Terhi Kokkonen kesken leikin pois Vain elämästä

Hyväntahtoinen utelias kirjoitti:

Olen nyt lukenut tätä ketjua ja muutama huomio. Ultra Bra orkesterille on mielestäni ollut aina leimallista tyylikkyys ja kylmyys, sama jatkui Scandinavian Music Groupissa. Joku musiikkikriitikko totesi kerran osuvasti että onko toista yhtyettä joka tarjoaa emotionaalisen lämmön suhteen niin vähän ja saa kuitenkin yleisöltä hurmioituneen vastaanoton.

Huomaa, ettet ole juuri kuunnellut kumpaakaan yhtyettä. Eikä ole tuo kriitikkokaan.

Hyväntahtoinen utelias kirjoitti:

Olen nyt lukenut tätä ketjua ja muutama huomio. Ultra Bra orkesterille on mielestäni ollut aina leimallista tyylikkyys ja kylmyys, sama jatkui Scandinavian Music Groupissa. Joku musiikkikriitikko totesi kerran osuvasti että onko toista yhtyettä joka tarjoaa emotionaalisen lämmön suhteen niin vähän ja saa kuitenkin yleisöltä hurmioituneen vastaanoton. Tämä johtuu siitä että sekä Ultra Bra että SMG on tietynikäisten ihmisten sukupolvikokemus. Antti Holma, "Siellä soi Ultra Bra" kiteyttää kaiken.

Terhi Kokkonen vaikuttaa ihmiseltä joka muutaman muun ultrabralaisen tavoin on aina mennyt jotenkin ns tyyli ja esitys edellä. Sama koskee Anni Sinnemäkeä. Kummassakaan näistä ihmisistä ei tunnu olevan paljonkaan lämpöä tai erityistä ymmärrystä sitä kohtaan mitä ihmiselämä on. Tää on hullua mutta olin viikko sitten Senaatintorilla työttömien aktiivimallin vastaisessa miekkarissa. Siellä lauloivat Sinikka Sokka ja Vuokko Hovatta. Mieleen tuli jotenkin ohimennen että jännää että täällä laulaa Hovatta "Oppimisen ylistystä" ja Kokkonen lensi just Espanjaan "Vain elämää"  kuvauksiin..

Siis. Kukin tavallaan mutta brändi jonka Kokkonen on rakentanut itsestään on jotain joka ei kestä keski-ikäistymistä ja hän ei joudu tilille elämästään kenenkään muun kuin itsensä edessä. Luulen että tuolla Espanjassa on ollut jotain kiukuttelua ja passiivis aggressiivista käytöstä. Kuitenkin ihmetyttää ettei aikuinen ihminen kestä paineista ympäristöä viikkoa, itse väittäisin kestäväni viikon vaikka pylvään nokassa. Kun alkaa olla ikää reilusti yli neljäkymppiä ei voi olla enää ns maalaamaton taulu, neiti pajunvitsa. On aika hankkia ominaisuuksia ihmisenä. Onnea tähän Terhille.

Näin UB-fanina koen tämän kuvauksen osuneen naulan kantaan. Musiikkihan on todella upeaa suuren orkesterin pauhua ja ihan luonnollisesti herättää vahvoja tunteita, mutta itse bändi on aina seistä tönöttänyt antiklimaattisesti tarkasti määrätyillä paikoillaan ja tuijottanut dramaattisesti hurmioituneen yleisön yli. Vähän Vuokko yrittää hymyä, mutta Terhi kiemurtelee paikoillaan silmät ummessa, dramaattisia käsiliikkeitä tehden. Oon melkeinpä sitä mieltä, että lavalla voisi olla mikä tahansa orkesteri samanlaisella kokoonpanolla, eikä kokemus muuttuisi (ainakaan negatiiviseen suuntaan) :D UB:n valttikortti on monia instrumentteja sisältävä musiikki, ei itse bändi/artisti. Jälkimmäinen tuntuu nykyaikana olevan enemmän sääntö kuin poikkeus.

Tämän olisi ehkä voinut ottaa jonain henkilökemiajuttuna ennen sitä tuotannon tiedotusta. Itse mietin, että ehkä Terhi on voinut tyyliin suorasukaisena tokaista jotakin Kasmirille tämän haippirinkitekstittelyistä, tai ei ole tykännyt lapsenomaisista puuhasteluista samalla tavalla kuin muut tms., mikä on vaikuttanut yhteishenkeen. Mutta tuotannon tiedotustyyli asiasta ja Ollin ihmeellinen lausunto, kuinka kaikki kyllä tietävät, mihin ovat menossa ja ketään ei painosteta eikä ahdisteta nurkkaan luo kuvaa, että tässä sysätään nyt kaikki syy Terhin niskoille ja pestään omia käsiä puhtaaksi jostakin. Olisiko Terhi kysellyt etukäteen, kuinka raskas prosessi on kyseessä. Jos siis on ollut rankkaa tässä lähiaikoina, kuten somepäivityksessään kirjoitteli. Ja tuotanto on hänelle vakuuttanut, ettei mitään hätää ole. Ei tule olemaan yhtään paha henkisen jaksamisen kannalta. Sitten Terhi onkin alkanut uupumaan ja selvästi voimaan pahoin. Nyt sitten tuotanto pyrkii esittämään Terhin huonossa valossa ja pakoilee vastuuta...

