Petänkö vai otanko eron? Elämä tuntuu liian..

Jätä se. Hän rajoittaa menojasi ja teet kaikki kotityöt yksin. Tuo ei ole reilua sinua kohtaan. Vaimo ei myöskään kunnioita tekemiäsi töitä eikä arvosta sinua.

Eroa ensin, ihan oikeasti. Meillä painittiin samojen asioiden kanssa ja yritettiin parantaa suhdettamme. Yhteen ääneen todettiin että ei ainakaan petetä vaan erotaan ensin. Kuinka ollakaan ei se ero ole helppo ratkaisu lapsiperheessä ja niin puolisoni päätyi pettämään. Nyt ne asiat vasta huonosti onkin. Erottiin mutta pyöritetään taloutta nyt lasten takia ja katsotaan voiko asiaa enää korjata. Älä vaan aja omaa perhettäsi tähän tilaan. Tämä on helvettiä. No, itsepä olen tieni valinnut. Mutta näin varoituksena sinulle.

Älä petä! Se ei auta yhtään mihinkään.

Olette yhdessä päättäneet tehdä lapsen. Se on valtava vastuu, kirjoituksestasi saa sen kuvan kuin ulkoistaisit lapsenne kokonaan. Kyllä, arki pienen lapsen kanssa on uuvuttavaa. Kyllä, se haastaa parisuhteen. Kyllä, parisuhde ilman pientä lastakin on haastavaa. Aina ei ole kivaa, seksi ei aina suju. Puolisiso voi arvostella tekemisiäsi. Jonkun toisen huomio imartelee. Nämä kaikki ovat osa meidän kaikkien elämää.

Keskustele vaimosi kanssa. Olette molemmat väsyneitä, mutta ero olisi loppuelämän päätös ja sillä olisi mittavat vaikutukset lapseenne. Onko välillänne enää rakkautta? Kerro siitä, miltä vaimosi arvostelu tuntuu ja kysy kokeeko vaimosi että sinä arvostelet häntä. Puhukaa asioista niiden oikeilla nimillä.

Ihastumiset toiseen tulevat ja menevät, se on fakta. Ne eivät vie pidemmälle, ellet anna niiden viedä. Sinä itse päätät oletko viettiesi vietävissä vai oletko sinnikkäästi perheenisä ja yrität saada vaimosi kanssa liittoonne toimimaan. Jos yritettyäsikin olete sitä mieltä, että homma ei skulaa ei niin millään, niin erotkaa. Nyt valitettavasti kuulostaa siltä, että ette ole oikeasti edes yrittäneet ja sinä et ota vastuuta tilanteesta millään tavalla.

Kaikkea hyvää kuitenkin sinulle ja ennenkaikkea koko perheelle. Terveisin N 50, avioliitossa 25 vuotta

Miesten logiikassa on jotain, mitä mun on vaikea ymmärtää. Voiditko vähän avata, miten sä niinku ajattelit että pettäminen ratkaisis tidän ongelmia? Miten selsi jonkun vieraan kansa parantaa sun nukkumista, kotitöiden jakautumista tai sun taitoja niissä, miten se vähentää vauvan vaatimaa ajankäyttöä tai lisää sun kavereiden näkemistä?

Eroat, pettäjä on ihmissaastaa.

Samaa mieltä, kuin muut. Eroa ensin. Jos oikeasti, haluat sen naisen, jonka kanssa flirttailet, niin teidän on myös helpompi aloittaa puhtaalta pöydältä eron jälkeen.

Vaimo on tuhonnut vartalonsa ja aivan varmasti on väsyneempi kuin sinä vauvan takia jonka SINÄ olet pannut alulle. Ettäs kehtaat edes ajatella eroa tai pettämistä. Taidat olla sellainen vellihousumies joka ei pysty mihinkään suoraselkäiseen toimintaan. Kummallekin teistä on täysin mahdollista järjestää omaa aikaa viikossa tunteja jolloin toinen on lapsen kanssa. Miten olet edes yrittänyt neuvotella vaimon kanssa? Vaimolle oma aika liikunnan parissa olisi enemmän tarpeen kuin sinulle koska hänen tulisi saada edes yrittää parantaa vartaloaan ja kuntoaan raskauden jälkeen - jonka SINÄ olet aiheuttanut panemalla ilman kumia.

