Lue keskustelun säännöt.
Miksen saa olla työttömänä kun viihdyn näin ja työhalukkaita ihmisiä kuitenkin riittää?
10.02.2018 |
Mikä ongelma? Työpaikoista on kova kilpailu. Jääpä teille halukkaille enemmän.
Kommentit (639)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tilastojen valossa sillä tuskin onkaan merkitystä, jos ap on työttömänä eikä edes yritä. Se ei korvauksien kokonaismäärää muuta mihinkään niin kauan, kun työvoimasta ei ole pulaa.
Mutta lähdetään yhteiskunnan kannalta silti aika huteralle polulle, jos hyväksytään se moraalinen ajatus, että on okei olla yrittämättä mitään, vaikka on työkykyinen. Se rapauttaa kaikkien moraalia ihan riippumatta oletko työssä vai et ja syventää vain vastakkainasettelua eri ihmisryhmien välillä.
Toimiva yhteiskunta vaatii sen, että jokainen työkykyinen haluaa osallistua sen pyörittämiseen omalla panoksellaan. Mikään muu ei voi olla lähtökohtana.
Kaikki ihmiset ei halua olla edes elossa. Millä vitulla sinä pakotat heidät haluamaan jotain "yhteiskunnan pyörittämistä".
No en tiedä, voiko tuollaisia enää laskea työkykyisiksikään.
Eikä se haluaminen sinänsä ole oleellista, vaan se, että osallistuu omien kykyjensä mukaisesti - tai ainakin yrittää.
No kerrotko mitä se yrittäminen auttaa, kun jokaiseen työpaikkaan on sata hakijaa ja yksi vain otetaan?
Onko se tosiaan oltava niin, kuten joku eräässä ketjussa valitti? Ettei ollut kuin kymmenen hakijaa, joista löysivät sopivan työpaikkaan. Mutta työttömät on loisijoita, koska ei ollut useaa sataa hakemusta.
Mitä se olisi auttanut? Työpaikkojen määrä ei lisäänny hakemusten lukumäärän mukaan.
Joko järki.
Se auttaa siinä, että jos tuudittautuu ajatukseen, että "on kuitenkin 100 hakijaa ja ei mua kuitenkaan valita", niin ei varmasti valitakaan. Olen ollut työttömänä itsekin, ja tiedän kyllä, että se on äärimmäisen turhauttavaa.
Työpaikkojen määrä voi lisääntyä sillä, että enemmän ihmisiä on töissä. Niin hassua kuin se onkin, työ voi luoda työtä, oikeissa paikoissa. Esimerkiksi innovoidaan uusi tuote -> tarvitaan ihmisiä sen toteuttamiseen, markkinointiin jne.
Mutta tosiaan, kirjoitin aiemmin sen kommentin siitä, että yhteiskunnassa jokaisen tulee pyrkiä osallistumaan, koska muu on moraalisesti kestämätöntä. Kaikki Ossit ja muut, jotka kömpivät koloistaan, vaikka heitä olisi kuinka pieni vähemmistö, saavat vain ihmiset inhoamaan "työttömiä loisia". Mitä enemmän työkykyiset, terveet ihmiset kokevat oikeudekseen heittäytyä vapaamatkustajiksi, sitä enemmän yhteiskunnan moraali menee väärään suuntaan. Niin se vain menee, riippumatta siitä onko muutamalla huvikseen makailevalla kokonaisuudessa mitään merkitystä (ei tietenkään ole).
Kerrotko sitten matikkanerona, miten kauan kestää että pääsee töihin, jos yksi valitaan sadan joukosta?
Onko nopeampi voittaa lotossa tai eurojackpotissa?
Miksi teet tästä minuun liittyvän kysymyksen?
Keskimäärin matemaattisesti, jos lähetät sata hakemusta, ja jokaista työpaikkaa hakee keskimäärin sata henkeä, työllistyt suurella todennäköisyydellä. Asia ei tietenkään tosielämässä mene noin, koska hakemuksen sisältö, ihmisen osaaminen ja tausta, työpaikkojen vaatimukset, sen hetkinen tarjonta tekijöistä jne ratkaisevat asian.
Olennaisempaa on miettiä sitä, onko nykyisellä osaamisellaan mahdollisuuksia työllistyä. Jos ei, pitäisikö asialle tehdä jotain.
Joo, huomaa ettei sun matikkapääs kyllä säteile.
Eikä edes näytä olevan käsitystä miten rekrytoinnit menee.
Myöskään et ymmärrä ettei työttömillä ole varaa kouluttautua uudelleen, koska valtio haluaa pitää kortissa.
3/3 Trifekta saavutettu!
No, ihan miten vaan. En ymmärrä matikasta enkä rekrytoinneista mitään. Hieman huvittaa, mutta pysy luulossasi.
Kerrotko vielä itse niin tietäväisenä, miksi työttömillä ei olisi varaa kouluttautua? Työttömyysetuudella uuden tutkinnon opiskelu on täysin mahdollista, jos työkkäri katsoo työllisyysnäkymien sillä paranevan.
Todistit ainakin soveltavasi matikkaa huonosti ja kaunistelet rekryjen toimintamalleja. Kun niissä yleensä työnvaihtaja on etusijalla.
Te-toimisto ei taas halua ihmisten opiskelevan työttömyysetuudella, koska se veisi vallan turhilta virkailijoilta pois. Niin itsekkäitä ja sadisteja ovat. Tutustu asiaan, niin tiedät mistä puhut.
Äh, itse todistit, ettet osaa lukea.
"Keskimäärin matemaattisesti, jos lähetät sata hakemusta, ja jokaista työpaikkaa hakee keskimäärin sata henkeä, työllistyt suurella todennäköisyydellä. Asia ei tietenkään tosielämässä mene noin, koska hakemuksen sisältö, ihmisen osaaminen ja tausta, työpaikkojen vaatimukset, sen hetkinen tarjonta tekijöistä jne ratkaisevat asian."
Siinähän se on selitetty, miten asia menisi teoriassa, ja todettu, että käytäntö on aika paljon mutkikkaampi kuin matemaattinen malli.
Enkä ole tuon sitaatin kirjoittaja siis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tilastojen valossa sillä tuskin onkaan merkitystä, jos ap on työttömänä eikä edes yritä. Se ei korvauksien kokonaismäärää muuta mihinkään niin kauan, kun työvoimasta ei ole pulaa.
Mutta lähdetään yhteiskunnan kannalta silti aika huteralle polulle, jos hyväksytään se moraalinen ajatus, että on okei olla yrittämättä mitään, vaikka on työkykyinen. Se rapauttaa kaikkien moraalia ihan riippumatta oletko työssä vai et ja syventää vain vastakkainasettelua eri ihmisryhmien välillä.
Toimiva yhteiskunta vaatii sen, että jokainen työkykyinen haluaa osallistua sen pyörittämiseen omalla panoksellaan. Mikään muu ei voi olla lähtökohtana.
Kaikki ihmiset ei halua olla edes elossa. Millä vitulla sinä pakotat heidät haluamaan jotain "yhteiskunnan pyörittämistä".
No en tiedä, voiko tuollaisia enää laskea työkykyisiksikään.
Eikä se haluaminen sinänsä ole oleellista, vaan se, että osallistuu omien kykyjensä mukaisesti - tai ainakin yrittää.
No kerrotko mitä se yrittäminen auttaa, kun jokaiseen työpaikkaan on sata hakijaa ja yksi vain otetaan?
Onko se tosiaan oltava niin, kuten joku eräässä ketjussa valitti? Ettei ollut kuin kymmenen hakijaa, joista löysivät sopivan työpaikkaan. Mutta työttömät on loisijoita, koska ei ollut useaa sataa hakemusta.
Mitä se olisi auttanut? Työpaikkojen määrä ei lisäänny hakemusten lukumäärän mukaan.
Joko järki.
Se auttaa siinä, että jos tuudittautuu ajatukseen, että "on kuitenkin 100 hakijaa ja ei mua kuitenkaan valita", niin ei varmasti valitakaan. Olen ollut työttömänä itsekin, ja tiedän kyllä, että se on äärimmäisen turhauttavaa.
Työpaikkojen määrä voi lisääntyä sillä, että enemmän ihmisiä on töissä. Niin hassua kuin se onkin, työ voi luoda työtä, oikeissa paikoissa. Esimerkiksi innovoidaan uusi tuote -> tarvitaan ihmisiä sen toteuttamiseen, markkinointiin jne.
Mutta tosiaan, kirjoitin aiemmin sen kommentin siitä, että yhteiskunnassa jokaisen tulee pyrkiä osallistumaan, koska muu on moraalisesti kestämätöntä. Kaikki Ossit ja muut, jotka kömpivät koloistaan, vaikka heitä olisi kuinka pieni vähemmistö, saavat vain ihmiset inhoamaan "työttömiä loisia". Mitä enemmän työkykyiset, terveet ihmiset kokevat oikeudekseen heittäytyä vapaamatkustajiksi, sitä enemmän yhteiskunnan moraali menee väärään suuntaan. Niin se vain menee, riippumatta siitä onko muutamalla huvikseen makailevalla kokonaisuudessa mitään merkitystä (ei tietenkään ole).
Kerrotko sitten matikkanerona, miten kauan kestää että pääsee töihin, jos yksi valitaan sadan joukosta?
Onko nopeampi voittaa lotossa tai eurojackpotissa?
Miksi teet tästä minuun liittyvän kysymyksen?
Keskimäärin matemaattisesti, jos lähetät sata hakemusta, ja jokaista työpaikkaa hakee keskimäärin sata henkeä, työllistyt suurella todennäköisyydellä. Asia ei tietenkään tosielämässä mene noin, koska hakemuksen sisältö, ihmisen osaaminen ja tausta, työpaikkojen vaatimukset, sen hetkinen tarjonta tekijöistä jne ratkaisevat asian.
Olennaisempaa on miettiä sitä, onko nykyisellä osaamisellaan mahdollisuuksia työllistyä. Jos ei, pitäisikö asialle tehdä jotain.
Joo, huomaa ettei sun matikkapääs kyllä säteile.
Eikä edes näytä olevan käsitystä miten rekrytoinnit menee.
Myöskään et ymmärrä ettei työttömillä ole varaa kouluttautua uudelleen, koska valtio haluaa pitää kortissa.
3/3 Trifekta saavutettu!
No, ihan miten vaan. En ymmärrä matikasta enkä rekrytoinneista mitään. Hieman huvittaa, mutta pysy luulossasi.
Kerrotko vielä itse niin tietäväisenä, miksi työttömillä ei olisi varaa kouluttautua? Työttömyysetuudella uuden tutkinnon opiskelu on täysin mahdollista, jos työkkäri katsoo työllisyysnäkymien sillä paranevan.
Todistit ainakin soveltavasi matikkaa huonosti ja kaunistelet rekryjen toimintamalleja. Kun niissä yleensä työnvaihtaja on etusijalla.
Te-toimisto ei taas halua ihmisten opiskelevan työttömyysetuudella, koska se veisi vallan turhilta virkailijoilta pois. Niin itsekkäitä ja sadisteja ovat. Tutustu asiaan, niin tiedät mistä puhut.
Tuo viimeinen on aivan puuta heinää. Ja tiedän mistä puhun, koska työkseni vedän juurikin tällaisia tutkintoja aikuispuolella, joissa 99% opiskelijoista opiskelee työttömyysetuudella. Yksikään hakija ei ole saanut hylkäävää päätöstä työkkärin rahalla opiskelulle, jos muuten kriteerit täyttää (yli 25v, ei tutkintoa tai heikosti työllistävä tutkinto taustalla ja on työttömänä opintojen alkaessa).
No sehän on sitten koko Suomen tilanne sitten?
Mistä maakunnasta käsin huutelet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tilastojen valossa sillä tuskin onkaan merkitystä, jos ap on työttömänä eikä edes yritä. Se ei korvauksien kokonaismäärää muuta mihinkään niin kauan, kun työvoimasta ei ole pulaa.
Mutta lähdetään yhteiskunnan kannalta silti aika huteralle polulle, jos hyväksytään se moraalinen ajatus, että on okei olla yrittämättä mitään, vaikka on työkykyinen. Se rapauttaa kaikkien moraalia ihan riippumatta oletko työssä vai et ja syventää vain vastakkainasettelua eri ihmisryhmien välillä.
Toimiva yhteiskunta vaatii sen, että jokainen työkykyinen haluaa osallistua sen pyörittämiseen omalla panoksellaan. Mikään muu ei voi olla lähtökohtana.
Kaikki ihmiset ei halua olla edes elossa. Millä vitulla sinä pakotat heidät haluamaan jotain "yhteiskunnan pyörittämistä".
No en tiedä, voiko tuollaisia enää laskea työkykyisiksikään.
Eikä se haluaminen sinänsä ole oleellista, vaan se, että osallistuu omien kykyjensä mukaisesti - tai ainakin yrittää.
No kerrotko mitä se yrittäminen auttaa, kun jokaiseen työpaikkaan on sata hakijaa ja yksi vain otetaan?
Onko se tosiaan oltava niin, kuten joku eräässä ketjussa valitti? Ettei ollut kuin kymmenen hakijaa, joista löysivät sopivan työpaikkaan. Mutta työttömät on loisijoita, koska ei ollut useaa sataa hakemusta.
Mitä se olisi auttanut? Työpaikkojen määrä ei lisäänny hakemusten lukumäärän mukaan.
Joko järki.