Vierailija kirjoitti:

Miksei tuotanto voinut antaa Terhille kolmeksi päiväksi hotellihuonetta, jotta olisi voinut palata Suomeen kuvausten päätyttyä? Olisivat sitten leikanneet ohjelman mieleisekseen, kun kerran Terhin osuus oli jo kuvattu. Kukaan ei olisi huomannut mitään ennen kuin kausi tulee telkkarista, eikä välttämättä sittenkään jos poistaminen olisi haluttu piilottaa. Nyt tuo julkistaminen vaikuttaa tarkoitukselliselta.

Kyllä kaikkien on osallistuttava kaikkien päivään, ei sieltä sillon lähdetä kotiin kun se "oma" päivä on kuvattuna... sitoutuminen koskee ihan koko kuvausaikaa. Miks helvetissä hyysätä erikseen jotakuta, jos on jotain ongelmia tullut??

Vierailija kirjoitti:

Hyväntahtoinen utelias kirjoitti:

Olen nyt lukenut tätä ketjua ja muutama huomio. Ultra Bra orkesterille on mielestäni ollut aina leimallista tyylikkyys ja kylmyys, sama jatkui Scandinavian Music Groupissa. Joku musiikkikriitikko totesi kerran osuvasti että onko toista yhtyettä joka tarjoaa emotionaalisen lämmön suhteen niin vähän ja saa kuitenkin yleisöltä hurmioituneen vastaanoton. Tämä johtuu siitä että sekä Ultra Bra että SMG on tietynikäisten ihmisten sukupolvikokemus. Antti Holma, "Siellä soi Ultra Bra" kiteyttää kaiken.

Terhi Kokkonen vaikuttaa ihmiseltä joka muutaman muun ultrabralaisen tavoin on aina mennyt jotenkin ns tyyli ja esitys edellä. Sama koskee Anni Sinnemäkeä. Kummassakaan näistä ihmisistä ei tunnu olevan paljonkaan lämpöä tai erityistä ymmärrystä sitä kohtaan mitä ihmiselämä on. Tää on hullua mutta olin viikko sitten Senaatintorilla työttömien aktiivimallin vastaisessa miekkarissa. Siellä lauloivat Sinikka Sokka ja Vuokko Hovatta. Mieleen tuli jotenkin ohimennen että jännää että täällä laulaa Hovatta "Oppimisen ylistystä" ja Kokkonen lensi just Espanjaan "Vain elämää"  kuvauksiin..

Siis. Kukin tavallaan mutta brändi jonka Kokkonen on rakentanut itsestään on jotain joka ei kestä keski-ikäistymistä ja hän ei joudu tilille elämästään kenenkään muun kuin itsensä edessä. Luulen että tuolla Espanjassa on ollut jotain kiukuttelua ja passiivis aggressiivista käytöstä. Kuitenkin ihmetyttää ettei aikuinen ihminen kestä paineista ympäristöä viikkoa, itse väittäisin kestäväni viikon vaikka pylvään nokassa. Kun alkaa olla ikää reilusti yli neljäkymppiä ei voi olla enää ns maalaamaton taulu, neiti pajunvitsa. On aika hankkia ominaisuuksia ihmisenä. Onnea tähän Terhille.

Näin UB-fanina koen tämän kuvauksen osuneen naulan kantaan. Musiikkihan on todella upeaa suuren orkesterin pauhua ja ihan luonnollisesti herättää vahvoja tunteita, mutta itse bändi on aina seistä tönöttänyt antiklimaattisesti tarkasti määrätyillä paikoillaan ja tuijottanut dramaattisesti hurmioituneen yleisön yli. Vähän Vuokko yrittää hymyä, mutta Terhi kiemurtelee paikoillaan silmät ummessa, dramaattisia käsiliikkeitä tehden. Oon melkeinpä sitä mieltä, että lavalla voisi olla mikä tahansa orkesteri samanlaisella kokoonpanolla, eikä kokemus muuttuisi (ainakaan negatiiviseen suuntaan) :D UB:n valttikortti on monia instrumentteja sisältävä musiikki, ei itse bändi/artisti. Jälkimmäinen tuntuu nykyaikana olevan enemmän sääntö kuin poikkeus.

