Lue keskustelun säännöt.
lapsiajan haluttomuuden vaikutus myöhempään parisuhteeseen/eroon
07.02.2018 |
Tälläkin palstalla paljon kiistellään pitääkö naisen antaa miehelleen vaikkei itse jaksa/huvita/haluta kun lapset ovat pieniä. Monissa parisuhteissa ennen lapsia on paljonkin seksiä, mutta lapsiarki ja siihen liittyvät muutokset voivat muuttaa kaiken. Seksiä on harvoin tai ei ollenkaan ja miehelle sanotaan, että koita ymmärtää/jaksaa. Ja vaikka monet miehet auttavat kotitöissä, lasten kanssa, antavat aikaa, ei tilanne aina muutu miksikään.
Moniko on miettinyt mitä tuo ymmärtäminen/jaksaminen saa miehissä aikaan? Kymmenenkin vuoden seksittömyys/harvat kerrat aiheuttavat monissa miehissä turhautumista, pettymystä ja itsetunnon laskua. Pahimmassa tapauksessa pettämistä. Nämä kaikki vaikuttavat myös miehen haluun/kykyyn. Ja kun vaimolla halut herää neljänkymmenen korvilla (monien tutkimusten mukaan) ei miehellä olekaan hänelle enää paljon annettavaa. Pahimmassa tapauksessa itsetunto on nollissa, testosteronit laskussa ja erektiosta ei tietoakaan. Tämän kun jotkut naiset sitten ottavat vielä luokkauksena, niin suossa ollaan. Siitä kun nainen alkaa vielä vilkuilla ympärilleen ja etsiä haluilleen tyydyttäjää niin erohan siitä tulee.
Tarkoitus ei ole mollata ketään, vaan yleisellä tasolla herättää ajatuksia/keskustelua siitä millaisia vaikutuksia lapsiajallakin on moniin parisuhteisiin/eroihin.
Ja kyllä, myös mies voi olla haluton ja tilanne toisinkinpäin.
Kommentit (210)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli vauvavuonna seksiä kerran kuussa. Mies valitti koko ajan aiheesta. Olisi pitänyt olla enemmän. No kun ei vaan haluttanut, ei sitten yhtään. Ainoa mahdollisuus seksille oli illalla kun vauva oli laitettu nukkumaan. Minä olin siinä vaiheessa niin väsynyt että olin itsekin valmis unille. Aina välillä yritimme seksiä, mutta usein homma jäi kesken kun mies näki etten oikeasti halua. Sitten suuttui siitä. En tehnyt mitään oikein. Jos "pihtasin", olisi pitänyt antaa. Jos annoin vaikka ei tehnyt mieli, tein taas väärin.
Yritin kyllä virittää itseäni tunnelmaan, ja söin esim. macaa libidon parantamiseksi. Ei siitä kuitenkaan juuri ollut apua. Minua loukkasi se, että oikeasti yritin ja mies silti vaan jauhoi aiheesta ja minä tunsin itseni painostetuksi. En tiedä mitä olisin voinut tehdä enää paremmin.
Minkälaista se seksi oli kun sitä oli? Oliko se samanlaista kuin ennen lasta? Tekikö mies mitään millä olisi saanut sinua sytytettyä?
Olen eri ja tilanne oli hieman erilainen mutta kai saan vastata. Meillä seksi muuttui raskausaikana todella, noh, varovaiseksi. Mies kohteli minua kuin posliininukkea joka hajoaa helposti.
Niin se jatkui myös raskauden jälkeen, kai se jäi miehelle jotenkin päälle. Tylsää se oli. Koitin vihjailla, koitin sanoa suoraan mutta seksi vain oli muuttunut surkeaksi.
Lakkasin itse tekemästä aloiteita siihen ja mies päätteli että nyt on menossa vauva-ajan haluttomuus.
Ei ollut. Minua panetti ja paljon!
