvikseen makailevalla kokonaisuudessa mitään merkitystä (ei tietenkään ole).
Kerrotko sitten matikkanerona, miten kauan kestää että pääsee töihin, jos yksi valitaan sadan joukosta?
Onko nopeampi voittaa lotossa tai eurojackpotissa?
Miksi teet tästä minuun liittyvän kysymyksen?
Keskimäärin matemaattisesti, jos lähetät sata hakemusta, ja jokaista työpaikkaa hakee keskimäärin sata henkeä, työllistyt suurella todennäköisyydellä. Asia ei tietenkään tosielämässä mene noin, koska hakemuksen sisältö, ihmisen osaaminen ja tausta, työpaikkojen vaatimukset, sen hetkinen tarjonta tekijöistä jne ratkaisevat asian.
Olennaisempaa on miettiä sitä, onko nykyisellä osaamisellaan mahdollisuuksia työllistyä. Jos ei, pitäisikö asialle tehdä jotain.
Mutta jos tuo työtön joko suoraan tai joidenkin toimenpiteiden jälkeen työllistyisi olisi se sama määrä työttömiä kuitenkin jotka jäävät vaille työpaikkaa.
Paitsi, jos uskomme oletukseen, että työ voi synnyttää lisää työtä. Ja jokatapauksessa se olisi sille yhdelle hieno asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisin sellaista aktiivimallia, että tietyn ajan kun on ollut työttömänä, pitäisi hakea edes se muutama työpaikka kuussa. Ja niistä tekisi selvityksen mitä on hakenut. Ei vaadi paljoa, ja elämäntapatyöttömiä ei oikeasti tarvitse elättää.
Kuussa on aika vähän työpaikkoja mutta voin mä hakee sieltäkin. Ehkä kuunatseilla on joku paikka auki? Tuo on jännä miten moni luulee että elämäntapatyöttömiä on muka paljon.
Katoppa sinäkin historiaa. Vielä kasarin ja ysärin vaihteessa työttömyysprosentti oli mitätön. Sitten kun läsähti tämä massatyöttömyys niin se on jäänyt aika lailla pysyväksi. Syitä on monia ja niistä suurin on yksinkertaisesti työpaikkojen puute.
Ehkä kannattaisi sitten miettiä hakeutumista jonnekin toiselle alalle, eikä ihmetellä kun "omalta alalta ei löydy töitä" ja vähän levitellä käsiä. Ei se työn saaminen täysin mahdotonta ole, mutta eipä niitä tosiaan saa, jos lähtökohta on se ettei ole valmis mihinkään suuntaan joustamaan.
Mulla on kaksi eri alan koulutusta. Mikä tahansa muukin kelpaa ja olen tehnyt ihan ns. hanttihommiakin. Vielä hetken olen tukityössä niin pilipali palkalla minkä oman alan töissä tienasin viikossa sen mitä nyt kuukaudessa.
Jos joku haluaa olla vapaaehtoisesti työtön niin siitä vaan. Saa joku motivoituneempi paikan. Olen ihan kohta työtön ja hetkeen en edes yritä mitään. Koen että mulla on oikeus ottaa vähän aikaa rennosti. Jos se ärsyttää niin sille en voi mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tilastojen valossa sillä tuskin onkaan merkitystä, jos ap on työttömänä eikä edes yritä. Se ei korvauksien kokonaismäärää muuta mihinkään niin kauan, kun työvoimasta ei ole pulaa.
Mutta lähdetään yhteiskunnan kannalta silti aika huteralle polulle, jos hyväksytään se moraalinen ajatus, että on okei olla yrittämättä mitään, vaikka on työkykyinen. Se rapauttaa kaikkien moraalia ihan riippumatta oletko työssä vai et ja syventää vain vastakkainasettelua eri ihmisryhmien välillä.
Toimiva yhteiskunta vaatii sen, että jokainen työkykyinen haluaa osallistua sen pyörittämiseen omalla panoksellaan. Mikään muu ei voi olla lähtökohtana.
Kaikki ihmiset ei halua olla edes elossa. Millä vitulla sinä pakotat heidät haluamaan jotain "yhteiskunnan pyörittämistä".
No en tiedä, voiko tuollaisia enää laskea työkykyisiksikään.
Eikä se haluaminen sinänsä ole oleellista, vaan se, että osallistuu omien kykyjensä mukaisesti - tai ainakin yrittää.