Ultra Bra on mulle aina ollut vähän niin kuin kuorot esiintymisessään. Ei heidän tarvitsekaan tanssia, nytkähdellä tai ilmehtiä sen kummemmin. Visuaalisesti rauhoittava katsella/ei häiritsevää, musiikki sitten on se, joka saa yleisön kaiken huomion.

Vierailija kirjoitti:

Paskinta tässä on se, että Kokkonen on allekirjoittanut vaitiolovelvollisuuden sisältävän sopimuksen kun lähtenyt messiin, ja tämän takia Kokkonen ei voi kertoa omaa versiotaan tapahtumista, jottei tekisi enempää sopimusrikkomuksia. Ja tuotanto voi antaa vihjailevia ja leimaavia lausuntoja medialle ihan kostona siitä että Kokkonen pilasi pläänit. Oli sitten kyseessä päihdeongelma, hermoromahdus, flaidis tai joku muu syy, niin vakava sen on täytynyt olla jos kotiin on passitettu. Yli 20 vuotta kiertue-elämää ja levytyssessioita läpikäynyt Kokkonen ei varmasti ole vajaan viikon sosiaalisuudesta tai työn määrästä brakannut.

Ei tässä mistään kostosta ole kysymys, ihan vaan mainoskampanjasta joka maksatetaan Terhi Kokkosella luita ja ytimiä myöten. Haaskakalinnut tälläkin palstalla repivät Terhin lihoja. Iltasanomat ammentaa tästä klikkiotsikoita koko loppukauden ajan.   

Vierailija kirjoitti:

Oliskohan tuotannon PR-vastaavakin vähän uupumuksen ja stressin alla kun antaa noin huonoja tiedotteita...

Kokkosen uusin instakuva koiran kanssa välittää ihan hyviä viboja. Ehkä taustalla tosiaan on Kokkosen haluttomuus esittää tuotantoa miellyttävät coverit Neiti Groovesta tai Tuntemattomasta Potilaasta. Kaikki odotti jotain heleää fiilistelyä banjon kanssa, mut Kokkonen tekikin noisea.

Typerä väite. Nuo versiothan on äänitetty kuukausia ennen kuvauksiin lähtöä! Olisihan niihin jo silloin puututtu jos ei kelpaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliskohan tuotannon PR-vastaavakin vähän uupumuksen ja stressin alla kun antaa noin huonoja tiedotteita...

Kokkosen uusin instakuva koiran kanssa välittää ihan hyviä viboja. Ehkä taustalla tosiaan on Kokkosen haluttomuus esittää tuotantoa miellyttävät coverit Neiti Groovesta tai Tuntemattomasta Potilaasta. Kaikki odotti jotain heleää fiilistelyä banjon kanssa, mut Kokkonen tekikin noisea.

Muusikoilla on oikeus tehdä halutessaan itse versionsa. Vain yksi on halunnut tehdä ( Anssi Kela)

Kyllä viime kaudella Keinun version tekivät Jenni Vartiaknen ja Jukka Immonen yhdessä, ei Leri Leskinen.

Hyväntahtoinen utelias kirjoitti:

Olen nyt lukenut tätä ketjua ja muutama huomio. Ultra Bra orkesterille on mielestäni ollut aina leimallista tyylikkyys ja kylmyys, sama jatkui Scandinavian Music Groupissa. Joku musiikkikriitikko totesi kerran osuvasti että onko toista yhtyettä joka tarjoaa emotionaalisen lämmön suhteen niin vähän ja saa kuitenkin yleisöltä hurmioituneen vastaanoton. Tämä johtuu siitä että sekä Ultra Bra että SMG on tietynikäisten ihmisten sukupolvikokemus. Antti Holma, "Siellä soi Ultra Bra" kiteyttää kaiken.

Terhi Kokkonen vaikuttaa ihmiseltä joka muutaman muun ultrabralaisen tavoin on aina mennyt jotenkin ns tyyli ja esitys edellä. Sama koskee Anni Sinnemäkeä. Kummassakaan näistä ihmisistä ei tunnu olevan paljonkaan lämpöä tai erityistä ymmärrystä sitä kohtaan mitä ihmiselämä on. Tää on hullua mutta olin viikko sitten Senaatintorilla työttömien aktiivimallin vastaisessa miekkarissa. Siellä lauloivat Sinikka Sokka ja Vuokko Hovatta. Mieleen tuli jotenkin ohimennen että jännää että täällä laulaa Hovatta "Oppimisen ylistystä" ja Kokkonen lensi just Espanjaan "Vain elämää"  kuvauksiin...