Keskutelun lisäksi se vaati ennen kaikkea aikaa että mies oppi uuteen elämäntilanteeseen ja rytmiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-vierailija kirjoitti:
Mielestäni parisuhde on aina lupaus myös yhteisestä seksielämästä, jota hoitaa molemmat parhaan sen hetkisen kykynsä mukaan. Parisuhdetta takana 24 vuotta ja lapsia kolme. Olen suostunut seksiin lähes aina mieheni sitä halutessa vaikka itse en niin välittäisi/jaksaisi. Näin olen toiminut ihan perhesovun nimissä. Todettakoon, että miehelläni on jonkinverran pelisilmää ja on myös ollut kausia, että on tyytynyt enimmäkseen masturboimaan.
Itse olen myös harrastanut itsettyydytystä läpi elämäni, koska se on rentouttavaa ja helppoa.
Nyt reilu nelikymppisinä elän seksuaalisuuteni kulta-aikaa. Seksiä miehen kanssa 2-3 kertaa viikossa, lisäksi kuukautisten aikana itsetyydytystä suihkussa.
Anteeksi yksityiskohtiin menevä kirjoitus :) mutta yritän sanoa, että pitkiin suhteisiin sisältyy monenlaisia kausia seksin suhteen. Ja kannattaa leikkiin ryhtyä vaikkei aina huvittaisi. Outo ajatus, että omanarvontunto jollakin tavalla heikkenisi.
Mutta jos haluton seksi tuntuu henkisesti ja fyysisesti pahalta?
Vika on tuossa tapauksessa omissa asenteissa. En huolisi kumppaniksi sellaista, jonka mielestä mielihyvän tuottaminen toiselle on jotenkin itseltä pois. Emme sopisi yhteen.
Minä en huolisi kumppaniksi sellaista joka laittaa oman mielihyvän toisen tunteiden edelle. Emme sopisi yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-vierailija kirjoitti:
Mielestäni parisuhde on aina lupaus myös yhteisestä seksielämästä, jota hoitaa molemmat parhaan sen hetkisen kykynsä mukaan. Parisuhdetta takana 24 vuotta ja lapsia kolme. Olen suostunut seksiin lähes aina mieheni sitä halutessa vaikka itse en niin välittäisi/jaksaisi. Näin olen toiminut ihan perhesovun nimissä. Todettakoon, että miehelläni on jonkinverran pelisilmää ja on myös ollut kausia, että on tyytynyt enimmäkseen masturboimaan.
Itse olen myös harrastanut itsettyydytystä läpi elämäni, koska se on rentouttavaa ja helppoa.
Nyt reilu nelikymppisinä elän seksuaalisuuteni kulta-aikaa. Seksiä miehen kanssa 2-3 kertaa viikossa, lisäksi kuukautisten aikana itsetyydytystä suihkussa.
Anteeksi yksityiskohtiin menevä kirjoitus :) mutta yritän sanoa, että pitkiin suhteisiin sisältyy monenlaisia kausia seksin suhteen. Ja kannattaa leikkiin ryhtyä vaikkei aina huvittaisi. Outo ajatus, että omanarvontunto jollakin tavalla heikkenisi.
Mutta jos haluton seksi tuntuu henkisesti ja fyysisesti pahalta?
Vika on tuossa tapauksessa omissa asenteissa. En huolisi kumppaniksi sellaista, jonka mielestä mielihyvän tuottaminen toiselle on jotenkin itseltä pois. Emme sopisi yhteen.
Minä en huolisi kumppaniksi sellaista joka laittaa oman mielihyvän toisen tunteiden edelle. Emme sopisi yhteen.
Niin, pointti onkin siinä, että minulle mielihyvän tuottaminen kumppanille antaa hyvin positiivisia tunteita, ja haluan rinnalleni toisen samanlaisen.
Sanon suoraan, että minulta heruisi seksiä aina, kun sen eteen olisi edes hiukan yritystä. Miehen yritys on liian usein sellainen vitsillä heitetty "pyllistäisitkö tänne päin niin heitän rojut sisään". Tai että nyt pitäs saada seksiä kun kusen mukana tuli spermaa...