No kerrotko mitä se yrittäminen auttaa, kun jokaiseen työpaikkaan on sata hakijaa ja yksi vain otetaan?
Onko se tosiaan oltava niin, kuten joku eräässä ketjussa valitti? Ettei ollut kuin kymmenen hakijaa, joista löysivät sopivan työpaikkaan. Mutta työttömät on loisijoita, koska ei ollut useaa sataa hakemusta.
Mitä se olisi auttanut? Työpaikkojen määrä ei lisäänny hakemusten lukumäärän mukaan.
Joko järki.
Se auttaa siinä, että jos tuudittautuu ajatukseen, että "on kuitenkin 100 hakijaa ja ei mua kuitenkaan valita", niin ei varmasti valitakaan. Olen ollut työttömänä itsekin, ja tiedän kyllä, että se on äärimmäisen turhauttavaa.
Työpaikkojen määrä voi lisääntyä sillä, että enemmän ihmisiä on töissä. Niin hassua kuin se onkin, työ voi luoda työtä, oikeissa paikoissa. Esimerkiksi innovoidaan uusi tuote -> tarvitaan ihmisiä sen toteuttamiseen, markkinointiin jne.
Mutta tosiaan, kirjoitin aiemmin sen kommentin siitä, että yhteiskunnassa jokaisen tulee pyrkiä osallistumaan, koska muu on moraalisesti kestämätöntä. Kaikki Ossit ja muut, jotka kömpivät koloistaan, vaikka heitä olisi kuinka pieni vähemmistö, saavat vain ihmiset inhoamaan "työttömiä loisia". Mitä enemmän työkykyiset, terveet ihmiset kokevat oikeudekseen heittäytyä vapaamatkustajiksi, sitä enemmän yhteiskunnan moraali menee väärään suuntaan. Niin se vain menee, riippumatta siitä onko muutamalla huvikseen makailevalla kokonaisuudessa mitään merkitystä (ei tietenkään ole).
Kerrotko sitten matikkanerona, miten kauan kestää että pääsee töihin, jos yksi valitaan sadan joukosta?
Onko nopeampi voittaa lotossa tai eurojackpotissa?
Miksi teet tästä minuun liittyvän kysymyksen?
Keskimäärin matemaattisesti, jos lähetät sata hakemusta, ja jokaista työpaikkaa hakee keskimäärin sata henkeä, työllistyt suurella todennäköisyydellä. Asia ei tietenkään tosielämässä mene noin, koska hakemuksen sisältö, ihmisen osaaminen ja tausta, työpaikkojen vaatimukset, sen hetkinen tarjonta tekijöistä jne ratkaisevat asian.
Olennaisempaa on miettiä sitä, onko nykyisellä osaamisellaan mahdollisuuksia työllistyä. Jos ei, pitäisikö asialle tehdä jotain.
Joo, huomaa ettei sun matikkapääs kyllä säteile.
Eikä edes näytä olevan käsitystä miten rekrytoinnit menee.
Myöskään et ymmärrä ettei työttömillä ole varaa kouluttautua uudelleen, koska valtio haluaa pitää kortissa.
3/3 Trifekta saavutettu!
No, ihan miten vaan. En ymmärrä matikasta enkä rekrytoinneista mitään. Hieman huvittaa, mutta pysy luulossasi.
Kerrotko vielä itse niin tietäväisenä, miksi työttömillä ei olisi varaa kouluttautua? Työttömyysetuudella uuden tutkinnon opiskelu on täysin mahdollista, jos työkkäri katsoo työllisyysnäkymien sillä paranevan.
Todistit ainakin soveltavasi matikkaa huonosti ja kaunistelet rekryjen toimintamalleja. Kun niissä yleensä työnvaihtaja on etusijalla.
Te-toimisto ei taas halua ihmisten opiskelevan työttömyysetuudella, koska se veisi vallan turhilta virkailijoilta pois. Niin itsekkäitä ja sadisteja ovat. Tutustu asiaan, niin tiedät mistä puhut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tilastojen valossa sillä tuskin onkaan merkitystä, jos ap on työttömänä eikä edes yritä. Se ei korvauksien kokonaismäärää muuta mihinkään niin kauan, kun työvoimasta ei ole pulaa.
