Lue keskustelun säännöt.
Täytyykö vauvan hoitoon ja yövalvomisiin osallistua, jos käy töissä?
Ja töiden jälkeen tekee kotitöitä, käy kaupassa ja laittaa ruokaa joka toinen päivä.
Kommentit (270)
Vierailija kirjoitti:
Tästä ketjusta paistaa niin läpi nykyinen uusavuttomuus. Jos koitat realistisesti viestiä et kyllähän se laps sitte päivällä nukkuu jollei yöllä ,tai kyseenalaistaa täyspäiväinen joka sekunnin velvoittava "hoitaminen" alapeukkua tulee..halutaan antaa kuva kuinka raskasta sen pienen kans elo on, koko suku hälytysvalmiudes jos mahdollista. Täytyy nostaa hattua entisajan äideille , nämä nykyiset vaikuttaa luetun perusteella pilalle passatuilta kakaroilta joiden elämä ei sais muuttua yhtään perheenlisäyksen jälkeen ...nyt niitä jalkoja ristiin!
Kuka on sanonut ettei elämä saisi muuttua. Kysehän on vain siitä ollut että joitain vauvoja hoitamaan tarvitaan isompi apu myös lapsen isältä ja kaikki eivät sitä saa. Ja mistä sen tietää kuinka väsyneitä ja paljonko valittavia ne entisaikojen äidit olivat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä ketjusta paistaa niin läpi nykyinen uusavuttomuus. Jos koitat realistisesti viestiä et kyllähän se laps sitte päivällä nukkuu jollei yöllä ,tai kyseenalaistaa täyspäiväinen joka sekunnin velvoittava "hoitaminen" alapeukkua tulee..halutaan antaa kuva kuinka raskasta sen pienen kans elo on, koko suku hälytysvalmiudes jos mahdollista. Täytyy nostaa hattua entisajan äideille , nämä nykyiset vaikuttaa luetun perusteella pilalle passatuilta kakaroilta joiden elämä ei sais muuttua yhtään perheenlisäyksen jälkeen ...nyt niitä jalkoja ristiin!
Kuka on sanonut ettei elämä saisi muuttua. Kysehän on vain siitä ollut että joitain vauvoja hoitamaan tarvitaan isompi apu myös lapsen isältä ja kaikki eivät sitä saa. Ja mistä sen tietää kuinka väsyneitä ja paljonko valittavia ne entisaikojen äidit olivat?
Ennen aikaan äitejä vietiin hullujen huoneelle, kun menivät psykoosiin valvomisesta. Lapsentapot oli huomattavasti yleisempiä, lisäksi vauvat opetettiin hiljaiseksi antamalla niiden huutaa siihen vastaamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä ketjusta paistaa niin läpi nykyinen uusavuttomuus. Jos koitat realistisesti viestiä et kyllähän se laps sitte päivällä nukkuu jollei yöllä ,tai kyseenalaistaa täyspäiväinen joka sekunnin velvoittava "hoitaminen" alapeukkua tulee..halutaan antaa kuva kuinka raskasta sen pienen kans elo on, koko suku hälytysvalmiudes jos mahdollista. Täytyy nostaa hattua entisajan äideille , nämä nykyiset vaikuttaa luetun perusteella pilalle passatuilta kakaroilta joiden elämä ei sais muuttua yhtään perheenlisäyksen jälkeen ...nyt niitä jalkoja ristiin!
Kuka on sanonut ettei elämä saisi muuttua. Kysehän on vain siitä ollut että joitain vauvoja hoitamaan tarvitaan isompi apu myös lapsen isältä ja kaikki eivät sitä saa. Ja mistä sen tietää kuinka väsyneitä ja paljonko valittavia ne entisaikojen äidit olivat?
Ennen aikaan äitejä vietiin hullujen huoneelle, kun menivät psykoosiin valvomisesta. Lapsentapot oli huomattavasti yleisempiä, lisäksi vauvat opetettiin hiljaiseksi antamalla niiden huutaa siihen vastaamatta.
