Lue keskustelun säännöt.
Eläväiset alakouluikäiset pojat koulussa
09.02.2018 |
Aiemmin lähes sanalla otsikolla tehty aloitus on ilmeisesti poistettu. En ymmärrä miksi.
Kuitenkin mielenkintoinen aihe. Meilläkin 10v poika, joka on mukava ja kohtelias poika, mutta koulussa oppitunneilla joskus alkaa jutella vieruskaverin kanssa ja tästä tulee ilmoitusta kotiin. Olen kysynyt miksi tunnilla joskus menee seurusteluksi, on sanonut että kun aina tunnilla ei ole mitään tekemistä. Kun tehtävät on tehty, eikä opettaja opeta, ei kuulema ole mitään tekemistä ja silloin alkaa höpöttää kaverinsa kanssa. Niillä tunneilla, missä on tekemistä, ei ole tarvetta sijaistoiminnalle.
Muutenkin tuntuu, että valitus tulee aina samoilta opettajilta. Toisilta taas pelkkiä kehuja. Onkohan niin, että jotkut opettajat eivät anna tunnilla tarpeeksi tehtävää, jolloin etenkin pojilla ote herpaantuu?
Kommentit (86)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En allekirjoita noita juttuja, että pojat voi kasvattaa hiljaisiksi. Meillä on kaksoset, tyttö ja poika. Heidät on kasvatettu hyvin samoilla periaatteilla. Sukupuolta ei ole korostettu, joskaan ei peiteltykään. Kumpikin on aktiivinen, reipas ja kohtelias ja osaa kyllä käyttäytyä. Hyviä koululaisia kumpikin tietojen ja taitojen puolesta.
Silti tyttö osaa tunneilla olla tarvittaessa hiljaa ja uppoutua omiin ajatuksiinsa, jos on tylsää. Poika alkaa hölistä ja tulee levottomaksi. Eikä siihen oikein keskustelut, kiellot jne auta. Osa opettajista osaa suunnitella tunnit niin, että siellä on helppo purkaa toiminnallisuutta johonkin häiritsemättä ja näiltä poikakin saa kiitosta.
Kyllä koulun pitäisi kokonaisuutena huomioida lasten eri tahtiin kypsyminen, erilaiset temperamentit (myös ne hiljaisuutta kaipaavat, ei vain aktiiviset) ja tukea oppimista omien vahvuuksien kautta. Sitähän nykyops myös vaatii.
Ei oikein ole paluuta siihen, että luokka kunnioittaa karttakepin mahtia ja istuu hiljaa liikahtamatta.
Kyse ei ole karttakepin mhdista, vaan toisten huomioonottamisesta ja kunnioittamisesta!
Meilläkin on tuplat, tyttö ja poika. Kumpikin heistä osaa tehtävät tehtyään ottaa pulpetista/repusta esille lisätehtäväkirjan ja tehdä sitä. Ei ole tarvetta ns. hiljaisena aikana rupatella muiden kanssa ja ryhtyä toiminnalliseksi,koska fiksu lapsi tietää, että ne riehumalla oppivat lopettavat jo yhdestä sanasta oman tehtävien tekemisensä ja saavat hyvän tekosyyn riekkua.
Jos lapselle todella on mahdotonta istua 10 minuuttia paikallaan (suunnilleen sen verran kerrallaan niitä tehtäviä tehdään), niin kyse on joko neurologisesta häiriöstä tai siitä, että lasta ei ole opetettu tekemään työtään eli niitä tehtäviä. Jostain syystä luokan höpöttäjillä on usein kotitehtävät tekemättä.
Mistä tuon 10min keksit? Kyllä meidän koulussa oppitunnit ovat 45min tai 1.5h. Ja se aika ollaan periaatteessa hiljaa ja kuunnellaan, toki välillä tehdään projekteja jne, missä saa itsekin olla toimijana. Se tehtävien tekeminen ei yleensä ole ongelma, vaan se, ettei niitä ole nopealle tekijälle tarpeeksi tai ovat kovin yksipuolisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse tuollaisia "eläväisiä" alakouluikäisiä poikia opettaneena voin kertoa muutaman asian.