Mutta lähdetään yhteiskunnan kannalta silti aika huteralle polulle, jos hyväksytään se moraalinen ajatus, että on okei olla yrittämättä mitään, vaikka on työkykyinen. Se rapauttaa kaikkien moraalia ihan riippumatta oletko työssä vai et ja syventää vain vastakkainasettelua eri ihmisryhmien välillä.
Toimiva yhteiskunta vaatii sen, että jokainen työkykyinen haluaa osallistua sen pyörittämiseen omalla panoksellaan. Mikään muu ei voi olla lähtökohtana.
Kaikki ihmiset ei halua olla edes elossa. Millä vitulla sinä pakotat heidät haluamaan jotain "yhteiskunnan pyörittämistä".
No en tiedä, voiko tuollaisia enää laskea työkykyisiksikään.
Eikä se haluaminen sinänsä ole oleellista, vaan se, että osallistuu omien kykyjensä mukaisesti - tai ainakin yrittää.
No kerrotko mitä se yrittäminen auttaa, kun jokaiseen työpaikkaan on sata hakijaa ja yksi vain otetaan?
Onko se tosiaan oltava niin, kuten joku eräässä ketjussa valitti? Ettei ollut kuin kymmenen hakijaa, joista löysivät sopivan työpaikkaan. Mutta työttömät on loisijoita, koska ei ollut useaa sataa hakemusta.
Mitä se olisi auttanut? Työpaikkojen määrä ei lisäänny hakemusten lukumäärän mukaan.
Joko järki.
Se auttaa siinä, että jos tuudittautuu ajatukseen, että "on kuitenkin 100 hakijaa ja ei mua kuitenkaan valita", niin ei varmasti valitakaan. Olen ollut työttömänä itsekin, ja tiedän kyllä, että se on äärimmäisen turhauttavaa.
Työpaikkojen määrä voi lisääntyä sillä, että enemmän ihmisiä on töissä. Niin hassua kuin se onkin, työ voi luoda työtä, oikeissa paikoissa. Esimerkiksi innovoidaan uusi tuote -> tarvitaan ihmisiä sen toteuttamiseen, markkinointiin jne.
Mutta tosiaan, kirjoitin aiemmin sen kommentin siitä, että yhteiskunnassa jokaisen tulee pyrkiä osallistumaan, koska muu on moraalisesti kestämätöntä. Kaikki Ossit ja muut, jotka kömpivät koloistaan, vaikka heitä olisi kuinka pieni vähemmistö, saavat vain ihmiset inhoamaan "työttömiä loisia". Mitä enemmän työkykyiset, terveet ihmiset kokevat oikeudekseen heittäytyä vapaamatkustajiksi, sitä enemmän yhteiskunnan moraali menee väärään suuntaan. Niin se vain menee, riippumatta siitä onko muutamalla huvikseen makailevalla kokonaisuudessa mitään merkitystä (ei tietenkään ole).
Kerrotko sitten matikkanerona, miten kauan kestää että pääsee töihin, jos yksi valitaan sadan joukosta?
Onko nopeampi voittaa lotossa tai eurojackpotissa?
Aina kannattaa muuten hakea niitä, joihin haetaan esim. kolmea. En halua kehua, mua itte sain sellaisesta työpaikan heti, kun hain yli puolen vuoden jälkeen ekaa työpaikkaa. Oli vähän ongelmia ennen sitä. No joka tapauksessa, tällä koitan luoda toivoa teille muillekin.
Älä ihmeessä.
Voiko tosiaan saada työpaikan jos mahdollisuus on 1/3?
Enpä olisi ikinä uskonut!
Nyt kyllä palasi elämän- ja työpaikkojen hakemishalu, kun sinuakin onnisti!
Ihanaa!
Onko parempi ajatella niinkuin sinä, että työllistyminen on mahdotonta? Oon yksi esimerkki siitä että näin ei todellakaan ole. Mutta jatka sinä itsesäälissä rypemistä.
Vierailija kirjoitti:
Kirjaimellisesti kukaan, joka täällä vauvapalstalla kirjoittelee, ei veroillaan elätä muita, vaan on muiden elättämä. Kaikkien koulutusten, terveydenhuollon, infran yms. kautta on saatu satakertaisesti enemmän kuin ikinä maksaa takaisin. Ainoastaan tosirikkaat (1 % tai pienempi osuus) on tästä poikkeus, mutta he eivät ole vauvapalstalla vaan todennäköisesti nytkin Iltiksen etusivulla jossain asiassa.