Hyvää analyysiä. Itse fanitin Ultra Brata teininä ja pidän edelleen varsinkin yhtyeen Kalifornia-levystä. Minua joissain UB:n jäsenissä, etenkin Terhi Kokkosessa ja Kerkko Koskisessa, on kuitenkin vähän häirinnyt juuri sellainen teennäisyys ja esittämisen tarve. Aivan kuin he olisivat jääneet henkisesti sinne Kallion lukion aikoihin, jolloin oli tosi coolia olla erilainen vaikka henkensä kaupalla ja samalla ylimielisesti naureskella taiteesta mitään ymmärtämättömille taviksille. Kokkosen egon päälle on saattanut käydä se, että joutuisi vetämään Arttu Wiskarin ja Sanin/Aikakoneen kaltaisten "rahvaan suosikkien" biisejä. Viis siitä, että UB oli aikoinaan todellinen crossover-ilmiö eikä siis mikään pienen elitistipiirin suosikki. Ja onhan Scandinavian Music Groupkin suhteellisen suosittu ja yli 15 vuotta uraa tehnyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliskohan tuotannon PR-vastaavakin vähän uupumuksen ja stressin alla kun antaa noin huonoja tiedotteita...

Kokkosen uusin instakuva koiran kanssa välittää ihan hyviä viboja. Ehkä taustalla tosiaan on Kokkosen haluttomuus esittää tuotantoa miellyttävät coverit Neiti Groovesta tai Tuntemattomasta Potilaasta. Kaikki odotti jotain heleää fiilistelyä banjon kanssa, mut Kokkonen tekikin noisea.

Muusikoilla on oikeus tehdä halutessaan itse versionsa. Vain yksi on halunnut tehdä ( Anssi Kela)

Kyllä viime kaudella Keinun version tekivät Jenni Vartiaknen ja Jukka Immonen yhdessä, ei Leri Leskinen.

Myös Paula Vesala taisi tehdä ainakin osan itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyväntahtoinen utelias kirjoitti:

Olen nyt lukenut tätä ketjua ja muutama huomio. Ultra Bra orkesterille on mielestäni ollut aina leimallista tyylikkyys ja kylmyys, sama jatkui Scandinavian Music Groupissa. Joku musiikkikriitikko totesi kerran osuvasti että onko toista yhtyettä joka tarjoaa emotionaalisen lämmön suhteen niin vähän ja saa kuitenkin yleisöltä hurmioituneen vastaanoton. Tämä johtuu siitä että sekä Ultra Bra että SMG on tietynikäisten ihmisten sukupolvikokemus. Antti Holma, "Siellä soi Ultra Bra" kiteyttää kaiken.

Terhi Kokkonen vaikuttaa ihmiseltä joka muutaman muun ultrabralaisen tavoin on aina mennyt jotenkin ns tyyli ja esitys edellä. Sama koskee Anni Sinnemäkeä. Kummassakaan näistä ihmisistä ei tunnu olevan paljonkaan lämpöä tai erityistä ymmärrystä sitä kohtaan mitä ihmiselämä on. Tää on hullua mutta olin viikko sitten Senaatintorilla työttömien aktiivimallin vastaisessa miekkarissa. Siellä lauloivat Sinikka Sokka ja Vuokko Hovatta. Mieleen tuli jotenkin ohimennen että jännää että täällä laulaa Hovatta "Oppimisen ylistystä" ja Kokkonen lensi just Espanjaan "Vain elämää"  kuvauksiin..

Siis. Kukin tavallaan mutta brändi jonka Kokkonen on rakentanut itsestään on jotain joka ei kestä keski-ikäistymistä ja hän ei joudu tilille elämästään kenenkään muun kuin itsensä edessä. Luulen että tuolla Espanjassa on ollut jotain kiukuttelua ja passiivis aggressiivista käytöstä. Kuitenkin ihmetyttää ettei aikuinen ihminen kestä paineista ympäristöä viikkoa, itse väittäisin kestäväni viikon vaikka pylvään nokassa. Kun alkaa olla ikää reilusti yli neljäkymppiä ei voi olla enää ns maalaamaton taulu, neiti pajunvitsa. On aika hankkia ominaisuuksia ihmisenä. Onnea tähän Terhille.

Näin UB-fanina koen tämän kuvauksen osuneen naulan kantaan. Musiikkihan on todella upeaa suuren orkesterin pauhua ja ihan luonnollisesti herättää vahvoja tunteita, mutta itse bändi on aina seistä tönöttänyt antiklimaattisesti tarkasti määrätyillä paikoillaan ja tuijottanut dramaattisesti hurmioituneen yleisön yli. Vähän Vuokko yrittää hymyä, mutta Terhi kiemurtelee paikoillaan silmät ummessa, dramaattisia käsiliikkeitä tehden. Oon melkeinpä sitä mieltä, että lavalla voisi olla mikä tahansa orkesteri samanlaisella kokoonpanolla, eikä kokemus muuttuisi (ainakaan negatiiviseen suuntaan) :D UB:n valttikortti on monia instrumentteja sisältävä musiikki, ei itse bändi/artisti. Jälkimmäinen tuntuu nykyaikana olevan enemmän sääntö kuin poikkeus.