Se auttaa siinä, että jos tuudittautuu ajatukseen, että "on kuitenkin 100 hakijaa ja ei mua kuitenkaan valita", niin ei varmasti valitakaan. Olen ollut työttömänä itsekin, ja tiedän kyllä, että se on äärimmäisen turhauttavaa.
Työpaikkojen määrä voi lisääntyä sillä, että enemmän ihmisiä on töissä. Niin hassua kuin se onkin, työ voi luoda työtä, oikeissa paikoissa. Esimerkiksi innovoidaan uusi tuote -> tarvitaan ihmisiä sen toteuttamiseen, markkinointiin jne.
Mutta tosiaan, kirjoitin aiemmin sen kommentin siitä, että yhteiskunnassa jokaisen tulee pyrkiä osallistumaan, koska muu on moraalisesti kestämätöntä. Kaikki Ossit ja muut, jotka kömpivät koloistaan, vaikka heitä olisi kuinka pieni vähemmistö, saavat vain ihmiset inhoamaan "työttömiä loisia". Mitä enemmän työkykyiset, terveet ihmiset kokevat oikeudekseen heittäytyä vapaamatkustajiksi, sitä enemmän yhteiskunnan moraali menee väärään suuntaan. Niin se vain menee, riippumatta siitä onko muutamalla huvikseen makailevalla kokonaisuudessa mitään merkitystä (ei tietenkään ole).
Kerrotko sitten matikkanerona, miten kauan kestää että pääsee töihin, jos yksi valitaan sadan joukosta?
Onko nopeampi voittaa lotossa tai eurojackpotissa?
Aina kannattaa muuten hakea niitä, joihin haetaan esim. kolmea. En halua kehua, mua itte sain sellaisesta työpaikan heti, kun hain yli puolen vuoden jälkeen ekaa työpaikkaa. Oli vähän ongelmia ennen sitä. No joka tapauksessa, tällä koitan luoda toivoa teille muillekin.
Älä ihmeessä.
Voiko tosiaan saada työpaikan jos mahdollisuus on 1/3?
Enpä olisi ikinä uskonut!
Nyt kyllä palasi elämän- ja työpaikkojen hakemishalu, kun sinuakin onnisti!
Ihanaa!
Onko parempi ajatella niinkuin sinä, että työllistyminen on mahdotonta? Oon yksi esimerkki siitä että näin ei todellakaan ole. Mutta jatka sinä itsesäälissä rypemistä.
Mielummin inhorealisti, kuin huijattava lapsenmielinen pöljä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tilastojen valossa sillä tuskin onkaan merkitystä, jos ap on työttömänä eikä edes yritä. Se ei korvauksien kokonaismäärää muuta mihinkään niin kauan, kun työvoimasta ei ole pulaa.
Mutta lähdetään yhteiskunnan kannalta silti aika huteralle polulle, jos hyväksytään se moraalinen ajatus, että on okei olla yrittämättä mitään, vaikka on työkykyinen. Se rapauttaa kaikkien moraalia ihan riippumatta oletko työssä vai et ja syventää vain vastakkainasettelua eri ihmisryhmien välillä.
Toimiva yhteiskunta vaatii sen, että jokainen työkykyinen haluaa osallistua sen pyörittämiseen omalla panoksellaan. Mikään muu ei voi olla lähtökohtana.
Kaikki ihmiset ei halua olla edes elossa. Millä vitulla sinä pakotat heidät haluamaan jotain "yhteiskunnan pyörittämistä".
No en tiedä, voiko tuollaisia enää laskea työkykyisiksikään.
Eikä se haluaminen sinänsä ole oleellista, vaan se, että osallistuu omien kykyjensä mukaisesti - tai ainakin yrittää.
No kerrotko mitä se yrittäminen auttaa, kun jokaiseen työpaikkaan on sata hakijaa ja yksi vain otetaan?
Onko se tosiaan oltava niin, kuten joku eräässä ketjussa valitti? Ettei ollut kuin kymmenen hakijaa, joista löysivät sopivan työpaikkaan. Mutta työttömät on loisijoita, koska ei ollut useaa sataa hakemusta.
Mitä se olisi auttanut? Työpaikkojen määrä ei lisäänny hakemusten lukumäärän mukaan.
Joko järki.
Se auttaa siinä, että jos tuudittautuu ajatukseen, että "on kuitenkin 100 hakijaa ja ei mua kuitenkaan valita", niin ei varmasti valitakaan. Olen ollut työttömänä itsekin, ja tiedän kyllä, että se on äärimmäisen turhauttavaa.
Työpaikkojen määrä voi lisääntyä sillä, että enemmän ihmisiä on töissä. Niin hassua kuin se onkin, työ voi luoda työtä, oikeissa paikoissa. Esimerkiksi innovoidaan uusi tuote -> tarvitaan ihmisiä sen toteuttamiseen, markkinointiin jne.
Mutta tosiaan, kirjoitin aiemmin sen kommentin siitä, että yhteiskunnassa jokaisen tulee pyrkiä osallistumaan, koska muu on moraalisesti kestämätöntä. Kaikki Ossit ja muut, jotka kömpivät koloistaan, vaikka heitä olisi kuinka pieni vähemmistö, saavat vain ihmiset inhoamaan "työttömiä loisia". Mitä enemmän työkykyiset, terveet ihmiset kokevat oikeudekseen heittäytyä vapaamatkustajiksi, sitä enemmän yhteiskunnan moraali menee väärään suuntaan. Niin se vain menee, riippumatta siitä onko muutamalla huvikseen makailevalla kokonaisuudessa mitään merkitystä (ei tietenkään ole).
Kerrotko sitten matikkanerona, miten kauan kestää että pääsee töihin, jos yksi valitaan sadan joukosta?
Onko nopeampi voittaa lotossa tai eurojackpotissa?
Miksi teet tästä minuun liittyvän kysymyksen?
Keskimäärin matemaattisesti, jos lähetät sata hakemusta, ja jokaista työpaikkaa hakee keskimäärin sata henkeä, työllistyt suurella todennäköisyydellä. Asia ei tietenkään tosielämässä mene noin, koska hakemuksen sisältö, ihmisen osaaminen ja tausta, työpaikkojen vaatimukset, sen hetkinen tarjonta tekijöistä jne ratkaisevat asian.
Olennaisempaa on miettiä sitä, onko nykyisellä osaamisellaan mahdollisuuksia työllistyä. Jos ei, pitäisikö asialle tehdä jotain.
Joo, huomaa ettei sun matikkapääs kyllä säteile.
Eikä edes näytä olevan käsitystä miten rekrytoinnit menee.
Myöskään et ymmärrä ettei työttömillä ole varaa kouluttautua uudelleen, koska valtio haluaa pitää kortissa.
3/3 Trifekta saavutettu!
No, ihan miten vaan. En ymmärrä matikasta enkä rekrytoinneista mitään. Hieman huvittaa, mutta pysy luulossasi.
Kerrotko vielä itse niin tietäväisenä, miksi työttömillä ei olisi varaa kouluttautua? Työttömyysetuudella uuden tutkinnon opiskelu on täysin mahdollista, jos työkkäri katsoo työllisyysnäkymien sillä paranevan.
Todistit ainakin soveltavasi matikkaa huonosti ja kaunistelet rekryjen toimintamalleja. Kun niissä yleensä työnvaihtaja on etusijalla.
Te-toimisto ei taas halua ihmisten opiskelevan työttömyysetuudella, koska se veisi vallan turhilta virkailijoilta pois. Niin itsekkäitä ja sadisteja ovat. Tutustu asiaan, niin tiedät mistä puhut.
Tuo viimeinen on aivan puuta heinää. Ja tiedän mistä puhun, koska työkseni vedän juurikin tällaisia tutkintoja aikuispuolella, joissa 99% opiskelijoista opiskelee työttömyysetuudella. Yksikään hakija ei ole saanut hylkäävää päätöstä työkkärin rahalla opiskelulle, jos muuten kriteerit täyttää (yli 25v, ei tutkintoa tai heikosti työllistävä tutkinto taustalla ja on työttömänä opintojen alkaessa).
Jep, käytännössä työkkäri puoltaa aina ammatillista tutkintoa, kunhan se ei ole joku media-assari tms. Itsekin alalla työskentelen, siis koulutusalalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tilastojen valossa sillä tuskin onkaan merkitystä, jos ap on työttömänä eikä edes yritä. Se ei korvauksien kokonaismäärää muuta mihinkään niin kauan, kun työvoimasta ei ole pulaa.
Mutta lähdetään yhteiskunnan kannalta silti aika huteralle polulle, jos hyväksytään se moraalinen ajatus, että on okei olla yrittämättä mitään, vaikka on työkykyinen. Se rapauttaa kaikkien moraalia ihan riippumatta oletko työssä vai et ja syventää vain vastakkainasettelua eri ihmisryhmien välillä.
Toimiva yhteiskunta vaatii sen, että jokainen työkykyinen haluaa osallistua sen pyörittämiseen omalla panoksellaan. Mikään muu ei voi olla lähtökohtana.
Kaikki ihmiset ei halua olla edes elossa. Millä vitulla sinä pakotat heidät haluamaan jotain "yhteiskunnan pyörittämistä".
No en tiedä, voiko tuollaisia enää laskea työkykyisiksikään.
Eikä se haluaminen sinänsä ole oleellista, vaan se, että osallistuu omien kykyjensä mukaisesti - tai ainakin yrittää.
No kerrotko mitä se yrittäminen auttaa, kun jokaiseen työpaikkaan on sata hakijaa ja yksi vain otetaan?
Onko se tosiaan oltava niin, kuten joku eräässä ketjussa valitti? Ettei ollut kuin kymmenen hakijaa, joista löysivät sopivan työpaikkaan. Mutta työttömät on loisijoita, koska ei ollut useaa sataa hakemusta.
Mitä se olisi auttanut? Työpaikkojen määrä ei lisäänny hakemusten lukumäärän mukaan.
Joko järki.
Se auttaa siinä, että jos tuudittautuu ajatukseen, että "on kuitenkin 100 hakijaa ja ei mua kuitenkaan valita", niin ei varmasti valitakaan. Olen ollut työttömänä itsekin, ja tiedän kyllä, että se on äärimmäisen turhauttavaa.
Työpaikkojen määrä voi lisääntyä sillä, että enemmän ihmisiä on töissä. Niin hassua kuin se onkin, työ voi luoda työtä, oikeissa paikoissa. Esimerkiksi innovoidaan uusi tuote -> tarvitaan ihmisiä sen toteuttamiseen, markkinointiin jne.
Mutta tosiaan, kirjoitin aiemmin sen kommentin siitä, että yhteiskunnassa jokaisen tulee pyrkiä osallistumaan, koska muu on moraalisesti kestämätöntä. Kaikki Ossit ja muut, jotka kömpivät koloistaan, vaikka heitä olisi kuinka pieni vähemmistö, saavat vain ihmiset inhoamaan "työttömiä loisia". Mitä enemmän työkykyiset, terveet ihmiset kokevat oikeudekseen heittäytyä vapaamatkustajiksi, sitä enemmän yhteiskunnan moraali menee väärään suuntaan. Niin se vain menee, riippumatta siitä onko muutamalla huvikseen makailevalla kokonaisuudessa mitään merkitystä (ei tietenkään ole).
Kerrotko sitten matikkanerona, miten kauan kestää että pääsee töihin, jos yksi valitaan sadan joukosta?
Onko nopeampi voittaa lotossa tai eurojackpotissa?
Miksi teet tästä minuun liittyvän kysymyksen?
Keskimäärin matemaattisesti, jos lähetät sata hakemusta, ja jokaista työpaikkaa hakee keskimäärin sata henkeä, työllistyt suurella todennäköisyydellä. Asia ei tietenkään tosielämässä mene noin, koska hakemuksen sisältö, ihmisen osaaminen ja tausta, työpaikkojen vaatimukset, sen hetkinen tarjonta tekijöistä jne ratkaisevat asian.
Olennaisempaa on miettiä sitä, onko nykyisellä osaamisellaan mahdollisuuksia työllistyä. Jos ei, pitäisikö asialle tehdä jotain.
Joo, huomaa ettei sun matikkapääs kyllä säteile.
Eikä edes näytä olevan käsitystä miten rekrytoinnit menee.
Myöskään et ymmärrä ettei työttömillä ole varaa kouluttautua uudelleen, koska valtio haluaa pitää kortissa.
3/3 Trifekta saavutettu!
No, ihan miten vaan. En ymmärrä matikasta enkä rekrytoinneista mitään. Hieman huvittaa, mutta pysy luulossasi.
Kerrotko vielä itse niin tietäväisenä, miksi työttömillä ei olisi varaa kouluttautua? Työttömyysetuudella uuden tutkinnon opiskelu on täysin mahdollista, jos työkkäri katsoo työllisyysnäkymien sillä paranevan.
Todistit ainakin soveltavasi matikkaa huonosti ja kaunistelet rekryjen toimintamalleja. Kun niissä yleensä työnvaihtaja on etusijalla.
Te-toimisto ei taas halua ihmisten opiskelevan työttömyysetuudella, koska se veisi vallan turhilta virkailijoilta pois. Niin itsekkäitä ja sadisteja ovat. Tutustu asiaan, niin tiedät mistä puhut.
Äh, itse todistit, ettet osaa lukea.