Meinaatko tosiaan, että 1% suomalaista kustantaa 99% Suomen elintason? Ja muut saa satakertaisesti enemmän kuin mitä tuottaa. Suomi olisi kuule konkurssissa, jos näin huonosti olisi tilanne. Kirjoittajalla ei ole kovin hyvin valtion budjetti hallussa. On joskus kuullut jotain asiaa tähän suuntaan ja nyt pokkana jakaa mututietoaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tilastojen valossa sillä tuskin onkaan merkitystä, jos ap on työttömänä eikä edes yritä. Se ei korvauksien kokonaismäärää muuta mihinkään niin kauan, kun työvoimasta ei ole pulaa.
Mutta lähdetään yhteiskunnan kannalta silti aika huteralle polulle, jos hyväksytään se moraalinen ajatus, että on okei olla yrittämättä mitään, vaikka on työkykyinen. Se rapauttaa kaikkien moraalia ihan riippumatta oletko työssä vai et ja syventää vain vastakkainasettelua eri ihmisryhmien välillä.
Toimiva yhteiskunta vaatii sen, että jokainen työkykyinen haluaa osallistua sen pyörittämiseen omalla panoksellaan. Mikään muu ei voi olla lähtökohtana.
Kaikki ihmiset ei halua olla edes elossa. Millä vitulla sinä pakotat heidät haluamaan jotain "yhteiskunnan pyörittämistä".
No en tiedä, voiko tuollaisia enää laskea työkykyisiksikään.
Eikä se haluaminen sinänsä ole oleellista, vaan se, että osallistuu omien kykyjensä mukaisesti - tai ainakin yrittää.
No kerrotko mitä se yrittäminen auttaa, kun jokaiseen työpaikkaan on sata hakijaa ja yksi vain otetaan?
Onko se tosiaan oltava niin, kuten joku eräässä ketjussa valitti? Ettei ollut kuin kymmenen hakijaa, joista löysivät sopivan työpaikkaan. Mutta työttömät on loisijoita, koska ei ollut useaa sataa hakemusta.
Mitä se olisi auttanut? Työpaikkojen määrä ei lisäänny hakemusten lukumäärän mukaan.
Joko järki.
Se auttaa siinä, että jos tuudittautuu ajatukseen, että "on kuitenkin 100 hakijaa ja ei mua kuitenkaan valita", niin ei varmasti valitakaan. Olen ollut työttömänä itsekin, ja tiedän kyllä, että se on äärimmäisen turhauttavaa.
Työpaikkojen määrä voi lisääntyä sillä, että enemmän ihmisiä on töissä. Niin hassua kuin se onkin, työ voi luoda työtä, oikeissa paikoissa. Esimerkiksi innovoidaan uusi tuote -> tarvitaan ihmisiä sen toteuttamiseen, markkinointiin jne.
Mutta tosiaan, kirjoitin aiemmin sen kommentin siitä, että yhteiskunnassa jokaisen tulee pyrkiä osallistumaan, koska muu on moraalisesti kestämätöntä. Kaikki Ossit ja muut, jotka kömpivät koloistaan, vaikka heitä olisi kuinka pieni vähemmistö, saavat vain ihmiset inhoamaan "työttömiä loisia". Mitä enemmän työkykyiset, terveet ihmiset kokevat oikeudekseen heittäytyä vapaamatkustajiksi, sitä enemmän yhteiskunnan moraali menee väärään suuntaan. Niin se vain menee, riippumatta siitä onko muutamalla huvikseen makailevalla kokonaisuudessa mitään merkitystä (ei tietenkään ole).
Kerrotko sitten matikkanerona, miten kauan kestää että pääsee töihin, jos yksi valitaan sadan joukosta?
Onko nopeampi voittaa lotossa tai eurojackpotissa?
Miksi teet tästä minuun liittyvän kysymyksen?
Keskimäärin matemaattisesti, jos lähetät sata hakemusta, ja jokaista työpaikkaa hakee keskimäärin sata henkeä, työllistyt suurella todennäköisyydellä. Asia ei tietenkään tosielämässä mene noin, koska hakemuksen sisältö, ihmisen osaaminen ja tausta, työpaikkojen vaatimukset, sen hetkinen tarjonta tekijöistä jne ratkaisevat asian.
