Lue keskustelun säännöt.
Katsoiko joku Reggie Yatesin ohjelman miesasiamiehistä?
05.02.2018 |
Tuli illalla tai iltäyöstä kakkoselta ja löytyy areenasta. Linkki: https://areena.yle.fi/1-3896458
Mä en tiedä mitä ajatella. En ihan samaistu feminismien ajatukseen siitä että naissukupuoli olisi jotenkin sorrettu mutta noilla tyypeillä oli kyllä todella erikoisia ajatuksia...
Kommentit (388)
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohjelma oli tyypilliseen BBC:n tapaan editoitu niin, että miesasiamiehet saatiin näyttämään mahdollisimman huonolta ja feministit uhreilta. Vaikka jälkimmäinen ideologia on n. 1000 kertaa isompi ja heillä on vaikutusvaltaa politiikassa niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Yhtä puolueeton ohjelma kuin MV-lehden ja Johan Bäckmanin tekemä dokkari itänaapuristamme.
Eiköhän feminismi ole syntynyt, koska miehillä on ollut ja on edelleen kohtuuttomasti vaikutusvaltaa eteenkin politiikassa, niin meillä kuin muuallakin, eikä valtaa ole läheskään aina käytetty järkevästi. Miesasialiike ÄÄRIMMILLÄÄN on vain vastaisku muutosta vastaan.
Nykymiehet eivät ole vastuussa aiempien sukupolvien teoista, joten keskitytäänkö tähän päivään? Miehillä ei ole mitään feminismiin verrattavissa olevaa, heidän omia etujaan ajavaa järjestöä, ja tämä on se olennainen asia. Se että miehiä on huipulla ei todellakaan tarkoita, että he miesten etuja ajaisivat. Mies(asia)liike on miesten etua ajava liike, joten se on saatava kasvatettua feminismin kokoiseksi ja vahvuiseksi, jotta olemme edes tasavertaisessa tilanteessa.
Jep. nykymiehet elävät elämää, jossa miessukupuoli on ainoa, jota saa avoimesti pilkata milloin mistäkin ja heidän mistään sukupuoleen liittyvistä asioista (miesflunssa, manspreading, mansplaininig ym ym), eivätkä saa olla ylpeitä ja iloisia maskuliinisista ominaisuuksistaan, koska niitä ei saa edes nostaa esiin. "Eihän miehillä ole mitään mitä naisilla ei olis", paitsi fyysinen voima, joka sekin aiheuttaa vain ylimääräistä lokeroimista väkivaltaiseksi junteiksi. Hyödyt kyllä otetaan asevelvollisuuden muodossa.
Feminismi tekee todella pahaa nykyajan pojille, jossa tyttöjen sana uskotaan kaikessa ja painavammin.
Nyt oli taas joku ukko istunut turhaan tutkintavankeudessa siksi että joku nainen oli väittänyt hänen raiskanneen...
Feminismi selittyy osin sillä, että naiset näkevät miehet alfojen kautta ja ovat kiinnostuneita vain pienestä osasta miehiä jos mies ei tee jotain hauskaa päällä pyörimistemppua tai sano vitsiä oikeaan aikaan, jolloin tulee tunneside. Miehet taas tuntevat vastenmielisyyttä vain pientä naismäärää kohtaan ja näkevät naisten valitukset sen enemmistön kautta, jolla menee paremmin kuin miehillä keskimäärin.
Suurin osa miehistä joutuu näkemään paljon enemmän vaivaa saadakseen saman eliniän, elatuksen ja lisääntymismahdollisuudet kuin perusnainen ja suurin osa ei siihen siltikään pysty. Jopa sellaisilla aloilla, jossa miehet ovat selvästi parempia, on otettu käytännöksi syrjiä miehiä, jotta naiset voimaantuisivat; siksi joillekin aloille naisille on alennettu pääsykriteerejä, mutta miehille ei yhdessäkään.
Millaisena todellisuus sinulle näyttäytyisi, jos ottaisit tuosta pois sen oletuksen, että naiset tekevät kaikki elämänvalintansa pariutuakseen? Eihän tuohon jäisi yhtään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- millä tavalla miehet ovat heikommassa asemassa terveydenhoidon suhteen?
Miesten on vaikeampi saada masennukseen apua, koska miehen masennus ilmenee usein eri tavalla. Lisäksi miehen masennuksen vakavuuden aste ja akuutin hoidon tarve arvioidaan usein väärin johtuen kulttuuriin liittyvästä opitusta käyttäytymisestä vastaanottotilanteessa
eri
Eli suomeksi sanottuna miesten on vaikeampi saada masennukseen apua, koska eivät itse osaa hakea apua eivätkä puhu asioistaan. Mutta kyllähän tämäkin on taas naisten syy.
Eli jos mies hakee apua masennukseen lääkärin vastaanotolta, mutta ei saa kunnon apua, koska on tilanteessa kylmän rauhallinen ja looginen, ei se ole avun hakemista tai asioista puhumista. Olisi hienoa, että kulttuuriin liittyvä "mies ei itke hysteerisenä" tai muu paska ei olisi tilanteessa oleellista, mutta hei pääasia, että pääsit uhriutumaan
En tosiaankaan usko että hysteerisenä itkeminen on ainoa tapa saada masennukseen apua. Taatusti suuri osa masentuneista ei edes pysty itkemään vaikka haluaisikin, tai näin olen jostain keskustelusta ymmärtänyt.
Ei varmastikaan, mutta käyttäytymisen/olemuksen arviointi on osa vastaanotolla tehtävää arviota ja varmasti auttaa avun saantiin, jos tilanteen vaikeus ilmenee myös käyttäytymisen kautta kivikasvoon verrattuna
Kyllä siitä kivikasvostakin välittyy masennus. Siitähän se juuri välittyykin. Naiset taas herkästi yrittävät esittää pärjäävää ja iloista vaikka sydän mätänis. Pikkusen nyt tuntuu siltä että etsitään tekosyitä sille että miehet eivät todellisuudessa mene lääkäriin ollenkaan. Esim täällä näkee miesten asenteen käytännössä mielenterveysongelmiensa hoitamiseen, eikä se käytännössä koskaan ole se että joo, minun täytyy tosiaan hankkia apua tähän. Ei ikinä.
En ymmärrä miten jollekin voi olla niin kova paikka, että miehet ovat ilman omaa syytään altavastaajina jossain tilanteessa. Vian on löydyttävä miehistä itsestään eikä ongelmassa voi mitenkään olla kyse puutteellisesta koulutuksesta terveydenhuollossa tai kulttuuriin liittyvistä kahlitsevista piirteistä
Mielestäni tässä on nyt ihan selvästi selitetty, että terveydenhuollon koulutus ei asiaa muuta ja kulttuuriin liittyvät kahlitsevat piirteet ovat siellä miesten käsissä.
Eli ei mitenkään voi olla mahdollista, että vastaanotolle tulevat miehet saavat heikommin apua johtuen tutkituista seikoista, että miesten masennus oireilee usein eri tavalla?
Miesten masennus oireilee eri tavoilla, eli lääkäreiden pitäisi telepaattisesti ymmärtää että valitettu selkävaiva onkin masennus? En minä kyllä näe tässä nyt muuta mahdollisuutta kuin se, että miehet rupeavat ottamaan mielenterveyskysymykset oikeasti vakavasti ja kuuntelemaan itseään tässä suhteessa ja muotoilemaan siellä terveydenhuollossa lääkäreille mikä on oikea ongelma.
Mistä sä selkävaivan keksit? Masentuneet miehet usein lähtevät liikkeelle heikentyneestä työ- tai toimintakyvystä ennemmin kuin emotionaalisista seikoista ja silloinkin mainitaan stressi useammin kuin alakuloisuus. Lääkärin ammattitaitoon kuuluu ohjata keskustelua niin, että kokonaiskuva saadaan selville. On helpompi vastata mielialaan ja itsetuhoisuuteen liittyviin kysymyksiin kuin tuoda asiat itse esille
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- millä tavalla miehet ovat heikommassa asemassa terveydenhoidon suhteen?