"Keskimäärin matemaattisesti, jos lähetät sata hakemusta, ja jokaista työpaikkaa hakee keskimäärin sata henkeä, työllistyt suurella todennäköisyydellä. Asia ei tietenkään tosielämässä mene noin, koska hakemuksen sisältö, ihmisen osaaminen ja tausta, työpaikkojen vaatimukset, sen hetkinen tarjonta tekijöistä jne ratkaisevat asian."
Siinähän se on selitetty, miten asia menisi teoriassa, ja todettu, että käytäntö on aika paljon mutkikkaampi kuin matemaattinen malli.
Enkä ole tuon sitaatin kirjoittaja siis.
Silti turhaa ja älytöntä propagandashaibaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tilastojen valossa sillä tuskin onkaan merkitystä, jos ap on työttömänä eikä edes yritä. Se ei korvauksien kokonaismäärää muuta mihinkään niin kauan, kun työvoimasta ei ole pulaa.
Mutta lähdetään yhteiskunnan kannalta silti aika huteralle polulle, jos hyväksytään se moraalinen ajatus, että on okei olla yrittämättä mitään, vaikka on työkykyinen. Se rapauttaa kaikkien moraalia ihan riippumatta oletko työssä vai et ja syventää vain vastakkainasettelua eri ihmisryhmien välillä.
Toimiva yhteiskunta vaatii sen, että jokainen työkykyinen haluaa osallistua sen pyörittämiseen omalla panoksellaan. Mikään muu ei voi olla lähtökohtana.
Kaikki ihmiset ei halua olla edes elossa. Millä vitulla sinä pakotat heidät haluamaan jotain "yhteiskunnan pyörittämistä".
No en tiedä, voiko tuollaisia enää laskea työkykyisiksikään.
Eikä se haluaminen sinänsä ole oleellista, vaan se, että osallistuu omien kykyjensä mukaisesti - tai ainakin yrittää.
No kerrotko mitä se yrittäminen auttaa, kun jokaiseen työpaikkaan on sata hakijaa ja yksi vain otetaan?
Onko se tosiaan oltava niin, kuten joku eräässä ketjussa valitti? Ettei ollut kuin kymmenen hakijaa, joista löysivät sopivan työpaikkaan. Mutta työttömät on loisijoita, koska ei ollut useaa sataa hakemusta.
Mitä se olisi auttanut? Työpaikkojen määrä ei lisäänny hakemusten lukumäärän mukaan.
Joko järki.
Se auttaa siinä, että jos tuudittautuu ajatukseen, että "on kuitenkin 100 hakijaa ja ei mua kuitenkaan valita", niin ei varmasti valitakaan. Olen ollut työttömänä itsekin, ja tiedän kyllä, että se on äärimmäisen turhauttavaa.
Työpaikkojen määrä voi lisääntyä sillä, että enemmän ihmisiä on töissä. Niin hassua kuin se onkin, työ voi luoda työtä, oikeissa paikoissa. Esimerkiksi innovoidaan uusi tuote -> tarvitaan ihmisiä sen toteuttamiseen, markkinointiin jne.
Mutta tosiaan, kirjoitin aiemmin sen kommentin siitä, että yhteiskunnassa jokaisen tulee pyrkiä osallistumaan, koska muu on moraalisesti kestämätöntä. Kaikki Ossit ja muut, jotka kömpivät koloistaan, vaikka heitä olisi kuinka pieni vähemmistö, saavat vain ihmiset inhoamaan "työttömiä loisia". Mitä enemmän työkykyiset, terveet ihmiset kokevat oikeudekseen heittäytyä vapaamatkustajiksi, sitä enemmän yhteiskunnan moraali menee väärään suuntaan. Niin se vain menee, riippumatta siitä onko muutamalla huvikseen makailevalla kokonaisuudessa mitään merkitystä (ei tietenkään ole).
Kerrotko sitten matikkanerona, miten kauan kestää että pääsee töihin, jos yksi valitaan sadan joukosta?
Onko nopeampi voittaa lotossa tai eurojackpotissa?
Aina kannattaa muuten hakea niitä, joihin haetaan esim. kolmea. En halua kehua, mua itte sain sellaisesta työpaikan heti, kun hain yli puolen vuoden jälkeen ekaa työpaikkaa. Oli vähän ongelmia ennen sitä. No joka tapauksessa, tällä koitan luoda toivoa teille muillekin.
Älä ihmeessä.
Voiko tosiaan saada työpaikan jos mahdollisuus on 1/3?
Enpä olisi ikinä uskonut!
Nyt kyllä palasi elämän- ja työpaikkojen hakemishalu, kun sinuakin onnisti!
Ihanaa!
Onko parempi ajatella niinkuin sinä, että työllistyminen on mahdotonta? Oon yksi esimerkki siitä että näin ei todellakaan ole. Mutta jatka sinä itsesäälissä rypemistä.
Ei se ole mahdotonta, mutta tässä taloustilanteessa erittäin epätodennäköistä.
Pitäisikö ihmisen jatkuvasti lähettää turhia työhakemuksia ja nuoleskella työnantajia? Eikös se rasita pitkän päälle.
Parempi säästää voimia tilanteisiin, missä on mahdollisuus, eikö?
Koska olisihan ikävä jos burnout puhkeisi töiden hakemisesta juuri ennen tärppäystä?
Kuka puhuu itsesäälistä?
Panettelin vain "sain työpaikan, kun oli kolme hakijaa itseni mukaanlukien"-aivopierukommenttia.
Realismia pitää olla myös, ellei sitten ole pohjattoman naiivi.
Tällä hetkellä ei ole historiallisesti erityisen korkea työttömyys, tai erityisen vaikea työllistyä.
.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tilastojen valossa sillä tuskin onkaan merkitystä, jos ap on työttömänä eikä edes yritä. Se ei korvauksien kokonaismäärää muuta mihinkään niin kauan, kun työvoimasta ei ole pulaa.
Mutta lähdetään yhteiskunnan kannalta silti aika huteralle polulle, jos hyväksytään se moraalinen ajatus, että on okei olla yrittämättä mitään, vaikka on työkykyinen. Se rapauttaa kaikkien moraalia ihan riippumatta oletko työssä vai et ja syventää vain vastakkainasettelua eri ihmisryhmien välillä.
Toimiva yhteiskunta vaatii sen, että jokainen työkykyinen haluaa osallistua sen pyörittämiseen omalla panoksellaan. Mikään muu ei voi olla lähtökohtana.
Kaikki ihmiset ei halua olla edes elossa. Millä vitulla sinä pakotat heidät haluamaan jotain "yhteiskunnan pyörittämistä".
No en tiedä, voiko tuollaisia enää laskea työkykyisiksikään.
Eikä se haluaminen sinänsä ole oleellista, vaan se, että osallistuu omien kykyjensä mukaisesti - tai ainakin yrittää.
No kerrotko mitä se yrittäminen auttaa, kun jokaiseen työpaikkaan on sata hakijaa ja yksi vain otetaan?
Onko se tosiaan oltava niin, kuten joku eräässä ketjussa valitti? Ettei ollut kuin kymmenen hakijaa, joista löysivät sopivan työpaikkaan. Mutta työttömät on loisijoita, koska ei ollut useaa sataa hakemusta.
Mitä se olisi auttanut? Työpaikkojen määrä ei lisäänny hakemusten lukumäärän mukaan.
Joko järki.
Se auttaa siinä, että jos tuudittautuu ajatukseen, että "on kuitenkin 100 hakijaa ja ei mua kuitenkaan valita", niin ei varmasti valitakaan. Olen ollut työttömänä itsekin, ja tiedän kyllä, että se on äärimmäisen turhauttavaa.
Työpaikkojen määrä voi lisääntyä sillä, että enemmän ihmisiä on töissä. Niin hassua kuin se onkin, työ voi luoda työtä, oikeissa paikoissa. Esimerkiksi innovoidaan uusi tuote -> tarvitaan ihmisiä sen toteuttamiseen, markkinointiin jne.
Mutta tosiaan, kirjoitin aiemmin sen kommentin siitä, että yhteiskunnassa jokaisen tulee pyrkiä osallistumaan, koska muu on moraalisesti kestämätöntä. Kaikki Ossit ja muut, jotka kömpivät koloistaan, vaikka heitä olisi kuinka pieni vähemmistö, saavat vain ihmiset inhoamaan "työttömiä loisia". Mitä enemmän työkykyiset, terveet ihmiset kokevat oikeudekseen heittäytyä vapaamatkustajiksi, sitä enemmän yhteiskunnan moraali menee väärään suuntaan. Niin se vain menee, riippumatta siitä onko muutamalla huvikseen makailevalla kokonaisuudessa mitään merkitystä (ei tietenkään ole).
Kerrotko sitten matikkanerona, miten kauan kestää että pääsee töihin, jos yksi valitaan sadan joukosta?
Onko nopeampi voittaa lotossa tai eurojackpotissa?
Miksi teet tästä minuun liittyvän kysymyksen?
Keskimäärin matemaattisesti, jos lähetät sata hakemusta, ja jokaista työpaikkaa hakee keskimäärin sata henkeä, työllistyt suurella todennäköisyydellä. Asia ei tietenkään tosielämässä mene noin, koska hakemuksen sisältö, ihmisen osaaminen ja tausta, työpaikkojen vaatimukset, sen hetkinen tarjonta tekijöistä jne ratkaisevat asian.
Olennaisempaa on miettiä sitä, onko nykyisellä osaamisellaan mahdollisuuksia työllistyä. Jos ei, pitäisikö asialle tehdä jotain.
Joo, huomaa ettei sun matikkapääs kyllä säteile.
Eikä edes näytä olevan käsitystä miten rekrytoinnit menee.
Myöskään et ymmärrä ettei työttömillä ole varaa kouluttautua uudelleen, koska valtio haluaa pitää kortissa.
3/3 Trifekta saavutettu!
No, ihan miten vaan. En ymmärrä matikasta enkä rekrytoinneista mitään. Hieman huvittaa, mutta pysy luulossasi.
Kerrotko vielä itse niin tietäväisenä, miksi työttömillä ei olisi varaa kouluttautua? Työttömyysetuudella uuden tutkinnon opiskelu on täysin mahdollista, jos työkkäri katsoo työllisyysnäkymien sillä paranevan.
Todistit ainakin soveltavasi matikkaa huonosti ja kaunistelet rekryjen toimintamalleja. Kun niissä yleensä työnvaihtaja on etusijalla.
Te-toimisto ei taas halua ihmisten opiskelevan työttömyysetuudella, koska se veisi vallan turhilta virkailijoilta pois. Niin itsekkäitä ja sadisteja ovat. Tutustu asiaan, niin tiedät mistä puhut.
Äh, itse todistit, ettet osaa lukea.
"Keskimäärin matemaattisesti, jos lähetät sata hakemusta, ja jokaista työpaikkaa hakee keskimäärin sata henkeä, työllistyt suurella todennäköisyydellä. Asia ei tietenkään tosielämässä mene noin, koska hakemuksen sisältö, ihmisen osaaminen ja tausta, työpaikkojen vaatimukset, sen hetkinen tarjonta tekijöistä jne ratkaisevat asian."
Siinähän se on selitetty, miten asia menisi teoriassa, ja todettu, että käytäntö on aika paljon mutkikkaampi kuin matemaattinen malli.
Enkä ole tuon sitaatin kirjoittaja siis.
Silti turhaa ja älytöntä propagandashaibaa.
Itse olet älytön, lukutaidoton ja taisi argumentitkin loppua. Kyllä se siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tilastojen valossa sillä tuskin onkaan merkitystä, jos ap on työttömänä eikä edes yritä. Se ei korvauksien kokonaismäärää muuta mihinkään niin kauan, kun työvoimasta ei ole pulaa.
Mutta lähdetään yhteiskunnan kannalta silti aika huteralle polulle, jos hyväksytään se moraalinen ajatus, että on okei olla yrittämättä mitään, vaikka on työkykyinen. Se rapauttaa kaikkien moraalia ihan riippumatta oletko työssä vai et ja syventää vain vastakkainasettelua eri ihmisryhmien välillä.
Toimiva yhteiskunta vaatii sen, että jokainen työkykyinen haluaa osallistua sen pyörittämiseen omalla panoksellaan. Mikään muu ei voi olla lähtökohtana.
Kaikki ihmiset ei halua olla edes elossa. Millä vitulla sinä pakotat heidät haluamaan jotain "yhteiskunnan pyörittämistä".
No en tiedä, voiko tuollaisia enää laskea työkykyisiksikään.
Eikä se haluaminen sinänsä ole oleellista, vaan se, että osallistuu omien kykyjensä mukaisesti - tai ainakin yrittää.
No kerrotko mitä se yrittäminen auttaa, kun jokaiseen työpaikkaan on sata hakijaa ja yksi vain otetaan?
Onko se tosiaan oltava niin, kuten joku eräässä ketjussa valitti? Ettei ollut kuin kymmenen hakijaa, joista löysivät sopivan työpaikkaan. Mutta työttömät on loisijoita, koska ei ollut useaa sataa hakemusta.
Mitä se olisi auttanut? Työpaikkojen määrä ei lisäänny hakemusten lukumäärän mukaan.
Joko järki.
Se auttaa siinä, että jos tuudittautuu ajatukseen, että "on kuitenkin 100 hakijaa ja ei mua kuitenkaan valita", niin ei varmasti valitakaan. Olen ollut työttömänä itsekin, ja tiedän kyllä, että se on äärimmäisen turhauttavaa.