Ultra Bra on mulle aina ollut vähän niin kuin kuorot esiintymisessään. Ei heidän tarvitsekaan tanssia, nytkähdellä tai ilmehtiä sen kummemmin. Visuaalisesti rauhoittava katsella/ei häiritsevää, musiikki sitten on se, joka saa yleisön kaiken huomion.

Nimenomaan näin, vähän niin kuin Agit Prop ym. aikoinaan. Kiusallista katsottavaa olisi ollut jotkut koreografiat tai heiluminen ylipäätään. Musiikki edellä.

Vierailija kirjoitti:

Hyväntahtoinen utelias kirjoitti:

Olen nyt lukenut tätä ketjua ja muutama huomio. Ultra Bra orkesterille on mielestäni ollut aina leimallista tyylikkyys ja kylmyys, sama jatkui Scandinavian Music Groupissa. Joku musiikkikriitikko totesi kerran osuvasti että onko toista yhtyettä joka tarjoaa emotionaalisen lämmön suhteen niin vähän ja saa kuitenkin yleisöltä hurmioituneen vastaanoton. Tämä johtuu siitä että sekä Ultra Bra että SMG on tietynikäisten ihmisten sukupolvikokemus. Antti Holma, "Siellä soi Ultra Bra" kiteyttää kaiken.

Terhi Kokkonen vaikuttaa ihmiseltä joka muutaman muun ultrabralaisen tavoin on aina mennyt jotenkin ns tyyli ja esitys edellä. Sama koskee Anni Sinnemäkeä. Kummassakaan näistä ihmisistä ei tunnu olevan paljonkaan lämpöä tai erityistä ymmärrystä sitä kohtaan mitä ihmiselämä on. Tää on hullua mutta olin viikko sitten Senaatintorilla työttömien aktiivimallin vastaisessa miekkarissa. Siellä lauloivat Sinikka Sokka ja Vuokko Hovatta. Mieleen tuli jotenkin ohimennen että jännää että täällä laulaa Hovatta "Oppimisen ylistystä" ja Kokkonen lensi just Espanjaan "Vain elämää"  kuvauksiin...

Hyvää analyysiä. Itse fanitin Ultra Brata teininä ja pidän edelleen varsinkin yhtyeen Kalifornia-levystä. Minua joissain UB:n jäsenissä, etenkin Terhi Kokkosessa ja Kerkko Koskisessa, on kuitenkin vähän häirinnyt juuri sellainen teennäisyys ja esittämisen tarve. Aivan kuin he olisivat jääneet henkisesti sinne Kallion lukion aikoihin, jolloin oli tosi coolia olla erilainen vaikka henkensä kaupalla ja samalla ylimielisesti naureskella taiteesta mitään ymmärtämättömille taviksille. Kokkosen egon päälle on saattanut käydä se, että joutuisi vetämään Arttu Wiskarin ja Sanin/Aikakoneen kaltaisten "rahvaan suosikkien" biisejä. Viis siitä, että UB oli aikoinaan todellinen crossover-ilmiö eikä siis mikään pienen elitistipiirin suosikki. Ja onhan Scandinavian Music Groupkin suhteellisen suosittu ja yli 15 vuotta uraa tehnyt.

Kerroppa sitten KENEN biisejä Terhi luuli menevänsä tuonne esittämään, jos ei mukaan lähteneiden muiden artistien? Suuttui kun ei saanut laulaa omiaan vai? 😂

Vierailija kirjoitti:

Hyväntahtoinen utelias kirjoitti:

Olen nyt lukenut tätä ketjua ja muutama huomio. Ultra Bra orkesterille on mielestäni ollut aina leimallista tyylikkyys ja kylmyys, sama jatkui Scandinavian Music Groupissa. Joku musiikkikriitikko totesi kerran osuvasti että onko toista yhtyettä joka tarjoaa emotionaalisen lämmön suhteen niin vähän ja saa kuitenkin yleisöltä hurmioituneen vastaanoton. Tämä johtuu siitä että sekä Ultra Bra että SMG on tietynikäisten ihmisten sukupolvikokemus. Antti Holma, "Siellä soi Ultra Bra" kiteyttää kaiken.