Miesten on vaikeampi saada masennukseen apua, koska miehen masennus ilmenee usein eri tavalla. Lisäksi miehen masennuksen vakavuuden aste ja akuutin hoidon tarve arvioidaan usein väärin johtuen kulttuuriin liittyvästä opitusta käyttäytymisestä vastaanottotilanteessa
eri
Eli suomeksi sanottuna miesten on vaikeampi saada masennukseen apua, koska eivät itse osaa hakea apua eivätkä puhu asioistaan. Mutta kyllähän tämäkin on taas naisten syy.
Eli jos mies hakee apua masennukseen lääkärin vastaanotolta, mutta ei saa kunnon apua, koska on tilanteessa kylmän rauhallinen ja looginen, ei se ole avun hakemista tai asioista puhumista. Olisi hienoa, että kulttuuriin liittyvä "mies ei itke hysteerisenä" tai muu paska ei olisi tilanteessa oleellista, mutta hei pääasia, että pääsit uhriutumaan
En tosiaankaan usko että hysteerisenä itkeminen on ainoa tapa saada masennukseen apua. Taatusti suuri osa masentuneista ei edes pysty itkemään vaikka haluaisikin, tai näin olen jostain keskustelusta ymmärtänyt.
Ei varmastikaan, mutta käyttäytymisen/olemuksen arviointi on osa vastaanotolla tehtävää arviota ja varmasti auttaa avun saantiin, jos tilanteen vaikeus ilmenee myös käyttäytymisen kautta kivikasvoon verrattuna
Kyllä siitä kivikasvostakin välittyy masennus. Siitähän se juuri välittyykin. Naiset taas herkästi yrittävät esittää pärjäävää ja iloista vaikka sydän mätänis. Pikkusen nyt tuntuu siltä että etsitään tekosyitä sille että miehet eivät todellisuudessa mene lääkäriin ollenkaan. Esim täällä näkee miesten asenteen käytännössä mielenterveysongelmiensa hoitamiseen, eikä se käytännössä koskaan ole se että joo, minun täytyy tosiaan hankkia apua tähän. Ei ikinä.
En ymmärrä miten jollekin voi olla niin kova paikka, että miehet ovat ilman omaa syytään altavastaajina jossain tilanteessa. Vian on löydyttävä miehistä itsestään eikä ongelmassa voi mitenkään olla kyse puutteellisesta koulutuksesta terveydenhuollossa tai kulttuuriin liittyvistä kahlitsevista piirteistä
Mielestäni tässä on nyt ihan selvästi selitetty, että terveydenhuollon koulutus ei asiaa muuta ja kulttuuriin liittyvät kahlitsevat piirteet ovat siellä miesten käsissä.
Eli ei mitenkään voi olla mahdollista, että vastaanotolle tulevat miehet saavat heikommin apua johtuen tutkituista seikoista, että miesten masennus oireilee usein eri tavalla?
Miesten masennus oireilee eri tavoilla, eli lääkäreiden pitäisi telepaattisesti ymmärtää että valitettu selkävaiva onkin masennus? En minä kyllä näe tässä nyt muuta mahdollisuutta kuin se, että miehet rupeavat ottamaan mielenterveyskysymykset oikeasti vakavasti ja kuuntelemaan itseään tässä suhteessa ja muotoilemaan siellä terveydenhuollossa lääkäreille mikä on oikea ongelma.
Niinpä. Kovasti tässä syytetään terveydenhuoltohenkilökuntaa ja vaaditaan heille lisää koulutusta. Mutta mikään koulutus ei pätevöitä lukemaan ajatuksia saati sitten tunnistamaan niitä oireita henkilöstä, joka on viimeksi käyttänyt terveydenhuoltopalveluja 14 vuotta sitten.
Olen nainen ja saavuttanut keski-iän, ja alan huolestua itsestäni. Painoa on kertynyt, stressi on vienyt unet ja syön todella epäterveellisesti. Univelan ja huonon ravinnon takia en jaksa liikkua, ja siksi painoa on kertynyt liikaa. Eräänä päivänä havahdun, että näin ei voi jatkua. Alan syömään enemmän kasviksia ja marjoja, juomaan vain vettä ja vähennän herkkuja radikaalisti. Ajan mittaan stressaava elämäntilanne helpottaa, saan paremmin unta ja päätän alkaa liikkua enemmän. Alan voida taas yhtä hyvin kuin vähän nuorempana.
* Näillä päätöksillä olen estänyt kakkostyypin diabeteksen puhkeamisen, ja vähentänyt riskiä sairastua tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, sekä vähentänyt riskiä monen muun kansantaudin puhkeamiseen.
Miten se on naisena minun vikani, että saman ikäinen mies ei paranna elintapojaan ja sairastuu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- millä tavalla miehet ovat heikommassa asemassa terveydenhoidon suhteen?
Miesten on vaikeampi saada masennukseen apua, koska miehen masennus ilmenee usein eri tavalla. Lisäksi miehen masennuksen vakavuuden aste ja akuutin hoidon tarve arvioidaan usein väärin johtuen kulttuuriin liittyvästä opitusta käyttäytymisestä vastaanottotilanteessa
eri
Eli suomeksi sanottuna miesten on vaikeampi saada masennukseen apua, koska eivät itse osaa hakea apua eivätkä puhu asioistaan. Mutta kyllähän tämäkin on taas naisten syy.
Eli jos mies hakee apua masennukseen lääkärin vastaanotolta, mutta ei saa kunnon apua, koska on tilanteessa kylmän rauhallinen ja looginen, ei se ole avun hakemista tai asioista puhumista. Olisi hienoa, että kulttuuriin liittyvä "mies ei itke hysteerisenä" tai muu paska ei olisi tilanteessa oleellista, mutta hei pääasia, että pääsit uhriutumaan
En tosiaankaan usko että hysteerisenä itkeminen on ainoa tapa saada masennukseen apua. Taatusti suuri osa masentuneista ei edes pysty itkemään vaikka haluaisikin, tai näin olen jostain keskustelusta ymmärtänyt.
Ei varmastikaan, mutta käyttäytymisen/olemuksen arviointi on osa vastaanotolla tehtävää arviota ja varmasti auttaa avun saantiin, jos tilanteen vaikeus ilmenee myös käyttäytymisen kautta kivikasvoon verrattuna
Kyllä siitä kivikasvostakin välittyy masennus. Siitähän se juuri välittyykin. Naiset taas herkästi yrittävät esittää pärjäävää ja iloista vaikka sydän mätänis. Pikkusen nyt tuntuu siltä että etsitään tekosyitä sille että miehet eivät todellisuudessa mene lääkäriin ollenkaan. Esim täällä näkee miesten asenteen käytännössä mielenterveysongelmiensa hoitamiseen, eikä se käytännössä koskaan ole se että joo, minun täytyy tosiaan hankkia apua tähän. Ei ikinä.
En ymmärrä miten jollekin voi olla niin kova paikka, että miehet ovat ilman omaa syytään altavastaajina jossain tilanteessa. Vian on löydyttävä miehistä itsestään eikä ongelmassa voi mitenkään olla kyse puutteellisesta koulutuksesta terveydenhuollossa tai kulttuuriin liittyvistä kahlitsevista piirteistä
Mielestäni tässä on nyt ihan selvästi selitetty, että terveydenhuollon koulutus ei asiaa muuta ja kulttuuriin liittyvät kahlitsevat piirteet ovat siellä miesten käsissä.
Eli ei mitenkään voi olla mahdollista, että vastaanotolle tulevat miehet saavat heikommin apua johtuen tutkituista seikoista, että miesten masennus oireilee usein eri tavalla?