Työpaikkojen määrä voi lisääntyä sillä, että enemmän ihmisiä on töissä. Niin hassua kuin se onkin, työ voi luoda työtä, oikeissa paikoissa. Esimerkiksi innovoidaan uusi tuote -> tarvitaan ihmisiä sen toteuttamiseen, markkinointiin jne.
Mutta tosiaan, kirjoitin aiemmin sen kommentin siitä, että yhteiskunnassa jokaisen tulee pyrkiä osallistumaan, koska muu on moraalisesti kestämätöntä. Kaikki Ossit ja muut, jotka kömpivät koloistaan, vaikka heitä olisi kuinka pieni vähemmistö, saavat vain ihmiset inhoamaan "työttömiä loisia". Mitä enemmän työkykyiset, terveet ihmiset kokevat oikeudekseen heittäytyä vapaamatkustajiksi, sitä enemmän yhteiskunnan moraali menee väärään suuntaan. Niin se vain menee, riippumatta siitä onko muutamalla huvikseen makailevalla kokonaisuudessa mitään merkitystä (ei tietenkään ole).
Kerrotko sitten matikkanerona, miten kauan kestää että pääsee töihin, jos yksi valitaan sadan joukosta?
Onko nopeampi voittaa lotossa tai eurojackpotissa?
Aina kannattaa muuten hakea niitä, joihin haetaan esim. kolmea. En halua kehua, mua itte sain sellaisesta työpaikan heti, kun hain yli puolen vuoden jälkeen ekaa työpaikkaa. Oli vähän ongelmia ennen sitä. No joka tapauksessa, tällä koitan luoda toivoa teille muillekin.
Älä ihmeessä.
Voiko tosiaan saada työpaikan jos mahdollisuus on 1/3?
Enpä olisi ikinä uskonut!
Nyt kyllä palasi elämän- ja työpaikkojen hakemishalu, kun sinuakin onnisti!
Ihanaa!
Onko parempi ajatella niinkuin sinä, että työllistyminen on mahdotonta? Oon yksi esimerkki siitä että näin ei todellakaan ole. Mutta jatka sinä itsesäälissä rypemistä.
Ei se ole mahdotonta, mutta tässä taloustilanteessa erittäin epätodennäköistä.
Pitäisikö ihmisen jatkuvasti lähettää turhia työhakemuksia ja nuoleskella työnantajia? Eikös se rasita pitkän päälle.
Parempi säästää voimia tilanteisiin, missä on mahdollisuus, eikö?
Koska olisihan ikävä jos burnout puhkeisi töiden hakemisesta juuri ennen tärppäystä?
Kuka puhuu itsesäälistä?
Panettelin vain "sain työpaikan, kun oli kolme hakijaa itseni mukaanlukien"-aivopierukommenttia.
Realismia pitää olla myös, ellei sitten ole pohjattoman naiivi.
Tällä hetkellä ei ole historiallisesti erityisen korkea työttömyys, tai erityisen vaikea työllistyä.
.
Riippuu varmaan tietysti ihan alasta, eikös vaan?
Eikun joo, ihan totta, unohdetaan tylsät faktat.
Sanotaan vaan työllistyminen on helppoa, kaikki on sitten tyytyväisiä.
Sipilä myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tilastojen valossa sillä tuskin onkaan merkitystä, jos ap on työttömänä eikä edes yritä. Se ei korvauksien kokonaismäärää muuta mihinkään niin kauan, kun työvoimasta ei ole pulaa.
Mutta lähdetään yhteiskunnan kannalta silti aika huteralle polulle, jos hyväksytään se moraalinen ajatus, että on okei olla yrittämättä mitään, vaikka on työkykyinen. Se rapauttaa kaikkien moraalia ihan riippumatta oletko työssä vai et ja syventää vain vastakkainasettelua eri ihmisryhmien välillä.
Toimiva yhteiskunta vaatii sen, että jokainen työkykyinen haluaa osallistua sen pyörittämiseen omalla panoksellaan. Mikään muu ei voi olla lähtökohtana.
Kaikki ihmiset ei halua olla edes elossa. Millä vitulla sinä pakotat heidät haluamaan jotain "yhteiskunnan pyörittämistä".
No en tiedä, voiko tuollaisia enää laskea työkykyisiksikään.
Eikä se haluaminen sinänsä ole oleellista, vaan se, että osallistuu omien kykyjensä mukaisesti - tai ainakin yrittää.
No kerrotko mitä se yrittäminen auttaa, kun jokaiseen työpaikkaan on sata hakijaa ja yksi vain otetaan?
Onko se tosiaan oltava niin, kuten joku eräässä ketjussa valitti? Ettei ollut kuin kymmenen hakijaa, joista löysivät sopivan työpaikkaan. Mutta työttömät on loisijoita, koska ei ollut useaa sataa hakemusta.
Mitä se olisi auttanut? Työpaikkojen määrä ei lisäänny hakemusten lukumäärän mukaan.
Joko järki.
Se auttaa siinä, että jos tuudittautuu ajatukseen, että "on kuitenkin 100 hakijaa ja ei mua kuitenkaan valita", niin ei varmasti valitakaan. Olen ollut työttömänä itsekin, ja tiedän kyllä, että se on äärimmäisen turhauttavaa.
Työpaikkojen määrä voi lisääntyä sillä, että enemmän ihmisiä on töissä. Niin hassua kuin se onkin, työ voi luoda työtä, oikeissa paikoissa. Esimerkiksi innovoidaan uusi tuote -> tarvitaan ihmisiä sen toteuttamiseen, markkinointiin jne.
Mutta tosiaan, kirjoitin aiemmin sen kommentin siitä, että yhteiskunnassa jokaisen tulee pyrkiä osallistumaan, koska muu on moraalisesti kestämätöntä. Kaikki Ossit ja muut, jotka kömpivät koloistaan, vaikka heitä olisi kuinka pieni vähemmistö, saavat vain ihmiset inhoamaan "työttömiä loisia". Mitä enemmän työkykyiset, terveet ihmiset kokevat oikeudekseen heittäytyä vapaamatkustajiksi, sitä enemmän yhteiskunnan moraali menee väärään suuntaan. Niin se vain menee, riippumatta siitä onko muutamalla huvikseen makailevalla kokonaisuudessa mitään merkitystä (ei tietenkään ole).
Kerrotko sitten matikkanerona, miten kauan kestää että pääsee töihin, jos yksi valitaan sadan joukosta?
Onko nopeampi voittaa lotossa tai eurojackpotissa?
Miksi teet tästä minuun liittyvän kysymyksen?
Keskimäärin matemaattisesti, jos lähetät sata hakemusta, ja jokaista työpaikkaa hakee keskimäärin sata henkeä, työllistyt suurella todennäköisyydellä. Asia ei tietenkään tosielämässä mene noin, koska hakemuksen sisältö, ihmisen osaaminen ja tausta, työpaikkojen vaatimukset, sen hetkinen tarjonta tekijöistä jne ratkaisevat asian.
Olennaisempaa on miettiä sitä, onko nykyisellä osaamisellaan mahdollisuuksia työllistyä. Jos ei, pitäisikö asialle tehdä jotain.
Joo, huomaa ettei sun matikkapääs kyllä säteile.
Eikä edes näytä olevan käsitystä miten rekrytoinnit menee.
Myöskään et ymmärrä ettei työttömillä ole varaa kouluttautua uudelleen, koska valtio haluaa pitää kortissa.
3/3 Trifekta saavutettu!
No, ihan miten vaan. En ymmärrä matikasta enkä rekrytoinneista mitään. Hieman huvittaa, mutta pysy luulossasi.
Kerrotko vielä itse niin tietäväisenä, miksi työttömillä ei olisi varaa kouluttautua? Työttömyysetuudella uuden tutkinnon opiskelu on täysin mahdollista, jos työkkäri katsoo työllisyysnäkymien sillä paranevan.
Todistit ainakin soveltavasi matikkaa huonosti ja kaunistelet rekryjen toimintamalleja. Kun niissä yleensä työnvaihtaja on etusijalla.
Te-toimisto ei taas halua ihmisten opiskelevan työttömyysetuudella, koska se veisi vallan turhilta virkailijoilta pois. Niin itsekkäitä ja sadisteja ovat. Tutustu asiaan, niin tiedät mistä puhut.
Tuo viimeinen on aivan puuta heinää. Ja tiedän mistä puhun, koska työkseni vedän juurikin tällaisia tutkintoja aikuispuolella, joissa 99% opiskelijoista opiskelee työttömyysetuudella. Yksikään hakija ei ole saanut hylkäävää päätöstä työkkärin rahalla opiskelulle, jos muuten kriteerit täyttää (yli 25v, ei tutkintoa tai heikosti työllistävä tutkinto taustalla ja on työttömänä opintojen alkaessa).
No sehän on sitten koko Suomen tilanne sitten?
Mistä maakunnasta käsin huutelet?
Pirkanmaalla minä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tilastojen valossa sillä tuskin onkaan merkitystä, jos ap on työttömänä eikä edes yritä. Se ei korvauksien kokonaismäärää muuta mihinkään niin kauan, kun työvoimasta ei ole pulaa.
Mutta lähdetään yhteiskunnan kannalta silti aika huteralle polulle, jos hyväksytään se moraalinen ajatus, että on okei olla yrittämättä mitään, vaikka on työkykyinen. Se rapauttaa kaikkien moraalia ihan riippumatta oletko työssä vai et ja syventää vain vastakkainasettelua eri ihmisryhmien välillä.
Toimiva yhteiskunta vaatii sen, että jokainen työkykyinen haluaa osallistua sen pyörittämiseen omalla panoksellaan. Mikään muu ei voi olla lähtökohtana.
Kaikki ihmiset ei halua olla edes elossa. Millä vitulla sinä pakotat heidät haluamaan jotain "yhteiskunnan pyörittämistä".
No en tiedä, voiko tuollaisia enää laskea työkykyisiksikään.
Eikä se haluaminen sinänsä ole oleellista, vaan se, että osallistuu omien kykyjensä mukaisesti - tai ainakin yrittää.
No kerrotko mitä se yrittäminen auttaa, kun jokaiseen työpaikkaan on sata hakijaa ja yksi vain otetaan?
Onko se tosiaan oltava niin, kuten joku eräässä ketjussa valitti? Ettei ollut kuin kymmenen hakijaa, joista löysivät sopivan työpaikkaan. Mutta työttömät on loisijoita, koska ei ollut useaa sataa hakemusta.
Mitä se olisi auttanut? Työpaikkojen määrä ei lisäänny hakemusten lukumäärän mukaan.
Joko järki.
Se auttaa siinä, että jos tuudittautuu ajatukseen, että "on kuitenkin 100 hakijaa ja ei mua kuitenkaan valita", niin ei varmasti valitakaan. Olen ollut työttömänä itsekin, ja tiedän kyllä, että se on äärimmäisen turhauttavaa.
Työpaikkojen määrä voi lisääntyä sillä, että enemmän ihmisiä on töissä. Niin hassua kuin se onkin, työ voi luoda työtä, oikeissa paikoissa. Esimerkiksi innovoidaan uusi tuote -> tarvitaan ihmisiä sen toteuttamiseen, markkinointiin jne.
Mutta tosiaan, kirjoitin aiemmin sen kommentin siitä, että yhteiskunnassa jokaisen tulee pyrkiä osallistumaan, koska muu on moraalisesti kestämätöntä. Kaikki Ossit ja muut, jotka kömpivät koloistaan, vaikka heitä olisi kuinka pieni vähemmistö, saavat vain ihmiset inhoamaan "työttömiä loisia". Mitä enemmän työkykyiset, terveet ihmiset kokevat oikeudekseen heittäytyä vapaamatkustajiksi, sitä enemmän yhteiskunnan moraali menee väärään suuntaan. Niin se vain menee, riippumatta siitä onko muutamalla huvikseen makailevalla kokonaisuudessa mitään merkitystä (ei tietenkään ole).
Kerrotko sitten matikkanerona, miten kauan kestää että pääsee töihin, jos yksi valitaan sadan joukosta?
Onko nopeampi voittaa lotossa tai eurojackpotissa?
Aina kannattaa muuten hakea niitä, joihin haetaan esim. kolmea. En halua kehua, mua itte sain sellaisesta työpaikan heti, kun hain yli puolen vuoden jälkeen ekaa työpaikkaa. Oli vähän ongelmia ennen sitä. No joka tapauksessa, tällä koitan luoda toivoa teille muillekin.
Älä ihmeessä.
Voiko tosiaan saada työpaikan jos mahdollisuus on 1/3?
Enpä olisi ikinä uskonut!
Nyt kyllä palasi elämän- ja työpaikkojen hakemishalu, kun sinuakin onnisti!
Ihanaa!
Onko parempi ajatella niinkuin sinä, että työllistyminen on mahdotonta? Oon yksi esimerkki siitä että näin ei todellakaan ole. Mutta jatka sinä itsesäälissä rypemistä.
Ei se ole mahdotonta, mutta tässä taloustilanteessa erittäin epätodennäköistä.
Pitäisikö ihmisen jatkuvasti lähettää turhia työhakemuksia ja nuoleskella työnantajia? Eikös se rasita pitkän päälle.
Parempi säästää voimia tilanteisiin, missä on mahdollisuus, eikö?
Koska olisihan ikävä jos burnout puhkeisi töiden hakemisesta juuri ennen tärppäystä?
Kuka puhuu itsesäälistä?
Panettelin vain "sain työpaikan, kun oli kolme hakijaa itseni mukaanlukien"-aivopierukommenttia.