Siinä vaiheessa kun nämä "eläväiset" lapset karkailevat luokasta, makaavat pulpettien alla, kiipeilevät
pulpeteilla, piirtelevät liitutaululle, juoksevat pitkin luokkaa yms. eikä millään mitä opettaja sanoo tai tekee ole vaikutusta käytökseen, niin kyllä sitä opettajana vähän alkaa miettimään että siinäkö on taas curling-vanhempien kasvatustulos.
En väitä. että ap:n lapsi on yhtä mahdoton tapaus, mutta harva opettaja laittaa wilmaviestiä pienestä keskustelusta vierustoverin kanssa.....enemmänkin tulee mieleen, että opettaja on yrittänyt viestissään olla kohtelias ja kaunistellut tilannetta.
Opettajien pääsääntöisen tehtävän pitäisi olla opettaminen, ei villin lapsilauman kaitseminen ja komentaminen. Hämmästyttää miten niin monet nykylapset eivät kunnioita aikuisia tippaakaan eivätkä omaa edes yksinkertaisia käyttäytymissääntöjä.
Ja vanhemmat eivät voi millään hyväksyä että heidän pieni pilttinsä saattaisi käyttäytyä huonosti, koska sen hyväksyminen tarkoittaisi että on saattanut itse tehdä virheitä kasvatuksessa.
Esimerkiksi tällä viikolla yksi "eläväinen" lapsi mutisi minulle "haista paska" kun käskin siivoamaan omat jäljet. Toinen "eläväinen", liikkuu pallonsa kanssa jatkuvasti ylös ja alas eikä aina malttaisi viitata, kun on niin innokas vastaamaan. Selkeä ero käytöksen syissä, eikö vaan?
Kumpaan joukkoon sinun lapsesi kuuluu?
T. Kolmas ope
Se on helppoa olla täydellinen kasvattaja niin kauan, kun omat lapset ovat rauhallisia ja/tai mukautuvaisia temperamentiltaan. Palataan asiaan siinä vaiheessa, kun kasvatatte täydellisen 10v koululaisen hieman vahvemman ja kyseenalaistavamman temperamentin lapsesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En allekirjoita noita juttuja, että pojat voi kasvattaa hiljaisiksi. Meillä on kaksoset, tyttö ja poika. Heidät on kasvatettu hyvin samoilla periaatteilla. Sukupuolta ei ole korostettu, joskaan ei peiteltykään. Kumpikin on aktiivinen, reipas ja kohtelias ja osaa kyllä käyttäytyä. Hyviä koululaisia kumpikin tietojen ja taitojen puolesta.
Silti tyttö osaa tunneilla olla tarvittaessa hiljaa ja uppoutua omiin ajatuksiinsa, jos on tylsää. Poika alkaa hölistä ja tulee levottomaksi. Eikä siihen oikein keskustelut, kiellot jne auta. Osa opettajista osaa suunnitella tunnit niin, että siellä on helppo purkaa toiminnallisuutta johonkin häiritsemättä ja näiltä poikakin saa kiitosta.
Kyllä koulun pitäisi kokonaisuutena huomioida lasten eri tahtiin kypsyminen, erilaiset temperamentit (myös ne hiljaisuutta kaipaavat, ei vain aktiiviset) ja tukea oppimista omien vahvuuksien kautta. Sitähän nykyops myös vaatii.
Ei oikein ole paluuta siihen, että luokka kunnioittaa karttakepin mahtia ja istuu hiljaa liikahtamatta.
Kyse ei ole karttakepin mhdista, vaan toisten huomioonottamisesta ja kunnioittamisesta!