Miesten masennus oireilee eri tavoilla, eli lääkäreiden pitäisi telepaattisesti ymmärtää että valitettu selkävaiva onkin masennus? En minä kyllä näe tässä nyt muuta mahdollisuutta kuin se, että miehet rupeavat ottamaan mielenterveyskysymykset oikeasti vakavasti ja kuuntelemaan itseään tässä suhteessa ja muotoilemaan siellä terveydenhuollossa lääkäreille mikä on oikea ongelma.
Mistä sä selkävaivan keksit? Masentuneet miehet usein lähtevät liikkeelle heikentyneestä työ- tai toimintakyvystä ennemmin kuin emotionaalisista seikoista ja silloinkin mainitaan stressi useammin kuin alakuloisuus. Lääkärin ammattitaitoon kuuluu ohjata keskustelua niin, että kokonaiskuva saadaan selville. On helpompi vastata mielialaan ja itsetuhoisuuteen liittyviin kysymyksiin kuin tuoda asiat itse esille
Ei ole kokemusta mutta kai se nyt on itsestään selvää että jos mies tai nainen menee lääkäriin asti valittamaan stressiä, esille otetaan masennuksen mahdollisuus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- millä tavalla miehet ovat heikommassa asemassa terveydenhoidon suhteen?
Miesten on vaikeampi saada masennukseen apua, koska miehen masennus ilmenee usein eri tavalla. Lisäksi miehen masennuksen vakavuuden aste ja akuutin hoidon tarve arvioidaan usein väärin johtuen kulttuuriin liittyvästä opitusta käyttäytymisestä vastaanottotilanteessa
eri
Eli suomeksi sanottuna miesten on vaikeampi saada masennukseen apua, koska eivät itse osaa hakea apua eivätkä puhu asioistaan. Mutta kyllähän tämäkin on taas naisten syy.
Eli jos mies hakee apua masennukseen lääkärin vastaanotolta, mutta ei saa kunnon apua, koska on tilanteessa kylmän rauhallinen ja looginen, ei se ole avun hakemista tai asioista puhumista. Olisi hienoa, että kulttuuriin liittyvä "mies ei itke hysteerisenä" tai muu paska ei olisi tilanteessa oleellista, mutta hei pääasia, että pääsit uhriutumaan
En tosiaankaan usko että hysteerisenä itkeminen on ainoa tapa saada masennukseen apua. Taatusti suuri osa masentuneista ei edes pysty itkemään vaikka haluaisikin, tai näin olen jostain keskustelusta ymmärtänyt.
Ei varmastikaan, mutta käyttäytymisen/olemuksen arviointi on osa vastaanotolla tehtävää arviota ja varmasti auttaa avun saantiin, jos tilanteen vaikeus ilmenee myös käyttäytymisen kautta kivikasvoon verrattuna
Kyllä siitä kivikasvostakin välittyy masennus. Siitähän se juuri välittyykin. Naiset taas herkästi yrittävät esittää pärjäävää ja iloista vaikka sydän mätänis. Pikkusen nyt tuntuu siltä että etsitään tekosyitä sille että miehet eivät todellisuudessa mene lääkäriin ollenkaan. Esim täällä näkee miesten asenteen käytännössä mielenterveysongelmiensa hoitamiseen, eikä se käytännössä koskaan ole se että joo, minun täytyy tosiaan hankkia apua tähän. Ei ikinä.
En ymmärrä miten jollekin voi olla niin kova paikka, että miehet ovat ilman omaa syytään altavastaajina jossain tilanteessa. Vian on löydyttävä miehistä itsestään eikä ongelmassa voi mitenkään olla kyse puutteellisesta koulutuksesta terveydenhuollossa tai kulttuuriin liittyvistä kahlitsevista piirteistä
Mielestäni tässä on nyt ihan selvästi selitetty, että terveydenhuollon koulutus ei asiaa muuta ja kulttuuriin liittyvät kahlitsevat piirteet ovat siellä miesten käsissä.
Eli ei mitenkään voi olla mahdollista, että vastaanotolle tulevat miehet saavat heikommin apua johtuen tutkituista seikoista, että miesten masennus oireilee usein eri tavalla?
Miesten masennus oireilee eri tavoilla, eli lääkäreiden pitäisi telepaattisesti ymmärtää että valitettu selkävaiva onkin masennus? En minä kyllä näe tässä nyt muuta mahdollisuutta kuin se, että miehet rupeavat ottamaan mielenterveyskysymykset oikeasti vakavasti ja kuuntelemaan itseään tässä suhteessa ja muotoilemaan siellä terveydenhuollossa lääkäreille mikä on oikea ongelma.
Mistä sä selkävaivan keksit? Masentuneet miehet usein lähtevät liikkeelle heikentyneestä työ- tai toimintakyvystä ennemmin kuin emotionaalisista seikoista ja silloinkin mainitaan stressi useammin kuin alakuloisuus. Lääkärin ammattitaitoon kuuluu ohjata keskustelua niin, että kokonaiskuva saadaan selville. On helpompi vastata mielialaan ja itsetuhoisuuteen liittyviin kysymyksiin kuin tuoda asiat itse esille
Sinä siis ihan oikeasti olet siinä käsityksessä, että miesten hoitamattomuus mielenterveysongelmien osalta johtuu siitä, että kun mies vastaanotolla mainitsee olevansa stressaantunut, hänen tilanteeseensa ei perehdytä sen enempää? Et voi olla tosissasi!
Seksi.
Olen nainen ja pidän siitä. Olen kuitenkin myös yksilö, jolla on oma henkilöhistoria, omat toiveet ja tavoitteet sekä omassa elämässä että parisuhteessa. Olen syntynyt yksilöksi, osaksi yhteiskuntaa ja minulla on muita kohtaan myös tiettyjä velvotteita (kuten pelastuslain kohta, jossa ketään ei saa jättää heitteille ja moraali, jonka mukaan en halua satuttaa muita, ja niin edelleen).
Millä tavalla se on minun syyni, että jotkut miehet eivät saa tarpeeksi seksiä eivätkä saavuta haluamaansa parisuhdetta? Tulisiko minun naisena alistua jonkun tuntemattoman miehen seksi- ja kotiorjaksi vain siksi, että tämä tuntematon ihminen kokee seksin ja parisuhteen olevan oma ihmisoikeutensa?
Seksi EI ole ihmisoikeus. Kukaan ei ole velvollinen miehelle seksiä antamaan.
Eikä kukaan nainen ole velvollinen parisuhteeseen.
Eikä kukaan ihminen ole esteettisesti kenellekään mitään velkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- millä tavalla miehet ovat heikommassa asemassa terveydenhoidon suhteen?
Miesten on vaikeampi saada masennukseen apua, koska miehen masennus ilmenee usein eri tavalla. Lisäksi miehen masennuksen vakavuuden aste ja akuutin hoidon tarve arvioidaan usein väärin johtuen kulttuuriin liittyvästä opitusta käyttäytymisestä vastaanottotilanteessa
eri
Eli suomeksi sanottuna miesten on vaikeampi saada masennukseen apua, koska eivät itse osaa hakea apua eivätkä puhu asioistaan. Mutta kyllähän tämäkin on taas naisten syy.
Eli jos mies hakee apua masennukseen lääkärin vastaanotolta, mutta ei saa kunnon apua, koska on tilanteessa kylmän rauhallinen ja looginen, ei se ole avun hakemista tai asioista puhumista. Olisi hienoa, että kulttuuriin liittyvä "mies ei itke hysteerisenä" tai muu paska ei olisi tilanteessa oleellista, mutta hei pääasia, että pääsit uhriutumaan
En tosiaankaan usko että hysteerisenä itkeminen on ainoa tapa saada masennukseen apua. Taatusti suuri osa masentuneista ei edes pysty itkemään vaikka haluaisikin, tai näin olen jostain keskustelusta ymmärtänyt.