Realismia pitää olla myös, ellei sitten ole pohjattoman naiivi.
Ensinnäkään ei ollut kolme hakijaa, vaan kolme valitaan. Ja hakijoita oli ollut n. 50, puhutaan myös aika isosta kunnasta, eli minusta aika vähän. Ja se oli ensimmäinen paikka jota olin hakenut koko 8kk työttömyyden aikana. Sano mitä tykkäät, mutta itse näkisin että sain helposti töitä vaikka asetelmat melko paskat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tilastojen valossa sillä tuskin onkaan merkitystä, jos ap on työttömänä eikä edes yritä. Se ei korvauksien kokonaismäärää muuta mihinkään niin kauan, kun työvoimasta ei ole pulaa.
Mutta lähdetään yhteiskunnan kannalta silti aika huteralle polulle, jos hyväksytään se moraalinen ajatus, että on okei olla yrittämättä mitään, vaikka on työkykyinen. Se rapauttaa kaikkien moraalia ihan riippumatta oletko työssä vai et ja syventää vain vastakkainasettelua eri ihmisryhmien välillä.
Toimiva yhteiskunta vaatii sen, että jokainen työkykyinen haluaa osallistua sen pyörittämiseen omalla panoksellaan. Mikään muu ei voi olla lähtökohtana.
Kaikki ihmiset ei halua olla edes elossa. Millä vitulla sinä pakotat heidät haluamaan jotain "yhteiskunnan pyörittämistä".
No en tiedä, voiko tuollaisia enää laskea työkykyisiksikään.
Eikä se haluaminen sinänsä ole oleellista, vaan se, että osallistuu omien kykyjensä mukaisesti - tai ainakin yrittää.
No kerrotko mitä se yrittäminen auttaa, kun jokaiseen työpaikkaan on sata hakijaa ja yksi vain otetaan?
Onko se tosiaan oltava niin, kuten joku eräässä ketjussa valitti? Ettei ollut kuin kymmenen hakijaa, joista löysivät sopivan työpaikkaan. Mutta työttömät on loisijoita, koska ei ollut useaa sataa hakemusta.
Mitä se olisi auttanut? Työpaikkojen määrä ei lisäänny hakemusten lukumäärän mukaan.
Joko järki.
Se auttaa siinä, että jos tuudittautuu ajatukseen, että "on kuitenkin 100 hakijaa ja ei mua kuitenkaan valita", niin ei varmasti valitakaan. Olen ollut työttömänä itsekin, ja tiedän kyllä, että se on äärimmäisen turhauttavaa.
Työpaikkojen määrä voi lisääntyä sillä, että enemmän ihmisiä on töissä. Niin hassua kuin se onkin, työ voi luoda työtä, oikeissa paikoissa. Esimerkiksi innovoidaan uusi tuote -> tarvitaan ihmisiä sen toteuttamiseen, markkinointiin jne.
Mutta tosiaan, kirjoitin aiemmin sen kommentin siitä, että yhteiskunnassa jokaisen tulee pyrkiä osallistumaan, koska muu on moraalisesti kestämätöntä. Kaikki Ossit ja muut, jotka kömpivät koloistaan, vaikka heitä olisi kuinka pieni vähemmistö, saavat vain ihmiset inhoamaan "työttömiä loisia". Mitä enemmän työkykyiset, terveet ihmiset kokevat oikeudekseen heittäytyä vapaamatkustajiksi, sitä enemmän yhteiskunnan moraali menee väärään suuntaan. Niin se vain menee, riippumatta siitä onko muutamalla huvikseen makailevalla kokonaisuudessa mitään merkitystä (ei tietenkään ole).
Kerrotko sitten matikkanerona, miten kauan kestää että pääsee töihin, jos yksi valitaan sadan joukosta?
Onko nopeampi voittaa lotossa tai eurojackpotissa?
Aina kannattaa muuten hakea niitä, joihin haetaan esim. kolmea. En halua kehua, mua itte sain sellaisesta työpaikan heti, kun hain yli puolen vuoden jälkeen ekaa työpaikkaa. Oli vähän ongelmia ennen sitä. No joka tapauksessa, tällä koitan luoda toivoa teille muillekin.
Älä ihmeessä.
Voiko tosiaan saada työpaikan jos mahdollisuus on 1/3?
Enpä olisi ikinä uskonut!
Nyt kyllä palasi elämän- ja työpaikkojen hakemishalu, kun sinuakin onnisti!
Ihanaa!
Onko parempi ajatella niinkuin sinä, että työllistyminen on mahdotonta? Oon yksi esimerkki siitä että näin ei todellakaan ole. Mutta jatka sinä itsesäälissä rypemistä.
Ei se ole mahdotonta, mutta tässä taloustilanteessa erittäin epätodennäköistä.
Pitäisikö ihmisen jatkuvasti lähettää turhia työhakemuksia ja nuoleskella työnantajia? Eikös se rasita pitkän päälle.
Parempi säästää voimia tilanteisiin, missä on mahdollisuus, eikö?
Koska olisihan ikävä jos burnout puhkeisi töiden hakemisesta juuri ennen tärppäystä?
Kuka puhuu itsesäälistä?
Panettelin vain "sain työpaikan, kun oli kolme hakijaa itseni mukaanlukien"-aivopierukommenttia.
Realismia pitää olla myös, ellei sitten ole pohjattoman naiivi.
Tällä hetkellä ei ole historiallisesti erityisen korkea työttömyys, tai erityisen vaikea työllistyä.
.
Riippuu varmaan tietysti ihan alasta, eikös vaan?
Eikun joo, ihan totta, unohdetaan tylsät faktat.
Sanotaan vaan työllistyminen on helppoa, kaikki on sitten tyytyväisiä.
Sipilä myös.
No tottakai se riippuu alasta. Ainahan työllistyminen riippuu siitä. Mutta tuossa kuitenkin kokonaisluvut.
Jos oma ala tuntuu toivottomalta, siihen on mahdollisuus vaikuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tilastojen valossa sillä tuskin onkaan merkitystä, jos ap on työttömänä eikä edes yritä. Se ei korvauksien kokonaismäärää muuta mihinkään niin kauan, kun työvoimasta ei ole pulaa.
Mutta lähdetään yhteiskunnan kannalta silti aika huteralle polulle, jos hyväksytään se moraalinen ajatus, että on okei olla yrittämättä mitään, vaikka on työkykyinen. Se rapauttaa kaikkien moraalia ihan riippumatta oletko työssä vai et ja syventää vain vastakkainasettelua eri ihmisryhmien välillä.
Toimiva yhteiskunta vaatii sen, että jokainen työkykyinen haluaa osallistua sen pyörittämiseen omalla panoksellaan. Mikään muu ei voi olla lähtökohtana.
Kaikki ihmiset ei halua olla edes elossa. Millä vitulla sinä pakotat heidät haluamaan jotain "yhteiskunnan pyörittämistä".
No en tiedä, voiko tuollaisia enää laskea työkykyisiksikään.
Eikä se haluaminen sinänsä ole oleellista, vaan se, että osallistuu omien kykyjensä mukaisesti - tai ainakin yrittää.
No kerrotko mitä se yrittäminen auttaa, kun jokaiseen työpaikkaan on sata hakijaa ja yksi vain otetaan?
Onko se tosiaan oltava niin, kuten joku eräässä ketjussa valitti? Ettei ollut kuin kymmenen hakijaa, joista löysivät sopivan työpaikkaan. Mutta työttömät on loisijoita, koska ei ollut useaa sataa hakemusta.
Mitä se olisi auttanut? Työpaikkojen määrä ei lisäänny hakemusten lukumäärän mukaan.
Joko järki.
Se auttaa siinä, että jos tuudittautuu ajatukseen, että "on kuitenkin 100 hakijaa ja ei mua kuitenkaan valita", niin ei varmasti valitakaan. Olen ollut työttömänä itsekin, ja tiedän kyllä, että se on äärimmäisen turhauttavaa.
Työpaikkojen määrä voi lisääntyä sillä, että enemmän ihmisiä on töissä. Niin hassua kuin se onkin, työ voi luoda työtä, oikeissa paikoissa. Esimerkiksi innovoidaan uusi tuote -> tarvitaan ihmisiä sen toteuttamiseen, markkinointiin jne.
Mutta tosiaan, kirjoitin aiemmin sen kommentin siitä, että yhteiskunnassa jokaisen tulee pyrkiä osallistumaan, koska muu on moraalisesti kestämätöntä. Kaikki Ossit ja muut, jotka kömpivät koloistaan, vaikka heitä olisi kuinka pieni vähemmistö, saavat vain ihmiset inhoamaan "työttömiä loisia". Mitä enemmän työkykyiset, terveet ihmiset kokevat oikeudekseen heittäytyä vapaamatkustajiksi, sitä enemmän yhteiskunnan moraali menee väärään suuntaan. Niin se vain menee, riippumatta siitä onko muutamalla huvikseen makailevalla kokonaisuudessa mitään merkitystä (ei tietenkään ole).
Kerrotko sitten matikkanerona, miten kauan kestää että pääsee töihin, jos yksi valitaan sadan joukosta?
Onko nopeampi voittaa lotossa tai eurojackpotissa?
Miksi teet tästä minuun liittyvän kysymyksen?
Keskimäärin matemaattisesti, jos lähetät sata hakemusta, ja jokaista työpaikkaa hakee keskimäärin sata henkeä, työllistyt suurella todennäköisyydellä. Asia ei tietenkään tosielämässä mene noin, koska hakemuksen sisältö, ihmisen osaaminen ja tausta, työpaikkojen vaatimukset, sen hetkinen tarjonta tekijöistä jne ratkaisevat asian.
Olennaisempaa on miettiä sitä, onko nykyisellä osaamisellaan mahdollisuuksia työllistyä. Jos ei, pitäisikö asialle tehdä jotain.
Joo, huomaa ettei sun matikkapääs kyllä säteile.
Eikä edes näytä olevan käsitystä miten rekrytoinnit menee.
Myöskään et ymmärrä ettei työttömillä ole varaa kouluttautua uudelleen, koska valtio haluaa pitää kortissa.
3/3 Trifekta saavutettu!
No, ihan miten vaan. En ymmärrä matikasta enkä rekrytoinneista mitään. Hieman huvittaa, mutta pysy luulossasi.
Kerrotko vielä itse niin tietäväisenä, miksi työttömillä ei olisi varaa kouluttautua? Työttömyysetuudella uuden tutkinnon opiskelu on täysin mahdollista, jos työkkäri katsoo työllisyysnäkymien sillä paranevan.
Todistit ainakin soveltavasi matikkaa huonosti ja kaunistelet rekryjen toimintamalleja. Kun niissä yleensä työnvaihtaja on etusijalla.
Te-toimisto ei taas halua ihmisten opiskelevan työttömyysetuudella, koska se veisi vallan turhilta virkailijoilta pois. Niin itsekkäitä ja sadisteja ovat. Tutustu asiaan, niin tiedät mistä puhut.
Äh, itse todistit, ettet osaa lukea.
"Keskimäärin matemaattisesti, jos lähetät sata hakemusta, ja jokaista työpaikkaa hakee keskimäärin sata henkeä, työllistyt suurella todennäköisyydellä. Asia ei tietenkään tosielämässä mene noin, koska hakemuksen sisältö, ihmisen osaaminen ja tausta, työpaikkojen vaatimukset, sen hetkinen tarjonta tekijöistä jne ratkaisevat asian."
Siinähän se on selitetty, miten asia menisi teoriassa, ja todettu, että käytäntö on aika paljon mutkikkaampi kuin matemaattinen malli.
Enkä ole tuon sitaatin kirjoittaja siis.
Silti turhaa ja älytöntä propagandashaibaa.
Itse olet älytön, lukutaidoton ja taisi argumentitkin loppua. Kyllä se siitä.
Johan se kerrottiin tuossa. Todennäköisyys ei ole hyvä kuin 10% siitä sadasta, jotka pääsevät haastatteluun.
Jotka ovat siis joko alakohtaisesti erittäin kokeneita tai suhteilla saavat "avoimessa haussa" olevan paikan.
Muiden 85 kpl ei kannattaisi edes vaivautua, paitsi ehkä tilastojen takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tilastojen valossa sillä tuskin onkaan merkitystä, jos ap on työttömänä eikä edes yritä. Se ei korvauksien kokonaismäärää muuta mihinkään niin kauan, kun työvoimasta ei ole pulaa.
Mutta lähdetään yhteiskunnan kannalta silti aika huteralle polulle, jos hyväksytään se moraalinen ajatus, että on okei olla yrittämättä mitään, vaikka on työkykyinen. Se rapauttaa kaikkien moraalia ihan riippumatta oletko työssä vai et ja syventää vain vastakkainasettelua eri ihmisryhmien välillä.
Toimiva yhteiskunta vaatii sen, että jokainen työkykyinen haluaa osallistua sen pyörittämiseen omalla panoksellaan. Mikään muu ei voi olla lähtökohtana.
Kaikki ihmiset ei halua olla edes elossa. Millä vitulla sinä pakotat heidät haluamaan jotain "yhteiskunnan pyörittämistä".
No en tiedä, voiko tuollaisia enää laskea työkykyisiksikään.
Eikä se haluaminen sinänsä ole oleellista, vaan se, että osallistuu omien kykyjensä mukaisesti - tai ainakin yrittää.
