50-vuotias rapakuntoinen haluaa aloittaa kuntoilun, miten aloittaa?

Onhan meitä rapakuntoisia tosiaaankin. Mielessä ollut myös itellä, että jotain tarttis tehä.

Terveystarkastus vois olla paikallaan, itse varmaan saisin siitäkin kimmoketta elämäntapamuutokseen. Itse olen aiemmin harrastanut liikuntaa ahkerastikin, mutta nyt 50 paikkeilla jotenkin vain jäänyt.... säännöllisesti lenkkeilen, kerran vuodessa.

Radiosta kuulin vasta asiantuntijan ohjeita kuntoilun aloittamiseen. Hänen viestinsä oli se, että ensin tavoitteena voisi olla se, että lähtee vaikka kävelylle muutaman kerran viikossa. Ei mitään väliä, vaikka lenkki kestäisi vain 5 minuuttia, kunhan sinne lähtee. Ja lähtee seuraavana päivänäkin. Kun se alkaa sujua, voi alkaa vähän katsoa, että kävellään vaikka puoli tuntia kerrallaan. Sitten muutaman viikon päästä voisi jo miettiä tehoja yms. Sanoma siis oli, että ensin luodaan tapa ja sitten alkaa varsinainen treeni.

Lihaskunnon ylläpito ja kehittäminenkin tässä iässä olisi myös tärkeää, joten ei kuntosalikaan olisi paha. Tai kotiin painoja. Kahvakuulailua telkkaria katsoessa. Niinku tässä muka sohvalla tulis töllöä tuijoteltua useinkin..... krhm.

Eiku tsemppiä vain meille kaikille. Nollasta liikkeelle lähteminen on siinä mielessä hyvä, että kehitystä tapahtuu varmasti ja sen huomaa.

Vierailija kirjoitti:

Onhan meitä rapakuntoisia tosiaaankin. Mielessä ollut myös itellä, että jotain tarttis tehä.

Terveystarkastus vois olla paikallaan, itse varmaan saisin siitäkin kimmoketta elämäntapamuutokseen. Itse olen aiemmin harrastanut liikuntaa ahkerastikin, mutta nyt 50 paikkeilla jotenkin vain jäänyt.... säännöllisesti lenkkeilen, kerran vuodessa.

Radiosta kuulin vasta asiantuntijan ohjeita kuntoilun aloittamiseen. Hänen viestinsä oli se, että ensin tavoitteena voisi olla se, että lähtee vaikka kävelylle muutaman kerran viikossa. Ei mitään väliä, vaikka lenkki kestäisi vain 5 minuuttia, kunhan sinne lähtee. Ja lähtee seuraavana päivänäkin. Kun se alkaa sujua, voi alkaa vähän katsoa, että kävellään vaikka puoli tuntia kerrallaan. Sitten muutaman viikon päästä voisi jo miettiä tehoja yms. Sanoma siis oli, että ensin luodaan tapa ja sitten alkaa varsinainen treeni.

Lihaskunnon ylläpito ja kehittäminenkin tässä iässä olisi myös tärkeää, joten ei kuntosalikaan olisi paha. Tai kotiin painoja. Kahvakuulailua telkkaria katsoessa. Niinku tässä muka sohvalla tulis töllöä tuijoteltua useinkin..... krhm.

Eiku tsemppiä vain meille kaikille. Nollasta liikkeelle lähteminen on siinä mielessä hyvä, että kehitystä tapahtuu varmasti ja sen huomaa.

Juuri näin ajattelen maatessani sohvalla kirjaa lukien. Saatan liikahtaa keittiöön keittämään kahvia. Katson ikkunasta ulos: Plaah. Siellä sataa räntää. Ei jaksa. 🤓

Vierailija kirjoitti:

Hei kiva että on muitakin... tai siis lohdullista. Tsemppiä teille muillekin!

Ap

Oletko ihan viisas??  Iloitset muiden huonosta kunnosta!

Vierailija kirjoitti:

Eilen ajoin pyörällä neljä kilometriä suurinpiirtein umpihangessa, kun pyöräteitä ei ollut aurattu. Kun pääsin kauppakeskukseen niin piti istua hetkeksi tasaamaan hengitystä ja kuivaamaan silmälaseja.