Jos minua kiihotetaan vaikka sormin ja pidetään hyvänä, lohkeaa aina. Saati sitten, jos viitsii joskus vaikka hieroa hartioita tai pohkeita. Eikä haittaisi, jos hoitaisi osansa kodin askareista, viettäisi aikaa perheen kanssa ja osoittaisi kunnioitusta ja välittämistä. Rakastelu on kivaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-vierailija kirjoitti:
Mielestäni parisuhde on aina lupaus myös yhteisestä seksielämästä, jota hoitaa molemmat parhaan sen hetkisen kykynsä mukaan. Parisuhdetta takana 24 vuotta ja lapsia kolme. Olen suostunut seksiin lähes aina mieheni sitä halutessa vaikka itse en niin välittäisi/jaksaisi. Näin olen toiminut ihan perhesovun nimissä. Todettakoon, että miehelläni on jonkinverran pelisilmää ja on myös ollut kausia, että on tyytynyt enimmäkseen masturboimaan.
Itse olen myös harrastanut itsettyydytystä läpi elämäni, koska se on rentouttavaa ja helppoa.
Nyt reilu nelikymppisinä elän seksuaalisuuteni kulta-aikaa. Seksiä miehen kanssa 2-3 kertaa viikossa, lisäksi kuukautisten aikana itsetyydytystä suihkussa.
Anteeksi yksityiskohtiin menevä kirjoitus :) mutta yritän sanoa, että pitkiin suhteisiin sisältyy monenlaisia kausia seksin suhteen. Ja kannattaa leikkiin ryhtyä vaikkei aina huvittaisi. Outo ajatus, että omanarvontunto jollakin tavalla heikkenisi.
Mutta jos haluton seksi tuntuu henkisesti ja fyysisesti pahalta?
Mä lähtisin siinä tapauksessa miettimään, että miksi se tuntuu henkisesti ja fyysisesti pahalta. Onko se puoliso sitten niin vastenmielinen vai?
no sen takia, ettei yhdyntää varten olevaa kiihotustilaa ole syntynyt, ts. emätin ei ole liukastunut eikä turvonnut, eikä tee mieli ottaa miehen elintä sisään? Silloin se ei tietenkään tunnu hyvältä. Eihän mieskään voi harrastaa seksiä ilman erektiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-vierailija kirjoitti:
Mielestäni parisuhde on aina lupaus myös yhteisestä seksielämästä, jota hoitaa molemmat parhaan sen hetkisen kykynsä mukaan. Parisuhdetta takana 24 vuotta ja lapsia kolme. Olen suostunut seksiin lähes aina mieheni sitä halutessa vaikka itse en niin välittäisi/jaksaisi. Näin olen toiminut ihan perhesovun nimissä. Todettakoon, että miehelläni on jonkinverran pelisilmää ja on myös ollut kausia, että on tyytynyt enimmäkseen masturboimaan.
Itse olen myös harrastanut itsettyydytystä läpi elämäni, koska se on rentouttavaa ja helppoa.
Nyt reilu nelikymppisinä elän seksuaalisuuteni kulta-aikaa. Seksiä miehen kanssa 2-3 kertaa viikossa, lisäksi kuukautisten aikana itsetyydytystä suihkussa.
Anteeksi yksityiskohtiin menevä kirjoitus :) mutta yritän sanoa, että pitkiin suhteisiin sisältyy monenlaisia kausia seksin suhteen. Ja kannattaa leikkiin ryhtyä vaikkei aina huvittaisi. Outo ajatus, että omanarvontunto jollakin tavalla heikkenisi.
Mutta jos haluton seksi tuntuu henkisesti ja fyysisesti pahalta?
Vika on tuossa tapauksessa omissa asenteissa. En huolisi kumppaniksi sellaista, jonka mielestä mielihyvän tuottaminen toiselle on jotenkin itseltä pois. Emme sopisi yhteen.
Minä en huolisi kumppaniksi sellaista joka laittaa oman mielihyvän toisen tunteiden edelle. Emme sopisi yhteen.
Niin, pointti onkin siinä, että minulle mielihyvän tuottaminen kumppanille antaa hyvin positiivisia tunteita, ja haluan rinnalleni toisen samanlaisen.
Miten mies kykenee yhdyntään jos ei saa erektiota?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-vierailija kirjoitti:
Mielestäni parisuhde on aina lupaus myös yhteisestä seksielämästä, jota hoitaa molemmat parhaan sen hetkisen kykynsä mukaan. Parisuhdetta takana 24 vuotta ja lapsia kolme. Olen suostunut seksiin lähes aina mieheni sitä halutessa vaikka itse en niin välittäisi/jaksaisi. Näin olen toiminut ihan perhesovun nimissä. Todettakoon, että miehelläni on jonkinverran pelisilmää ja on myös ollut kausia, että on tyytynyt enimmäkseen masturboimaan.