No kerrotko mitä se yrittäminen auttaa, kun jokaiseen työpaikkaan on sata hakijaa ja yksi vain otetaan?
Onko se tosiaan oltava niin, kuten joku eräässä ketjussa valitti? Ettei ollut kuin kymmenen hakijaa, joista löysivät sopivan työpaikkaan. Mutta työttömät on loisijoita, koska ei ollut useaa sataa hakemusta.
Mitä se olisi auttanut? Työpaikkojen määrä ei lisäänny hakemusten lukumäärän mukaan.
Joko järki.
Se auttaa siinä, että jos tuudittautuu ajatukseen, että "on kuitenkin 100 hakijaa ja ei mua kuitenkaan valita", niin ei varmasti valitakaan. Olen ollut työttömänä itsekin, ja tiedän kyllä, että se on äärimmäisen turhauttavaa.
Työpaikkojen määrä voi lisääntyä sillä, että enemmän ihmisiä on töissä. Niin hassua kuin se onkin, työ voi luoda työtä, oikeissa paikoissa. Esimerkiksi innovoidaan uusi tuote -> tarvitaan ihmisiä sen toteuttamiseen, markkinointiin jne.
Mutta tosiaan, kirjoitin aiemmin sen kommentin siitä, että yhteiskunnassa jokaisen tulee pyrkiä osallistumaan, koska muu on moraalisesti kestämätöntä. Kaikki Ossit ja muut, jotka kömpivät koloistaan, vaikka heitä olisi kuinka pieni vähemmistö, saavat vain ihmiset inhoamaan "työttömiä loisia". Mitä enemmän työkykyiset, terveet ihmiset kokevat oikeudekseen heittäytyä vapaamatkustajiksi, sitä enemmän yhteiskunnan moraali menee väärään suuntaan. Niin se vain menee, riippumatta siitä onko muutamalla huvikseen makailevalla kokonaisuudessa mitään merkitystä (ei tietenkään ole).
Kerrotko sitten matikkanerona, miten kauan kestää että pääsee töihin, jos yksi valitaan sadan joukosta?
Onko nopeampi voittaa lotossa tai eurojackpotissa?
Aina kannattaa muuten hakea niitä, joihin haetaan esim. kolmea. En halua kehua, mua itte sain sellaisesta työpaikan heti, kun hain yli puolen vuoden jälkeen ekaa työpaikkaa. Oli vähän ongelmia ennen sitä. No joka tapauksessa, tällä koitan luoda toivoa teille muillekin.
Älä ihmeessä.
Voiko tosiaan saada työpaikan jos mahdollisuus on 1/3?
Enpä olisi ikinä uskonut!
Nyt kyllä palasi elämän- ja työpaikkojen hakemishalu, kun sinuakin onnisti!
Ihanaa!
Onko parempi ajatella niinkuin sinä, että työllistyminen on mahdotonta? Oon yksi esimerkki siitä että näin ei todellakaan ole. Mutta jatka sinä itsesäälissä rypemistä.
Ei se ole mahdotonta, mutta tässä taloustilanteessa erittäin epätodennäköistä.
Pitäisikö ihmisen jatkuvasti lähettää turhia työhakemuksia ja nuoleskella työnantajia? Eikös se rasita pitkän päälle.
Parempi säästää voimia tilanteisiin, missä on mahdollisuus, eikö?
Koska olisihan ikävä jos burnout puhkeisi töiden hakemisesta juuri ennen tärppäystä?
Kuka puhuu itsesäälistä?
Panettelin vain "sain työpaikan, kun oli kolme hakijaa itseni mukaanlukien"-aivopierukommenttia.
Realismia pitää olla myös, ellei sitten ole pohjattoman naiivi.
Tällä hetkellä ei ole historiallisesti erityisen korkea työttömyys, tai erityisen vaikea työllistyä.
.
Jep, itse olen ollut työelämässä (välillä työssä, välillä työttömänä) ysärin alusta alkaen, sopivasti valmistuin historian pahimpaan lamaan. Koko ajan on puhuttu, että työttömyys on mahdottomissa luvuissa, työpaikan saaminen on toivotonta, työpaikkoja hakee useampi sata ihmistä jne. Ei tämä ole mikään nykyajan etuoikeus, nyt on vaan niin kovin muodikasta märehtiä asioilla somessa.
Myös ostovoima on kehittynyt koko ajan http://findikaattori.fi/fi/114
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tilastojen valossa sillä tuskin onkaan merkitystä, jos ap on työttömänä eikä edes yritä. Se ei korvauksien kokonaismäärää muuta mihinkään niin kauan, kun työvoimasta ei ole pulaa.
Mutta lähdetään yhteiskunnan kannalta silti aika huteralle polulle, jos hyväksytään se moraalinen ajatus, että on okei olla yrittämättä mitään, vaikka on työkykyinen. Se rapauttaa kaikkien moraalia ihan riippumatta oletko työssä vai et ja syventää vain vastakkainasettelua eri ihmisryhmien välillä.
Toimiva yhteiskunta vaatii sen, että jokainen työkykyinen haluaa osallistua sen pyörittämiseen omalla panoksellaan. Mikään muu ei voi olla lähtökohtana.
Kaikki ihmiset ei halua olla edes elossa. Millä vitulla sinä pakotat heidät haluamaan jotain "yhteiskunnan pyörittämistä".
No en tiedä, voiko tuollaisia enää laskea työkykyisiksikään.
Eikä se haluaminen sinänsä ole oleellista, vaan se, että osallistuu omien kykyjensä mukaisesti - tai ainakin yrittää.
No kerrotko mitä se yrittäminen auttaa, kun jokaiseen työpaikkaan on sata hakijaa ja yksi vain otetaan?
Onko se tosiaan oltava niin, kuten joku eräässä ketjussa valitti? Ettei ollut kuin kymmenen hakijaa, joista löysivät sopivan työpaikkaan. Mutta työttömät on loisijoita, koska ei ollut useaa sataa hakemusta.
Mitä se olisi auttanut? Työpaikkojen määrä ei lisäänny hakemusten lukumäärän mukaan.
Joko järki.
Se auttaa siinä, että jos tuudittautuu ajatukseen, että "on kuitenkin 100 hakijaa ja ei mua kuitenkaan valita", niin ei varmasti valitakaan. Olen ollut työttömänä itsekin, ja tiedän kyllä, että se on äärimmäisen turhauttavaa.
Työpaikkojen määrä voi lisääntyä sillä, että enemmän ihmisiä on töissä. Niin hassua kuin se onkin, työ voi luoda työtä, oikeissa paikoissa. Esimerkiksi innovoidaan uusi tuote -> tarvitaan ihmisiä sen toteuttamiseen, markkinointiin jne.
Mutta tosiaan, kirjoitin aiemmin sen kommentin siitä, että yhteiskunnassa jokaisen tulee pyrkiä osallistumaan, koska muu on moraalisesti kestämätöntä. Kaikki Ossit ja muut, jotka kömpivät koloistaan, vaikka heitä olisi kuinka pieni vähemmistö, saavat vain ihmiset inhoamaan "työttömiä loisia". Mitä enemmän työkykyiset, terveet ihmiset kokevat oikeudekseen heittäytyä vapaamatkustajiksi, sitä enemmän yhteiskunnan moraali menee väärään suuntaan. Niin se vain menee, riippumatta siitä onko muutamalla huvikseen makailevalla kokonaisuudessa mitään merkitystä (ei tietenkään ole).
Kerrotko sitten matikkanerona, miten kauan kestää että pääsee töihin, jos yksi valitaan sadan joukosta?
Onko nopeampi voittaa lotossa tai eurojackpotissa?
Miksi teet tästä minuun liittyvän kysymyksen?
Keskimäärin matemaattisesti, jos lähetät sata hakemusta, ja jokaista työpaikkaa hakee keskimäärin sata henkeä, työllistyt suurella todennäköisyydellä. Asia ei tietenkään tosielämässä mene noin, koska hakemuksen sisältö, ihmisen osaaminen ja tausta, työpaikkojen vaatimukset, sen hetkinen tarjonta tekijöistä jne ratkaisevat asian.
Olennaisempaa on miettiä sitä, onko nykyisellä osaamisellaan mahdollisuuksia työllistyä. Jos ei, pitäisikö asialle tehdä jotain.
Joo, huomaa ettei sun matikkapääs kyllä säteile.
Eikä edes näytä olevan käsitystä miten rekrytoinnit menee.
Myöskään et ymmärrä ettei työttömillä ole varaa kouluttautua uudelleen, koska valtio haluaa pitää kortissa.
3/3 Trifekta saavutettu!
No, ihan miten vaan. En ymmärrä matikasta enkä rekrytoinneista mitään. Hieman huvittaa, mutta pysy luulossasi.
Kerrotko vielä itse niin tietäväisenä, miksi työttömillä ei olisi varaa kouluttautua? Työttömyysetuudella uuden tutkinnon opiskelu on täysin mahdollista, jos työkkäri katsoo työllisyysnäkymien sillä paranevan.
Todistit ainakin soveltavasi matikkaa huonosti ja kaunistelet rekryjen toimintamalleja. Kun niissä yleensä työnvaihtaja on etusijalla.
Te-toimisto ei taas halua ihmisten opiskelevan työttömyysetuudella, koska se veisi vallan turhilta virkailijoilta pois. Niin itsekkäitä ja sadisteja ovat. Tutustu asiaan, niin tiedät mistä puhut.
Tuo viimeinen on aivan puuta heinää. Ja tiedän mistä puhun, koska työkseni vedän juurikin tällaisia tutkintoja aikuispuolella, joissa 99% opiskelijoista opiskelee työttömyysetuudella. Yksikään hakija ei ole saanut hylkäävää päätöstä työkkärin rahalla opiskelulle, jos muuten kriteerit täyttää (yli 25v, ei tutkintoa tai heikosti työllistävä tutkinto taustalla ja on työttömänä opintojen alkaessa).
No sehän on sitten koko Suomen tilanne sitten?
Mistä maakunnasta käsin huutelet?
Pirkanmaalla minä.
No eikös siellä te-viranoimainen saanut syytteen, kun lähettili "nimettömänä" eli ilman virkailijan nimeä työtarjouksia työttömille?
Ehkä siellä on opittu vähän enempi noudattamaan sääntöjä, mutta valitettavasti muualla ruuhkasuomessa ei.
Onko mitään neuvoa millä voisi vaikuttaa te-toimistojen väärään toimintaan?
Työttömän pitää kärsiä, että työläistä ei vituta. Saisi nyt ensin töitä edes osalle näistä työhaluisista. Näyttää olevan suurin synti pärjätä peruspäivärahalla. Täysin työttömyys ei tule loppumaan koskaan kuitenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tilastojen valossa sillä tuskin onkaan merkitystä, jos ap on työttömänä eikä edes yritä. Se ei korvauksien kokonaismäärää muuta mihinkään niin kauan, kun työvoimasta ei ole pulaa.
Mutta lähdetään yhteiskunnan kannalta silti aika huteralle polulle, jos hyväksytään se moraalinen ajatus, että on okei olla yrittämättä mitään, vaikka on työkykyinen. Se rapauttaa kaikkien moraalia ihan riippumatta oletko työssä vai et ja syventää vain vastakkainasettelua eri ihmisryhmien välillä.
Toimiva yhteiskunta vaatii sen, että jokainen työkykyinen haluaa osallistua sen pyörittämiseen omalla panoksellaan. Mikään muu ei voi olla lähtökohtana.
Kaikki ihmiset ei halua olla edes elossa. Millä vitulla sinä pakotat heidät haluamaan jotain "yhteiskunnan pyörittämistä".
No en tiedä, voiko tuollaisia enää laskea työkykyisiksikään.
Eikä se haluaminen sinänsä ole oleellista, vaan se, että osallistuu omien kykyjensä mukaisesti - tai ainakin yrittää.
No kerrotko mitä se yrittäminen auttaa, kun jokaiseen työpaikkaan on sata hakijaa ja yksi vain otetaan?
Onko se tosiaan oltava niin, kuten joku eräässä ketjussa valitti? Ettei ollut kuin kymmenen hakijaa, joista löysivät sopivan työpaikkaan. Mutta työttömät on loisijoita, koska ei ollut useaa sataa hakemusta.
Mitä se olisi auttanut? Työpaikkojen määrä ei lisäänny hakemusten lukumäärän mukaan.
Joko järki.
Se auttaa siinä, että jos tuudittautuu ajatukseen, että "on kuitenkin 100 hakijaa ja ei mua kuitenkaan valita", niin ei varmasti valitakaan. Olen ollut työttömänä itsekin, ja tiedän kyllä, että se on äärimmäisen turhauttavaa.
Työpaikkojen määrä voi lisääntyä sillä, että enemmän ihmisiä on töissä. Niin hassua kuin se onkin, työ voi luoda työtä, oikeissa paikoissa. Esimerkiksi innovoidaan uusi tuote -> tarvitaan ihmisiä sen toteuttamiseen, markkinointiin jne.
Mutta tosiaan, kirjoitin aiemmin sen kommentin siitä, että yhteiskunnassa jokaisen tulee pyrkiä osallistumaan, koska muu on moraalisesti kestämätöntä. Kaikki Ossit ja muut, jotka kömpivät koloistaan, vaikka heitä olisi kuinka pieni vähemmistö, saavat vain ihmiset inhoamaan "työttömiä loisia". Mitä enemmän työkykyiset, terveet ihmiset kokevat oikeudekseen heittäytyä vapaamatkustajiksi, sitä enemmän yhteiskunnan moraali menee väärään suuntaan. Niin se vain menee, riippumatta siitä onko muutamalla huvikseen makailevalla kokonaisuudessa mitään merkitystä (ei tietenkään ole).