Nykyään on juu hyvä että on niin helppo päästä hakemaan vertaistukea myös somesta, jos vaan osaa suodattaa ne ikävät kommentit pois. Myös sellaisista asioista löytyy saman kokeneita, jotka eivät murheitaan kehtaisi kasvotusten esiin tuoda.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä ketjusta paistaa niin läpi nykyinen uusavuttomuus. Jos koitat realistisesti viestiä et kyllähän se laps sitte päivällä nukkuu jollei yöllä ,tai kyseenalaistaa täyspäiväinen joka sekunnin velvoittava "hoitaminen" alapeukkua tulee..halutaan antaa kuva kuinka raskasta sen pienen kans elo on, koko suku hälytysvalmiudes jos mahdollista. Täytyy nostaa hattua entisajan äideille , nämä nykyiset vaikuttaa luetun perusteella pilalle passatuilta kakaroilta joiden elämä ei sais muuttua yhtään perheenlisäyksen jälkeen ...nyt niitä jalkoja ristiin!
Kuka on sanonut ettei elämä saisi muuttua. Kysehän on vain siitä ollut että joitain vauvoja hoitamaan tarvitaan isompi apu myös lapsen isältä ja kaikki eivät sitä saa. Ja mistä sen tietää kuinka väsyneitä ja paljonko valittavia ne entisaikojen äidit olivat?
Ennen aikaan äitejä vietiin hullujen huoneelle, kun menivät psykoosiin valvomisesta. Lapsentapot oli huomattavasti yleisempiä, lisäksi vauvat opetettiin hiljaiseksi antamalla niiden huutaa siihen vastaamatta.
Niinpä. Kuka isä haluaa odottaa sitä päivää kun äiti päättää ajaa päin rekkaa lapset kyydissään.
Omalla anopillani oli samankaltaiset lapset kuin itselläni. Olen siis se, joka aiemmin puhui 5minuutin pätkissä nukkuneesta vauvasta. Hänenkin miehensä hoiti lapsia iltaisin ja viikonloppuisin, mutta sanoi että joskus olisi niiin tehnyt mieli heittää se vauva ulos ikkunasta. Syy miksi eivät hankkineet kolmatta oli se, ettei jaksanut enää valvoa. Heillä oli lasten ikäero suunnilleen sama kuin meilläkin. Että ei ne ennen vanhaankaan mitenkään ilolla niitä vauvoja aina hoitaneet. Myös naapurini, iäkäs rouva, sanoi että heillä jäi kahteen kun toinen vauva ei nukkunut ennen kuin vasta kolme vuotiaana. Oli kuulemma tosi raskasta ja halusi kertoa ymmärtävänsä minua.
Lasten isä ja nykyinen ex mies ei suostunut hoitamaan, saatikaan että yövalvomisia olisi ottanut kontolleen.
Sanoi että minulle maksetaan siitä, tarkoitti Kelan etuuksia..
Sellaiset yhdeksän vuotta nukutin ja heräsin aina lasten kanssa, vanhin oli ekaluokalla ja keskimmäinen viisi kun nuorin syntyi.
Onneksi on ex vaikka haluaakin minut takaisin. Nyt saan nukkua joka toinen viikonloppu kahtena aamuna sentään :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Entä, kun vaimo tuuppaa vauvan syliin heti kun pääsen töistä ja painelee nukkumaan. Tämä muka siksi, että saan nukkua yöllä toisessa huoneessa. Ei ole yhtään vapaata töiden jälkeen ei minkäänlaista lepohetkeä. Ilman yöunia en voi käydä töissä.
Entä naapurit, jos käy töissä? Jos asuu kerrostalossa, vauvan itku kuuluu läpi talon ja erityisesti alakertaan ja sivuhuoneistoihin.
Naurattaa isät jotka valittavat lapsensa itkusta ja samaan aikaan äiti on kuin pystyyn kuollut ja naapurit ymmärtävät, vaikka käyvät työssä.
Voi näitä nykyajan isiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vauvan tekee niin siitä pidetään tasapuolisesti huolta. Nämä asiat kannattaa käydä tarkasti läpi päässään ja keskustella puolison kanssa kauan ennen kun on mitkään lapsenteot mielessä.
Tämä!
Kun äitiyspäivärahakausi päättyy, äiti voi mennä töihin ja isä jäädä vauvan kanssa kotiin 2-3 kuukaudeksi. Sen jälkeen vanhemmat voi olla kumpikin osa-aikatöissä vanempainvapaan loppuun. Näin lapsesta huolehditaan tasapuolisesti, kumpikin vanhempi sekä hoitaa lasta että tuo talouteen rahaa.
Miksi niin harva äiti suostuu lähtemään töihin, kun vauva on sen noin 2 kk? Eikö isällä ole oikeutta olla lapsen kanssa ja äidillä oikeutta ansiotyöhön?
