Miksi niin moni käy töissä sen sijaan että opettelisi säästämään enemmän jolloin pärjäisi hyvin tuilla?
Moni työssäkäyvä raataa ihan turhaan jotta saisi turhat ostohimonsa tyydytettyä. Ei tule mieleen että niitä himoja voisi yrittää saada mielummin hallintaan.
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä käyn töissä siksi, että minulla on työpaikka ja katson yhteiskunnan tukien olevan lähinnä väliaikaiseen avuntarpeeseen tarkoitettu apu, ei sitä varten, että niiden varaan voisi jättäytyä huvikseen. Lähtökohtaisesti minusta aikuisten tulisi maksaa oma elatuksensa. Eihän tällaista tukijärjestelmää voitaisi edes ylläpitää, jos lähtökohtana ei olisi se työikäisen väestön työnteko.
Tyhmä käy töissä koska kuuluu käydä ja se on normi. Viisas pääsee vähemmällä. Mut siihen tämä järjestelmä perustuu että tarpeeksi tyhmiä aina riittää. -ap
No ainakin sinä saisit olla kiitollinen niille hölmöille, jotka elämäsi kustantavat siinä sivussa, kun rahoittavat oman elämänsä.
Miten kuvittelet, että tukijärjestelmä tai koko yhteiskunta pysyisi pystyssä, jos kukaan ei kävisi töissä?
En minä rahan takia töissä käy. Se ei päätä huimaa se summa mikä minulle maksetaan, mies meillä elämisen, autot, ulkomaanmatkat ym. maksaa, mutta tykkään työstäni. Tylsistyisin kuoliaaksi istuessa kotona 24/7. Samoin on kyllä mieheni työ sellainen mitä hän tekisi muuten harrastuksenaan jos ei työnään. Siitä vaan satutaan myös maksamaan aika kivasti, toisin kuin omastani.
t. Kätilö-sh
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ole ostohimoja ja mieluummin säästän palkasta isomman siivun kuin alkaisin kituuttamaan jollakin tuilla ja kärsisin työkkärin kyttäämisestä ja kelan pomputuksesta.
Enemmän töissä ollessa joutuu olemaan kytättävänä ja pompotettavana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ajattelevat, että aikuisen kuuluu elättää itsensä eikä maksattaa elämäänsä muilla ja kokevat tukien varassa olemisen epäonnistumisena, jopa häpeällisenä.
Eli kävisin töissä vain jotta ihmiset, joita en tunne, eivät pitäisi minua häpeällisenä. Hmm, kiintoisaa antaa tuntemattomille noin paljon määräsyvaltaa suhteessa minuun.
Ei vaan se epäonnistumisen tunne voi olla olemassa ihan riippumatta siitä, mitä joku muu ajattelee. Jos itse en aikuisena ihmisenä pystyisi elättämään itsäni, tuntisin epäonnistuneeni jossain kohtaa. En haluaisi elää kenenkään muun kustannuksella. Määräysvaltaa muilla minuun on silloin, jos olen riippuvainen (esim kelasta tai sossusta). Taloudellinen riippumattomuus tuo vapautta, ja muiden määräysvalta pienenee minimiin.
Kyllä minusta on ihan kiva käydä töissä. Lisäksi siitä jää mukavasti rahaa harrastuuksiin ja sijoituksiin. Nytkin yksistään nordealta tulee rapeat 500€ extraa, muiden tuottojen lisäksi. Kyllähän tämä on paljon kivempää kuin loisia toisten rahoilla.
Vierailija kirjoitti:
Työntekijät maksavat veroja —> veroista maksetaan sinun tukesi.
Työntekijät heittäytyvät työttömiksi —> valtio ei saa enää verotuloja —> mitä luulet, maksetaanko sinulle ja muille työttömille enää lusmuilusta?
No siinä vaiheessa olisi viidakon laki, eli ainakin nuoret työttömät pärjäisivät paremmin kuin vanhat työlliset ja miehet pärjäisivät paremmin kuin naiset.
Mun mielestä on tosi kivaa, että olen saanut kivan työpaikan, jossa viihdyn todella hyvin ja siitä vielä maksetaankin ihan kohtuullisesti. Nautin, kun ei tarvitse venyttää penniä vaan voin tuloillani kustantaa itselleni ja perheelleni mukavan elämän. Ostohimoinen en ole, ostan sitä mitä tarvitaan. Köyhäily ja halvimmalla mahdollisella tavalla selviytyminen oli lapsuuden perheessäni arkipäivää, siksi olen todella tyytyväinen ettei tarvitse enää köyhäillä.