Meilläkin on tuplat, tyttö ja poika. Kumpikin heistä osaa tehtävät tehtyään ottaa pulpetista/repusta esille lisätehtäväkirjan ja tehdä sitä. Ei ole tarvetta ns. hiljaisena aikana rupatella muiden kanssa ja ryhtyä toiminnalliseksi,koska fiksu lapsi tietää, että ne riehumalla oppivat lopettavat jo yhdestä sanasta oman tehtävien tekemisensä ja saavat hyvän tekosyyn riekkua.
Jos lapselle todella on mahdotonta istua 10 minuuttia paikallaan (suunnilleen sen verran kerrallaan niitä tehtäviä tehdään), niin kyse on joko neurologisesta häiriöstä tai siitä, että lasta ei ole opetettu tekemään työtään eli niitä tehtäviä. Jostain syystä luokan höpöttäjillä on usein kotitehtävät tekemättä.
Mistä tuon 10min keksit? Kyllä meidän koulussa oppitunnit ovat 45min tai 1.5h. Ja se aika ollaan periaatteessa hiljaa ja kuunnellaan, toki välillä tehdään projekteja jne, missä saa itsekin olla toimijana. Se tehtävien tekeminen ei yleensä ole ongelma, vaan se, ettei niitä ole nopealle tekijälle tarpeeksi tai ovat kovin yksipuolisia.
Lapseni ovat alakoulussa, jossa oppitunti on sen 45 min, mutta ei koko oppituntia tehdä tehtäviä. Oppitunti koostuu erilaisista toisiaan seuraavista tuokioista, joita voivat olla läksyjen kuulustelu, uuden opettaminen, videopätkän katsominen, parityö, ryhmätyö, tiedonhankintatehtävä, töiden esittely tms. eli ei siellä nykypäivänä istuta melkein tuntia hiljaa. Välillä voi todella olla ns. ajatuspiiri, jossa kävellään ympäri luokkaa ja vetreytetään aivoja.
Nopealle tekijälle tehtäviä on tarpeeksi, jos hän malttaa ottaa lisätehtäväkirjan esiin. Tavallisesti opettaja osaa antaa nopeille vaativampia tehtäviä kuin muille, mutta osa huitaisee tehtävät tehdyiksi ja ryhtyy rupattelemaan. Nopeus kun ei ole edes työelämässä sama asia kuin kunnolla tehty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on helppoa olla täydellinen kasvattaja niin kauan, kun omat lapset ovat rauhallisia ja/tai mukautuvaisia temperamentiltaan. Palataan asiaan siinä vaiheessa, kun kasvatatte täydellisen 10v koululaisen hieman vahvemman ja kyseenalaistavamman temperamentin lapsesta.
Ei ainakaan auta, jos vanhempi selittää huonon käytöksen "kyseenalaistavalla temperamentilla". Onnea vaan luokanopelle...😌 olet kesälomasi ansainnut.
Jospa nämä kyseiset viestittelijäopettajat opettaa ainetta jossa jotkut oppilaat paljon hitaampia ja open aika menee heitä ohjatessa. Ei opekaan voi viihdyttää nopeampia oppilaita vaan aika menee niiden hitaampien kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on helppoa olla täydellinen kasvattaja niin kauan, kun omat lapset ovat rauhallisia ja/tai mukautuvaisia temperamentiltaan. Palataan asiaan siinä vaiheessa, kun kasvatatte täydellisen 10v koululaisen hieman vahvemman ja kyseenalaistavamman temperamentin lapsesta.
Jostain syystä helpoilla lapsilla on aina mukavat vanhemmat ja temperamenttisilla lapsilla tuuliviirit, jotka osaavat raivostua hetkessä mistä tahansa. Voisiko kyse olla opitusta mallista?
Onko tähän ketjuun vastanneilla opeilla vikaa sisälukitaidossa vai asenteessa? Itse ymmärsin ap:n kirjoituksesta että kyse on normaaleista pojista jotka oppitunneilla höpöttelevät vieruskaverin kanssa.
