Kriisipalaveri teinin koulussa ja mies kieltää minua osallistumasta siihen
On sitä mieltä, etten saa tulla mukaan selvittämään asiansa sössineen teinin kouluasioita koska kriisipalaverin osaanottajat voivat saada minusta negatiivisen käsityksen koska en ole suomenkielinen enkä myöskään syntynyt tässä kaupungissa. Teinillä on viimeinen mahdollisuus saada armoa ja päästä jatkamaan koulussa koska hän on pinnannut todella paljon.
Vaikken osaakaan kieltä täydellisesti se ei tarkoita sitä, että järjissäni olisi jotain vikaa. Teinin kanssa meillä ovat vaikeat välit koska minä olen todella vihainen kun hän pinnaa ja hänhän minua fyysisesti suurempana pystyy pinnaamaan ihan helposti koska äidit eivät ole enää noin isoja koulussa vahtimassa.
Yhtenä ongelmana on myös teinin uhmakas käytös. Hän ei suostu nousemaan sängystä ylös vaikka möykkään sängyn vieressä ja vedän peiton pois hänen päältään. Olemme olleet ihan käsirysyssäkin peiton vuoksi. Mikään minun esittämäni tai tarjoamani juttu ei kelpaa muutenkaan teinille koska hän tietää, ettei ole pakko tehdä mitään ja että meillä on luin määräämä velvollisuus elättää häntä täysi-ikäiseksi.
Minulla ei ole ajokorttia eli en pysty viemään ja hakemaan teiniä koulusta. Kouluun on 1,5 kilometriä. Mieheni vie ja hakee teinin välillä kouluun ja hakee sieltä. En tiedä pysyykö teini silloin koko päivän koulussa vai lipeääkö askel läheiseen kahvilaan kun se avautuu.
Olen todella huolestunut teinistä. En halua hänestä syrjäytynyttä. Olen pohtinut onko hän normaali. Mielestäni suomalaisen koulujärjestelmän kontaktivanhempijärjestelmä on sairas! Mikseivät koulut halua pitää yhteyttä molempiin vanhempiin? Miksei koulu halua pitää ylipäänsä oppilaan toiseen vanhempaan jos vanhempi ei ole suomenkielinen? Entä jos jotain sattuu ja mieheni ei voi vastata töiden vuoksi puhelimeen?
Olen sekä vihainen että surullinen kun mieheni kielsi minua äsken osallistumasta kriisipalaveriin. Mitä te tekisitte jos olisitte minä?
Kommentit (115)
Kerro tarkemmin itsestäsi, ap! Misyä olet siis kotoisin ja miksi sinua häveyään? Tuntuu todella oudolta.
Sain ihan sen käsityksen, että sun typerä miehes on ainut joka sua häpeää. Miksi miehesi on kanssasi jos se on niin noloa ja aiheuttaa ongelmia? Tai siis miksi sinä olet moisen juntin kanssa? Menet koululle, etkä välitä mitä miehesi höpöttää. Olet äitinä täysin oikeutettu siihen ja voit myös opettajille selittää, että miehesi on mustamaalannut sinua heille.
Siis mitä?? Miten voi ulkomaalainen nimi saada tuollaisen vaikutuksen? Ei ole todellista. Miehesi on huijannut sinua jostain syystä. Miksi? Onko sinulla omaa elämää? Käytkö töissä? Saatko muuten elää vapaasti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi on myös sinun niin menet! Sanoi mies mitä tahansa.
Mies väittää minun paikallaoloni huonontavan pojan tilannetta huomattavasti sekä että poika joutuu koulukiusatuksi kun uusille koulukavereille selviää ettei poika ole sataprosenttisesti suomenkielisestä kodista.
Ei kai sielä palaverissa pojan koulukaverit ole, tietysti menet paikalle.
Sitten on niskurointia odotettavissa. Päätä särkee nyt rajun riitelemisen jälkeen. Oli pakko sanoa miehelle etten pysty jatkamaan riitaa koska verenpaine kohosi huippulukemiin. Huomenna kohoaa varmaan vielä enemmän jos menen väkisin kriisipalaveriin.
En ymmärrä kuinka mies saisi annettua perheessämme paremman vaikutelman jos hän olisi siellä kahdestaan teinin kanssa neuvottelemassa. Minä en ymmärrä mitä neuvottelemista tässä on enää koska teinin on nyt ryhdistäydyttävä. Mieheni pitää lopettaa huonon käytöksen palkitseminen tavaralla ja rahalla. Olen varmaan huono äiti kun sanoin teinille etten aio antaa hänelle centtiäkään jos jää kotiin makaamaan.