*

Viereeni istahti laitapuolen kulkija ja hänen kanssaan juteltiin vanhenemisesta. Ihan mukava miekkonen oli. Vielä kuusi vuotta sitten pyöräilin kesät talvet kelillä kuin kelillä hoitamaan lapsenlastani. Kyllä nuo vuodet jo tuntuu tässä päässä ikää enkä enää jaksaisi.

Ei ole normaalia että 50-vuotias on noin huonokuntoinen, ei johdu kyllä "vanhenemisesta" No laitapuolen kulkijoilla kyllä yleensä omat syynsä huonokuntoisuuteensa.....:)

 Itse olen 57-vuotias, pyöräilen paljon talvellakin, lenkkeilen , käyn kuntosalilla  ja jumpissa ym, teen kaikki ok-talon työt  raskaan hoitoalan työni lisäksi.

Kannattaa käydä lääkärin tarkastuksessa ennen kuntokuurin aloittamista. Ettei olisi sydänperäistä esim. sepelvaltimotauti tms , tai jokin muu sairaus taustalla. Varsinkin tupakoivalla ja alkoa käyttävällä  sek ylipainoisella vielä suuremmat riskit

Hienoa, että olet aloittamassa kuntoilun!

Täällä onkin tullut ihan hyviä ehdotuksia jo. Tosiaan kannattaa käydä lääkärissä tarkistamassa, että kaikki on ok.

Mieti, millaisesta liikunnasta pidät tai mikä tuntuu kiinnostavalta (ulkoilu, uinti, tanssi, jooga, pilates, kuntosali...). Ottaisin sen lähtökohtana, jotta haluat myös jatkaa liikuntaa alkuinnostuksen jälkeen. Itse suosittelisin ehkä kahta ihan erilaista lajia, kuten esimerkiksi kävely (josta voit halutessasi jatkaa hölkkään ja juoksuun)/hiihto/pyöräily/zumba ja toisena vaikka jooga/pilates/uinti. Kaksi-kolme kertaa viikossa on ensialkuun ihan hyvä , muista että myös "lepopäivät" ovat tärkeitä kunnon kohoamisen kannalta.

Itse harrastan juoksua ja nyt talvella tuntuu usein tylsältä lähteä ulos kylmään, mutta kun olen jo liikkeellä, on se ihan mukavaa ja jälkeenpäin onnittelen itseäni siitä, että tuli lähdettyä. Tämä kannattaa ehdottomasti muistaa - voit esimerkiksi päättää, että lähdet ulos kokeilemaan ja jos tuntuu kurjalta, niin voit palata kotiin.

Kannattaa myös tehdä kuntoilusta helppoa niin, ettei tarvitse raahautua työpäivän jälkeen toiselle puolelle kaupunkia, koska silloin on usein todennäköisempää, ettei tulekaan lähdettyä.

Tsemppiä!

Raittiissa ilmassa liikkuminen = tuplahyöty. Minä 50+ aloin äitiyslomalla aikanaan tekemään vaunulenkkejä. Pitkät kävelylenkit ovat paras kunnonkohottaja, voit laittaa musaa soimaan, jutella puhelimessa tai kuunnella luonnonääniä, mulla menee ihan fiilareiden mukaan. Kun olin kävellyt viitisen vuotta kokeilin ekaa kertaa juoksulenkkiä ja heti meni 6km ilman kärsimystä, älä kävele heti koko lenkkiä täysillä vaan kokeile nopempia pätkiä väliin ja sitten taas rauhallista. Mulle nämä yksinäiset kävelyt ja nykyään myös pyöräilyt ovat omaa aikaa jolloin tulee hyviäkin luovia ajatuksia mieleen, eilen viimeksi tajusin, minkälaista värimaailmaa haluan toteuttaa sisustuksessani kautta linjan. Onnea matkaan, olet vielä hyvässä iässä aloitta liikunta, olen huomannut, että kun on paljon ulkona ei sairastu flunssaan.

Vierailija kirjoitti:

Aloita lääkärintarkastuksella jossa tsekataan ettei ole mitään suurempaa kremppaa ja että sydämet sun muut ovat kunnossa.

Sitten fysioterapeutille tms. jonka kanssa selvität mitkä ovat realistiset tavoitteet 1kk, 3kk ja 6kk päästä ja millaisella treenillä niihin päästään.

Vaikka olisit nuorempana urheillut paljonkin niin tietämys treenimenetelmistä on muuttunut ja tietämys kannattaa päivittää.

Onnea matkaan!

Kiitos!