Ei varmastikaan, mutta käyttäytymisen/olemuksen arviointi on osa vastaanotolla tehtävää arviota ja varmasti auttaa avun saantiin, jos tilanteen vaikeus ilmenee myös käyttäytymisen kautta kivikasvoon verrattuna
Kyllä siitä kivikasvostakin välittyy masennus. Siitähän se juuri välittyykin. Naiset taas herkästi yrittävät esittää pärjäävää ja iloista vaikka sydän mätänis. Pikkusen nyt tuntuu siltä että etsitään tekosyitä sille että miehet eivät todellisuudessa mene lääkäriin ollenkaan. Esim täällä näkee miesten asenteen käytännössä mielenterveysongelmiensa hoitamiseen, eikä se käytännössä koskaan ole se että joo, minun täytyy tosiaan hankkia apua tähän. Ei ikinä.
En ymmärrä miten jollekin voi olla niin kova paikka, että miehet ovat ilman omaa syytään altavastaajina jossain tilanteessa. Vian on löydyttävä miehistä itsestään eikä ongelmassa voi mitenkään olla kyse puutteellisesta koulutuksesta terveydenhuollossa tai kulttuuriin liittyvistä kahlitsevista piirteistä
Mielestäni tässä on nyt ihan selvästi selitetty, että terveydenhuollon koulutus ei asiaa muuta ja kulttuuriin liittyvät kahlitsevat piirteet ovat siellä miesten käsissä.
Eli ei mitenkään voi olla mahdollista, että vastaanotolle tulevat miehet saavat heikommin apua johtuen tutkituista seikoista, että miesten masennus oireilee usein eri tavalla?
Miesten masennus oireilee eri tavoilla, eli lääkäreiden pitäisi telepaattisesti ymmärtää että valitettu selkävaiva onkin masennus? En minä kyllä näe tässä nyt muuta mahdollisuutta kuin se, että miehet rupeavat ottamaan mielenterveyskysymykset oikeasti vakavasti ja kuuntelemaan itseään tässä suhteessa ja muotoilemaan siellä terveydenhuollossa lääkäreille mikä on oikea ongelma.
Niinpä. Kovasti tässä syytetään terveydenhuoltohenkilökuntaa ja vaaditaan heille lisää koulutusta. Mutta mikään koulutus ei pätevöitä lukemaan ajatuksia saati sitten tunnistamaan niitä oireita henkilöstä, joka on viimeksi käyttänyt terveydenhuoltopalveluja 14 vuotta sitten.
Kyse ei ollutkaan näistä henkilöistä vaan miehistä, jotka hakevat apua, mutta eivät sitä saa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- millä tavalla miehet ovat heikommassa asemassa terveydenhoidon suhteen?
Miesten on vaikeampi saada masennukseen apua, koska miehen masennus ilmenee usein eri tavalla. Lisäksi miehen masennuksen vakavuuden aste ja akuutin hoidon tarve arvioidaan usein väärin johtuen kulttuuriin liittyvästä opitusta käyttäytymisestä vastaanottotilanteessa
eri
Eli suomeksi sanottuna miesten on vaikeampi saada masennukseen apua, koska eivät itse osaa hakea apua eivätkä puhu asioistaan. Mutta kyllähän tämäkin on taas naisten syy.
Eli jos mies hakee apua masennukseen lääkärin vastaanotolta, mutta ei saa kunnon apua, koska on tilanteessa kylmän rauhallinen ja looginen, ei se ole avun hakemista tai asioista puhumista. Olisi hienoa, että kulttuuriin liittyvä "mies ei itke hysteerisenä" tai muu paska ei olisi tilanteessa oleellista, mutta hei pääasia, että pääsit uhriutumaan
En tosiaankaan usko että hysteerisenä itkeminen on ainoa tapa saada masennukseen apua. Taatusti suuri osa masentuneista ei edes pysty itkemään vaikka haluaisikin, tai näin olen jostain keskustelusta ymmärtänyt.
Ei varmastikaan, mutta käyttäytymisen/olemuksen arviointi on osa vastaanotolla tehtävää arviota ja varmasti auttaa avun saantiin, jos tilanteen vaikeus ilmenee myös käyttäytymisen kautta kivikasvoon verrattuna
Kyllä siitä kivikasvostakin välittyy masennus. Siitähän se juuri välittyykin. Naiset taas herkästi yrittävät esittää pärjäävää ja iloista vaikka sydän mätänis. Pikkusen nyt tuntuu siltä että etsitään tekosyitä sille että miehet eivät todellisuudessa mene lääkäriin ollenkaan. Esim täällä näkee miesten asenteen käytännössä mielenterveysongelmiensa hoitamiseen, eikä se käytännössä koskaan ole se että joo, minun täytyy tosiaan hankkia apua tähän. Ei ikinä.
En ymmärrä miten jollekin voi olla niin kova paikka, että miehet ovat ilman omaa syytään altavastaajina jossain tilanteessa. Vian on löydyttävä miehistä itsestään eikä ongelmassa voi mitenkään olla kyse puutteellisesta koulutuksesta terveydenhuollossa tai kulttuuriin liittyvistä kahlitsevista piirteistä
Mielestäni tässä on nyt ihan selvästi selitetty, että terveydenhuollon koulutus ei asiaa muuta ja kulttuuriin liittyvät kahlitsevat piirteet ovat siellä miesten käsissä.
Eli ei mitenkään voi olla mahdollista, että vastaanotolle tulevat miehet saavat heikommin apua johtuen tutkituista seikoista, että miesten masennus oireilee usein eri tavalla?
Miesten masennus oireilee eri tavoilla, eli lääkäreiden pitäisi telepaattisesti ymmärtää että valitettu selkävaiva onkin masennus? En minä kyllä näe tässä nyt muuta mahdollisuutta kuin se, että miehet rupeavat ottamaan mielenterveyskysymykset oikeasti vakavasti ja kuuntelemaan itseään tässä suhteessa ja muotoilemaan siellä terveydenhuollossa lääkäreille mikä on oikea ongelma.
Mistä sä selkävaivan keksit? Masentuneet miehet usein lähtevät liikkeelle heikentyneestä työ- tai toimintakyvystä ennemmin kuin emotionaalisista seikoista ja silloinkin mainitaan stressi useammin kuin alakuloisuus. Lääkärin ammattitaitoon kuuluu ohjata keskustelua niin, että kokonaiskuva saadaan selville. On helpompi vastata mielialaan ja itsetuhoisuuteen liittyviin kysymyksiin kuin tuoda asiat itse esille
Sinä siis ihan oikeasti olet siinä käsityksessä, että miesten hoitamattomuus mielenterveysongelmien osalta johtuu siitä, että kun mies vastaanotolla mainitsee olevansa stressaantunut, hänen tilanteeseensa ei perehdytä sen enempää? Et voi olla tosissasi!
Uskottavampaa on se, että mies hakee masennukseen hoitoa ja kerta toisensa jälkeen puhuu vain selkäkivusta ja kysyttäessä kieltää muut oireet mielialan laskussa, jaksamisessa jne.?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- millä tavalla miehet ovat heikommassa asemassa terveydenhoidon suhteen?
Miesten on vaikeampi saada masennukseen apua, koska miehen masennus ilmenee usein eri tavalla. Lisäksi miehen masennuksen vakavuuden aste ja akuutin hoidon tarve arvioidaan usein väärin johtuen kulttuuriin liittyvästä opitusta käyttäytymisestä vastaanottotilanteessa
eri
Eli suomeksi sanottuna miesten on vaikeampi saada masennukseen apua, koska eivät itse osaa hakea apua eivätkä puhu asioistaan. Mutta kyllähän tämäkin on taas naisten syy.
