Akateemiset työttömät - mitä teille kuuluu?
Vertaistukea kaipailisin... työnhaku tuntuu toivottomalta, ja toiveet työpaikasta haihtuvat sitä mukaa kun valmistumisesta kulunut aika kasvaa.
Olen tällä viikolla tehnyt neljä työhakemusta ja yhden avoimen hakemuksen. Näistä tuskin kuuluu mitään koskaan.
Mitäs teille muille kuuluu?
Kommentit (442)
Alastoman Vartiaisen pelkään näkeväni.
Minä olen hakenut jopa puhelinmyyntitöitä enkä saanut.
Masentaa. Olen melko passivoitunut. Olen pettynyt entiseen opinahjooni ja koko tähän maahan.
Mielenosoituksessa kävin buuaamassa Vartiaiselle. Se teki muuten hyvää.
Työnantaja varmasti määrittelee haetun henkilön joillain spekseillä.
Esim. sukupuoli, ikä, koulutus, 5-10 vuotta työkokemusta.
Näillä pystyy jo rajaamaan hakemuksia luettavaan määrään. Ulkopuolelle jää valtavasti loistavia ihmisiä, jotka eivät saa edes kutsua haastatteluun ja joiden hakemukset siis jäävät kokonaan lukematta ja huomioimatta.
En ole vielä valmistunut, mutta pelkään työttömyyttä. Sinne Ruotsiinkaan vain kävellä töihin. Työelämä ei ole enää mitään auvoa sekään.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen hakenut jopa puhelinmyyntitöitä enkä saanut.
Masentaa. Olen melko passivoitunut. Olen pettynyt entiseen opinahjooni ja koko tähän maahan.
Mielenosoituksessa kävin buuaamassa Vartiaiselle. Se teki muuten hyvää.
Minä myös koen yhteiskuntaan kuulumattomuuden tunteita.
Minulla on vaikea masennus, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö ja paniikkihäiriö. Parisuhde ja ystävyyssuhteet menneet. Olen nyt siirtymässä sairauslomalle reilun parin vuoden työttömyyden jälkeen. Hävettää tämäkin.
Kannattaa varmasti miettiä, samaistuuko herroihin vai tunnustaako, että on joutunut narriksi.
Tästä tunnustamisesta voi sitten lähteä miettimään esimerkiksi omaa äänestyskäyttäytymistä vaaleissa jne.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on vaikea masennus, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö ja paniikkihäiriö. Parisuhde ja ystävyyssuhteet menneet. Olen nyt siirtymässä sairauslomalle reilun parin vuoden työttömyyden jälkeen. Hävettää tämäkin.
Joo. Tuo häpeäntunne on itsellekin tuttu. Myös ihmissuhteita on karissut osittain juuri häpeän takia. Avioerokin tuli.
Tänään ei ollut niin kurja päivä, kun olen joutunut taistelemaan Kuntarekryn työnhakulomakkeen kanssa, enkä kiroilultani ole ehtinyt liikaa miettiä tämän elämän ongelmia. Silti masennus vaivaa, eristäydyn muista ihmisistä ja mikä pahinta, työllistymispaineiden kasvaessa olen huomannut vanhan syömishäiriön yrittävän tehdä paluuta. Tunnen usein häpeää, ahdistusta ja viime aikoina myös loputonta vihaa.
Viha ja häpeä, molemmat tuttuja tuntemuksia.
Lähden ostamaan kaljaa ja alan katsomaan Stalinista dokkaria ja mietin, miten Suomeenkin saataisiin vallankumous.
Akateemisilla työttömyys johtuu usein siitä, että vaatimukset työpaikkaa ja työtehtävää kohtaan ovat hirvittävät. Akateemiset ovat kamalan kranttuja ottamaan vastaan "arvoaan ja koulutustaan alempaa työtä". Pitäisi heille kaikille olla jokin hyvin palkattu johtajan tai asiantuntijan työ heti, että kelpaa.
Jos akateeminen ei ole päässyt töihin, on akateemisenkin silloin ymmärrettävä alentaa omaa rimaansa ja ottaa vastaan muutakin, kuin koulutustaan vastaavaa työtä. Esimerkiksi kesätöihin, tai oman alan hommiin palkattomaan harjoitteluun jne.
Vierailija kirjoitti:
Akateemisilla työttömyys johtuu usein siitä, että vaatimukset työpaikkaa ja työtehtävää kohtaan ovat hirvittävät. Akateemiset ovat kamalan kranttuja ottamaan vastaan "arvoaan ja koulutustaan alempaa työtä". Pitäisi heille kaikille olla jokin hyvin palkattu johtajan tai asiantuntijan työ heti, että kelpaa.
Jos akateeminen ei ole päässyt töihin, on akateemisenkin silloin ymmärrettävä alentaa omaa rimaansa ja ottaa vastaan muutakin, kuin koulutustaan vastaavaa työtä. Esimerkiksi kesätöihin, tai oman alan hommiin palkattomaan harjoitteluun jne.
Noihin kesätöihin otetaan harvoin, jos valmistumisesta on aikaa. Se on loogista, että ei haluta mennä puhelinmyyntiin, jos on KTM.
Voi ei. :( En kehtaa varmaan edes kertoa, että sain viimeviikolla viran! D.
Minkä alan tutkintoja teillä on?
Teen teille paremman olon, kun kerron, että lähihoitaja on harvoin työtön, ja olisin itse sata kertaa mieluummin akateeminen työtön, kuin työssäkäyvä lähihoitaja. :)
Moi, en oo vielä työtön, mutta heti kun valmistun, oon. :D Sain osa-aikatyön omalta alalta, 7h viikossa töitä, whippii. Koko kevät täynnä vikoja kursseja ja pitäis keskittyä, mutta oon ihan burn out. Kukaan tuttu ei saa töitä mistään. Kaikki kaverit, jotka valmistuneet viimeisen 12kk aikana on työtömiä tai sit jossain osa-aika tai lyhyissä määräaikaisuusjumeissa. Masentaa. Vituttaa että monet akateemiset äänestää Kokoomusta, ampuu itseään nilkkaan.
Noh, jos olet rohkea, katsot töitä Ruotsista.