Hoh hoijaa. Menit sitten tenavan laittamaan alulle ja kun nyt elät perhe-elämää, et jaksa/kestä sitä! Ota vastuu perheestäsi, ymmärrä nyt että olet ISÄ! Et voi olla ukkomies jolla on poikamiehen edut. Sellaista se elämä on kun lapsia tulee. Et ole selvästikään kypsä isäksi, ärsyttää tuollaiset keskenkasvuiset miehet jotka alkaa vinkumaan ja valittamaan raskaasta vauva, lapsi arjesta.

Älä ainakaan petä! Pettäminen voi rikkoa toisen ihmisen tunne-elämän täydellisesti.

Niin että mulkku saa päättää minne menee ja mitä tekee, sillä ne huolet unohtuvat ja asiat paranevat? Vain mul**u voi kirjoittaa tuollaisen aloituksen.

Mitenköhän vaimosi kirjoittaisi tänne perhe-elämästänne, parisuhteestanne ja arjestanne..?

3/5

Milloin susta kasvaa MIES? Kuulostat elämää ymmärtämättömältä pojan klopilta.

Älä petä, jätä se lehmä. Jos ja kun naisen kanssa menee huonosti niin harvoin jos koskaan se ajan kanssa paranee. Lasta voi nähdä vaikka eroaa. Paljon helpompaa sinkkuna kuin vaikean naisen kanssa. Elämä on lyhyt eikä sitä kannata tuhlata riitelyyn.

Jos petät:

- vaimo menettää luottamuksensa miehiin, suhtautuu erittäin epäluuloisesti pitkän aikaa

-> jos teillä on poikia, saavat ikuisesti kuulla äidiltään tästä, katkeruus ei päästä otteestaan

- menetät lastesi kunnioituksen

- menetät sukulaistesi kunnioituksen

- koet lopun ikäsi olevasi silmätikku sukulaisten kanssa ollessa

- jos teillä on tyttäriä, tyttäresi alkavat suhtautua epäluuloisesti miehiin

- joka tapauksessa pettäminen vaikuttaa tutkitusti lapsiin ja heidän käsitykseensä luottamuksesta ihmisiin sekä parisuhteeseen

- taloudelliinen kaaos kun vaimo haluaa oikeutta, ja kokee että olet riistänyt häneltä luottamuksen ja hän haluaa "tasoitusta"

Siis jos jäät kiinni. Ja aivan varmasti jäät, ennemmin tai myöhemmin. Miksi et vain eroaisi?

Ihan sama. Molemmat vaihtoehdot kertovat sinusta sen, että olet läpimätä luuseri. Se ei varmasti ole yllätys kenellekään.

Yrittäkää nyt ensin saada parisuhteenne kuntoon. Onko teillä tukiverkkoja? Voisiko lapsen saada jonnekin hoitoon niin että voisitte viettää aikaa yhdessä ja nukkua muutamat kunnon yöunet? Vauva-arki on raskasta, mutta älkää luovuttako. Jotenkin olisi kuvitellut että tiedät lapsen hankinnan raskauden siinä vaiheessa kun alat niitä hankkimaan.

Kuulostaa siltä, että ette ole edes yrittäneet ratkaista ongelmianne. Miten ihmeessä kuvittelet pettämisen olevan ratkaisu? Oletko siis jotenkin niin puutteessa että luulet seksin olevan jokin maaginen parannuskeino? Etkö rakasta enää vaimoasi? Ihmiset eroavat hirveän helposti nykyään. Pitkän avioliiton salaisuus on halu ja tahto pysyä yhdessä myös vaikeista ajoista huolimatta. Etkö sinä enää tahdo?

Olet vaimosi orja. Etsi parempi suhde ja nainen. Hyvä isä voit olla erosta huolimatta. Asaitset paremman elämän.