Eli jos mies hakee apua masennukseen lääkärin vastaanotolta, mutta ei saa kunnon apua, koska on tilanteessa kylmän rauhallinen ja looginen, ei se ole avun hakemista tai asioista puhumista. Olisi hienoa, että kulttuuriin liittyvä "mies ei itke hysteerisenä" tai muu paska ei olisi tilanteessa oleellista, mutta hei pääasia, että pääsit uhriutumaan
En tosiaankaan usko että hysteerisenä itkeminen on ainoa tapa saada masennukseen apua. Taatusti suuri osa masentuneista ei edes pysty itkemään vaikka haluaisikin, tai näin olen jostain keskustelusta ymmärtänyt.
Ei varmastikaan, mutta käyttäytymisen/olemuksen arviointi on osa vastaanotolla tehtävää arviota ja varmasti auttaa avun saantiin, jos tilanteen vaikeus ilmenee myös käyttäytymisen kautta kivikasvoon verrattuna
Kyllä siitä kivikasvostakin välittyy masennus. Siitähän se juuri välittyykin. Naiset taas herkästi yrittävät esittää pärjäävää ja iloista vaikka sydän mätänis. Pikkusen nyt tuntuu siltä että etsitään tekosyitä sille että miehet eivät todellisuudessa mene lääkäriin ollenkaan. Esim täällä näkee miesten asenteen käytännössä mielenterveysongelmiensa hoitamiseen, eikä se käytännössä koskaan ole se että joo, minun täytyy tosiaan hankkia apua tähän. Ei ikinä.
En ymmärrä miten jollekin voi olla niin kova paikka, että miehet ovat ilman omaa syytään altavastaajina jossain tilanteessa. Vian on löydyttävä miehistä itsestään eikä ongelmassa voi mitenkään olla kyse puutteellisesta koulutuksesta terveydenhuollossa tai kulttuuriin liittyvistä kahlitsevista piirteistä
Mielestäni tässä on nyt ihan selvästi selitetty, että terveydenhuollon koulutus ei asiaa muuta ja kulttuuriin liittyvät kahlitsevat piirteet ovat siellä miesten käsissä.
Eli ei mitenkään voi olla mahdollista, että vastaanotolle tulevat miehet saavat heikommin apua johtuen tutkituista seikoista, että miesten masennus oireilee usein eri tavalla?
Miesten masennus oireilee eri tavoilla, eli lääkäreiden pitäisi telepaattisesti ymmärtää että valitettu selkävaiva onkin masennus? En minä kyllä näe tässä nyt muuta mahdollisuutta kuin se, että miehet rupeavat ottamaan mielenterveyskysymykset oikeasti vakavasti ja kuuntelemaan itseään tässä suhteessa ja muotoilemaan siellä terveydenhuollossa lääkäreille mikä on oikea ongelma.
Niinpä. Kovasti tässä syytetään terveydenhuoltohenkilökuntaa ja vaaditaan heille lisää koulutusta. Mutta mikään koulutus ei pätevöitä lukemaan ajatuksia saati sitten tunnistamaan niitä oireita henkilöstä, joka on viimeksi käyttänyt terveydenhuoltopalveluja 14 vuotta sitten.
Kyse ei ollutkaan näistä henkilöistä vaan miehistä, jotka hakevat apua, mutta eivät sitä saa
Juu, huomasin, että puhut nyt näistä. Mutta nyt pitäisi vielä löytää hieman faktaa siitä, miten yleinen tällainen ongelma on. Kukaan ei kiistä sitä, että naiset saavat enemmän hoitoa mielenterveysongelmiinsa kuin miehet, mutta kyllä tähän on pidetty suurimpana syynä nimenomaan sitä faktaa, että miehet eivät hakeudu hoitoon. Tämä sinun väitteesi, että hoitoon hakeutuvat miehet eivät saa apua, kaipaa nyt hieman enemmän perusteita. Onko asiaa tutkittu?
Armeija.
On totta, että sen pakollisuus vain miehille on tasa-arvon kannalta ongelma. Armeijalle on olemassa myös kaksi vaihtoehtoa: siviilipalvelus ja totaalikieltäytyminen. Kumpaakaan ei ns. suomalaisessa äijäkulttuurissa arvosteta, joten miehelle jää vaihtoehdoksi a) käydä armeija ja tehdä siellä parhaansa, b) käydä armeija ja valittaa se kuusi kuukautta tai heittäytyä hulluksi tai laiskaksi ja mennä siis sieltä, missä aita on matalin. Jos valitsee siviipalveluksen, saattaa joskus jouta kohtaamaan sen toisten miesten edessä, ja tulla arvostelluksi sen suhteen. Saattaa myös saada nössön maineen, ja myös naisten keskuudessa.
Tämä ei tietenkään ole oikein. Mutta mitä miehet haluavat asialle tehdä? Pakollinen asepalvelus samoilla ehdoilla kuin naisille, jolloin asepalvelukseen astuu tuplamäärä samoilla motivaatioilla olevia varushenkilöitä? Kuinka monta kymmentä vuotta menisi, ennen kuin nainen on siellä armeijassa tasa-arvoinen eikä "nainen armeijassa"?
*
Millä tavalla voin naisena auttaa tässä epätasa-arvossa? Olen nimittäin jäänyt pohtimaan, että usein nähty argumentti mies jää jälkeen opinnoissa ja elämässä koska armeija, ei enää näy siinä vaiheessa kun mitataan menestystä miesten ja naisten keskuudessa. Armeijan käyneitä miehiä on edelleen pörssiyhtiöiden johdossa enemmän kuin naisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- millä tavalla miehet ovat heikommassa asemassa terveydenhoidon suhteen?
Miesten on vaikeampi saada masennukseen apua, koska miehen masennus ilmenee usein eri tavalla. Lisäksi miehen masennuksen vakavuuden aste ja akuutin hoidon tarve arvioidaan usein väärin johtuen kulttuuriin liittyvästä opitusta käyttäytymisestä vastaanottotilanteessa
eri
Eli suomeksi sanottuna miesten on vaikeampi saada masennukseen apua, koska eivät itse osaa hakea apua eivätkä puhu asioistaan. Mutta kyllähän tämäkin on taas naisten syy.
Eli jos mies hakee apua masennukseen lääkärin vastaanotolta, mutta ei saa kunnon apua, koska on tilanteessa kylmän rauhallinen ja looginen, ei se ole avun hakemista tai asioista puhumista. Olisi hienoa, että kulttuuriin liittyvä "mies ei itke hysteerisenä" tai muu paska ei olisi tilanteessa oleellista, mutta hei pääasia, että pääsit uhriutumaan
En tosiaankaan usko että hysteerisenä itkeminen on ainoa tapa saada masennukseen apua. Taatusti suuri osa masentuneista ei edes pysty itkemään vaikka haluaisikin, tai näin olen jostain keskustelusta ymmärtänyt.
Ei varmastikaan, mutta käyttäytymisen/olemuksen arviointi on osa vastaanotolla tehtävää arviota ja varmasti auttaa avun saantiin, jos tilanteen vaikeus ilmenee myös käyttäytymisen kautta kivikasvoon verrattuna
Kyllä siitä kivikasvostakin välittyy masennus. Siitähän se juuri välittyykin. Naiset taas herkästi yrittävät esittää pärjäävää ja iloista vaikka sydän mätänis. Pikkusen nyt tuntuu siltä että etsitään tekosyitä sille että miehet eivät todellisuudessa mene lääkäriin ollenkaan. Esim täällä näkee miesten asenteen käytännössä mielenterveysongelmiensa hoitamiseen, eikä se käytännössä koskaan ole se että joo, minun täytyy tosiaan hankkia apua tähän. Ei ikinä.