Itse olen myös harrastanut itsettyydytystä läpi elämäni, koska se on rentouttavaa ja helppoa.
Nyt reilu nelikymppisinä elän seksuaalisuuteni kulta-aikaa. Seksiä miehen kanssa 2-3 kertaa viikossa, lisäksi kuukautisten aikana itsetyydytystä suihkussa.
Anteeksi yksityiskohtiin menevä kirjoitus :) mutta yritän sanoa, että pitkiin suhteisiin sisältyy monenlaisia kausia seksin suhteen. Ja kannattaa leikkiin ryhtyä vaikkei aina huvittaisi. Outo ajatus, että omanarvontunto jollakin tavalla heikkenisi.
Mutta jos haluton seksi tuntuu henkisesti ja fyysisesti pahalta?
Vika on tuossa tapauksessa omissa asenteissa. En huolisi kumppaniksi sellaista, jonka mielestä mielihyvän tuottaminen toiselle on jotenkin itseltä pois. Emme sopisi yhteen.
Minä en huolisi kumppaniksi sellaista joka laittaa oman mielihyvän toisen tunteiden edelle. Emme sopisi yhteen.
Niin, pointti onkin siinä, että minulle mielihyvän tuottaminen kumppanille antaa hyvin positiivisia tunteita, ja haluan rinnalleni toisen samanlaisen.
Miten mies kykenee yhdyntään jos ei saa erektiota?
On olemassa paljon muutakin seksiä kuin (emätin)yhdyntää.
Vai oletko se palstan yhdyntähullu, jonka mielestä vain yhdyntä lasketaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli vauvavuonna seksiä kerran kuussa. Mies valitti koko ajan aiheesta. Olisi pitänyt olla enemmän. No kun ei vaan haluttanut, ei sitten yhtään. Ainoa mahdollisuus seksille oli illalla kun vauva oli laitettu nukkumaan. Minä olin siinä vaiheessa niin väsynyt että olin itsekin valmis unille. Aina välillä yritimme seksiä, mutta usein homma jäi kesken kun mies näki etten oikeasti halua. Sitten suuttui siitä. En tehnyt mitään oikein. Jos "pihtasin", olisi pitänyt antaa. Jos annoin vaikka ei tehnyt mieli, tein taas väärin.
Yritin kyllä virittää itseäni tunnelmaan, ja söin esim. macaa libidon parantamiseksi. Ei siitä kuitenkaan juuri ollut apua. Minua loukkasi se, että oikeasti yritin ja mies silti vaan jauhoi aiheesta ja minä tunsin itseni painostetuksi. En tiedä mitä olisin voinut tehdä enää paremmin.
Mitä mies sitten olisi voinut tehdä toisin? Hänellä ei ole oikeutta olla tilanteessa yhtä turhautunut kuin sinä olit?
Mies olisi voinut olla painostamatta koko ajan kun minä sitä pyysin. Että ei jankuttaisi koko ajan. Ne seksihalut kun ei lisäänny sillä että toinen painostaa. Mies voisi vaikka sanoa, että "Älä hätäile, ymmärrän että tämä on väliaikaista ja hormoneista johtuvaa, kyllä minä jaksan odottaa" tai jotain siihen suuntaan.
Pitää muistaa myös, että miehille siemensyöksyn saaminen viikottain on myös terveysteko. Urologien mukaan viikottainen siemensyöksy vähentää eturauhasen liikakasvua ja eturauhassyövän riskiä. Eli ainakin suhteissa, joissa nainen ei voi/halua seksiä, tulisi sallia miehelle oikeus ainakin masturbointiin ilman siihen liittyvää syyllistämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitää muistaa myös, että miehille siemensyöksyn saaminen viikottain on myös terveysteko. Urologien mukaan viikottainen siemensyöksy vähentää eturauhasen liikakasvua ja eturauhassyövän riskiä. Eli ainakin suhteissa, joissa nainen ei voi/halua seksiä, tulisi sallia miehelle oikeus ainakin masturbointiin ilman siihen liittyvää syyllistämistä.