Imettävillä se imetys ainakin on aika hankalaa jos olet erossa vauvasta yli 8h.
Joskushan se äitiysloma on ollut kuukaus ennen ja toinen jälkeen synnytyksen ..duuniin vaan sai nukuttua eli ei kyyti on ollut kylmää ,mut ennen ihmiset oli kestävämpää lajia ja ihminen venyy kun on pakko
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vauvan tekee niin siitä pidetään tasapuolisesti huolta. Nämä asiat kannattaa käydä tarkasti läpi päässään ja keskustella puolison kanssa kauan ennen kun on mitkään lapsenteot mielessä.
Tämä!
Kun äitiyspäivärahakausi päättyy, äiti voi mennä töihin ja isä jäädä vauvan kanssa kotiin 2-3 kuukaudeksi. Sen jälkeen vanhemmat voi olla kumpikin osa-aikatöissä vanempainvapaan loppuun. Näin lapsesta huolehditaan tasapuolisesti, kumpikin vanhempi sekä hoitaa lasta että tuo talouteen rahaa.
Miksi niin harva äiti suostuu lähtemään töihin, kun vauva on sen noin 2 kk? Eikö isällä ole oikeutta olla lapsen kanssa ja äidillä oikeutta ansiotyöhön?
Imettävillä se imetys ainakin on aika hankalaa jos olet erossa vauvasta yli 8h.
Joskushan se äitiysloma on ollut kuukaus ennen ja toinen jälkeen synnytyksen ..duuniin vaan sai nukuttua eli ei kyyti on ollut kylmää ,mut ennen ihmiset oli kestävämpää lajia ja ihminen venyy kun on pakko
No tottakai pärjää jos on pakko. Mutta kyllä tuo kuukautta pidempi imetys on ihan lapsen etu ja muutenkin se että saa rauhassa ensimmäiset kuukaudet olla vanhempien kanssa. Ennen vanhaan muutenkin suku auttoi enemmän. Monesti asuivat isovanhemmat samassa talossakin.
Joo. Ennen oli naapurit auttaa toisiaan henkeä. Tyyliin jos teidän rouva hoitaa meidän lapset niin meidän rouva laittaa ruoat ja ruokkii lehmät sillä välin kun me miehet niitetään nuo teidän ja meidän pellot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meilläkin oli vaativa refluksivauva, joka nukkui 5-45 minuutin pätkissä 8-10
tuntia koko vuorokauden aikana. Ensimmäiseen puoleen vuoteen en montaa kokonaista unisykliä (90 minuuttia) saanut nukkua. Usein unet jäivät pariin-kolmeen tuntiin, koska järjettömässä yliväsymyksessä en saanut enää nukahdettua öisin pidempien valvomisten jälkeen. Vauvaa piti siis myös kanniskella ja röyhtäytellä öisin välillä pitkiäkin aikoja, tai se heräsi vartin päästä syömisestä huutamaan keuhkot suorina. Myös kakkavaippa oli pakko vaihtaa öisin, tai peppu oli ihan palanut aamulla. Keskellä yötä piti siis yleesä valvoa ainakin tunti, minkä jälkeen nukahtaminen ei yleensä onnistunut enää ennen aamukuutta, jolloin oli pakko nousta hoitamaan vauvan aamutoimet.
Ap voisi olla minun mieheni. Hän oli myös sitä mieltä, että työssäkäyvän pitää saada nukkua kaikki yönsä, usein myös viikonloppuaamut, koska hänellä oli niin raskasta. Itse sain pelätä nukahtavani rattiin vauva kyydissä tai ravistelevani vauvan hengiltä, mutta ei sillä ollut mitään väliä. Lisäksi miehellä oli aina jotain ehdottoman tärkeää tekemistä autotallissa, joten sain taukoja vauvanhoidosta ehkä kerran kuussa.
No, sinnittelin puoli vuotta älyttömän vähäisillä unilla enkä onneksi tappanut vauvaa tai itseäni. Sen jälkeen alkoi helpottaa, ja vauva alkoi nukkua kohtalaisesti, herätteli vain muutaman kerran yössä enää. Päiväunetkin saattoivat olla jopa tunnin mittaiset, mikä oli ihan luksusta!