En ymmärrä miten jollekin voi olla niin kova paikka, että miehet ovat ilman omaa syytään altavastaajina jossain tilanteessa. Vian on löydyttävä miehistä itsestään eikä ongelmassa voi mitenkään olla kyse puutteellisesta koulutuksesta terveydenhuollossa tai kulttuuriin liittyvistä kahlitsevista piirteistä
Mielestäni tässä on nyt ihan selvästi selitetty, että terveydenhuollon koulutus ei asiaa muuta ja kulttuuriin liittyvät kahlitsevat piirteet ovat siellä miesten käsissä.
Eli ei mitenkään voi olla mahdollista, että vastaanotolle tulevat miehet saavat heikommin apua johtuen tutkituista seikoista, että miesten masennus oireilee usein eri tavalla?
Miesten masennus oireilee eri tavoilla, eli lääkäreiden pitäisi telepaattisesti ymmärtää että valitettu selkävaiva onkin masennus? En minä kyllä näe tässä nyt muuta mahdollisuutta kuin se, että miehet rupeavat ottamaan mielenterveyskysymykset oikeasti vakavasti ja kuuntelemaan itseään tässä suhteessa ja muotoilemaan siellä terveydenhuollossa lääkäreille mikä on oikea ongelma.
Niinpä. Kovasti tässä syytetään terveydenhuoltohenkilökuntaa ja vaaditaan heille lisää koulutusta. Mutta mikään koulutus ei pätevöitä lukemaan ajatuksia saati sitten tunnistamaan niitä oireita henkilöstä, joka on viimeksi käyttänyt terveydenhuoltopalveluja 14 vuotta sitten.
Kyse ei ollutkaan näistä henkilöistä vaan miehistä, jotka hakevat apua, mutta eivät sitä saa
Mikä se sinun väite oikein on? Väitätkö että kun mies menee lääkäriin ja kertoo kärsivänsä masenuksesta, unottomuudesta, loppuunpalamisesta jne., hänelle sanotaan että sori, emme auta sinua koska olet mies?
http://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/mielenterveyshairioiden-esiintyvyyden-sukupuolierot/
Esimerkiksi tuolla sanotaan useassa kohdassa, että erot johtuvat siitä, että miehet eivät itse hakeudu hoitoon ja hakeutuvat hoitoon vasta siinä vaiheessa, kun ongelma on vakavampi. Vastaavia artikkeleita löytyy vaikka miten paljon, mutta yhdessäkään en nähnyt sellaista väitettä, että mies ei pyydettäessä saisi apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- millä tavalla miehet ovat heikommassa asemassa terveydenhoidon suhteen?
Miesten on vaikeampi saada masennukseen apua, koska miehen masennus ilmenee usein eri tavalla. Lisäksi miehen masennuksen vakavuuden aste ja akuutin hoidon tarve arvioidaan usein väärin johtuen kulttuuriin liittyvästä opitusta käyttäytymisestä vastaanottotilanteessa
eri
Eli suomeksi sanottuna miesten on vaikeampi saada masennukseen apua, koska eivät itse osaa hakea apua eivätkä puhu asioistaan. Mutta kyllähän tämäkin on taas naisten syy.
Eli jos mies hakee apua masennukseen lääkärin vastaanotolta, mutta ei saa kunnon apua, koska on tilanteessa kylmän rauhallinen ja looginen, ei se ole avun hakemista tai asioista puhumista. Olisi hienoa, että kulttuuriin liittyvä "mies ei itke hysteerisenä" tai muu paska ei olisi tilanteessa oleellista, mutta hei pääasia, että pääsit uhriutumaan
En tosiaankaan usko että hysteerisenä itkeminen on ainoa tapa saada masennukseen apua. Taatusti suuri osa masentuneista ei edes pysty itkemään vaikka haluaisikin, tai näin olen jostain keskustelusta ymmärtänyt.
Ei varmastikaan, mutta käyttäytymisen/olemuksen arviointi on osa vastaanotolla tehtävää arviota ja varmasti auttaa avun saantiin, jos tilanteen vaikeus ilmenee myös käyttäytymisen kautta kivikasvoon verrattuna
Kyllä siitä kivikasvostakin välittyy masennus. Siitähän se juuri välittyykin. Naiset taas herkästi yrittävät esittää pärjäävää ja iloista vaikka sydän mätänis. Pikkusen nyt tuntuu siltä että etsitään tekosyitä sille että miehet eivät todellisuudessa mene lääkäriin ollenkaan. Esim täällä näkee miesten asenteen käytännössä mielenterveysongelmiensa hoitamiseen, eikä se käytännössä koskaan ole se että joo, minun täytyy tosiaan hankkia apua tähän. Ei ikinä.
En ymmärrä miten jollekin voi olla niin kova paikka, että miehet ovat ilman omaa syytään altavastaajina jossain tilanteessa. Vian on löydyttävä miehistä itsestään eikä ongelmassa voi mitenkään olla kyse puutteellisesta koulutuksesta terveydenhuollossa tai kulttuuriin liittyvistä kahlitsevista piirteistä
Mielestäni tässä on nyt ihan selvästi selitetty, että terveydenhuollon koulutus ei asiaa muuta ja kulttuuriin liittyvät kahlitsevat piirteet ovat siellä miesten käsissä.
Eli ei mitenkään voi olla mahdollista, että vastaanotolle tulevat miehet saavat heikommin apua johtuen tutkituista seikoista, että miesten masennus oireilee usein eri tavalla?
Miesten masennus oireilee eri tavoilla, eli lääkäreiden pitäisi telepaattisesti ymmärtää että valitettu selkävaiva onkin masennus? En minä kyllä näe tässä nyt muuta mahdollisuutta kuin se, että miehet rupeavat ottamaan mielenterveyskysymykset oikeasti vakavasti ja kuuntelemaan itseään tässä suhteessa ja muotoilemaan siellä terveydenhuollossa lääkäreille mikä on oikea ongelma.
Niinpä. Kovasti tässä syytetään terveydenhuoltohenkilökuntaa ja vaaditaan heille lisää koulutusta. Mutta mikään koulutus ei pätevöitä lukemaan ajatuksia saati sitten tunnistamaan niitä oireita henkilöstä, joka on viimeksi käyttänyt terveydenhuoltopalveluja 14 vuotta sitten.
Kyse ei ollutkaan näistä henkilöistä vaan miehistä, jotka hakevat apua, mutta eivät sitä saa
Mikä se sinun väite oikein on? Väitätkö että kun mies menee lääkäriin ja kertoo kärsivänsä masenuksesta, unottomuudesta, loppuunpalamisesta jne., hänelle sanotaan että sori, emme auta sinua koska olet mies?
Miesten masennukseen liittyvät oireet ovat tutkitusti erilaisia ja huonommin tunnistettavissa. Lääkäri tekee arvion vakavuudesta kokonaisarvion perusteella, johon kuuluu osana kehonkieli, olemus, käyttäytyminen yms. Miesten kehonkieli on usein sellaista, että vakavuutta arvioidaan alakanttiin ja suunniteltu hoito ei ole tarpeeksi intensiivistä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- millä tavalla miehet ovat heikommassa asemassa terveydenhoidon suhteen?
Miesten on vaikeampi saada masennukseen apua, koska miehen masennus ilmenee usein eri tavalla. Lisäksi miehen masennuksen vakavuuden aste ja akuutin hoidon tarve arvioidaan usein väärin johtuen kulttuuriin liittyvästä opitusta käyttäytymisestä vastaanottotilanteessa
eri
Eli suomeksi sanottuna miesten on vaikeampi saada masennukseen apua, koska eivät itse osaa hakea apua eivätkä puhu asioistaan. Mutta kyllähän tämäkin on taas naisten syy.
Eli jos mies hakee apua masennukseen lääkärin vastaanotolta, mutta ei saa kunnon apua, koska on tilanteessa kylmän rauhallinen ja looginen, ei se ole avun hakemista tai asioista puhumista. Olisi hienoa, että kulttuuriin liittyvä "mies ei itke hysteerisenä" tai muu paska ei olisi tilanteessa oleellista, mutta hei pääasia, että pääsit uhriutumaan
En tosiaankaan usko että hysteerisenä itkeminen on ainoa tapa saada masennukseen apua. Taatusti suuri osa masentuneista ei edes pysty itkemään vaikka haluaisikin, tai näin olen jostain keskustelusta ymmärtänyt.