Hyviä ohjeita ja ideoita. Ainoa vain, ettei minulla ole mitään 1 kk, 3 kk, 6 kk treenitavoitteita. Minulla on vain tavoitteena, että saisin itseni liikkeelle ja kunnon kohoamaan ja liikunnallisuuden elämääni. Tai eihän nuo ole mitään 'vain'!

Ap

Salille vaan, jos sellainen kiinnostaa :)

Aloitat jollain perus koko kropan ohjelmalla 2-3 kertaa viikossa. Ensin pieniä painoja ja sitten vähän isompia. Monilta saleilta saa alkuopastusta. Ja sit voit kokeilla erilaisia ryhmätunteja jos niistä tykkäät.

Periaatteessa kuntosali ja ryhmäliikunnan on ihan hyvä yhdistelmä, mutta vaarana on, että aloitat liian kovalla tahdilla ja hyydyt muutaman viikon jälkeen. Jos peruskunto on aivan pohjilla, voivat nuo ryhmäliikunnat olla aika tuskaisia ja liikunnan iloa ei rääkillä löydä. Siksi esim kävelyt ja pyöräilyt sekä kotona tehtävät lihaskuntoliikkeet ovat hyvä keino nostaa kunto ensin kohtuulliselle tasolle. Pääasia kuitenkin, että aloitat jostain. Muista vain kuunnella kehoasi ja älä ota liikuntaa liian vakavasti :)

Vierailija kirjoitti:

Hei kiva että on muitakin... tai siis lohdullista. Tsemppiä teille muillekin!

Ap

Onpa tosiaan kivaa hehkuttaa, että kylläpä on kivaa kun rapakuntoisia riittää!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei kiva että on muitakin... tai siis lohdullista. Tsemppiä teille muillekin!

Ap

Onpa tosiaan kivaa hehkuttaa, että kylläpä on kivaa kun rapakuntoisia riittää!!

Siellä toinen apina! Vai oletko kenties sama, joka purkaa pahaa oloaan tänne? 🙈

Joku jo mainitsikin, mutta muistutan vielä, että aloittelijan kannattaa hankkia kuntosalilla ohjausta laitteisiin ja liikkeisiin. Yksi ammattilainen kahvipöytäkeskustelussa kertoi, että pahaa tekee nähdä salilla innokkaita ihmisiä, jotka vahingoittavat kroppaansa liian suurilla vastuksilla ja väärillä asennoilla. Sitten ihmetellään ettei saliharjoittelusta ole mihinkään. Pahimmillaan vaivoja loppuelämäksi.

Mullakin on huono kunto, mutta kuvitteletteko te, että te todella oikeasti jaksatte heilua sen verran, että sillä on mitään merkitystä? Mä en ainakaan usko, että itse jaksaisin. Siinä menee elämästä tavallaan mielestäni koko pointti. Elämä on just kivaa, kun SAA OLLA KUNTOILEMATTA. Saa vain olla ja elää. Siksihän me olemme tähän asti toimineetkin niin, eikö? Emme halua kärsiä, koska liikkuminen on niin ikävää.

Sen sijaan, jos elämä pitää elää niin, että voidakseen muka elää, pitää ensin kärsiä, niin what's the point?

Ikään kuin ensin kärsitään, jottei myöhemmin tarttis kärsiä. Koska kuinka moni teistä ei muka edelleen pärjää, vaan ajattelee lähinnä vanhuutta? Ettei sitten tartte kärsiä? Mä kärsin mieluummin myöhemmin, elän ja nautin nyt.

N45

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloita lääkärintarkastuksella jossa tsekataan ettei ole mitään suurempaa kremppaa ja että sydämet sun muut ovat kunnossa.

Sitten fysioterapeutille tms. jonka kanssa selvität mitkä ovat realistiset tavoitteet 1kk, 3kk ja 6kk päästä ja millaisella treenillä niihin päästään.

Vaikka olisit nuorempana urheillut paljonkin niin tietämys treenimenetelmistä on muuttunut ja tietämys kannattaa päivittää.

Onnea matkaan!

Kiitos!

Hyviä ohjeita ja ideoita. Ainoa vain, ettei minulla ole mitään 1 kk, 3 kk, 6 kk treenitavoitteita. Minulla on vain tavoitteena, että saisin itseni liikkeelle ja kunnon kohoamaan ja liikunnallisuuden elämääni. Tai eihän nuo ole mitään 'vain'!