Myöskin kumppaninvalinnassa ei moni ottaisi ap:n tapaista lusmua. Itse en ainakaan pystyisi kunnioittamaan ap:ta. Valinnoista saa maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ajattelevat, että aikuisen kuuluu elättää itsensä eikä maksattaa elämäänsä muilla ja kokevat tukien varassa olemisen epäonnistumisena, jopa häpeällisenä.
Eli kävisin töissä vain jotta ihmiset, joita en tunne, eivät pitäisi minua häpeällisenä. Hmm, kiintoisaa antaa tuntemattomille noin paljon määräsyvaltaa suhteessa minuun.
Ei vaan se epäonnistumisen tunne voi olla olemassa ihan riippumatta siitä, mitä joku muu ajattelee. Jos itse en aikuisena ihmisenä pystyisi elättämään itsäni, tuntisin epäonnistuneeni jossain kohtaa. En haluaisi elää kenenkään muun kustannuksella. Määräysvaltaa muilla minuun on silloin, jos olen riippuvainen (esim kelasta tai sossusta). Taloudellinen riippumattomuus tuo vapautta, ja muiden määräysvalta pienenee minimiin.
Varmaankaan työttömyys ei ole silloin vapaaehtoista, jos se aiheuttaa itsestä lähtöisin olevaa epäonnistumisen tunnetta. Tai sitten pitää olla masokisti, eli haluaa saada tuollaisen tunteen. Pienipalkkainen kouluja käymätön työntekijä ei ole millään tavoin taloudellisesti riippumattomampi kuin tukien varassa eläväkään.
Maisteri kirjoitti:
Myöskin kumppaninvalinnassa ei moni ottaisi ap:n tapaista lusmua. Itse en ainakaan pystyisi kunnioittamaan ap:ta. Valinnoista saa maksaa.
Luuletko että edes huolisin sellaista ihmistä joka ei minua kunnioita? -ap
Eli taannutaa luoliin, kun kukaan ei enää remontoi eikä rakenna mitään. T työstään tykkäävä suunnitteluinssi rakennusalan sivuhaaralla.
Vierailija kirjoitti:
Moni työssäkäyvä raataa ihan turhaan jotta saisi turhat ostohimonsa tyydytettyä. Ei tule mieleen että niitä himoja voisi yrittää saada mielummin hallintaan.
Jonkun pitää maksaa ne tuet, eivät ne tyhjästä tule. Mä harrastan sijoittamista ja taloudellisen riippumattomuuden saavutettuani lakkaa mun osalta suomalaisten lusmujen elättäminen kun muutan ulkomaille.
Läheskään kaikkien työpanos ei ole niin tuottavaa, että siitä riittäisi jaettavaa yhteiskunnan muuhun toimintaan. Senhän takia verorasitus painottuu sinne missä on mitä verottaa. Tuotto tehdään koko ajan enemmän koneilla, joten tukien varassa eläjät ei jatkossa ainakaan vähene. Jos ihminen on "vapaaehtoisesti" tukien varassa, hänellä ei taatusti ole sellaista osaamista jota välttämättä tarvitaan työmarkkinoilla. Toki ihmisiä voidaan kostomielessä pakottaa töihin, mutta siinä on kyse muusta kuin taloudellisesta hyödystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni työssäkäyvä raataa ihan turhaan jotta saisi turhat ostohimonsa tyydytettyä. Ei tule mieleen että niitä himoja voisi yrittää saada mielummin hallintaan.
Jonkun pitää maksaa ne tuet, eivät ne tyhjästä tule. Mä harrastan sijoittamista ja taloudellisen riippumattomuuden saavutettuani lakkaa mun osalta suomalaisten lusmujen elättäminen kun muutan ulkomaille.
Mikä on tulotavoitteesi ja paljonko tienaat sijoittamisella nyt? Ajattelin vaan, kun jos muuttaa jonnekin lämpimään maahan, on elo usein todella halpaa, jos ei mitään luksusta etsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ajattelevat, että aikuisen kuuluu elättää itsensä eikä maksattaa elämäänsä muilla ja kokevat tukien varassa olemisen epäonnistumisena, jopa häpeällisenä.