Ei varmastikaan, mutta käyttäytymisen/olemuksen arviointi on osa vastaanotolla tehtävää arviota ja varmasti auttaa avun saantiin, jos tilanteen vaikeus ilmenee myös käyttäytymisen kautta kivikasvoon verrattuna
Kyllä siitä kivikasvostakin välittyy masennus. Siitähän se juuri välittyykin. Naiset taas herkästi yrittävät esittää pärjäävää ja iloista vaikka sydän mätänis. Pikkusen nyt tuntuu siltä että etsitään tekosyitä sille että miehet eivät todellisuudessa mene lääkäriin ollenkaan. Esim täällä näkee miesten asenteen käytännössä mielenterveysongelmiensa hoitamiseen, eikä se käytännössä koskaan ole se että joo, minun täytyy tosiaan hankkia apua tähän. Ei ikinä.
En ymmärrä miten jollekin voi olla niin kova paikka, että miehet ovat ilman omaa syytään altavastaajina jossain tilanteessa. Vian on löydyttävä miehistä itsestään eikä ongelmassa voi mitenkään olla kyse puutteellisesta koulutuksesta terveydenhuollossa tai kulttuuriin liittyvistä kahlitsevista piirteistä
Mielestäni tässä on nyt ihan selvästi selitetty, että terveydenhuollon koulutus ei asiaa muuta ja kulttuuriin liittyvät kahlitsevat piirteet ovat siellä miesten käsissä.
Eli ei mitenkään voi olla mahdollista, että vastaanotolle tulevat miehet saavat heikommin apua johtuen tutkituista seikoista, että miesten masennus oireilee usein eri tavalla?
Miesten masennus oireilee eri tavoilla, eli lääkäreiden pitäisi telepaattisesti ymmärtää että valitettu selkävaiva onkin masennus? En minä kyllä näe tässä nyt muuta mahdollisuutta kuin se, että miehet rupeavat ottamaan mielenterveyskysymykset oikeasti vakavasti ja kuuntelemaan itseään tässä suhteessa ja muotoilemaan siellä terveydenhuollossa lääkäreille mikä on oikea ongelma.
Niinpä. Kovasti tässä syytetään terveydenhuoltohenkilökuntaa ja vaaditaan heille lisää koulutusta. Mutta mikään koulutus ei pätevöitä lukemaan ajatuksia saati sitten tunnistamaan niitä oireita henkilöstä, joka on viimeksi käyttänyt terveydenhuoltopalveluja 14 vuotta sitten.
Kyse ei ollutkaan näistä henkilöistä vaan miehistä, jotka hakevat apua, mutta eivät sitä saa
Mikä se sinun väite oikein on? Väitätkö että kun mies menee lääkäriin ja kertoo kärsivänsä masenuksesta, unottomuudesta, loppuunpalamisesta jne., hänelle sanotaan että sori, emme auta sinua koska olet mies?
Miesten masennukseen liittyvät oireet ovat tutkitusti erilaisia ja huonommin tunnistettavissa. Lääkäri tekee arvion vakavuudesta kokonaisarvion perusteella, johon kuuluu osana kehonkieli, olemus, käyttäytyminen yms. Miesten kehonkieli on usein sellaista, että vakavuutta arvioidaan alakanttiin ja suunniteltu hoito ei ole tarpeeksi intensiivistä
No tottakai on huonommin tunnistettavissa, koska miehet EIVÄT PUHU! Ihan samalla tavalla lasten ja eläinten ongelmat on vaikeampia havaita, koska lapsi tai eläin ei osaa selittää, mihin sattuu ja millä tavalla. Miksi ihmeessä mies odottaa, että lääkäri tekee diagnoosin kehonkielen perusteella ja sitten pettyy, kun ei se lääkäri tajunnutkaan, että haudon tässä perhesurmaa.
Vierailija kirjoitti:
http://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/mielenterveyshairioiden-esiintyvyyden-sukupuolierot/
Esimerkiksi tuolla sanotaan useassa kohdassa, että erot johtuvat siitä, että miehet eivät itse hakeudu hoitoon ja hakeutuvat hoitoon vasta siinä vaiheessa, kun ongelma on vakavampi. Vastaavia artikkeleita löytyy vaikka miten paljon, mutta yhdessäkään en nähnyt sellaista väitettä, että mies ei pyydettäessä saisi apua.
"Potilaan Lääkärilehti on kooste Lääkärilehden kaikille avoimesta aineistosta. Lääkärilehteä julkaisee Lääkäriliitto."
Onpa yllättävää. Lähipiiristä löytyy useita tapauksia, jossa masentunut tai masentuneeksi epäilty apua hakenut mies on saanut hoitoa vasta ensimmäisen manian, psykoosin tai itsemurhayrityksen myötä. Miesten käyttämät itsemurhakeinot ovat yleensä aika tehokkaita, joten senkin suhteen on ylimääräinen vaaran paikka
Vierailija kirjoitti:
Armeija.
On totta, että sen pakollisuus vain miehille on tasa-arvon kannalta ongelma. Armeijalle on olemassa myös kaksi vaihtoehtoa: siviilipalvelus ja totaalikieltäytyminen. Kumpaakaan ei ns. suomalaisessa äijäkulttuurissa arvosteta, joten miehelle jää vaihtoehdoksi a) käydä armeija ja tehdä siellä parhaansa, b) käydä armeija ja valittaa se kuusi kuukautta tai heittäytyä hulluksi tai laiskaksi ja mennä siis sieltä, missä aita on matalin. Jos valitsee siviipalveluksen, saattaa joskus jouta kohtaamaan sen toisten miesten edessä, ja tulla arvostelluksi sen suhteen. Saattaa myös saada nössön maineen, ja myös naisten keskuudessa.
Tämä ei tietenkään ole oikein. Mutta mitä miehet haluavat asialle tehdä? Pakollinen asepalvelus samoilla ehdoilla kuin naisille, jolloin asepalvelukseen astuu tuplamäärä samoilla motivaatioilla olevia varushenkilöitä? Kuinka monta kymmentä vuotta menisi, ennen kuin nainen on siellä armeijassa tasa-arvoinen eikä "nainen armeijassa"?
*
Millä tavalla voin naisena auttaa tässä epätasa-arvossa? Olen nimittäin jäänyt pohtimaan, että usein nähty argumentti mies jää jälkeen opinnoissa ja elämässä koska armeija, ei enää näy siinä vaiheessa kun mitataan menestystä miesten ja naisten keskuudessa. Armeijan käyneitä miehiä on edelleen pörssiyhtiöiden johdossa enemmän kuin naisia.
Tietenkin armeijan käyneitä miehiä on enemmän johdossa, koska vain marginaalinen osa naisista on käynyt armeijan. Sen lisäksi miehet ovat paljon kunnianhimoisempia kuin naiset ja eivät voi esim.mennä hyviin naimisiin. Naiset ovat vähemmän kunnianhimoisia ja saavuttavat melko mukavan elämän helpommin kuin mies, mikä ei ole sama asia kuin Donald Trumpin elämä, mutta siihen kuuluu se, että saa puolison naurettavan helposti ja yleensä myös hyötyy puolison tuloista enemmän kuin mies, joka antaa enemmän valinnanvaraa urasuunnittelussa.
Jos päätetään tiputtaa kaikki punatukkaiset vauvat pää edellä lattialle syntymän jälkeen ja punatukkaiset menevät silti pörssiyhtiöiden johtoon, ei se tarkoita sitä, etteikö punatukkaisia syrjittäisi, vaan ne menestyvät siitä tällistä huolimatta. Feministi ei tietenkään aina huomaa sitä, että osa punatukkaisista on matkalla katuojaan pressanlinnan sijaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- millä tavalla miehet ovat heikommassa asemassa terveydenhoidon suhteen?