Ap

Ajatuksenani oli etta jos on tavoitteita niin silloin tulee samalla seurattua tavoitteiden saavuttamista ja saa positiivista palautetta kehityksestään. Se taas motivoi jatkamaan liikuntaa. Ja kun pitää kirjaa liikkumisistaan ja seuraa kirjanpitoa ammattilaisen kanssa niin ei ole yhtä helppoa vain jäädä sohvalle makaamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eilen ajoin pyörällä neljä kilometriä suurinpiirtein umpihangessa, kun pyöräteitä ei ollut aurattu. Kun pääsin kauppakeskukseen niin piti istua hetkeksi tasaamaan hengitystä ja kuivaamaan silmälaseja.

*

Viereeni istahti laitapuolen kulkija ja hänen kanssaan juteltiin vanhenemisesta. Ihan mukava miekkonen oli. Vielä kuusi vuotta sitten pyöräilin kesät talvet kelillä kuin kelillä hoitamaan lapsenlastani. Kyllä nuo vuodet jo tuntuu tässä päässä ikää enkä enää jaksaisi.

Ei ole normaalia että 50-vuotias on noin huonokuntoinen, ei johdu kyllä "vanhenemisesta" No laitapuolen kulkijoilla kyllä yleensä omat syynsä huonokuntoisuuteensa.....:)

 Itse olen 57-vuotias, pyöräilen paljon talvellakin, lenkkeilen , käyn kuntosalilla  ja jumpissa ym, teen kaikki ok-talon työt  raskaan hoitoalan työni lisäksi.

Kannattaa käydä lääkärin tarkastuksessa ennen kuntokuurin aloittamista. Ettei olisi sydänperäistä esim. sepelvaltimotauti tms , tai jokin muu sairaus taustalla. Varsinkin tupakoivalla ja alkoa käyttävällä  sek ylipainoisella vielä suuremmat riskit

Teet hoitoalan työtä ja leimaat huonokuntoiset laitapuolen kulkijoiksi? Ei paljoa empaattisuutta riitä vaikka juuri tuolla alalla pitäisi. Häpeä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloita lääkärintarkastuksella jossa tsekataan ettei ole mitään suurempaa kremppaa ja että sydämet sun muut ovat kunnossa.

Sitten fysioterapeutille tms. jonka kanssa selvität mitkä ovat realistiset tavoitteet 1kk, 3kk ja 6kk päästä ja millaisella treenillä niihin päästään.

Vaikka olisit nuorempana urheillut paljonkin niin tietämys treenimenetelmistä on muuttunut ja tietämys kannattaa päivittää.

Onnea matkaan!

Kiitos!

Hyviä ohjeita ja ideoita. Ainoa vain, ettei minulla ole mitään 1 kk, 3 kk, 6 kk treenitavoitteita. Minulla on vain tavoitteena, että saisin itseni liikkeelle ja kunnon kohoamaan ja liikunnallisuuden elämääni. Tai eihän nuo ole mitään 'vain'!

Ap

Ajatuksenani oli etta jos on tavoitteita niin silloin tulee samalla seurattua tavoitteiden saavuttamista ja saa positiivista palautetta kehityksestään. Se taas motivoi jatkamaan liikuntaa. Ja kun pitää kirjaa liikkumisistaan ja seuraa kirjanpitoa ammattilaisen kanssa niin ei ole yhtä helppoa vain jäädä sohvalle makaamaan.

Jatkan: Tavoitteiden ei tarvi olla tulostavoitteita vaan esim. että on käynyt X kertaa vähintään 45min kävelyllä ja Y kertaa tehnyt jotain muuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eilen ajoin pyörällä neljä kilometriä suurinpiirtein umpihangessa, kun pyöräteitä ei ollut aurattu. Kun pääsin kauppakeskukseen niin piti istua hetkeksi tasaamaan hengitystä ja kuivaamaan silmälaseja.

*

Viereeni istahti laitapuolen kulkija ja hänen kanssaan juteltiin vanhenemisesta. Ihan mukava miekkonen oli. Vielä kuusi vuotta sitten pyöräilin kesät talvet kelillä kuin kelillä hoitamaan lapsenlastani. Kyllä nuo vuodet jo tuntuu tässä päässä ikää enkä enää jaksaisi.