Terhi Kokkonen vaikuttaa ihmiseltä joka muutaman muun ultrabralaisen tavoin on aina mennyt jotenkin ns tyyli ja esitys edellä. Sama koskee Anni Sinnemäkeä. Kummassakaan näistä ihmisistä ei tunnu olevan paljonkaan lämpöä tai erityistä ymmärrystä sitä kohtaan mitä ihmiselämä on. Tää on hullua mutta olin viikko sitten Senaatintorilla työttömien aktiivimallin vastaisessa miekkarissa. Siellä lauloivat Sinikka Sokka ja Vuokko Hovatta. Mieleen tuli jotenkin ohimennen että jännää että täällä laulaa Hovatta "Oppimisen ylistystä" ja Kokkonen lensi just Espanjaan "Vain elämää"  kuvauksiin...

Hyvää analyysiä. Itse fanitin Ultra Brata teininä ja pidän edelleen varsinkin yhtyeen Kalifornia-levystä. Minua joissain UB:n jäsenissä, etenkin Terhi Kokkosessa ja Kerkko Koskisessa, on kuitenkin vähän häirinnyt juuri sellainen teennäisyys ja esittämisen tarve. Aivan kuin he olisivat jääneet henkisesti sinne Kallion lukion aikoihin, jolloin oli tosi coolia olla erilainen vaikka henkensä kaupalla ja samalla ylimielisesti naureskella taiteesta mitään ymmärtämättömille taviksille. Kokkosen egon päälle on saattanut käydä se, että joutuisi vetämään Arttu Wiskarin ja Sanin/Aikakoneen kaltaisten "rahvaan suosikkien" biisejä. Viis siitä, että UB oli aikoinaan todellinen crossover-ilmiö eikä siis mikään pienen elitistipiirin suosikki. Ja onhan Scandinavian Music Groupkin suhteellisen suosittu ja yli 15 vuotta uraa tehnyt.

Jep just näin. 

Kävin tänä vuonna paluukeikoilla sekä Ruisrockissa ja Areenalla. Pistipä muuten erityisesti korvaan se, kuinka paljon Vuokko Hovatta on näiden vuosien aikana kehittynyt (edelleen) laulajana. Vuokon soolot esim. Pärnussa olivat niin nannaa korville, että sen jälkeen Terhin soolot eivät kuulostaneet miltään.

Toki Vuokko on saanut näyttelijänkoulutuksen ja tekee äänellään töitä koko ajan. Uskon että koulutus näkyy etenkin siinä tulkinnallisuudessa, joka Vuokolla on monitasoista - ja Terhillä yksitasoisempaa. Lisäksi etenkin Areenan keikalla huomasin myös pieniä vireongelmia Terhin osuuksissa. Ruississakin joo, mutta festarikeikka antaa enemmän anteeksi. 

En väitä Terhiä huonoksi laulajaksi - mutta voi olla, että se hänen UB:hen ja SMG:hen sopiva "huutotyyli" ei olekaan pelittänyt toivotulla tavalla, kun lauletaan Keltaista toukokuuta. Tämä yhdistettynä tuohon egoon, joka tosiaan on jäänyt sinne Kallion lukioon, voi olla aika tappava diili.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyväntahtoinen utelias kirjoitti:

Olen nyt lukenut tätä ketjua ja muutama huomio. Ultra Bra orkesterille on mielestäni ollut aina leimallista tyylikkyys ja kylmyys, sama jatkui Scandinavian Music Groupissa. Joku musiikkikriitikko totesi kerran osuvasti että onko toista yhtyettä joka tarjoaa emotionaalisen lämmön suhteen niin vähän ja saa kuitenkin yleisöltä hurmioituneen vastaanoton. Tämä johtuu siitä että sekä Ultra Bra että SMG on tietynikäisten ihmisten sukupolvikokemus. Antti Holma, "Siellä soi Ultra Bra" kiteyttää kaiken.

Terhi Kokkonen vaikuttaa ihmiseltä joka muutaman muun ultrabralaisen tavoin on aina mennyt jotenkin ns tyyli ja esitys edellä. Sama koskee Anni Sinnemäkeä. Kummassakaan näistä ihmisistä ei tunnu olevan paljonkaan lämpöä tai erityistä ymmärrystä sitä kohtaan mitä ihmiselämä on. Tää on hullua mutta olin viikko sitten Senaatintorilla työttömien aktiivimallin vastaisessa miekkarissa. Siellä lauloivat Sinikka Sokka ja Vuokko Hovatta. Mieleen tuli jotenkin ohimennen että jännää että täällä laulaa Hovatta "Oppimisen ylistystä" ja Kokkonen lensi just Espanjaan "Vain elämää"  kuvauksiin...