Olennaisempaa on miettiä sitä, onko nykyisellä osaamisellaan mahdollisuuksia työllistyä. Jos ei, pitäisikö asialle tehdä jotain.
Joo, huomaa ettei sun matikkapääs kyllä säteile.
Eikä edes näytä olevan käsitystä miten rekrytoinnit menee.
Myöskään et ymmärrä ettei työttömillä ole varaa kouluttautua uudelleen, koska valtio haluaa pitää kortissa.
3/3 Trifekta saavutettu!
No, ihan miten vaan. En ymmärrä matikasta enkä rekrytoinneista mitään. Hieman huvittaa, mutta pysy luulossasi.
Kerrotko vielä itse niin tietäväisenä, miksi työttömillä ei olisi varaa kouluttautua? Työttömyysetuudella uuden tutkinnon opiskelu on täysin mahdollista, jos työkkäri katsoo työllisyysnäkymien sillä paranevan.
Todistit ainakin soveltavasi matikkaa huonosti ja kaunistelet rekryjen toimintamalleja. Kun niissä yleensä työnvaihtaja on etusijalla.
Te-toimisto ei taas halua ihmisten opiskelevan työttömyysetuudella, koska se veisi vallan turhilta virkailijoilta pois. Niin itsekkäitä ja sadisteja ovat. Tutustu asiaan, niin tiedät mistä puhut.
Tuo viimeinen on aivan puuta heinää. Ja tiedän mistä puhun, koska työkseni vedän juurikin tällaisia tutkintoja aikuispuolella, joissa 99% opiskelijoista opiskelee työttömyysetuudella. Yksikään hakija ei ole saanut hylkäävää päätöstä työkkärin rahalla opiskelulle, jos muuten kriteerit täyttää (yli 25v, ei tutkintoa tai heikosti työllistävä tutkinto taustalla ja on työttömänä opintojen alkaessa).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ainakaan haluais että mun työpaikan olis saanut joku joka on töihin pakotettu karenssin uhalla.
Töitä ei riitä kaikille, hyvä jos joku haluaa olla työtön, minä en halua.Saa minunkin puolestani olla työtön mutta en minä siitä halua maksaa näitä 40% veroja, jotka nyt selkärahastani revitään
Ne kaikki 40 prosenttiahan meneekin työttömille. Vitu pässi. :P
Kyllä käytännössä menee kaikkien muiden kuin itseni ja perheeni eduksi. Käytännössä maksamillani välillisillä veroilla katan jo reilusti "minun käyttämäni palvelut" julkisyhteisöjen kuluista. Välillisiä veroja maksan noin 20 000, joka on yli tuplaten sen mitä minua hyödyttävien palveluiden tuottaminen maksaa. Tämä siis sisältää koulutuksen ja terveydenhuollonkin kokonaisuudessaan. Näin ollen puolet maksamistani välillisistä veroista ja KAIKKI välittömät verot menevät muiden elättämiseen. Koska nämä rahat ryöstetään minulta, en vain menetä veroina niitä rahoja vaan myös niiden tuoton vuosittain ad infinitum. Eli viime vuodenkin "turhista" veroista johtuen menetän tältä vuodelta noin 4000€ pääomatuoton, ensi vuodelta menetänkin sitten jo 8200€ tuoton jne. Kolmantena vuonna menetetty tuotto jo yksistään ylittää sen mitä minua hyödyttävien palveluiden tuottaminen maksaa!
Kohtuullistako, että minä en vain maksa poskettomia veroja vaan menetän myös pääomien tuoton ikuisiksi ajoiksi että sinä saisit makoilla sängyllä ja syljeskellä kattoon. Ei minusta.
Voisitko tiivistää ja tehdä kappalejaot, silmät vilisee tekstissä.
Tiivistetään.
Julkisyhteisöjen kulut, jotka minua, edes jotenkin koskettaa ovat henkeä kohden 9621 €/vuosi
Tässä summassa on mukana mm. turvallisuus, terveydenhoito ja koulutus.
Välillisiä veroja viime vuonna maksoin yli 20 000 €/vuosi
Välittömiä veroja maksoin 40% palkastani.
Välittömiä veroja maksoin 28% pääomatuloistani.
Jos julkisyhteisöjen kulut, joista hyödyn ovat henkeä kohden 9621€, niin voi ajatella että tämä on minun velvollisuuteni kattaa. Koska maksoin välillisiä veroja 20 000, ja reilu maksuosuus olisi 9621 €, on tämä 10 379 € epäreilua osuutta, eli minulta ryöstetty. Lisäksi minulta on ryöstetty nuo välittömät verot.