Kerrotko sitten matikkanerona, miten kauan kestää että pääsee töihin, jos yksi valitaan sadan joukosta?
Onko nopeampi voittaa lotossa tai eurojackpotissa?
Miksi teet tästä minuun liittyvän kysymyksen?
Keskimäärin matemaattisesti, jos lähetät sata hakemusta, ja jokaista työpaikkaa hakee keskimäärin sata henkeä, työllistyt suurella todennäköisyydellä. Asia ei tietenkään tosielämässä mene noin, koska hakemuksen sisältö, ihmisen osaaminen ja tausta, työpaikkojen vaatimukset, sen hetkinen tarjonta tekijöistä jne ratkaisevat asian.
Olennaisempaa on miettiä sitä, onko nykyisellä osaamisellaan mahdollisuuksia työllistyä. Jos ei, pitäisikö asialle tehdä jotain.
Joo, huomaa ettei sun matikkapääs kyllä säteile.
Eikä edes näytä olevan käsitystä miten rekrytoinnit menee.
Myöskään et ymmärrä ettei työttömillä ole varaa kouluttautua uudelleen, koska valtio haluaa pitää kortissa.
3/3 Trifekta saavutettu!
No, ihan miten vaan. En ymmärrä matikasta enkä rekrytoinneista mitään. Hieman huvittaa, mutta pysy luulossasi.
Kerrotko vielä itse niin tietäväisenä, miksi työttömillä ei olisi varaa kouluttautua? Työttömyysetuudella uuden tutkinnon opiskelu on täysin mahdollista, jos työkkäri katsoo työllisyysnäkymien sillä paranevan.
Todistit ainakin soveltavasi matikkaa huonosti ja kaunistelet rekryjen toimintamalleja. Kun niissä yleensä työnvaihtaja on etusijalla.
Te-toimisto ei taas halua ihmisten opiskelevan työttömyysetuudella, koska se veisi vallan turhilta virkailijoilta pois. Niin itsekkäitä ja sadisteja ovat. Tutustu asiaan, niin tiedät mistä puhut.
Äh, itse todistit, ettet osaa lukea.
"Keskimäärin matemaattisesti, jos lähetät sata hakemusta, ja jokaista työpaikkaa hakee keskimäärin sata henkeä, työllistyt suurella todennäköisyydellä. Asia ei tietenkään tosielämässä mene noin, koska hakemuksen sisältö, ihmisen osaaminen ja tausta, työpaikkojen vaatimukset, sen hetkinen tarjonta tekijöistä jne ratkaisevat asian."
Siinähän se on selitetty, miten asia menisi teoriassa, ja todettu, että käytäntö on aika paljon mutkikkaampi kuin matemaattinen malli.
Enkä ole tuon sitaatin kirjoittaja siis.
Silti turhaa ja älytöntä propagandashaibaa.
Itse olet älytön, lukutaidoton ja taisi argumentitkin loppua. Kyllä se siitä.
Johan se kerrottiin tuossa. Todennäköisyys ei ole hyvä kuin 10% siitä sadasta, jotka pääsevät haastatteluun.
Jotka ovat siis joko alakohtaisesti erittäin kokeneita tai suhteilla saavat "avoimessa haussa" olevan paikan.
Muiden 85 kpl ei kannattaisi edes vaivautua, paitsi ehkä tilastojen takia.
Mutta ymmärrät varmasti, että lähettämiesi hakemusten määrä nostaa matemaattisesti todennäköisyyksiäsi?
Toki jos olet mitään osaamaton, persoonaltasi mahdoton jne, ei siihen auta vaikka lähettäisit 6 miljoonaa hakemusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ainakaan haluais että mun työpaikan olis saanut joku joka on töihin pakotettu karenssin uhalla.
Töitä ei riitä kaikille, hyvä jos joku haluaa olla työtön, minä en halua.Saa minunkin puolestani olla työtön mutta en minä siitä halua maksaa näitä 40% veroja, jotka nyt selkärahastani revitään
Ne kaikki 40 prosenttiahan meneekin työttömille. Vitu pässi. :P
Kyllä käytännössä menee kaikkien muiden kuin itseni ja perheeni eduksi. Käytännössä maksamillani välillisillä veroilla katan jo reilusti "minun käyttämäni palvelut" julkisyhteisöjen kuluista. Välillisiä veroja maksan noin 20 000, joka on yli tuplaten sen mitä minua hyödyttävien palveluiden tuottaminen maksaa. Tämä siis sisältää koulutuksen ja terveydenhuollonkin kokonaisuudessaan. Näin ollen puolet maksamistani välillisistä veroista ja KAIKKI välittömät verot menevät muiden elättämiseen. Koska nämä rahat ryöstetään minulta, en vain menetä veroina niitä rahoja vaan myös niiden tuoton vuosittain ad infinitum. Eli viime vuodenkin "turhista" veroista johtuen menetän tältä vuodelta noin 4000€ pääomatuoton, ensi vuodelta menetänkin sitten jo 8200€ tuoton jne. Kolmantena vuonna menetetty tuotto jo yksistään ylittää sen mitä minua hyödyttävien palveluiden tuottaminen maksaa!
Kohtuullistako, että minä en vain maksa poskettomia veroja vaan menetän myös pääomien tuoton ikuisiksi ajoiksi että sinä saisit makoilla sängyllä ja syljeskellä kattoon. Ei minusta.
Voisitko tiivistää ja tehdä kappalejaot, silmät vilisee tekstissä.
Tiivistetään.
Julkisyhteisöjen kulut, jotka minua, edes jotenkin koskettaa ovat henkeä kohden 9621 €/vuosi
Tässä summassa on mukana mm. turvallisuus, terveydenhoito ja koulutus.
Välillisiä veroja viime vuonna maksoin yli 20 000 €/vuosi
Välittömiä veroja maksoin 40% palkastani.
Välittömiä veroja maksoin 28% pääomatuloistani.
Jos julkisyhteisöjen kulut, joista hyödyn ovat henkeä kohden 9621€, niin voi ajatella että tämä on minun velvollisuuteni kattaa. Koska maksoin välillisiä veroja 20 000, ja reilu maksuosuus olisi 9621 €, on tämä 10 379 € epäreilua osuutta, eli minulta ryöstetty. Lisäksi minulta on ryöstetty nuo välittömät verot.
Jos tätä ryöstöä ei olisi tapahtunut, olisin sijoittanut nämä rahat pahan päivän varalle. Tämän ryöstetyn pääoman tuotto olisi tuonut minulle 4000 € vuosittaisen tuoton. Koska samalla suhteella ryöstö jatkuu myös tänä vuonna, tämän vuoden ryöstösaaliista menetän uuden 4000€ vuodessa, eli yhteensä 8000 € + 200 € tuoton edellisvuoden 4000 eurolle. Kolmantena vuotena menetys on jo 4410+4200+4000€, eli pelkät pääomatuottomenetykset 3. vuonna on 12610€. Ja kun minun osuuteni yhteiskunnan kuluista on se 9621€ menetän enemmän rahaa tuottoina vuosittain kuin mikä minun osuuteni olisi.
Joten kolmannesta vuodesta lähtien kaikki maksamani verot ovat minulta ryöstettyä pääomaa, koska pystyisin pääoman tuotoilla kattamaan oman osuuteni. Tästä eteenpäin tämä epäkohta vain pahenee kun menetän entistä enemmän pääomaa ja sen tuottoa.
Olen ollut nyt parikymmentä vuotta työelämässä, joten jos olisin nämä maksetut verot voinut käyttää oman sosiaaliturvani rakentamiseen, tulisi minulle tällä hetkellä noin 2000€ ylimääräinen kuukausittainen "kansalaispalkka", ja siltikin olisin maksanut "oman osuuteni". Eli olisin riippumaton yhteiskunnan almuista. Mutta kun minua on verotuksellisesti ryöstetty, niin en ole tätä riippumattomuutta vielä pystynyt rakentaa.
Oletko vetänyt nuo luvut omasta vai jonkun muun hatusta?
Et laske mukaan esimerkiksi sellaisia asioita kuten maanpuolustus, yhteiskuntarauhan ylläpito, yritystoiminnan mahdollistavan lainsäädännön ja sen toiminnasta huolehtivan oikeuslaitoksen toiiminnan ylläpitö jne.
Todellisuudessahan työttömyysturvasta suurimman yksittäisen osan maksavat työnantajat, joten sinun palkastasi se ei ole pois.
Sosiaaliturva on nykyisellään liian kallis. Mutta sen väittäminen, että puolet maksetuista veroista kuluisi siihen on kyllä puppua.
Olin laskenut mukaan. Kannattaisi tosiaan tutustua mihin se raha menee, ja paljon se on nuppia kohden.
Julkisyhteisöjen kokonaismenot tehtävittäin.
G0 Tehtävät yhteensä 21 786 €/henk/vuosi
G01 Yleinen julkishallinto 3 255 €/henk/vuosi
G02 Puolustus 513 €/henk/vuosi
G03 Yleinen järjestys ja turvallisuus 478 €/henk/vuosi
G04 Elinkeinoelämän edistäminen 1 816 €/henk/vuosi
G05 Ympäristönsuojelu 91 €/henk/vuosi
G06 Asuminen ja yhdyskunnat 156 €/henk/vuosi
G07 Terveydenhuolto 2 739 €/henk/vuosi
G08 Vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto 566 €/henk/vuosi
G09 Koulutus 2 389 €/henk/vuosi
G10 Sosiaaliturva 9 784 €/henk/vuosi
Niin että kenen hatusta nämä luvut on vedetty?
Esim. työnantajat ovat suurin yksittäinen sosiaaliturvan maksaja. Ovatko työnantajasi rahat sinun rahojasi? Jos eivät niin miksi pidät jonkun muun maksamia kuluja omina kuluinasi?
Yleensä muuten unohdetaan sellainenkin asia että esimerkiksi omaisuus aiheuttaa yhteiskunnalle kuluja. Niinpä ne joilla on enemmän omaisuutta hyötyvät yhteiskunnassa esim. lainsäädännön, turvallisuuden ja infrastruktuurin ylläpidosta enemmän kun ne joilla omaisuutta on vähemmän. Yksinkertaisimmillaan tämä näkyy siinäkin että jos sinulla on auto, käytät tieinfraa paljon enemmän kun jos sinulla on vain polkupyörä. Miksi työttömän polkupyöräilijän pitäisi osallistua sinun tarvitsemasi autotieinfran ylläpitoon?
Tai jos sinulla on lapsia, hyödyt perheenä koulutuksesta enemmän kun lapsettomat. Jne.
Taisit unohtaa nämä perusasiat laskelmissasi?
Maapallolla ei ole koskaan ollut yhtään toimivaa esimerkkiä yhteiskunnasta ilman veroja. Tällaisia yhteiskuntia taitaa olla muutama, esim. Somalia takavuosina. Voit muuttaa sinne jos pidät sitä Suomea parempana. Varsinainen libertaari onnela...
1. Ovat mukana luvuissa.
2. ovat mukana luvuissa.
Noissa luvuissa On kaikki julkisyhteisöjen kulut. Jos joku muu kuin veronmaksaja maksaa niistä osan, esimerkiksi työnantajat, (kuten tekevätkin suoraan ja veroina). Tulisi tätä kuluosuutta pienentää, minkä minä maksan veroina. Eli sen vajaan 10 000 € kustannuksesta osa onkin katettu, joten minun REILU osuuteni olisikin vain esimerkiksi 60% tuosta 10 000. Jolloin tilannehan vain pahenee minun kannaltani. Maksankin vielä reiluummin yli sen mikä minun osuuteni olisi. Suomeksi minua ryöstetään vieläkin törkeämmin. Toki tämän tiesin, mutta yksinkertaistuksen vuoksi jätin pois.
Ihan mielenkiinnosta, miten olet kyennyt laskemaan omat kulusi euromääräišesti noin tarkkaan. Vai ovatko kyseessä keskimääräiset kulut?
Työtön, köyhä, polkupyörällä liikkuva lapseton aiheuttaa yhteiskunnalle vähemmän kuluja kun sinä, jolla on omaisuutta, auto ja lapsia. Se että vetoat johonkin keskiarvoon ei kerro mitään sinun tilanteesstasi tai henkilökohtaisesta hyödystä, jota verorahoista saat. Esimerkiksi: jos sinulla on omistusaunto, hyödyt yhteiskuntarauhasta enemmän kun vuokra-asunnossa asuva ja jos käyt ulkomailla, hyödyt vaikkapa EU-jäsenyydestä tai ulkoministeriön budjetista enemmän kun köyhä työtön jolla ei ole varaa ulkomaanmatkailuun.
Keskiarvosummiin vetoaminen on itsepetosta. Mutta senhän toki tiedätkin.
Lisäksi on tosiaan omituista että katsot oikeudeksisei määrätä miten esimerkikis yritysten tulisi rahojaan käyttää.
Joku Björn Wahlroos omistaa 1000 hehtaarin maatilan. Hänelle on suurta etua siitä että meillä on vakaa yhteiskunta joka pitää huolen ettei hänen omistuksiaan viedä mielivaltaisesti tai että rikollisjengit eivät ryöstä hänen satoaan. Epäkohta tietysti on se, että tämä veropakolainen on samalla Suomen suurimpia maataloustukien saajia, mutta tälla ei ole juurikaan tekemistä työttömyysturvan rahoituksen kaunssa, vaikka sinkin pienen siivun tämän miljardöörin tuista maksat.