Provohan ap on, kukaan ei voi olla niin lyhytnököinen.

Jos nyt kuitenkin joku samaa harkitseva lukee tätä, niin kehotan miettimään, miten juhlaa elämä on eron jälkeen. Eronhan vaimo ottaa petettyäsi, tai sitten eroatte suoraan. Joka tapauksessa ero siitä tulee. Et ole silloin enää lapseton sinkku vaan hyvin todennäköisesti yh-isä. Vähintään olet yh joka toinen viikko, mutta jos vaimosi on uupunut ja jo nyt sinä pyörität kotia, niin ehkä saat lapsen kokonaan ja vaimo pystyy tapaamaan sitä joka toinen viikonloppu. Kuinka väsynyt olet silloin vastatessasi arjesta ja lapsesta vaikka vain viikko viikko, kun jo nyt väsyttää kahden aikuisen voiminkin? Väsymys taitaa hämärtää ajatuskykyäsi ja yhdistyneenä epäkypsyyteen ja itsekkyyteen on tuo aloitus.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on mennyt vaimon kanssa huonosti jo jonkin aikaa. Olemme molemmat 33-vuotiaita ja meillä on vauva. Vauva-arki on ollut myös raskasta , enkä saa juurikaan nukuttua kotona, jonka takia väsymys erkaannuttaa meitä vielä entisestään.

Olen pohtinut pettämistä moneen otteeseen. Eihän se oikein ole, mutta olen niin kyllästynyt yhteiseen elämäämme, etten pääse ajatuksesta irti. Lisäksi minulla on ollut flirttiä yhden naisen kanssa jo pitkään ja pientä ihastumista puolin ja toisin.

Olemme yrittäneet parantaa suhdettamne lukuisia kertoja- Onnistumatta. Mikään ei ole edistynyt ja olen väsynyt enää edes yrittämään. Erimielisyyksiä tulee esim. Kotitöistä ja pihatöistä mitä minä teen n. 90% yksin. Vaimon mielestä ne työt ovat tehty väärin, muttei kuitenkaan itse osallistu. Toiseksi.. En saisi käydä kerran viikossa pelaamassa salibandyä , koska kuulema se vie liikaa aikaa. Kavereitakaan en saisi nähdä, koska meillä on vauva. Nämä ovat pieniä asioita, mutta raskaita, koska erimielisyyksiä tulee jatkuvasti. Otanko eron vai petänkö?

Lähellämme asuu sinua muistuttava mies. Edellisen eronsa jälkeen hän löysi uuden naisen ja hyvin nopeasti lapsi ilmoitti tulostaan. Tämän naisen löytymiseen saakka mies oli aivan ihana mies kaikkien naapureiden mielestä. Hän piti omakotitalostaan hyvän huolen, piha oli kaunis, hän lenkkeilin ja urheili paljon, jutteli aina naapureiden kanssa ja auttoi naapurin vanhuksia mielellään. Mutta naisen tullessa kuvioihin ja taloon muuttaessa mies alkoi vähitellen muuttua. Varsinkin sitten kun vauva syntyi, niin mies oli kuin eri mies. Häntä ei enää näkynyt ulkona ahertamassa kuin pakollisissa töissä ja jutustelut naapureiden kanssa jäivät oikeastaan kokonaan.

Nainen ei ole mikään omakotitalo ihminen, vaan viihtyy sisällä. Naisella on myös monta rautaa tulessa työnsä takia ja vauva on hänelle lähinnä riesa. Mies tekee kaiken sisällä ja ulkona työnsä ohella, lenkkeile ässä häntä ei enää näy. Lapsestaan mies pitää yli kaiken ja hän tekee lapsensa eteen mitä vain, niin kuin on tehnytkin. Nainen taas on pahantuulinen kaikille ja saa vaivoin oltua kohtelias jos johonkin naapuriin törmää.

Tämä mies ansaitsisi paljon paljon parempaa. Toivon, että kohtalo asiat jotenkin järjestäisi ja nainen korvautuisi jollakin fiksulla ihanalla naisella.