Jos tätä ryöstöä ei olisi tapahtunut, olisin sijoittanut nämä rahat pahan päivän varalle. Tämän ryöstetyn pääoman tuotto olisi tuonut minulle 4000 € vuosittaisen tuoton. Koska samalla suhteella ryöstö jatkuu myös tänä vuonna, tämän vuoden ryöstösaaliista menetän uuden 4000€ vuodessa, eli yhteensä 8000 € + 200 € tuoton edellisvuoden 4000 eurolle. Kolmantena vuotena menetys on jo 4410+4200+4000€, eli pelkät pääomatuottomenetykset 3. vuonna on 12610€. Ja kun minun osuuteni yhteiskunnan kuluista on se 9621€ menetän enemmän rahaa tuottoina vuosittain kuin mikä minun osuuteni olisi.
Joten kolmannesta vuodesta lähtien kaikki maksamani verot ovat minulta ryöstettyä pääomaa, koska pystyisin pääoman tuotoilla kattamaan oman osuuteni. Tästä eteenpäin tämä epäkohta vain pahenee kun menetän entistä enemmän pääomaa ja sen tuottoa.
Olen ollut nyt parikymmentä vuotta työelämässä, joten jos olisin nämä maksetut verot voinut käyttää oman sosiaaliturvani rakentamiseen, tulisi minulle tällä hetkellä noin 2000€ ylimääräinen kuukausittainen "kansalaispalkka", ja siltikin olisin maksanut "oman osuuteni". Eli olisin riippumaton yhteiskunnan almuista. Mutta kun minua on verotuksellisesti ryöstetty, niin en ole tätä riippumattomuutta vielä pystynyt rakentaa.
Oletko vetänyt nuo luvut omasta vai jonkun muun hatusta?
Et laske mukaan esimerkiksi sellaisia asioita kuten maanpuolustus, yhteiskuntarauhan ylläpito, yritystoiminnan mahdollistavan lainsäädännön ja sen toiminnasta huolehtivan oikeuslaitoksen toiiminnan ylläpitö jne.
Todellisuudessahan työttömyysturvasta suurimman yksittäisen osan maksavat työnantajat, joten sinun palkastasi se ei ole pois.
Sosiaaliturva on nykyisellään liian kallis. Mutta sen väittäminen, että puolet maksetuista veroista kuluisi siihen on kyllä puppua.
Olin laskenut mukaan. Kannattaisi tosiaan tutustua mihin se raha menee, ja paljon se on nuppia kohden.
Julkisyhteisöjen kokonaismenot tehtävittäin.
G0 Tehtävät yhteensä 21 786 €/henk/vuosi
G01 Yleinen julkishallinto 3 255 €/henk/vuosi
G02 Puolustus 513 €/henk/vuosi
G03 Yleinen järjestys ja turvallisuus 478 €/henk/vuosi
G04 Elinkeinoelämän edistäminen 1 816 €/henk/vuosi
G05 Ympäristönsuojelu 91 €/henk/vuosi
G06 Asuminen ja yhdyskunnat 156 €/henk/vuosi
G07 Terveydenhuolto 2 739 €/henk/vuosi
G08 Vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto 566 €/henk/vuosi
G09 Koulutus 2 389 €/henk/vuosi
G10 Sosiaaliturva 9 784 €/henk/vuosi
Niin että kenen hatusta nämä luvut on vedetty?
Esim. työnantajat ovat suurin yksittäinen sosiaaliturvan maksaja. Ovatko työnantajasi rahat sinun rahojasi? Jos eivät niin miksi pidät jonkun muun maksamia kuluja omina kuluinasi?
Yleensä muuten unohdetaan sellainenkin asia että esimerkiksi omaisuus aiheuttaa yhteiskunnalle kuluja. Niinpä ne joilla on enemmän omaisuutta hyötyvät yhteiskunnassa esim. lainsäädännön, turvallisuuden ja infrastruktuurin ylläpidosta enemmän kun ne joilla omaisuutta on vähemmän. Yksinkertaisimmillaan tämä näkyy siinäkin että jos sinulla on auto, käytät tieinfraa paljon enemmän kun jos sinulla on vain polkupyörä. Miksi työttömän polkupyöräilijän pitäisi osallistua sinun tarvitsemasi autotieinfran ylläpitoon?