Hyvää analyysiä. Itse fanitin Ultra Brata teininä ja pidän edelleen varsinkin yhtyeen Kalifornia-levystä. Minua joissain UB:n jäsenissä, etenkin Terhi Kokkosessa ja Kerkko Koskisessa, on kuitenkin vähän häirinnyt juuri sellainen teennäisyys ja esittämisen tarve. Aivan kuin he olisivat jääneet henkisesti sinne Kallion lukion aikoihin, jolloin oli tosi coolia olla erilainen vaikka henkensä kaupalla ja samalla ylimielisesti naureskella taiteesta mitään ymmärtämättömille taviksille. Kokkosen egon päälle on saattanut käydä se, että joutuisi vetämään Arttu Wiskarin ja Sanin/Aikakoneen kaltaisten "rahvaan suosikkien" biisejä. Viis siitä, että UB oli aikoinaan todellinen crossover-ilmiö eikä siis mikään pienen elitistipiirin suosikki. Ja onhan Scandinavian Music Groupkin suhteellisen suosittu ja yli 15 vuotta uraa tehnyt.

Kerroppa sitten KENEN biisejä Terhi luuli menevänsä tuonne esittämään, jos ei mukaan lähteneiden muiden artistien? Suuttui kun ei saanut laulaa omiaan vai? 😂

Varsinkin, kun biisit on treenattu jo ennen matkaa, että myös ne sovitukset on tiedossa. Terhi itsekin kertoi lentokenttähaastattelussa, että kuukausikaupalla on treenattu, oliko peräti puoli vuotta.

Kirjoitin aiemmin tuosta emotionaalisesta kylmyydestä. Se ei liity niin pinnallisiin asioihin kuin että liikehtiikö esiintyessään. Miettikää James Brownia. Ei hänessäkään minusta erityistä lämpöä ja läsnäoloa ollut vaikka taatusti oli bisneksen hikoilevin herrahenkilö. Tässä menen syvemmälle, vastaus saattaa tosiaan olla Kallion ilmaisutaidon lukio. Olen cool, olen nuori, röyhkeä ja hyvännäköinen. Terhi Kokkonenhan oli ainakin aiemmin tunnettu nimellä Tukka-Terhi. Ongelma on varmaan osittain se että jää sen roolinsa vangiksi. Monet kirjoittajat täällä on loukkaantuneita Terhi Kokkosen puolesta, en tajua minkä takia. Minusta on mielenkiintoista pohtia eri ikäkausien ihmisiä. Jos nyt ajatellaan monia Suomen pahimman laman aikana nuoruuttaan viettäneitä osa on aika karmaisevaa sakkia. Lama teki nuorista ehkä illuusiottomia. Miettikää vaikka Halla-ahon kaltaista monsteria. Terhi Kokkosessa näen myös tätä kovuutta ja ylikorostunutta yksilökeskeisyyttä. Hän ei varmaan voi olla ikinä aidosti kiinnostunut mistään itsensä ulkopuolisesta. Hämmästyin kun näin taannoin Terhin selfiessä jossa hänellä oli "suvakkihuora" t-paita. Se oli niin päälleliimattua että se nauratti, silleen vähän ja kuivasti. 

Vuokko jäi jotenkin UB:ssa aina vähän Terhin varjoon, vaikken kyllä oikein tajua miksi. Vaikuttaa kuitenkin sympaattiselta ihmiseltä, ja elämä on tarjoillut Vuokolle kyllä karuja käänteitä; ei tarvinnut asioikseen lähteä opiskelemaan dramaturgiaa kuten Terhin kun draamaa on riittänyt muutenkin. Hienosti on kuitenkin Vuokko kaikesta noussut. Kokkonen sen sijaan vaikuttaa henkilöltä, jolle on suuri vastoinkäyminen jos latte tulee soijamaidolla kun sen pyysi mantelimaidolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyväntahtoinen utelias kirjoitti:

Olen nyt lukenut tätä ketjua ja muutama huomio. Ultra Bra orkesterille on mielestäni ollut aina leimallista tyylikkyys ja kylmyys, sama jatkui Scandinavian Music Groupissa. Joku musiikkikriitikko totesi kerran osuvasti että onko toista yhtyettä joka tarjoaa emotionaalisen lämmön suhteen niin vähän ja saa kuitenkin yleisöltä hurmioituneen vastaanoton. Tämä johtuu siitä että sekä Ultra Bra että SMG on tietynikäisten ihmisten sukupolvikokemus. Antti Holma, "Siellä soi Ultra Bra" kiteyttää kaiken.