Kuinka vässykkä pitää olla, että jää suhteeseen, jossa pihtarivaimo valittaa vielä runkkaamisestakin??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää muistaa myös, että miehille siemensyöksyn saaminen viikottain on myös terveysteko. Urologien mukaan viikottainen siemensyöksy vähentää eturauhasen liikakasvua ja eturauhassyövän riskiä. Eli ainakin suhteissa, joissa nainen ei voi/halua seksiä, tulisi sallia miehelle oikeus ainakin masturbointiin ilman siihen liittyvää syyllistämistä.
Kuinka vässykkä pitää olla, että jää suhteeseen, jossa pihtarivaimo valittaa vielä runkkaamisestakin??
Valitettavasti osa naisista ottaa runkkaamisenkin loukkauksena ja kuvottavana asiana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-vierailija kirjoitti:
Mielestäni parisuhde on aina lupaus myös yhteisestä seksielämästä, jota hoitaa molemmat parhaan sen hetkisen kykynsä mukaan. Parisuhdetta takana 24 vuotta ja lapsia kolme. Olen suostunut seksiin lähes aina mieheni sitä halutessa vaikka itse en niin välittäisi/jaksaisi. Näin olen toiminut ihan perhesovun nimissä. Todettakoon, että miehelläni on jonkinverran pelisilmää ja on myös ollut kausia, että on tyytynyt enimmäkseen masturboimaan.
Itse olen myös harrastanut itsettyydytystä läpi elämäni, koska se on rentouttavaa ja helppoa.
Nyt reilu nelikymppisinä elän seksuaalisuuteni kulta-aikaa. Seksiä miehen kanssa 2-3 kertaa viikossa, lisäksi kuukautisten aikana itsetyydytystä suihkussa.
Anteeksi yksityiskohtiin menevä kirjoitus :) mutta yritän sanoa, että pitkiin suhteisiin sisältyy monenlaisia kausia seksin suhteen. Ja kannattaa leikkiin ryhtyä vaikkei aina huvittaisi. Outo ajatus, että omanarvontunto jollakin tavalla heikkenisi.
Mutta jos haluton seksi tuntuu henkisesti ja fyysisesti pahalta?
Mä lähtisin siinä tapauksessa miettimään, että miksi se tuntuu henkisesti ja fyysisesti pahalta. Onko se puoliso sitten niin vastenmielinen vai?
no sen takia, ettei yhdyntää varten olevaa kiihotustilaa ole syntynyt, ts. emätin ei ole liukastunut eikä turvonnut, eikä tee mieli ottaa miehen elintä sisään? Silloin se ei tietenkään tunnu hyvältä. Eihän mieskään voi harrastaa seksiä ilman erektiota.
Siis miehesi ei huolehdi siitä, että sinä saat ensin orgasmin? No sitten ymmärrän täysin! Ja mä olen yksi niistä' jotka aiemmin kirjoitti että seksi kuuluu parisuhteeseen normaalisti. Kyllä nainen tarvitsee omansa ensin, jotta tie olisi valmisteltu miestä varten. Ja miehen pitää osoittaa kärsivällisyyttä siinä että varaa aikaa riittävästi naisen valmisteluun, vaikka se sitten veisi 40 minuuttia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli vauvavuonna seksiä kerran kuussa. Mies valitti koko ajan aiheesta. Olisi pitänyt olla enemmän. No kun ei vaan haluttanut, ei sitten yhtään. Ainoa mahdollisuus seksille oli illalla kun vauva oli laitettu nukkumaan. Minä olin siinä vaiheessa niin väsynyt että olin itsekin valmis unille. Aina välillä yritimme seksiä, mutta usein homma jäi kesken kun mies näki etten oikeasti halua. Sitten suuttui siitä. En tehnyt mitään oikein. Jos "pihtasin", olisi pitänyt antaa. Jos annoin vaikka ei tehnyt mieli, tein taas väärin.
Yritin kyllä virittää itseäni tunnelmaan, ja söin esim. macaa libidon parantamiseksi. Ei siitä kuitenkaan juuri ollut apua. Minua loukkasi se, että oikeasti yritin ja mies silti vaan jauhoi aiheesta ja minä tunsin itseni painostetuksi. En tiedä mitä olisin voinut tehdä enää paremmin.