Vaihdoimme osia, kun vauva oli 9 kk. Minä siis lähdin töihin ja mies jäi kotiin. Yhtäkkiä muuttuikin ääni kellossa, kyllähän nyt yöt pitää jakaa. Lisäksi mies jatkoi edelleen autotalliin pakenemista, koska hänellä oli niin raskasta. Muutin aika pian pois lapsen kanssa, vaikka mies ei sitä olisi halunnut. Koin kuitenkin yksinhuoltajan roolin paljon helpommaksi kuin itsekkään miehen tiuskimisen kuuntelemisen.
Olemme palanneet yhteen, ja mies hoitaa osuutensa nykyään suhteellisen kivasti, yrittää tosin jatkuvasti työntää minulle enemmän hommia. Miehen käytös vauva-aikana jätti kuitenkin syvän halvennuksen ja katkeruuden tunteen, enkä varmasti enää ikinä pysty kunnolla luottamaan häneen. Nähtäväksi jää, tuleeko tästä vielä oikea parisuhde vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin oli vaativa refluksivauva, joka nukkui 5-45 minuutin pätkissä 8-10
tuntia koko vuorokauden aikana. Ensimmäiseen puoleen vuoteen en montaa kokonaista unisykliä (90 minuuttia) saanut nukkua. Usein unet jäivät pariin-kolmeen tuntiin, koska järjettömässä yliväsymyksessä en saanut enää nukahdettua öisin pidempien valvomisten jälkeen. Vauvaa piti siis myös kanniskella ja röyhtäytellä öisin välillä pitkiäkin aikoja, tai se heräsi vartin päästä syömisestä huutamaan keuhkot suorina. Myös kakkavaippa oli pakko vaihtaa öisin, tai peppu oli ihan palanut aamulla. Keskellä yötä piti siis yleesä valvoa ainakin tunti, minkä jälkeen nukahtaminen ei yleensä onnistunut enää ennen aamukuutta, jolloin oli pakko nousta hoitamaan vauvan aamutoimet.Ap voisi olla minun mieheni. Hän oli myös sitä mieltä, että työssäkäyvän pitää saada nukkua kaikki yönsä, usein myös viikonloppuaamut, koska hänellä oli niin raskasta. Itse sain pelätä nukahtavani rattiin vauva kyydissä tai ravistelevani vauvan hengiltä, mutta ei sillä ollut mitään väliä. Lisäksi miehellä oli aina jotain ehdottoman tärkeää tekemistä autotallissa, joten sain taukoja vauvanhoidosta ehkä kerran kuussa.
No, sinnittelin puoli vuotta älyttömän vähäisillä unilla enkä onneksi tappanut vauvaa tai itseäni. Sen jälkeen alkoi helpottaa, ja vauva alkoi nukkua kohtalaisesti, herätteli vain muutaman kerran yössä enää. Päiväunetkin saattoivat olla jopa tunnin mittaiset, mikä oli ihan luksusta!
Vaihdoimme osia, kun vauva oli 9 kk. Minä siis lähdin töihin ja mies jäi kotiin. Yhtäkkiä muuttuikin ääni kellossa, kyllähän nyt yöt pitää jakaa. Lisäksi mies jatkoi edelleen autotalliin pakenemista, koska hänellä oli niin raskasta. Muutin aika pian pois lapsen kanssa, vaikka mies ei sitä olisi halunnut. Koin kuitenkin yksinhuoltajan roolin paljon helpommaksi kuin itsekkään miehen tiuskimisen kuuntelemisen.
Olemme palanneet yhteen, ja mies hoitaa osuutensa nykyään suhteellisen kivasti, yrittää tosin jatkuvasti työntää minulle enemmän hommia. Miehen käytös vauva-aikana jätti kuitenkin syvän halvennuksen ja katkeruuden tunteen, enkä varmasti enää ikinä pysty kunnolla luottamaan häneen. Nähtäväksi jää, tuleeko tästä vielä oikea parisuhde vai ei.
halvennuksen = halveksunnan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teittekö sen vauvan yhdessä? Jos kyllä, niin täytyy. Jos olit vastentahtoisesti pakotettuna seksiin, niin sitten ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai täytyy osallistua, töiden jälkeen hoito menee puoliksi. Muuten töissäkäyvä osapuoli tekisi töitä vuorokaudessa sen 8h, kun lasta hoitava osapuoli työskentelis sen 24h. Tarvii se lasta hoitavakin omaa aikaa ja taukoa lapsen hoidosta
Vastaavasti myös kulut jaetaan puoliksi, koska muutenhan käy niin, että toinen maksaa kaiken, kun toinen ei maksa mitään. Kyllä sillä työssäkäyvällä on oikeus saada päättää siitä, mihin hänen tulonsa käytetään. Eivoida lähteä siitä, että toinen on töissä 8 tuntia ja vastuussa vauvasta 16 tuntia, kun toinen ei edes käy töissä, mutta suostuu olemaan vauvan kanssa vain 8 tuntia.