Vierailija kirjoitti:
No kirjoitat yllättävän selvästi, jopa liian selvästi.
Varmistan vielä; pitäisikö minun kirjoittaa jollain toisella tavalla vai vihjaatko, että minulla on ongelmia mielenterveyteni kanssa? Edes ne eivät tee minua sen huonommaksi ihmiseksi.
Eiköhän jokainen, nuori erityisesti, ymmärrä nykyään, että kaksikielisessä kodissa kasvaminen on suorastaan kadehdittava tilanne. Lapsen aivot muokkautuvat vauvasta alkaen ja kielien oppiminen on koko elämän ajan helpompaa kuin yksikielisessä kodissa kasvaneella.
Kirjoitat parempaa suomea kuin moni tänne kirjoitteleva äidinkieleltään suomalainen. Ilman muuta menet palaveriin! Ilmeisesti miehesi on antanut koulun henkilökunnan uskoa, että sinä et osaa suomea ja ulkomaalaisen nimesi vuoksi henkilökunta on uskonut sen. Jos et ole koskaan tavannut heitä, niin eiväthän he voi tietää miehesi valehtelevan.
Tää on ihan sekopääjuttu. Kirjoitat suome ihan kuin kuka tahansa natiivi. Oletko esim jättilasku, hampaaton tms eikä perheesi häpeää sinua siksi. Ei nyt tule mieleen yhtäkään kansalaisuutta, jota noin hävettäisiin.
Vierailija kirjoitti:
Minä kun en ole koskaan miesten jorinoita kuunnellut, niin en omaa tällaisia ongelmia. Tekisin juuri niin kuin itse parhaaksi katsoisin, enkä varsinkaan rupeaisi mitään piilottelemaan missään.
Minä halusin, ettei teinille olisi koitunut rasitteita taustani vuoksi peruskoulussa. Häntä kiusattiin päiväkodissa minun vuokseni. Näin jälkeenpäin ajatellen minun olisi tajuta jo silloin kuinka lapsi alkoi päivä kerrallaan katsomaan minua toisella tavalla ja halveksimaan minua. Välillä hän on kieltäytynyt tyystin puhumasta äidinkieltään kanssani. Puhui ihan sujuvasti sitä yhdeksänvuotiaaksi saakka eikä alakoulun opettaja edes kieltänyt minua käyttämästä äidinkieltäni lapsen kanssa kun kysyin siitä ennen koulun aloittamista. Lapsi oppi kuitenkin lukemaan Ekapelin avulla kun hän lähti mukaan pelaamaan sitä peliä.
Vierailija kirjoitti:
Outoa jos huoltajan läsnäolo huonontaa tilannetta? Siellähän yritetään ratkaista tilannetta. Ei siellä arvostella ketään. Sinne vaan.
Kiitos rohkaisusta!
Vierailija kirjoitti:
Olisi outoa jos et menisi.
Onko näin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kirjoitat yllättävän selvästi, jopa liian selvästi.
Varmistan vielä; pitäisikö minun kirjoittaa jollain toisella tavalla vai vihjaatko, että minulla on ongelmia mielenterveyteni kanssa? Edes ne eivät tee minua sen huonommaksi ihmiseksi.
En kirjoittanut tuota, mutta sen kirjoittaja tarkoitti varmastikin, että kirjoitat niin täydellistä suomea, että kertomuksesi ei ole uskottava. Jos se pitää paikkansa, niin miehesi on huijannut niin sinua kuin koulun henkilökuntaa pahasti.
Vierailija kirjoitti:
Koulu tekee lintsauksesta lasun viran puolesta. Ilmoittavat sen varmaan tuossa palaverissa. Kokemusta on.
Sijoitetaanko teini heti sellaiseen paikkaan, jossa ovat vahvemmat herättäjät ja kouluunpatistajat?
Nyt ap!! Ryhdistäydy ja ota oma paikkasi äitinä, ihmisenä, naisena!!
Hae apua itsellesi. Suhteenne on aivan outo, kuten myös suhteesi lapseesi on vääristynyt. Hae apua. Ilmianna itsesi koululle äitinä! Mene huomenna!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kirjoitat yllättävän selvästi, jopa liian selvästi.
Varmistan vielä; pitäisikö minun kirjoittaa jollain toisella tavalla vai vihjaatko, että minulla on ongelmia mielenterveyteni kanssa? Edes ne eivät tee minua sen huonommaksi ihmiseksi.