Mitä mies sitten olisi voinut tehdä toisin? Hänellä ei ole oikeutta olla tilanteessa yhtä turhautunut kuin sinä olit?
Olla valittamatta? Arvostaa sitä, että toinen oikeasti yritti, eikä siitäkin loukkaantua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
10 vuotta kuulostaa kyllä naurettavan pitkältä ajalta. Eikä naistenkaan tarvitse suostua vain miehen paremman palkan vuoksi olemaan mitään kotiorjia. Jos tilanne menee siihen niin miksi ei erota ja oteta yhteishuoltajuutta? Jokainen meistä on loppupeleissä itse vastuussa omasta elämästään- En minä aikanaan olisi 10 vuotta ilman seksihaluja sen takia, että on liikaa kotiöitä. Koko ajatus on ihan hullunkurinen ja todellakin ratkaisisin tilanteen jo vuosia aikaisemmin keinolla millä hyvänsä.
Näinhän sen pitäisi mennä, mutta on paljon parisuhteita, joissa näin ei käy. Ja sanottakoon, että viiden vuoden erittäin vähällä mennen vuoden jälkeen alkoi tunteet vaimoa kohtaan olla ihan erilaiset aikaisempaan verrattuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-vierailija kirjoitti:
Mielestäni parisuhde on aina lupaus myös yhteisestä seksielämästä, jota hoitaa molemmat parhaan sen hetkisen kykynsä mukaan. Parisuhdetta takana 24 vuotta ja lapsia kolme. Olen suostunut seksiin lähes aina mieheni sitä halutessa vaikka itse en niin välittäisi/jaksaisi. Näin olen toiminut ihan perhesovun nimissä. Todettakoon, että miehelläni on jonkinverran pelisilmää ja on myös ollut kausia, että on tyytynyt enimmäkseen masturboimaan.
Itse olen myös harrastanut itsettyydytystä läpi elämäni, koska se on rentouttavaa ja helppoa.
Nyt reilu nelikymppisinä elän seksuaalisuuteni kulta-aikaa. Seksiä miehen kanssa 2-3 kertaa viikossa, lisäksi kuukautisten aikana itsetyydytystä suihkussa.
Anteeksi yksityiskohtiin menevä kirjoitus :) mutta yritän sanoa, että pitkiin suhteisiin sisältyy monenlaisia kausia seksin suhteen. Ja kannattaa leikkiin ryhtyä vaikkei aina huvittaisi. Outo ajatus, että omanarvontunto jollakin tavalla heikkenisi.
Mutta jos haluton seksi tuntuu henkisesti ja fyysisesti pahalta?
Mä lähtisin siinä tapauksessa miettimään, että miksi se tuntuu henkisesti ja fyysisesti pahalta. Onko se puoliso sitten niin vastenmielinen vai?
no sen takia, ettei yhdyntää varten olevaa kiihotustilaa ole syntynyt, ts. emätin ei ole liukastunut eikä turvonnut, eikä tee mieli ottaa miehen elintä sisään? Silloin se ei tietenkään tunnu hyvältä. Eihän mieskään voi harrastaa seksiä ilman erektiota.
Siis miehesi ei huolehdi siitä, että sinä saat ensin orgasmin? No sitten ymmärrän täysin! Ja mä olen yksi niistä' jotka aiemmin kirjoitti että seksi kuuluu parisuhteeseen normaalisti. Kyllä nainen tarvitsee omansa ensin, jotta tie olisi valmisteltu miestä varten. Ja miehen pitää osoittaa kärsivällisyyttä siinä että varaa aikaa riittävästi naisen valmisteluun, vaikka se sitten veisi 40 minuuttia.
Ei kaikki naiset tykkää esim suu-/käsiseksistä vaan haluavat yhdyntää, johon valmistaudutaan esileikin avulla. Aina ei kuitenkaan haluta, silloin yhdyntäkään ei tunnu hyvältä.
