Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Työskentelen musiikkialalla ja nyt on aivan pakko avautua!
06.02.2018 |
Helsingissä vaikutan (ylläri) ja isompia liikkeitä ollaan tekemässä. En halua kertoa tarkemmin omasta työstäni, jotta minua ei tunnistettaisi, mutta on eräs asia, josta on pakko avautua anonyymisti.
Mä olen aivan kurkkuani myöten täynnä tätä suomalaista musiikkibisnestä. Ongelma on ilman muuta myös globaali, mutta ärsyttää aivan vietävästi se, että näitä läppä-youtube-artiseja signeerataan levy-yhtiöihin, vaikka eivät osaa mitään. Sit tehdään huonoja biisejä, joissa ei ole yhtään sielua, talenttia eikä pätkänkään vertaa taidetta, ja jengi kuuntelee tällaisia ''artisteja''. Maksavat heidän keikoistaan ja fanittaa.
En suomalaisia ala tässä nyt nimeltä luettelemaan tietyistä syistä, mutta ulkomaalaisista kappaleista Man's not hot on tästä oiva esimerkki tai Cardi B:n Bodak Yellow. Tulee mieleen myös artisteja, kuten Bebe Rexha, Zara Larsson, Fifth Harmony yms. Kaikki tekevät sitä samaa kuraa ja koko ajan nousee uusia, jotka jatkavat samoja jalanjälkijä. Kotimaastammekin löytyy mm. yksi, joka lähtenyt ulkomaille toteuttamaan isoa unelmaansa, mutta hänkin tekee valitettavasti samaa listapoppia. Eikä ole edes niin tunnettukaan tai lahjakas vielä, mitä meidän media antaa hänen suosiostaan ymmärtää. Maksettuja keikkoja ja haastatteluita.
Sitten on näitä, jotka tekevät ihan tosissaan musaa, mutta se ei ole mitenkään omaperäistä, eli kopioidaan tai matkitaan jonkun toisen tyyliä ja soundia. Tehdään biisejä, jossa äänehdellään studiolla ja käytetään hitosti kompressoria ja autotunea, mut sit livenä onkin meininki aivan jotain muuta, ellei turvauduta playbackiin.
En todellakaan ole katkera tai kateellinen tämmösille tyypeille (uskokaa pois, nään tätä todellisuutta ihan tarpeeksi työkuvioissa), vaan lähinnä harmittaa se, että oikeat artistit jäävät tuollaisen paskan varjoon. Suomestakin löytyy lahjakkaita ja monipuolisia artisteja, mutta ''sisälle'' päästetään vain ne, jotka ovat valmiita myymään sielunsa ja tekemään paskaa. Tai sit näitä, jotka maksavat levytyssopparista tai sit jonkun isukki tuntee esim. levy-yhtiön pomon. Olen nähnyt ja kuullut kaikenlaista. :) Näissä piireissä tapahtuu myös paljon hyväksikäyttöä, kiristystä, manipulointia ja selkäänpuukotusta. Melkein kaikki käyttää jotain aineita sekä ovat itseriittoisia ja ahneita. Hyviäkin tyyppejä löytyy ilman muuta. En dumaa kaikkia. Enhän minä muuten työskentelisi tällaisessa ympäristössä, jos ei olisi mitään positiivista sanottavaa.
Suurin osa näistä uusista sekä vanhoista ''artisteista'' hamuaa vain julkisuutta, rahaa ja mainetta. Sitä intohimoa ja lahjakkuutta harvemmin on, vaan se halu olla '' jotain''. Sen huomaa jo avaamalla sosiaalisen median tai seuraamalla X-factoria, Idolsia ja The Voicea.
Nykyään kaikki haluavat olla artisteja, ja koska laulajien ja kappaleiden taso on laskenut kuin lehmän häntä, niin se on näille julkisuuden nälkäisille pyrkyreille mahdollista. Levy-yhtiöiden vika myös, kun ovat antaneet mahdollisuuden näin helpolle systeemille, mutta loppupeleissähän se on niin, että raha ratkaisee...
Tähän loppuun Emma Gaalasta poimittua: ''Soosoo, mää on fakin legenda, pane pane, kotona junnut on töis, bisset läikkyy ja mun on pakko twerkkaa että saisin fyrkkaa!''
Kommentit (283)
Kiva kun kerrot. Tuoltahan se vaikuttaa tänne ulkopuolellekin. Valitettavasti sama meno taitaa vallita monessa muussakin paikassa.
Kouluratsastus esimerkiksi on kilpailuasetelman vuoksi muuttunut sisällöltään niin, että tuotanto on teollista puuhaa. Siksi ammattimaisuus tarkoittaa kykyä feikata parhaiten, koska kenelläkään ei ole aikaa opiskella asioita riittävän syvällisesti. Musiikkiin verraten - tällä alalla mennään ehkä jopa lahjakkuuden varassa, koska laji on senverran vaikea, että ihan lahjaton ei siihen edes ala. Mutta taitona jaetaan eteenpäin nuoremmille valikoimaa vippaskonsteja. Ja mikään lahjakkuus ei pysty ylittämään joukkovoimaa.