En kirjoittanut tuota, mutta sen kirjoittaja tarkoitti varmastikin, että kirjoitat niin täydellistä suomea, että kertomuksesi ei ole uskottava. Jos se pitää paikkansa, niin miehesi on huijannut niin sinua kuin koulun henkilökuntaa pahasti.
Koulun henkilökunta ei ole sen eskarinjälkeisen kerran jälleen ollut minkäänlaisissa tekemisissä kanssani. Ei edes kun teini hakattiin peruskoulussa. Luokanvalvoja oli kertonut miehelleni, että on parempi että asiat hoidetaan hänen kauttaan koska minä en välttämättä ymmärrä koulujärjestelmän hienouksia tai menettelytapoja. Ihmettelin asiaa todella paljon! Oli käsittämätöntä ettei minulle voinut soittaa edes tuollaisessa tilanteessa kun toinen on ensiavussa parsittavana!
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä? En ole ikinä törmännyt kouluun josta ei oltaisi molempiin vanhempiin yhteydessä. Normaalisti kuitenkin riittää, että soittaa toiselle vanhemmalle, oletuksena kuitenkin on että perheessä keskustellaan asioita. Yleisempää on edelleen soittaa äidille ja jos äiti ei vastaa niin isälle. Vaikka vanhemmat olisivat eronneetkin niin kyllähän lasten asioista pitäisi pystyä sopimaan. Jos tilanne on niin tulehtunut että toinen vanhempi ei saa tietoa niin molemmilla vanhemmillahan on wilma-tunnukset joilla voi seurata lapsen koulunkäyntiä ja huoltaja voi myös soittaa luokanvalvojalle ja pyytää että asiat tiedotetaan molemmille vanhemmille. Kuulostaa hassulta että olette ilmeisesti parisuhteessa mutta ette sen vertaa keskustele että saisit tietoa lapsesi koulunkäynnistä. Tuskin koulullakaan kukaan on edes tajunnut että tieto ei kulje omalta mieheltäsi sinulle. Mies ei voi kieltää sinua osallistumasta omaa lastasi koskevaan palaveriin.
Minä en ole ikinä saanut wilmatunnuksia.
Vierailija kirjoitti:
Voisin kyllä tehdäkin niin minäkin voisin lopettaa piilottelemisen. Peruskouluaika oli raskasta koska minua kiellettiin menemästä koulujuhliin ja mies ei osannut kertoa mitään järkevää siitä, mitä koulun kehityskeskusteluissa puhuttiin.
Sekä mieheni että poikani häpeävät minua. Emme liiku missään yhdessä. Käymme erikseen kaupassakin.
Tämä kuulostaa kyllä jo todella oudolta. Miten olette yleensä päätyneet naimisiin?
Monellekin käy niin nuorena ja kokemattomana.
Elätkö miehesi vankina? Rajoittaako hän jollain muulla tavalla sinua ja elämääsi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä? En ole ikinä törmännyt kouluun josta ei oltaisi molempiin vanhempiin yhteydessä. Normaalisti kuitenkin riittää, että soittaa toiselle vanhemmalle, oletuksena kuitenkin on että perheessä keskustellaan asioita. Yleisempää on edelleen soittaa äidille ja jos äiti ei vastaa niin isälle. Vaikka vanhemmat olisivat eronneetkin niin kyllähän lasten asioista pitäisi pystyä sopimaan. Jos tilanne on niin tulehtunut että toinen vanhempi ei saa tietoa niin molemmilla vanhemmillahan on wilma-tunnukset joilla voi seurata lapsen koulunkäyntiä ja huoltaja voi myös soittaa luokanvalvojalle ja pyytää että asiat tiedotetaan molemmille vanhemmille. Kuulostaa hassulta että olette ilmeisesti parisuhteessa mutta ette sen vertaa keskustele että saisit tietoa lapsesi koulunkäynnistä. Tuskin koulullakaan kukaan on edes tajunnut että tieto ei kulje omalta mieheltäsi sinulle. Mies ei voi kieltää sinua osallistumasta omaa lastasi koskevaan palaveriin.
Minä en ole ikinä saanut wilmatunnuksia.
Miten sinä olisit voinut saada ne, jos etbole koskaan käynyt koululla? Mene koulun kansliaan hakemaan ne. Ota henkkarit mukaan.
Kuinka epäselvästi pitäisi kirjoittaa? Olen muuttanut lapsena Suomeen ja käynyt kouluni Suomessa. Minun mielestäni taustani häpeäminen on vain mieheni keino alistaa minua. Koulut ovat lähteneet samaan juttuun mukaan kun ovat huomanneet nimeni.