Kyllähän vauvaa kotona hoitava vanhempikin käy töissä, hänhän työskentelee hoitamalla vauvaa silloin kun toinen vanhempi on omalla työpaikallaan.
Ja jos toinen on työpaikallaan klo 8-16 välisen ajan ja toinen hoitaa sen aikaa vauvaa kotona niin klo 16 työpäivän päättyessä molemmat vanhemmat ovat työskennelleet kahdeksan tunnin ajan.
On siis vain reilua että kotityöt ja vauvanhoito jaetaan puoliksi sen jälkeen kun toinen palaa kotiin työpaikaltaan, muutenhan kotona vauvaa hoitanut joutuisi työskentelemään enemmän.
Jos työpäivän jälkeen toinen hoitaa vauvaa klo 16-00 välisen ajan ja toinen hoitaa yövalvomiset 00-08 välisen ajan niin silloinhan molemmille kertyy päivän aikana 16h työtä ja 8h vapaa-aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vauvan tekee niin siitä pidetään tasapuolisesti huolta. Nämä asiat kannattaa käydä tarkasti läpi päässään ja keskustella puolison kanssa kauan ennen kun on mitkään lapsenteot mielessä.
Tämä!
Kun äitiyspäivärahakausi päättyy, äiti voi mennä töihin ja isä jäädä vauvan kanssa kotiin 2-3 kuukaudeksi. Sen jälkeen vanhemmat voi olla kumpikin osa-aikatöissä vanempainvapaan loppuun. Näin lapsesta huolehditaan tasapuolisesti, kumpikin vanhempi sekä hoitaa lasta että tuo talouteen rahaa.
Miksi niin harva äiti suostuu lähtemään töihin, kun vauva on sen noin 2 kk? Eikö isällä ole oikeutta olla lapsen kanssa ja äidillä oikeutta ansiotyöhön?
Imettävillä se imetys ainakin on aika hankalaa jos olet erossa vauvasta yli 8h.
Joskushan se äitiysloma on ollut kuukaus ennen ja toinen jälkeen synnytyksen ..duuniin vaan sai nukuttua eli ei kyyti on ollut kylmää ,mut ennen ihmiset oli kestävämpää lajia ja ihminen venyy kun on pakko
Niin, jotkut ovat myös selvinneet keskitysleireiltä, eli nyt lopetat sen syömisen vaan ja alat tehdä ilmaiseksi duunia jollekin 24/7! Silloin vasta olet kestävä ja venyvä.
Olin kotiäiti aikoinaan. Onneksi lapsemme nukkui alusta alkaen hyvin ja pitkään. En noussut ylös mieheni.lähtiessä töihin.
Laitoin ruuan,hän tiskasi. Vaadin yhden vapaaillan itselleni ja menin esimerkiksi elokuviin. Sunnuntaisin aina ulos syömään. Olin ja olen telaketjufeministi ja tiedän oikeuteni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vauvan tekee niin siitä pidetään tasapuolisesti huolta. Nämä asiat kannattaa käydä tarkasti läpi päässään ja keskustella puolison kanssa kauan ennen kun on mitkään lapsenteot mielessä.
Tämä!
Kun äitiyspäivärahakausi päättyy, äiti voi mennä töihin ja isä jäädä vauvan kanssa kotiin 2-3 kuukaudeksi. Sen jälkeen vanhemmat voi olla kumpikin osa-aikatöissä vanempainvapaan loppuun. Näin lapsesta huolehditaan tasapuolisesti, kumpikin vanhempi sekä hoitaa lasta että tuo talouteen rahaa.
Miksi niin harva äiti suostuu lähtemään töihin, kun vauva on sen noin 2 kk? Eikö isällä ole oikeutta olla lapsen kanssa ja äidillä oikeutta ansiotyöhön?
Imettävillä se imetys ainakin on aika hankalaa jos olet erossa vauvasta yli 8h.