Nämä haista paska-tyypit tai luokasta karkaavat ovat käytöshäiriöisiä, sen kai pitäisi jokaisen open (ja maallikonkin) jo erottaa.
Kukaan ei täällä puolusta käytöshäiriöisten lasten oppituntikäyttäytymistä.
Opeilla lisäkoulutuksen paikka?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on helppoa olla täydellinen kasvattaja niin kauan, kun omat lapset ovat rauhallisia ja/tai mukautuvaisia temperamentiltaan. Palataan asiaan siinä vaiheessa, kun kasvatatte täydellisen 10v koululaisen hieman vahvemman ja kyseenalaistavamman temperamentin lapsesta.
Jostain syystä helpoilla lapsilla on aina mukavat vanhemmat ja temperamenttisilla lapsilla tuuliviirit, jotka osaavat raivostua hetkessä mistä tahansa. Voisiko kyse olla opitusta mallista?
Menikö opettaja nyt hieman liian pitkälle?
Vierailija kirjoitti:
Opettakaa ne poikanne olemaan hiljaa. Jos tunnilla tekeminen loppuu niin pulpetista voi kaivaa kirjan ja lukea. Voi myös piirtää tai tehdä muuta hiljaista homma joka ei häiritse muita. Voi myös opettaa pojan tekemään annetut tehtävät huolellisesti, jolloin niihin menee enemmän aikaa kuin hutaisten tehtyihin.
Uusi opetussuunnitelma linjaa toisin. Ihan tiedoksi vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko tähän ketjuun vastanneilla opeilla vikaa sisälukitaidossa vai asenteessa? Itse ymmärsin ap:n kirjoituksesta että kyse on normaaleista pojista jotka oppitunneilla höpöttelevät vieruskaverin kanssa.
Nämä haista paska-tyypit tai luokasta karkaavat ovat käytöshäiriöisiä, sen kai pitäisi jokaisen open (ja maallikonkin) jo erottaa.
Kukaan ei täällä puolusta käytöshäiriöisten lasten oppituntikäyttäytymistä.
Opeilla lisäkoulutuksen paikka?
Asenteessa vikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettakaa ne poikanne olemaan hiljaa. Jos tunnilla tekeminen loppuu niin pulpetista voi kaivaa kirjan ja lukea. Voi myös piirtää tai tehdä muuta hiljaista homma joka ei häiritse muita. Voi myös opettaa pojan tekemään annetut tehtävät huolellisesti, jolloin niihin menee enemmän aikaa kuin hutaisten tehtyihin.
Uusi opetussuunnitelma linjaa toisin. Ihan tiedoksi vain.
Ei siellä työrauhan vaatimista ole kielletty. Tutkiva oppiminen ei tarkoita sääntelemätöntä kohellusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma kokemukseni lasten alakoulumaailmasta on yli 10 vuoden takaa, mutta hyvin suppea 3 lapsen luokkiin perustuvan seurannan tuloksena voisin väittää, että ne eläväiset höpöttäjät eivät yllättäen olekaan ns. menestyneet varhaisaikuisuudessaan. Luokan sinnikkäät puurtajat, jotka antoivat toisille työrauhan, näyttävät päätyneen opiskelemaan, mutta nopeat ja vilkkaat eli ns. eläväiset ajavat iltaisin vanhalla Toyotalla piip-rallia kaupungilla ja ovat etsivän nuorisotyön vakioasiakkaita.
Lapsen ns. temperamenttia ei voi muuttaa, mutta lasta voi opettaa olemaan osa yhteisöä. Siihen kuuluu mm. työrauhan antaminen muille.