Tai jos sinulla on lapsia, hyödyt perheenä koulutuksesta enemmän kun lapsettomat. Jne.
Taisit unohtaa nämä perusasiat laskelmissasi?
Maapallolla ei ole koskaan ollut yhtään toimivaa esimerkkiä yhteiskunnasta ilman veroja. Tällaisia yhteiskuntia taitaa olla muutama, esim. Somalia takavuosina. Voit muuttaa sinne jos pidät sitä Suomea parempana. Varsinainen libertaari onnela...
1. Ovat mukana luvuissa.
2. ovat mukana luvuissa.
Noissa luvuissa On kaikki julkisyhteisöjen kulut. Jos joku muu kuin veronmaksaja maksaa niistä osan, esimerkiksi työnantajat, (kuten tekevätkin suoraan ja veroina). Tulisi tätä kuluosuutta pienentää, minkä minä maksan veroina. Eli sen vajaan 10 000 € kustannuksesta osa onkin katettu, joten minun REILU osuuteni olisikin vain esimerkiksi 60% tuosta 10 000. Jolloin tilannehan vain pahenee minun kannaltani. Maksankin vielä reiluummin yli sen mikä minun osuuteni olisi. Suomeksi minua ryöstetään vieläkin törkeämmin. Toki tämän tiesin, mutta yksinkertaistuksen vuoksi jätin pois.
Ihan mielenkiinnosta, miten olet kyennyt laskemaan omat kulusi euromääräišesti noin tarkkaan. Vai ovatko kyseessä keskimääräiset kulut?
Työtön, köyhä, polkupyörällä liikkuva lapseton aiheuttaa yhteiskunnalle vähemmän kuluja kun sinä, jolla on omaisuutta, auto ja lapsia. Se että vetoat johonkin keskiarvoon ei kerro mitään sinun tilanteesstasi tai henkilökohtaisesta hyödystä, jota verorahoista saat. Esimerkiksi: jos sinulla on omistusaunto, hyödyt yhteiskuntarauhasta enemmän kun vuokra-asunnossa asuva ja jos käyt ulkomailla, hyödyt vaikkapa EU-jäsenyydestä tai ulkoministeriön budjetista enemmän kun köyhä työtön jolla ei ole varaa ulkomaanmatkailuun.
Keskiarvosummiin vetoaminen on itsepetosta. Mutta senhän toki tiedätkin.
Lisäksi on tosiaan omituista että katsot oikeudeksisei määrätä miten esimerkikis yritysten tulisi rahojaan käyttää.
Joku Björn Wahlroos omistaa 1000 hehtaarin maatilan. Hänelle on suurta etua siitä että meillä on vakaa yhteiskunta joka pitää huolen ettei hänen omistuksiaan viedä mielivaltaisesti tai että rikollisjengit eivät ryöstä hänen satoaan. Epäkohta tietysti on se, että tämä veropakolainen on samalla Suomen suurimpia maataloustukien saajia, mutta tälla ei ole juurikaan tekemistä työttömyysturvan rahoituksen kaunssa, vaikka sinkin pienen siivun tämän miljardöörin tuista maksat.
Vakaudnen takuu on raha. Meillä ei ole suuria luonnonvaroja eikä Suomi myöskään ole veroparatiisien kaltainen roistovaltio joten jostain sen vakauden takaava raha on kerättävä. Jos veronmaksu ei miellytä, voit aina muuttaa Somaliaan. Siellä ei paljon tarvitse verovaroilla sosiaaliturvaa rahoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tilastojen valossa sillä tuskin onkaan merkitystä, jos ap on työttömänä eikä edes yritä. Se ei korvauksien kokonaismäärää muuta mihinkään niin kauan, kun työvoimasta ei ole pulaa.
Mutta lähdetään yhteiskunnan kannalta silti aika huteralle polulle, jos hyväksytään se moraalinen ajatus, että on okei olla yrittämättä mitään, vaikka on työkykyinen. Se rapauttaa kaikkien moraalia ihan riippumatta oletko työssä vai et ja syventää vain vastakkainasettelua eri ihmisryhmien välillä.
Toimiva yhteiskunta vaatii sen, että jokainen työkykyinen haluaa osallistua sen pyörittämiseen omalla panoksellaan. Mikään muu ei voi olla lähtökohtana.