Osataan kyllä tehdä vaativia temppuja joita ei ole alunperin edes tehty, kuten laukanvaihtoja joka askeleella, ja tehdä ne tyylikkäästi. Eli tavallaan taito kyllä kasvaa koko ajan, ja harjoitusmäärät kasvavat jne. Mutta temppujen hiominen ja hienostaminen vie huomion ja ajan perusratsastuksesta, joka riittävän laadukkaana tekee myös temppuilusta luontevaa. Ja mikä hulluinta, parhaat ratsastajat jopa saattavat kotona ratsastaa korrektisti, mutta kisoissa pitää esittää jotain ihan muuta. Yliviritettyä, liioiteltua, väkisin väännettyä. Eli silmä on totutettu väärennökseen. Tarvitaan täysi maallikko sanomaan, ettei homma näytä kauniilta.
Toki alalla itsekin on havaittu asia, ja pahimpia ylilyöntejä karsitaan, mutta samalla kuitenkin kokonaisnäkemys vääristyy, ja rentona aletaan pitää sellaistakin, mikä ei sitä ole. Oikeasti rento ei edes kelpaa, koska se ei näytä riittävän vaikuttavalta. Tämän takia valikoidaan hevoset, jotka parhaiten kestävät prässissä. Sellainen kun on pakoeläimelle hyvin epäluontevaa, että ajetaan jarru ja kaasu päällä yhtä aikaa.
Kun näkee runsaan sadan vuoden takaisia filmipätkiä paraateista, tajuaa, miten paljon on menetetty. Hevosista ja ratsastajista paistaa perusteellinen koulutus ja asioiden ymmärtäminen jopa silloin, kun tyypit ovat työkseen tehneet jotain ihan muuta - korkeita upseereja ja kuninkaallisia esim. Ja vaikka itse ratsastaja ei vaikuttaisi kovin lahjakkaalta tai ammattitaitoiselta, hän kuitenkin hallitsee asioita, joita nykynuorisolle ei edes opeteta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma näkemykseni on että jos tuotteen loppukäyttäjä on tuotteen kanssa ok, niin mielipiteelläni ei todennäköisesti ole merkitystä. Rokkipoliisina voisin ajatella, että miksi ihmiset eivät kuuntele sofistikoituneempaa musiikkia. Kuitenkin siitä päätellen että laadukasta musiikkia on tarjolla enemmän kuin koskaan mutta tubetähdetkin kannattaa edelleen tuotteistaa en voi päätellä muuta kuin että heille on kysyntää. Busineksen kuin busineksen idea on toimia ja jos nykyinen malli toimii niin silloin jotain on tehty oikein.
Moni lahjakas tekijä on työkkärin sijaan itsensä löytänyt tuoltakin taustajoukoista. Sen vuoksi lopputulos on muiden seikkojen lisäksi usein laadukastakin ja eilisen päivän ug tämän päivän hitti. Alan selkäänpuukotteluunkin tottuu ja sen kanssa taiteilun alkaa nähdä osana työtä.
Jos alalle on päätynyt intohimon kautta niin saattaahan tuo syödä sisältäpäin. Jos liikaa alkaa kaivella niin kannattaa joko hankkia intohimon aiheet jostain muualta ja jatkaa muuten busineksessa tai palauttaa intohimo harrastukseksi ja kehittää elanto muualta.
Alusta loppuun W O R D.
Juuri eilen pitkällä automatkalla mietin miksi kaikki nykyinen on melkein 99% pelkkää shaibaa. Suomalaisen erottaa siitä, että se on joko väkisin väännettyä ja melkein tuntuu että levy-yhtiöt etsivätkin sellaisia. Missä on kaikki todelliset lahjakkuudet, jotka haluavat tehdä asiaa sielullaan? Lupaan ostaa sellaisen tyypin levyn heti joka erottuu omana itsenään tuosta tuplaputkesta eikä leiki orgasmia saavaa kamelia tekoripset naama irveessä.
Eli Tuure Boelius ,Arttu Lindeman jne..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap kiinnostaa kauan olet ollut alalla?
Kyllähän tuon mainstream-artistien ympärillä pyörivän mädän bisneksen tietää. Tarkoituksena on tuottaa laumalampaille helppoa aivoja syövyttävää "musiikkia" ja tehdä rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olihan Evelina Autotune vuoden naisartisti vai mikälie.
Tämä on juuri se irvikuva tämän päivän menestyvästä "muusikosta".
Saarahullu uusissa vaatteissa. En kyllä usko että tuo on koskaan säveltänyt nuottiakaan ja musiikkipisneksessäkin se on korkeintaan kriitikkona sikäli kun on koko alalla.