Terhi Kokkonen vaikuttaa ihmiseltä joka muutaman muun ultrabralaisen tavoin on aina mennyt jotenkin ns tyyli ja esitys edellä. Sama koskee Anni Sinnemäkeä. Kummassakaan näistä ihmisistä ei tunnu olevan paljonkaan lämpöä tai erityistä ymmärrystä sitä kohtaan mitä ihmiselämä on. Tää on hullua mutta olin viikko sitten Senaatintorilla työttömien aktiivimallin vastaisessa miekkarissa. Siellä lauloivat Sinikka Sokka ja Vuokko Hovatta. Mieleen tuli jotenkin ohimennen että jännää että täällä laulaa Hovatta "Oppimisen ylistystä" ja Kokkonen lensi just Espanjaan "Vain elämää"  kuvauksiin...

Hyvää analyysiä. Itse fanitin Ultra Brata teininä ja pidän edelleen varsinkin yhtyeen Kalifornia-levystä. Minua joissain UB:n jäsenissä, etenkin Terhi Kokkosessa ja Kerkko Koskisessa, on kuitenkin vähän häirinnyt juuri sellainen teennäisyys ja esittämisen tarve. Aivan kuin he olisivat jääneet henkisesti sinne Kallion lukion aikoihin, jolloin oli tosi coolia olla erilainen vaikka henkensä kaupalla ja samalla ylimielisesti naureskella taiteesta mitään ymmärtämättömille taviksille. Kokkosen egon päälle on saattanut käydä se, että joutuisi vetämään Arttu Wiskarin ja Sanin/Aikakoneen kaltaisten "rahvaan suosikkien" biisejä. Viis siitä, että UB oli aikoinaan todellinen crossover-ilmiö eikä siis mikään pienen elitistipiirin suosikki. Ja onhan Scandinavian Music Groupkin suhteellisen suosittu ja yli 15 vuotta uraa tehnyt.

Jep just näin. 

Kävin tänä vuonna paluukeikoilla sekä Ruisrockissa ja Areenalla. Pistipä muuten erityisesti korvaan se, kuinka paljon Vuokko Hovatta on näiden vuosien aikana kehittynyt (edelleen) laulajana. Vuokon soolot esim. Pärnussa olivat niin nannaa korville, että sen jälkeen Terhin soolot eivät kuulostaneet miltään.

Toki Vuokko on saanut näyttelijänkoulutuksen ja tekee äänellään töitä koko ajan. Uskon että koulutus näkyy etenkin siinä tulkinnallisuudessa, joka Vuokolla on monitasoista - ja Terhillä yksitasoisempaa. Lisäksi etenkin Areenan keikalla huomasin myös pieniä vireongelmia Terhin osuuksissa. Ruississakin joo, mutta festarikeikka antaa enemmän anteeksi. 

En väitä Terhiä huonoksi laulajaksi - mutta voi olla, että se hänen UB:hen ja SMG:hen sopiva "huutotyyli" ei olekaan pelittänyt toivotulla tavalla, kun lauletaan Keltaista toukokuuta. Tämä yhdistettynä tuohon egoon, joka tosiaan on jäänyt sinne Kallion lukioon, voi olla aika tappava diili.

Jännää miten mielipiteitä on monia. Omasta mielestäni Vuokon ääni ei mitenkään riitä areenoille, eikä ole edes kovin vireessä verrattuna Terhiin, joka on aina laulanut puhtaasti ja hyvällä äänenvoimakkuudella isoilla areenoilla. Vuokko sopii ehkä klubeille esittämään chansoneita.

Minäkin olisin häipynyt heti kun Artti Wiskari olisi hivuttautunut viereen rintamaidolta ja b-luokan makkaralta löyhkäten.

Hyväntahtoinen utelias kirjoitti:

Lama teki nuorista ehkä illuusiottomia. Miettikää vaikka Halla-ahon kaltaista monsteria. Terhi Kokkosessa näen myös tätä kovuutta ja ylikorostunutta yksilökeskeisyyttä.;

Todella yksioikoinen ja ennen kaikkea väärä kuva Halla-ahosta. "Monsteri." Ei kannattaisi olla noin vietävissä.

Enkä edes ole persujen äänestäjä. Halla-ahon kanssa olen joskus vaihtanut pari sanaa ihan muissa kuin politiikka-asioissa.

Täytyy tarkentaa sen verran jos kuulostaa siltä että vain arvostelen Terhi Kokkosta. Olen aina pitänyt häntä varmaan Suomen tyylikkäimpnä musaskenen henkilönä, siis pukeutuminen yms. Nyt alkaa ajatella että ehkä se vaatiikin sitten sen että on bitch, ei välttämättä tarvitsisi kai kuitenkaan olla näin. Kun ajatellaan jotain Patti Smithiä, ulkoinen ja sisäinen pelaa hienosti yhteen. Mutta se sitten vaatii että on ottanut elämän sellaisena kuin se tulee vastaan, hyvät ja huonot jutut. Tässä tulee Vuokko Hovatta mieleen.