Tekosyy. Vai oikeastiko nainen näkee itsensä lehmänä, jonka maidosta miehen tulee maksaa? Kaupasta saa vastiketta, sillä lapset pysyy kyllä hengissä. Ja se maiton on huomattavasti halvempaa kuin naisen joutilaan elämän maksaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vauvan tekee niin siitä pidetään tasapuolisesti huolta. Nämä asiat kannattaa käydä tarkasti läpi päässään ja keskustella puolison kanssa kauan ennen kun on mitkään lapsenteot mielessä.
Tämä!
Kun äitiyspäivärahakausi päättyy, äiti voi mennä töihin ja isä jäädä vauvan kanssa kotiin 2-3 kuukaudeksi. Sen jälkeen vanhemmat voi olla kumpikin osa-aikatöissä vanempainvapaan loppuun. Näin lapsesta huolehditaan tasapuolisesti, kumpikin vanhempi sekä hoitaa lasta että tuo talouteen rahaa.
Miksi niin harva äiti suostuu lähtemään töihin, kun vauva on sen noin 2 kk? Eikö isällä ole oikeutta olla lapsen kanssa ja äidillä oikeutta ansiotyöhön?
Imettävillä se imetys ainakin on aika hankalaa jos olet erossa vauvasta yli 8h.
Tekosyy. Vai oikeastiko nainen näkee itsensä lehmänä, jonka maidosta miehen tulee maksaa? Kaupasta saa vastiketta, sillä lapset pysyy kyllä hengissä. Ja se maiton on huomattavasti halvempaa kuin naisen joutilaan elämän maksaminen.
Vaan mitä maksaisi päivähoito tuon ikäiselle? Minun tapauksessani saman verran kuin minun kuukausipalkka. Kas kun Suomessa pikkuvauvaa ei laiteta päiväkotiin vaan sille pitäisi palkata lastenhoitaja kotiin. Ja mitä siitä seuraisi? Vauva loisi elämänsä läheisimmän suhteen vieraaseen ihmiseen, ja kokisi kauhean tragedian joka ilta kun lastenhoitaja lähtisi kotiin. Vauvan muistihan ei ole vielä kehittynyt kovinkaan pitkälle. Monissa perheissähän vauva vierastaa isää iltaisin. Psykologia kun opettaa että pikkuvauva pystyy ensin luomaan kiintymyssuhteen vain yhteen ihmiseen. Kasvaessaan luo sen toiseen. Taaperona pystyy vasta luomaan sen kolmanteen. Siksi kai ehkä Suomen påivähoitorakenne? Mietitään lasten tarpeita itsekkäiden isien sijaan? Yksivuotiaan muisti on jo tarpeeksi kehittynyt, jotta voi mennä päiväkotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai täytyy osallistua, töiden jälkeen hoito menee puoliksi. Muuten töissäkäyvä osapuoli tekisi töitä vuorokaudessa sen 8h, kun lasta hoitava osapuoli työskentelis sen 24h. Tarvii se lasta hoitavakin omaa aikaa ja taukoa lapsen hoidosta
Vastaavasti myös kulut jaetaan puoliksi, koska muutenhan käy niin, että toinen maksaa kaiken, kun toinen ei maksa mitään. Kyllä sillä työssäkäyvällä on oikeus saada päättää siitä, mihin hänen tulonsa käytetään. Eivoida lähteä siitä, että toinen on töissä 8 tuntia ja vastuussa vauvasta 16 tuntia, kun toinen ei edes käy töissä, mutta suostuu olemaan vauvan kanssa vain 8 tuntia.
Näin heikolla asenteella ei kannata lapsia tehdä koskaan.
Meillä mies vaihtoi vaipan yöllä ja nosti vauvan syömään ja takaisin nukkumaan. Hän yksinkertaisesti jaksaa paremmin heräillä. Itse olen kuin zombi, jos usein heräilen, mies taas paahtaa menemään hyvin. Tämä ollut meillä hyvä ratkaisu.
Tosin, jos miehellä on reissuhomma, eli paljon ajoa, niin hän saa nukkua ja minä herään vaivan kanssa.
Jos perheessä on muita lapsia, ei päivällä nukkuminen onnistu. Ja älä edes viitsi vetää mitään entisaikoja tähän. Silloin lapset pidettiin vain hengissä, vauva sai huutaa itsensä käheäksi, kun "keuhkojahan siinä vahvistettiin". Hylkäämällä ja pelolla kasvatetuista lapsista on tullut luonnevikaisia aikuisia. Onneksi nyt on toisin.