Eli kävisin töissä vain jotta ihmiset, joita en tunne, eivät pitäisi minua häpeällisenä. Hmm, kiintoisaa antaa tuntemattomille noin paljon määräsyvaltaa suhteessa minuun.
Ei vaan se epäonnistumisen tunne voi olla olemassa ihan riippumatta siitä, mitä joku muu ajattelee. Jos itse en aikuisena ihmisenä pystyisi elättämään itsäni, tuntisin epäonnistuneeni jossain kohtaa. En haluaisi elää kenenkään muun kustannuksella. Määräysvaltaa muilla minuun on silloin, jos olen riippuvainen (esim kelasta tai sossusta). Taloudellinen riippumattomuus tuo vapautta, ja muiden määräysvalta pienenee minimiin.
Varmaankaan työttömyys ei ole silloin vapaaehtoista, jos se aiheuttaa itsestä lähtöisin olevaa epäonnistumisen tunnetta. Tai sitten pitää olla masokisti, eli haluaa saada tuollaisen tunteen. Pienipalkkainen kouluja käymätön työntekijä ei ole millään tavoin taloudellisesti riippumattomampi kuin tukien varassa eläväkään.
Jos työstä, johon ei ole mitään koulutusta ja jota yleisesti pidetään "paskaduunina" saa 1000€ enemmän kun työttömänä kaikki tuet yhteenlaskettuna, niin kyllä se työssäkäynti vähän tuo sitä vapautta niin ettei joka asiassa tarvitse säästää, vaikkei erityisen "ostohaluinen" olisikaan. Ja voihan siitä palkastakin säästää, ei sitä kukaan pakota heti tuhlaamaan.
No mitä jos kaikki tekis noin fiksusti ja lopettaisi työt, kuka ne tuet sitten maksais? Mitä syötäisiin kun ei olis enää kauppoja kun kukaan ei olis töissä siellä. Jokainen kai sit metsästäis ja viljelis omat ruokansa. Ja rakentais talonsa, ompelis vaatteensa jne. Eikä enää olis puhelimia, telkkareita, tietokoneita jne. Ei edes jääkaappia tai hellaa kun ei olis sähköä. Sairaat kuolisi kun ei olis lääkkeitä, lääkäreitä eikä sairaaloita. Omaiset sitten kaivaisi kuopan ja hautais kuolleet omaisensa itse kun ei olis pappeja eikä haudankaivajiakaan. Ja paljon muita mielenkiintoisia muutoksia olisi edessä jos ap:n loisto ajatuksen kaikki omaksuisivat. Niinpä, miksi kukaan töissä käy? Mieti vielä kerran ap.
Moraali ei anna periksi rakentaa elämääni toisten lompakon varaan jos pystyn itsekin leipäni ansaitsemaan.
Sinänsä työttömän elintaso riittäisi muuten minulle ihan hyvin.
Vierailija kirjoitti:
No mitä jos kaikki tekis noin fiksusti ja lopettaisi työt, kuka ne tuet sitten maksais? Mitä syötäisiin kun ei olis enää kauppoja kun kukaan ei olis töissä siellä. Jokainen kai sit metsästäis ja viljelis omat ruokansa. Ja rakentais talonsa, ompelis vaatteensa jne. Eikä enää olis puhelimia, telkkareita, tietokoneita jne. Ei edes jääkaappia tai hellaa kun ei olis sähköä. Sairaat kuolisi kun ei olis lääkkeitä, lääkäreitä eikä sairaaloita. Omaiset sitten kaivaisi kuopan ja hautais kuolleet omaisensa itse kun ei olis pappeja eikä haudankaivajiakaan. Ja paljon muita mielenkiintoisia muutoksia olisi edessä jos ap:n loisto ajatuksen kaikki omaksuisivat. Niinpä, miksi kukaan töissä käy? Mieti vielä kerran ap.
kiteytit juuri miksi sosialismi johtaa aina tuhoon.
Eli kävisin töissä vain jotta ihmiset, joita en tunne, eivät pitäisi minua häpeällisenä. Hmm, kiintoisaa antaa tuntemattomille noin paljon määräsyvaltaa suhteessa minuun.