Miesten on vaikeampi saada masennukseen apua, koska miehen masennus ilmenee usein eri tavalla. Lisäksi miehen masennuksen vakavuuden aste ja akuutin hoidon tarve arvioidaan usein väärin johtuen kulttuuriin liittyvästä opitusta käyttäytymisestä vastaanottotilanteessa
eri
Eli suomeksi sanottuna miesten on vaikeampi saada masennukseen apua, koska eivät itse osaa hakea apua eivätkä puhu asioistaan. Mutta kyllähän tämäkin on taas naisten syy.
Eli jos mies hakee apua masennukseen lääkärin vastaanotolta, mutta ei saa kunnon apua, koska on tilanteessa kylmän rauhallinen ja looginen, ei se ole avun hakemista tai asioista puhumista. Olisi hienoa, että kulttuuriin liittyvä "mies ei itke hysteerisenä" tai muu paska ei olisi tilanteessa oleellista, mutta hei pääasia, että pääsit uhriutumaan
En tosiaankaan usko että hysteerisenä itkeminen on ainoa tapa saada masennukseen apua. Taatusti suuri osa masentuneista ei edes pysty itkemään vaikka haluaisikin, tai näin olen jostain keskustelusta ymmärtänyt.
Ei varmastikaan, mutta käyttäytymisen/olemuksen arviointi on osa vastaanotolla tehtävää arviota ja varmasti auttaa avun saantiin, jos tilanteen vaikeus ilmenee myös käyttäytymisen kautta kivikasvoon verrattuna
Kyllä siitä kivikasvostakin välittyy masennus. Siitähän se juuri välittyykin. Naiset taas herkästi yrittävät esittää pärjäävää ja iloista vaikka sydän mätänis. Pikkusen nyt tuntuu siltä että etsitään tekosyitä sille että miehet eivät todellisuudessa mene lääkäriin ollenkaan. Esim täällä näkee miesten asenteen käytännössä mielenterveysongelmiensa hoitamiseen, eikä se käytännössä koskaan ole se että joo, minun täytyy tosiaan hankkia apua tähän. Ei ikinä.
En ymmärrä miten jollekin voi olla niin kova paikka, että miehet ovat ilman omaa syytään altavastaajina jossain tilanteessa. Vian on löydyttävä miehistä itsestään eikä ongelmassa voi mitenkään olla kyse puutteellisesta koulutuksesta terveydenhuollossa tai kulttuuriin liittyvistä kahlitsevista piirteistä
Mielestäni tässä on nyt ihan selvästi selitetty, että terveydenhuollon koulutus ei asiaa muuta ja kulttuuriin liittyvät kahlitsevat piirteet ovat siellä miesten käsissä.
Eli ei mitenkään voi olla mahdollista, että vastaanotolle tulevat miehet saavat heikommin apua johtuen tutkituista seikoista, että miesten masennus oireilee usein eri tavalla?
Miesten masennus oireilee eri tavoilla, eli lääkäreiden pitäisi telepaattisesti ymmärtää että valitettu selkävaiva onkin masennus? En minä kyllä näe tässä nyt muuta mahdollisuutta kuin se, että miehet rupeavat ottamaan mielenterveyskysymykset oikeasti vakavasti ja kuuntelemaan itseään tässä suhteessa ja muotoilemaan siellä terveydenhuollossa lääkäreille mikä on oikea ongelma.
Niinpä. Kovasti tässä syytetään terveydenhuoltohenkilökuntaa ja vaaditaan heille lisää koulutusta. Mutta mikään koulutus ei pätevöitä lukemaan ajatuksia saati sitten tunnistamaan niitä oireita henkilöstä, joka on viimeksi käyttänyt terveydenhuoltopalveluja 14 vuotta sitten.
Kyse ei ollutkaan näistä henkilöistä vaan miehistä, jotka hakevat apua, mutta eivät sitä saa
Mikä se sinun väite oikein on? Väitätkö että kun mies menee lääkäriin ja kertoo kärsivänsä masenuksesta, unottomuudesta, loppuunpalamisesta jne., hänelle sanotaan että sori, emme auta sinua koska olet mies?
Miesten masennukseen liittyvät oireet ovat tutkitusti erilaisia ja huonommin tunnistettavissa. Lääkäri tekee arvion vakavuudesta kokonaisarvion perusteella, johon kuuluu osana kehonkieli, olemus, käyttäytyminen yms. Miesten kehonkieli on usein sellaista, että vakavuutta arvioidaan alakanttiin ja suunniteltu hoito ei ole tarpeeksi intensiivistä
Mutta ei kai mieskään tässä mikään tahdoton olento ole? Jos hän toteaa ettei tämä riitä ja voin tosi huonosti vaikka en ehkä näytä siltä, on pakko avata suu ja ilmaista itseään. Yhteiskunnalla on muutenkin kassavajausta, ei lääkärit voi ruveta laittamaan miehiä psykiatriseen hoitoon varuiksi vaikka mikään ei päällisin puolin viittaa sen tarpeeseen. Nyt teidän miesten täytyy ihan oikeasti ruveta itse tsemppaamaan siinä, että kerrotte lääkärille voinnistanne ja vaaditte hoitoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
http://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/mielenterveyshairioiden-esiintyvyyden-sukupuolierot/
Esimerkiksi tuolla sanotaan useassa kohdassa, että erot johtuvat siitä, että miehet eivät itse hakeudu hoitoon ja hakeutuvat hoitoon vasta siinä vaiheessa, kun ongelma on vakavampi. Vastaavia artikkeleita löytyy vaikka miten paljon, mutta yhdessäkään en nähnyt sellaista väitettä, että mies ei pyydettäessä saisi apua.
"Potilaan Lääkärilehti on kooste Lääkärilehden kaikille avoimesta aineistosta. Lääkärilehteä julkaisee Lääkäriliitto."
Onpa yllättävää. Lähipiiristä löytyy useita tapauksia, jossa masentunut tai masentuneeksi epäilty apua hakenut mies on saanut hoitoa vasta ensimmäisen manian, psykoosin tai itsemurhayrityksen myötä. Miesten käyttämät itsemurhakeinot ovat yleensä aika tehokkaita, joten senkin suhteen on ylimääräinen vaaran paikka
Eli tarkoitatko, että Lääkärilehti ei ole hyvä lähde vai?
Onko sitten vertailukohtaa, miten hyvin teillä päin naiset saavat apua mielenterveysongelmiinsa? Näillekö ei siis tarjottu edes lääkitystä tai keskusteluapua? Laitoshoitoon tiedän, että on hankalaa päästä.
Tottakai on. Näissä keskusteluissa ei ikinä näy selvityksiä siitä mitä tämä asia oikeasti tarkoittaa ihmisten elämässä, sekä miesten että naisten. Lasketaan vain nallekarkkeja ja huudetaan epää, naiset saa enemmän joten nallekarkit on otettava pois kaikilta. Mistä sä tiedät vaikka leskeneläkesysteemi olisi kuinka tärkeä lasten kanssa leskeksi jääville miehille. En minäkään tiedä, koska teillä ei koskaan ole mitään faktoja tai syvempää tietämystä esittää, "tää on epää" -ulinaa kyllä piisaa. Jos on niin että leskeneläkettä saa hirveät määrät ihmisiä jotka ei sitä tarvi, minunkin puolesta sen saa poistaa. Hyvä vaan jos yhteiskunnan varoja säästyy. Tai sitten muuttaa systeemiä niin että se jää koskemaan niitä joille se on oikeasti tarpeen. Tehkää jätkät edes kerran palstan historiassa niin, että tulette asiallisen faktan ja järkevän kehityssuunitelman kanssa.