Kaikki ihmiset ei halua olla edes elossa. Millä vitulla sinä pakotat heidät haluamaan jotain "yhteiskunnan pyörittämistä".
No en tiedä, voiko tuollaisia enää laskea työkykyisiksikään.
Eikä se haluaminen sinänsä ole oleellista, vaan se, että osallistuu omien kykyjensä mukaisesti - tai ainakin yrittää.
No kerrotko mitä se yrittäminen auttaa, kun jokaiseen työpaikkaan on sata hakijaa ja yksi vain otetaan?
Onko se tosiaan oltava niin, kuten joku eräässä ketjussa valitti? Ettei ollut kuin kymmenen hakijaa, joista löysivät sopivan työpaikkaan. Mutta työttömät on loisijoita, koska ei ollut useaa sataa hakemusta.
Mitä se olisi auttanut? Työpaikkojen määrä ei lisäänny hakemusten lukumäärän mukaan.
Joko järki.
Se auttaa siinä, että jos tuudittautuu ajatukseen, että "on kuitenkin 100 hakijaa ja ei mua kuitenkaan valita", niin ei varmasti valitakaan. Olen ollut työttömänä itsekin, ja tiedän kyllä, että se on äärimmäisen turhauttavaa.
Työpaikkojen määrä voi lisääntyä sillä, että enemmän ihmisiä on töissä. Niin hassua kuin se onkin, työ voi luoda työtä, oikeissa paikoissa. Esimerkiksi innovoidaan uusi tuote -> tarvitaan ihmisiä sen toteuttamiseen, markkinointiin jne.
Mutta tosiaan, kirjoitin aiemmin sen kommentin siitä, että yhteiskunnassa jokaisen tulee pyrkiä osallistumaan, koska muu on moraalisesti kestämätöntä. Kaikki Ossit ja muut, jotka kömpivät koloistaan, vaikka heitä olisi kuinka pieni vähemmistö, saavat vain ihmiset inhoamaan "työttömiä loisia". Mitä enemmän työkykyiset, terveet ihmiset kokevat oikeudekseen heittäytyä vapaamatkustajiksi, sitä enemmän yhteiskunnan moraali menee väärään suuntaan. Niin se vain menee, riippumatta siitä onko muutamalla huvikseen makailevalla kokonaisuudessa mitään merkitystä (ei tietenkään ole).
Kerrotko sitten matikkanerona, miten kauan kestää että pääsee töihin, jos yksi valitaan sadan joukosta?
Onko nopeampi voittaa lotossa tai eurojackpotissa?
Aina kannattaa muuten hakea niitä, joihin haetaan esim. kolmea. En halua kehua, mua itte sain sellaisesta työpaikan heti, kun hain yli puolen vuoden jälkeen ekaa työpaikkaa. Oli vähän ongelmia ennen sitä. No joka tapauksessa, tällä koitan luoda toivoa teille muillekin.
Älä ihmeessä.
Voiko tosiaan saada työpaikan jos mahdollisuus on 1/3?
Enpä olisi ikinä uskonut!
Nyt kyllä palasi elämän- ja työpaikkojen hakemishalu, kun sinuakin onnisti!
Ihanaa!
Onko parempi ajatella niinkuin sinä, että työllistyminen on mahdotonta? Oon yksi esimerkki siitä että näin ei todellakaan ole. Mutta jatka sinä itsesäälissä rypemistä.
Ei se ole mahdotonta, mutta tässä taloustilanteessa erittäin epätodennäköistä.
Pitäisikö ihmisen jatkuvasti lähettää turhia työhakemuksia ja nuoleskella työnantajia? Eikös se rasita pitkän päälle.
Parempi säästää voimia tilanteisiin, missä on mahdollisuus, eikö?
Koska olisihan ikävä jos burnout puhkeisi töiden hakemisesta juuri ennen tärppäystä?
Kuka puhuu itsesäälistä?
Panettelin vain "sain työpaikan, kun oli kolme hakijaa itseni mukaanlukien"-aivopierukommenttia.
Realismia pitää olla myös, ellei sitten ole pohjattoman naiivi.
Saa olla tekemättä työtä mutta työttömyyskorvausta siitä ei tarvitse nostaa, jos ei kerran töihin halua ollenkaan. Voit elättää itsesi varmasti jollain muulla keinolla.