Komissio julkaisi Balkan-strategiansa: EU valmistautuu kasvamaan 33 jäsenmaan kerhoksi, jos maat taipuvat vaikeisiin uudistuksiin

Komission mukaan Serbia ja Montenegro voivat liittyä unioniin vuonna 2025, mutta aikataulu on ”äärimmäisen kunnianhimoinen”. Kosovo jätettiin pahnanpohjimmaiseksi, kosovolaistoimittajan mukaan maata ei kohdella tasavertaisena osana laajentumisprosessia.
uroopan komissio on julkaissut strategian, jossa luvataan EU-jäsenyyttä kuudelle Länsi-Balkanin maalle: Serbialle, Montenegrolle, Makedonialle, Albanialle, Bosnia-Hertsegovinalleja Kosovolle.

Komission strategiassa todetaan, että Serbia ja Montenegro voivat päästä jäsenyyteen jo vuoden 2025 loppuun mennessä, jos maat toteuttavat uudistukset esimerkiksi oikeusvaltion lujittamiseksi ja korruption kitkemiseksi.

Komission mukaan tämä on kuitenkin ”äärimmäisen kunnianhimoinen” aikataulu, joka edellyttää ”vahvaa poliittista tahtoa ja todellisia pysyviä reformeja”.

EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Federica Mogherini totesi, että myös muiden neljän maan jäsenyyshankkeet voivat olla pitkällä ensi vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Hän korosti kuitenkin, että vuosi 2025 ei ole mikään tavoite tai takaraja, ja hän jättikin aikataulun melko epämääräiseksi ja venyväksi.

”Me tulemme jakamaan yhteisen tulevaisuuden EU:n sisällä. Tuokaamme Länsi-Balkan Euroopan unioniin ei niin kaukaisessa tulevaisuudessa, meidän sukupolvemme aikana”, Mogherini totesi tiedotustilaisuudessaan Strasbourgissa.

EU-komission mukaan kaikkien jäsenyyttä haluavien maiden tulee sopia rajakiistansa ja muut riitansa keskenään ennen kuin niitä kelpuutetaan unioniin. Serbialta edellytetään taipumista laillisesti sitovaan sopimukseen Kosovon kanssa.

Serbia pitää itsenäiseksi julistautunutta Kosovoa omana maakuntanaan. Viisi EU:n jäsenmaata ei ole tunnustanut Kosovon itsenäisyyttä, ja sitä vastustaa kaikkein voimakkaimmin Espanja.

Espanja vaati ennen strategian julkaisua, että komission ei tulisi puhua Länsi-Balkanin kuusikosta – EU-slangilla WB6 –, koska Kosovo ei ole sen mielestä itsenäinen maa.

“WB6:n konsepti ei sovellu laajentumisen dynamiikkaan. Kosovo ei ole osa laajentumisprosessia”, todettiin Espanjan komissiolle toimittamassa kirjelmässä, jonka HS sai nähtäväkseen.

Monet EU-maat ovat Espanjan ajattelua vastaan. Esimerkiksi Suomi ja Ruotsi vaativat komissiolta äskettäin, että se ”sisällyttää kaikki Länsi-Balkanin maat” strategiaansa.

Laajentumiskomissaari Johannes Kahn totesi tiistaina, että ”jäsenyysnäkymä koskee kaikkia maita alueella”. Hänen mukaansa EU:n tulee ”viedä vakautta eikä tuoda epävakautta”.

Hahn viittasi serbipolitiikan surmaan Kosovossa äskettäin ja totesi alueen olevan yhä epävakaa, vaikkakin aiempaa paremmalla tolalla.

Komission strategiassa Kosovo on kuitenkin selkeästi asetettu joukon hännille. Virallisten jäsenehdokkaiden Albanian ja Makedonian kanssa voidaan pian valmistella neuvottelujen aloittamista ja Bosnia-Hertsegovinasta voi tulla virallinen jäsenehdokas.

Kosovolle sen sijaan luvataan hitaampaa kyytiä ”eurooppalaiselle polullaan”, virallista jäsenyyttä edeltävässä odotushuoneessa vakautus- ja assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanoa vaativissa toimissa.

”Viidelle Länsi-Balkanin maista esitetään selkeät viittaukset laajentumisen askelmiin, mutta ei Kosovolle. Siten voimme yhä muodollisesti esittää väittämän, että Kosovoa ei kohdella tasavertaisena osana jäsenyysprosessia”, toteaa EU-kirjeenvaihtaja Augustin Palokaj, joka kirjoittaa Kosovon suurimpaan päivälehteen Koha ditoreen.

Jos tai kun kaikki Balkanin kuusi maata todella liittyisivät EU:hun, nykyisin 28 maan unioni paisuisi 33 jäsenmaan kerhoksi. Tämä voi näyttää laskuvirheeltä, mutta ennen mitään uusia jäsenmaita Britannia on jättänyt unionin, vuoden päästä maaliskuussa.