Eipä sinänsä ei kriitikolta paljoa vaadita nykymusiikin kanssa. Jännä vaan että nuo "sisäpiirien suosikit" jotka on myös kriitikoiden suosiossa on loppujenlopuksi ihan sitä samaa bulkkisontaa mitä noin 95% muustakin musiikista on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa ei ole ollut kuin yksi hyvä proge-pop bändi ja se oli Eppu Normaali ja pantse paras riffien tekijä
oli toki Kingston Wall myös
muu lähinnä paskaa, ja rappi on paskaa
Taitavasti tehty musiikki + nuotilleen sirkuttava laulaja ja taas myyvä musiikki voivat olla eri asioita. Tarvitaan hyvän mielen renkutuksia ja mieltä nostattavaa tanssimusaa. Ei Whitney Houstoneita ja Elton Johneja jaksa aina kuunnella.
Sen allekirjoitan, että moni esim. taitava vokalisti jää "huonompiensa" varjoon markkinoilla. Mutta kyse on kokonaisuudesta. Ja kuuntelijat päättävät mitä kuuntelevat - kaikille jotain. Minua se ei henkilökohtaisesti haittaa, vaikka rakastamani artisti/bändi on tai olisi vähemmän tunnettu. Tämä seikka ei vaikuta nautintooni hänen musiiksitaan.
ps. fifth harmony on HYVÄ.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et siis tykkää siitä että Alma kokeilee siipiään ulkomailla? Olkoonkin levy-yhtiön järjestämiä promokeikkoja, järjestettyjä haastatteluja jne, saattaa se sittenkin lyödä läpi. Ja vaikkei onnistuisikaan maailmalla, niin on sentään yrittänyt.
En ole musiikkialalla mutta ihan jo radiota kuuntelemalla voi kuulla, että kotimainen popmusiikki on ihan muutaman viimeisen vuoden aikana muuttunut juuri tuollaiseksi. Kliinistä ja mitäänsanomatonta tuotantoa, autotunea, puolivillaista räppiä, nasaalin vonkumista ja keskenkasvuisia sanoituksia.
Nämä eivät ole ainoastaan uusien artistien syntejä vaan jo pidempään musiikkia tehneet ovat alkaneet viilata tuotantoaan samaan suuntaan. Esimerkiksi Erin, jonka seitsemän vuotta sitten ilmestynyt debyyttisoolo oli persoonallinen ja koskettava. Nyt reilu vuosi sitten ilmestynyt kolmas levynsä ei juuri eronnut taustojensa puolesta esim. Sannista tai Almasta ja sanoitukset olivat latteita ja junnaavia. Ja se pakollinen räpnumerokin piti levylle saada.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kallion baarit on täynnä "muusikoita" odottamassa "breikkaamistansa".
Tietenkin kun kolmekymmentä alkaa lähestymään, niin voisi ihan oikeisiin töihin mennä, saattaa olla myöhemmin vaikeampaa, jos on koko elämänsä luonut musiikilla "uraa". :D
Kaikkin nykyiset ns.poplaulajat Suomessa kuulustavat aivan samalta. Sama jumputtava komppi taustalla ja yliviritteinen ääni lievässä nasaalissa muka julistamassa omaa sanomaa. Voi jessus mitä paskaa! Räppi on vielä pahempaa. Tuotteistaminen, tuote, raha...musiikin teon ja muusikkouden kanssa tämä ei ole missään tekemisissä. Mutta ei ns.suuri yleisö osaa kaivata parempaa. Se on sitä radion ja netin tuttua turvallista ääninattoa. Aivot rivät rasitu mistään ajattelua vaativasta missään muussakaan asiassa. Olemmeko 10 vuoden päästä saavuttaneet idiotian ytimen, mitä luulette?
Vierailija kirjoitti:
Kaikkin nykyiset ns.poplaulajat Suomessa kuulustavat aivan samalta. Sama jumputtava komppi taustalla ja yliviritteinen ääni lievässä nasaalissa muka julistamassa omaa sanomaa. Voi jessus mitä paskaa! Räppi on vielä pahempaa. Tuotteistaminen, tuote, raha...musiikin teon ja muusikkouden kanssa tämä ei ole missään tekemisissä. Mutta ei ns.suuri yleisö osaa kaivata parempaa. Se on sitä radion ja netin tuttua turvallista ääninattoa. Aivot rivät rasitu mistään ajattelua vaativasta missään muussakaan asiassa. Olemmeko 10 vuoden päästä saavuttaneet idiotian ytimen, mitä luulette?
Ajattelen ihan samoin!
Varmasti vituttaa, kun oot ite opiskellu ja tehny töitä ja joku alaikänen nassikka hiihtää varpaille jollain sietämättömältä renkutuksella
Ap puhuu asiaa. Kiva kuulla alalla olevan suusta samat mitä olen itsekin ajatellut.
Hmmm, tuli aloituksesta mieleen se "bloggareiden kanssa työskennellyt", sama tyyppi vai kopio? Provo anyway, mutta jatkakaa.
Alue: Aihe vapaa
Onko huono asia, jos en ole koskaan kuullut ap:n mainitsemista artisteista? Aivan tuntemattomia nimiä mulle.