Ei ole normaalia että 50-vuotias on noin huonokuntoinen, ei johdu kyllä "vanhenemisesta" No laitapuolen kulkijoilla kyllä yleensä omat syynsä huonokuntoisuuteensa.....:)

 Itse olen 57-vuotias, pyöräilen paljon talvellakin, lenkkeilen , käyn kuntosalilla  ja jumpissa ym, teen kaikki ok-talon työt  raskaan hoitoalan työni lisäksi.

Kannattaa käydä lääkärin tarkastuksessa ennen kuntokuurin aloittamista. Ettei olisi sydänperäistä esim. sepelvaltimotauti tms , tai jokin muu sairaus taustalla. Varsinkin tupakoivalla ja alkoa käyttävällä  sek ylipainoisella vielä suuremmat riskit

Teet hoitoalan työtä ja leimaat huonokuntoiset laitapuolen kulkijoiksi? Ei paljoa empaattisuutta riitä vaikka juuri tuolla alalla pitäisi. Häpeä!

Luepa tarkemmin kommentti jota lainasin.:::)) Aloittaja kertoi itse ihmetelleensä laitapuolen kulkijan kanssa  vanhenemistaan..::)) Nimenomaan aloittajan huonokuntoisuuden syynä ajettelen olevan taustalla sairautta..-

Omassa komentiisani ei ole mitään " hävettävää".

se luetun ymmärtäminen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eilen ajoin pyörällä neljä kilometriä suurinpiirtein umpihangessa, kun pyöräteitä ei ollut aurattu. Kun pääsin kauppakeskukseen niin piti istua hetkeksi tasaamaan hengitystä ja kuivaamaan silmälaseja.

*

Viereeni istahti laitapuolen kulkija ja hänen kanssaan juteltiin vanhenemisesta. Ihan mukava miekkonen oli. Vielä kuusi vuotta sitten pyöräilin kesät talvet kelillä kuin kelillä hoitamaan lapsenlastani. Kyllä nuo vuodet jo tuntuu tässä päässä ikää enkä enää jaksaisi.

Ei ole normaalia että 50-vuotias on noin huonokuntoinen, ei johdu kyllä "vanhenemisesta" No laitapuolen kulkijoilla kyllä yleensä omat syynsä huonokuntoisuuteensa.....:)

 Itse olen 57-vuotias, pyöräilen paljon talvellakin, lenkkeilen , käyn kuntosalilla  ja jumpissa ym, teen kaikki ok-talon työt  raskaan hoitoalan työni lisäksi.

Kannattaa käydä lääkärin tarkastuksessa ennen kuntokuurin aloittamista. Ettei olisi sydänperäistä esim. sepelvaltimotauti tms , tai jokin muu sairaus taustalla. Varsinkin tupakoivalla ja alkoa käyttävällä  sek ylipainoisella vielä suuremmat riskit

Teet hoitoalan työtä ja leimaat huonokuntoiset laitapuolen kulkijoiksi? Ei paljoa empaattisuutta riitä vaikka juuri tuolla alalla pitäisi. Häpeä!

Luepa tarkemmin kommentti jota lainasin.:::)) Aloittaja kertoi itse ihmetelleensä laitapuolen kulkijan kanssa  vanhenemistaan..::)) Nimenomaan aloittajan huonokuntoisuuden syynä ajettelen olevan taustalla sairautta..-

Omassa komentiisani ei ole mitään " hävettävää".

Kännissäkö kirjoittelet? Aloittaja ei kirjoittanut noin vaan joku vastaaja, joka kertoi levähtäneensä kauppakeskuksessa pyöräilyn jälkeen ja jutelleensa jonkun laitapuolen kulkijan kanssa.

Ei siinä minusta mitään sairautta tarvita, jos neljän kilsan pyöräily umpihangessa panee vähän puhaltamaan.

Hyviä ohjeita ja pointteja tullut, suurkiitos!

Mietin vielä tuota salia. Minulla on istumatyö, aika hektinen ja stressaava toimistotyö päätteen ääressä koko päivän. Minulle ehkä sittenkin sopisi mennä ulos reippaalle kävelylenkille työn jälkeen kuin salille sisätiloihin kuntoilemaan. Mutta jos on usein huono sää - sitten ei tulisi mentyä ulos reippailemaan ja kuntoilu jäisi liian vähälle. Sali olisi säästä riippumaton. Ja kun se on työreittini varrella, ei edes erikseen tarvitsisi lähteä sinne. Menisin sinne aina töistä tullessani.

Ap