Todella suuri ongelma peruskoulussa on myös siinä, että opettajat eivät tunnista lapsia joilla on oppimisvaikeuksia tai neurokirjon häiriöitä. Oma lapseni, jolla on adhd, oli opettajan mielestä asennevammainen kun keskittyminen oli vaikeaa (ei käytöshäiriötä kuitenkaan onneksi). Eipä tunnistanut oireita tai epäillyt mitään, helpoin tie oli leimata lapsi. Kummallisesti asennevamma parani kun lapsi sai oikean diagnoosin ja tuen.
Jos kyse olisi juttelusta niin kuinka vaikeaa Ap:n olisi selittää lapselleen, että toisia on kunnioitettava niin että antaa heille työrauhan? Sen sijaan selitetään vain kuinka hänen lastaan ei ymmärretä. Näissä on se ero. Toiset ymmärtää ettei se oma lapsi ole täydellinen vaan on voinut jopa toimia väärin. Siitä keskustellaan opettajan toiveen mukaisesti kotona ja pyritään muuttamaan suhtautumista toisiin.
Minä olin juuri tuollainen. Olen edelleen tosi nopea kaikessa, ja saan työnikin nopeasti valmiiksi. Koulussa juttelin muiden kanssa, kun ei tosiaan ollut muuta tekemistä. Matikasta sai tehdä perustehtävät ja lisätehtävät ja sitten piti vain odotella.
T. DI-tyttö 40 v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko ennemmin kyse siitä että lapsi ei koskaan kysy opettajalta mitä voisi tehdä sitten kun perustehtävät on tehty? Luokassa yli 20 oppilasta joten ope ei voi seurata vaain ap:n mussukkaa ja sitä koska juuri hän on valmis. Lapsi haluaa ennemmin häiriköidä kaverin kanssa kuin tehdä lisätehtäviä. En ole omien lasteni kanssa törmännyt yhteenkään opettajaan jolla ei olisi lisätehtäviä tai muuta järkevää tekemistä kun annetut perustehtävät on tehty. Monet lapset osaavat tuossa iässä jo itse ottaa pulpettikirjan tai väritystyön esille. Tästäkin on monessa luokassa sovittu etukäteen mutta näyttää olevan nämä vilkkaat pojat jotka aina sen mukamas unohtavat. Selitys äidille aina on että en minä tehnyt väärin, se oli opettajan vika.
Väritystyö on mielekäs vain sellaiselle, joka pitää värittämisestä. Sama pätee pulpettikirjaan. Nuo ovat sellaisia ilmiselviä ratkaisuja niille, jotka eivät kaipaa toiminnallista tekemistä tai aivojen haastamista.
Enkä siis väheksy lukemista ollenkaan, mutta monelle alakouluikäiselle se ei vaan ole mielekästä. Värittäminen taas ... no, aika harva tuntemani poika on koskaan jaksanut siihen keskittyä.
Että kivaa pitäisi olla 24/7 ja kun ei ole niin sitten on opettajan syy, kun mussukka häiritsee muita?
Pitääkö koulun palkata securitaksen vartija pojille, jotta kyetään antamaan muille opiskelurauha?
Rajoja lapsille opetetaan yleensä jo kotona, jos kotona saa tehdä mitä lapsi haluaa ja milloin haluaa ei koulussa pärjää, eikä se ole opettajan syy.
Vierailija kirjoitti:
Minä olin juuri tuollainen. Olen edelleen tosi nopea kaikessa, ja saan työnikin nopeasti valmiiksi. Koulussa juttelin muiden kanssa, kun ei tosiaan ollut muuta tekemistä. Matikasta sai tehdä perustehtävät ja lisätehtävät ja sitten piti vain odotella.
T. DI-tyttö 40 v.
Minä taas en ollut tuollainen, vaan annoin muidenkin opiskella.
t. DI nainen 50 v.
Juu, tuo itseohjautuvuus ja itsensä arviointi 10-vuotiaana on kyllä ihan sairasta. Kuka 10-vuotias jaksaa ja haluaa arvioida itseään? Miksei lasten anneta olla lapsia?