Vakaudnen takuu on raha. Meillä ei ole suuria luonnonvaroja eikä Suomi myöskään ole veroparatiisien kaltainen roistovaltio joten jostain sen vakauden takaava raha on kerättävä. Jos veronmaksu ei miellytä, voit aina muuttaa Somaliaan. Siellä ei paljon tarvitse verovaroilla sosiaaliturvaa rahoittaa.
Miellyttää maksaa veroja mutta vain kohtuuteen asti. Jos kaikkien palveluiden tuottamiseksi tarvitaan20 000€ jokaiselta, ja ne niiden palveluiden joita olen hyödyntänyt, tai haluan hyödyntää tuottamiseen tarvitaan 10 000€ vuodessa jokaiselta, niin miksi minun tästä taakasta pitäisi maksaa 3-6 kertainen hinta tuotantokustannuksiin nähden ja toinen saa ne kaikki vastikkeetta. Minä en ole edes mikään suurituloinen. Varsinkaan kun viimeiseen 15 vuoteen en muita kuin turvallisuus ja infra palveluita ole käyttäny. Näiden osuus tuotantokustannuksista on 1147€ per henkilö vuodessa. Eli viimeiset 15 vuotta olen maksanut käyttämistäni palveluista noin 60 kertaisen hinnan. Ja olisinkin valmis maksamaan kohtuullisesti myös noista muista palveluista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tilastojen valossa sillä tuskin onkaan merkitystä, jos ap on työttömänä eikä edes yritä. Se ei korvauksien kokonaismäärää muuta mihinkään niin kauan, kun työvoimasta ei ole pulaa.
Mutta lähdetään yhteiskunnan kannalta silti aika huteralle polulle, jos hyväksytään se moraalinen ajatus, että on okei olla yrittämättä mitään, vaikka on työkykyinen. Se rapauttaa kaikkien moraalia ihan riippumatta oletko työssä vai et ja syventää vain vastakkainasettelua eri ihmisryhmien välillä.
Toimiva yhteiskunta vaatii sen, että jokainen työkykyinen haluaa osallistua sen pyörittämiseen omalla panoksellaan. Mikään muu ei voi olla lähtökohtana.
Kaikki ihmiset ei halua olla edes elossa. Millä vitulla sinä pakotat heidät haluamaan jotain "yhteiskunnan pyörittämistä".
No en tiedä, voiko tuollaisia enää laskea työkykyisiksikään.
Eikä se haluaminen sinänsä ole oleellista, vaan se, että osallistuu omien kykyjensä mukaisesti - tai ainakin yrittää.
No kerrotko mitä se yrittäminen auttaa, kun jokaiseen työpaikkaan on sata hakijaa ja yksi vain otetaan?
Onko se tosiaan oltava niin, kuten joku eräässä ketjussa valitti? Ettei ollut kuin kymmenen hakijaa, joista löysivät sopivan työpaikkaan. Mutta työttömät on loisijoita, koska ei ollut useaa sataa hakemusta.
Mitä se olisi auttanut? Työpaikkojen määrä ei lisäänny hakemusten lukumäärän mukaan.
Joko järki.
Se auttaa siinä, että jos tuudittautuu ajatukseen, että "on kuitenkin 100 hakijaa ja ei mua kuitenkaan valita", niin ei varmasti valitakaan. Olen ollut työttömänä itsekin, ja tiedän kyllä, että se on äärimmäisen turhauttavaa.
Työpaikkojen määrä voi lisääntyä sillä, että enemmän ihmisiä on töissä. Niin hassua kuin se onkin, työ voi luoda työtä, oikeissa paikoissa. Esimerkiksi innovoidaan uusi tuote -> tarvitaan ihmisiä sen toteuttamiseen, markkinointiin jne.
Mutta tosiaan, kirjoitin aiemmin sen kommentin siitä, että yhteiskunnassa jokaisen tulee pyrkiä osallistumaan, koska muu on moraalisesti kestämätöntä. Kaikki Ossit ja muut, jotka kömpivät koloistaan, vaikka heitä olisi kuinka pieni vähemmistö, saavat vain ihmiset inhoamaan "työttömiä loisia". Mitä enemmän työkykyiset, terveet ihmiset kokevat oikeudekseen heittäytyä vapaamatkustajiksi, sitä enemmän yhteiskunnan moraali menee väärään suuntaan. Niin se vain menee, riippumatta siitä onko muutamalla huvikseen makailevalla kokonaisuudessa mitään merkitystä (ei tietenkään ole).
Kerrotko sitten matikkanerona, miten kauan kestää että pääsee töihin, jos yksi valitaan sadan joukosta?
Onko nopeampi voittaa lotossa tai eurojackpotissa?
Miksi teet tästä minuun liittyvän kysymyksen?
Keskimäärin matemaattisesti, jos lähetät sata hakemusta, ja jokaista työpaikkaa hakee keskimäärin sata henkeä, työllistyt suurella todennäköisyydellä. Asia ei tietenkään tosielämässä mene noin, koska hakemuksen sisältö, ihmisen osaaminen ja tausta, työpaikkojen vaatimukset, sen hetkinen tarjonta tekijöistä jne ratkaisevat asian.
Olennaisempaa on miettiä sitä, onko nykyisellä osaamisellaan mahdollisuuksia työllistyä. Jos ei, pitäisikö asialle tehdä jotain.
Joo, huomaa ettei sun matikkapääs kyllä säteile.
Eikä edes näytä olevan käsitystä miten rekrytoinnit menee.
Myöskään et ymmärrä ettei työttömillä ole varaa kouluttautua uudelleen, koska valtio haluaa pitää kortissa.
3/3 Trifekta saavutettu!
No, ihan miten vaan. En ymmärrä matikasta enkä rekrytoinneista mitään. Hieman huvittaa, mutta pysy luulossasi.
Kerrotko vielä itse niin tietäväisenä, miksi työttömillä ei olisi varaa kouluttautua? Työttömyysetuudella uuden tutkinnon opiskelu on täysin mahdollista, jos työkkäri katsoo työllisyysnäkymien sillä paranevan.
Todistit ainakin soveltavasi matikkaa huonosti ja kaunistelet rekryjen toimintamalleja. Kun niissä yleensä työnvaihtaja on etusijalla.
Te-toimisto ei taas halua ihmisten opiskelevan työttömyysetuudella, koska se veisi vallan turhilta virkailijoilta pois. Niin itsekkäitä ja sadisteja ovat. Tutustu asiaan, niin tiedät mistä puhut.
Tuo viimeinen on aivan puuta heinää. Ja tiedän mistä puhun, koska työkseni vedän juurikin tällaisia tutkintoja aikuispuolella, joissa 99% opiskelijoista opiskelee työttömyysetuudella. Yksikään hakija ei ole saanut hylkäävää päätöstä työkkärin rahalla opiskelulle, jos muuten kriteerit täyttää (yli 25v, ei tutkintoa tai heikosti työllistävä tutkinto taustalla ja on työttömänä opintojen alkaessa).
No sehän on sitten koko Suomen tilanne sitten?
Mistä maakunnasta käsin huutelet?
Pirkanmaalla minä.
No eikös siellä te-viranoimainen saanut syytteen, kun lähettili "nimettömänä" eli ilman virkailijan nimeä työtarjouksia työttömille?
Ehkä siellä on opittu vähän enempi noudattamaan sääntöjä, mutta valitettavasti muualla ruuhkasuomessa ei.
Onko mitään neuvoa millä voisi vaikuttaa te-toimistojen väärään toimintaan?
Siitä en tiedä mitään, en ole työkkärissä vaan oppilaitoksessa töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tilastojen valossa sillä tuskin onkaan merkitystä, jos ap on työttömänä eikä edes yritä. Se ei korvauksien kokonaismäärää muuta mihinkään niin kauan, kun työvoimasta ei ole pulaa.
Mutta lähdetään yhteiskunnan kannalta silti aika huteralle polulle, jos hyväksytään se moraalinen ajatus, että on okei olla yrittämättä mitään, vaikka on työkykyinen. Se rapauttaa kaikkien moraalia ihan riippumatta oletko työssä vai et ja syventää vain vastakkainasettelua eri ihmisryhmien välillä.
Toimiva yhteiskunta vaatii sen, että jokainen työkykyinen haluaa osallistua sen pyörittämiseen omalla panoksellaan. Mikään muu ei voi olla lähtökohtana.
Kaikki ihmiset ei halua olla edes elossa. Millä vitulla sinä pakotat heidät haluamaan jotain "yhteiskunnan pyörittämistä".
No en tiedä, voiko tuollaisia enää laskea työkykyisiksikään.
Eikä se haluaminen sinänsä ole oleellista, vaan se, että osallistuu omien kykyjensä mukaisesti - tai ainakin yrittää.
No kerrotko mitä se yrittäminen auttaa, kun jokaiseen työpaikkaan on sata hakijaa ja yksi vain otetaan?
Onko se tosiaan oltava niin, kuten joku eräässä ketjussa valitti? Ettei ollut kuin kymmenen hakijaa, joista löysivät sopivan työpaikkaan. Mutta työttömät on loisijoita, koska ei ollut useaa sataa hakemusta.
Mitä se olisi auttanut? Työpaikkojen määrä ei lisäänny hakemusten lukumäärän mukaan.
Joko järki.
Se auttaa siinä, että jos tuudittautuu ajatukseen, että "on kuitenkin 100 hakijaa ja ei mua kuitenkaan valita", niin ei varmasti valitakaan. Olen ollut työttömänä itsekin, ja tiedän kyllä, että se on äärimmäisen turhauttavaa.
Työpaikkojen määrä voi lisääntyä sillä, että enemmän ihmisiä on töissä. Niin hassua kuin se onkin, työ voi luoda työtä, oikeissa paikoissa. Esimerkiksi innovoidaan uusi tuote -> tarvitaan ihmisiä sen toteuttamiseen, markkinointiin jne.
Mutta tosiaan, kirjoitin aiemmin sen kommentin siitä, että yhteiskunnassa jokaisen tulee pyrkiä osallistumaan, koska muu on moraalisesti kestämätöntä. Kaikki Ossit ja muut, jotka kömpivät koloistaan, vaikka heitä olisi kuinka pieni vähemmistö, saavat vain ihmiset inhoamaan "työttömiä loisia". Mitä enemmän työkykyiset, terveet ihmiset kokevat oikeudekseen heittäytyä vapaamatkustajiksi, sitä enemmän yhteiskunnan moraali menee väärään suuntaan. Niin se vain menee, riippumatta siitä onko muutamalla huvikseen makailevalla kokonaisuudessa mitään merkitystä (ei tietenkään ole).
Kerrotko sitten matikkanerona, miten kauan kestää että pääsee töihin, jos yksi valitaan sadan joukosta?
Onko nopeampi voittaa lotossa tai eurojackpotissa?
Aina kannattaa muuten hakea niitä, joihin haetaan esim. kolmea. En halua kehua, mua itte sain sellaisesta työpaikan heti, kun hain yli puolen vuoden jälkeen ekaa työpaikkaa. Oli vähän ongelmia ennen sitä. No joka tapauksessa, tällä koitan luoda toivoa teille muillekin.
Älä ihmeessä.
Voiko tosiaan saada työpaikan jos mahdollisuus on 1/3?
Enpä olisi ikinä uskonut!
Nyt kyllä palasi elämän- ja työpaikkojen hakemishalu, kun sinuakin onnisti!
Ihanaa!
Onko parempi ajatella niinkuin sinä, että työllistyminen on mahdotonta? Oon yksi esimerkki siitä että näin ei todellakaan ole. Mutta jatka sinä itsesäälissä rypemistä.
Ei se ole mahdotonta, mutta tässä taloustilanteessa erittäin epätodennäköistä.
Pitäisikö ihmisen jatkuvasti lähettää turhia työhakemuksia ja nuoleskella työnantajia? Eikös se rasita pitkän päälle.
Parempi säästää voimia tilanteisiin, missä on mahdollisuus, eikö?
Koska olisihan ikävä jos burnout puhkeisi töiden hakemisesta juuri ennen tärppäystä?
Kuka puhuu itsesäälistä?
Panettelin vain "sain työpaikan, kun oli kolme hakijaa itseni mukaanlukien"-aivopierukommenttia.
Realismia pitää olla myös, ellei sitten ole pohjattoman naiivi.
Ensinnäkään ei ollut kolme hakijaa, vaan kolme valitaan. Ja hakijoita oli ollut n. 50, puhutaan myös aika isosta kunnasta, eli minusta aika vähän. Ja se oli ensimmäinen paikka jota olin hakenut koko 8kk työttömyyden aikana. Sano mitä tykkäät, mutta itse näkisin että sain helposti töitä vaikka asetelmat melko paskat.
No onhan niitä ollut mihin haetaan kahta, mutta edelleen yli 80 hakijaa.
Eli miten paljon luulet että auttaa?
Kaiken maailman "yritysten koulutuksiakin" eli riistämistestejä, joihin valitaan 12 kpl 150 joukosta. Kuinka tod näk siihen sitten pääsee?
Kato jokaista taistelua ei voi käydä, jos haluaa voitaa sodan.
Niin, kattaa miettiä vaikka alvia, ja puhua sitten uudestaan.