Vastaan tähän saman kuin niin moneen vastaavaan ketjuun aikaisemminkin. Eli miehille pitäisi tehdä jokin opas, missä kerrotaan mikä on pahin mahdollinen tilanne jos vaimo/naisystävä tulee raskaaksi. Tämä ei tietenkään koske kaikkia tilanteita, mutta jos mies varautuu kaikkein pahimpaa, on kaikki muu plussaa. Pahimmillaan siis:
- 9kk tulee pas**a niskaan ihan kaikesta mitä ei tee/tekee kotona
- seksiä ei ole noin kolmeen vuoteen lainkaan
- työpäivän jälkeen tehtävä on hoitaa koti ja lapsi, kanniskella itkevää vauvaa pikkutunneille ja sitten silmät ristissä uuteen päivään.
Nimimerkillä, kokemusta on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-vierailija kirjoitti:
Mielestäni parisuhde on aina lupaus myös yhteisestä seksielämästä, jota hoitaa molemmat parhaan sen hetkisen kykynsä mukaan. Parisuhdetta takana 24 vuotta ja lapsia kolme. Olen suostunut seksiin lähes aina mieheni sitä halutessa vaikka itse en niin välittäisi/jaksaisi. Näin olen toiminut ihan perhesovun nimissä. Todettakoon, että miehelläni on jonkinverran pelisilmää ja on myös ollut kausia, että on tyytynyt enimmäkseen masturboimaan.
Itse olen myös harrastanut itsettyydytystä läpi elämäni, koska se on rentouttavaa ja helppoa.
Nyt reilu nelikymppisinä elän seksuaalisuuteni kulta-aikaa. Seksiä miehen kanssa 2-3 kertaa viikossa, lisäksi kuukautisten aikana itsetyydytystä suihkussa.
Anteeksi yksityiskohtiin menevä kirjoitus :) mutta yritän sanoa, että pitkiin suhteisiin sisältyy monenlaisia kausia seksin suhteen. Ja kannattaa leikkiin ryhtyä vaikkei aina huvittaisi. Outo ajatus, että omanarvontunto jollakin tavalla heikkenisi.
Mutta jos haluton seksi tuntuu henkisesti ja fyysisesti pahalta?
Mä lähtisin siinä tapauksessa miettimään, että miksi se tuntuu henkisesti ja fyysisesti pahalta. Onko se puoliso sitten niin vastenmielinen vai?
no sen takia, ettei yhdyntää varten olevaa kiihotustilaa ole syntynyt, ts. emätin ei ole liukastunut eikä turvonnut, eikä tee mieli ottaa miehen elintä sisään? Silloin se ei tietenkään tunnu hyvältä. Eihän mieskään voi harrastaa seksiä ilman erektiota.
Siis miehesi ei huolehdi siitä, että sinä saat ensin orgasmin? No sitten ymmärrän täysin! Ja mä olen yksi niistä' jotka aiemmin kirjoitti että seksi kuuluu parisuhteeseen normaalisti. Kyllä nainen tarvitsee omansa ensin, jotta tie olisi valmisteltu miestä varten. Ja miehen pitää osoittaa kärsivällisyyttä siinä että varaa aikaa riittävästi naisen valmisteluun, vaikka se sitten veisi 40 minuuttia.
Ei kaikki naiset tykkää esim suu-/käsiseksistä vaan haluavat yhdyntää, johon valmistaudutaan esileikin avulla. Aina ei kuitenkaan haluta, silloin yhdyntäkään ei tunnu hyvältä.
Mutta eikö tämän ongelman pitäisi olla silloin paljon harvinaisempi, koska ainakin lehtien mukaan vain harva nainen saa orgasmin yhdynnässä? Sen sijaan mä saan täällä sellaisen käsityksen että tämä haluttomuus ja sen aiheuttama kuiva kausi on hirveän yleisiä.
On muuten hyvä keskustelu. Ehkä tämä auttaa joitakin pareja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli vauvavuonna seksiä kerran kuussa. Mies valitti koko ajan aiheesta. Olisi pitänyt olla enemmän. No kun ei vaan haluttanut, ei sitten yhtään. Ainoa mahdollisuus seksille oli illalla kun vauva oli laitettu nukkumaan. Minä olin siinä vaiheessa niin väsynyt että olin itsekin valmis unille. Aina välillä yritimme seksiä, mutta usein homma jäi kesken kun mies näki etten oikeasti halua. Sitten suuttui siitä. En tehnyt mitään oikein. Jos "pihtasin", olisi pitänyt antaa. Jos annoin vaikka ei tehnyt mieli, tein taas väärin.
Yritin kyllä virittää itseäni tunnelmaan, ja söin esim. macaa libidon parantamiseksi. Ei siitä kuitenkaan juuri ollut apua. Minua loukkasi se, että oikeasti yritin ja mies silti vaan jauhoi aiheesta ja minä tunsin itseni painostetuksi. En tiedä mitä olisin voinut tehdä enää paremmin.
Mitä mies sitten olisi voinut tehdä toisin? Hänellä ei ole oikeutta olla tilanteessa yhtä turhautunut kuin sinä olit?
Vaikkapa hoitaa vauvaa (kun vähän isompi ja huolii jo pulloa/aloittanut kiinteät) esim. la ja su klo 8-12 jolloin nainen nukkuisi korvatulpat päässä makuuhuoneessa? Näin meillä tehtiin ja molempien elämänlaatu oli hyvä vauvavuodenkin ajan. Toki ensimmäisinä kuukausina en vielä noin halunnut tehdä, mutta kyllä siinä 3-4kk paikkeilla onnistui jo hyvin.
Voisi nimittäin tuo unen saanti ratkaista sen ongelman, ettei toisella enää riitä energia seksiin illalla vauvan laitettua nukkumaan.
Isä ei ollut siis edes neljää tuntia vauvan kanssa ensimmäisin kuukausina?? Oikeastiko?
Kyllä meillä ainakin alusta asti isä oli tuollaisia jaksoja säännöllisesti vauvan kanssa, kun minä nukuin. Ei ihme, jos väsyttää, jos on tuollainen jako vauvanhoidossa teillä.
Siis mikä pointti tässä kirjoituksessa on? Ei lainaamasi henkilö ole valittanut väsymyksestä. Eikä kaikilla äideillä onnistu imetyksen vuoksi heti alkuun lykätä vauvaa miehelle neljäksi tunniksi.
Minun mies on osallistunut erittäin paljon vauvanhoitoon, on tehnyt 50% työaikaa, jotta minä pääsin tekemään välillä töitä, kun lapsi oli alle vuoden. Kun lapsi oli 4kk kävin opiskelemassa iltaisin. Piti myös osan hoitovapaista. Aivan varmasti on hoitanut enemmän kahden ensimmäisen vuoden aikana lastaan enemmän kuin suurin osa miehistä. Silti minä ensikuukaudet olin kiinni vauvassa, se on ihan normaalia, kuten on normaalia myös se että isä hoitaa jo niinä ensikuukausina.
Sinä jätit tahallaan ymmärtämättä tuon kirjoituksen pointin tai sitten et osaa lukea. Pointti oli: jos ei heti isältä syystä tai toisesta onnistu vauvan hoito yksin, niin varmasti onnistuu muutaman kuukauden päästä. Koko vuotta ei äidin tarvitse väsymyksessä kurjistella, vaan vastuuta voi jakaa niin parisuhdekin voi paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vastaan tähän saman kuin niin moneen vastaavaan ketjuun aikaisemminkin. Eli miehille pitäisi tehdä jokin opas, missä kerrotaan mikä on pahin mahdollinen tilanne jos vaimo/naisystävä tulee raskaaksi. Tämä ei tietenkään koske kaikkia tilanteita, mutta jos mies varautuu kaikkein pahimpaa, on kaikki muu plussaa. Pahimmillaan siis:
- 9kk tulee pas**a niskaan ihan kaikesta mitä ei tee/tekee kotona
- seksiä ei ole noin kolmeen vuoteen lainkaan
- työpäivän jälkeen tehtävä on hoitaa koti ja lapsi, kanniskella itkevää vauvaa pikkutunneille ja sitten silmät ristissä uuteen päivään.
Nimimerkillä, kokemusta on.
Peukku tälle!
Vika on tuossa tapauksessa omissa asenteissa. En huolisi kumppaniksi sellaista, jonka mielestä mielihyvän tuottaminen toiselle on jotenkin itseltä pois. Emme sopisi yhteen.