Mitä on odotettavissa, kun löydetään haimasyöpä?

Tuttava, 55v mies,  eli reilun vuoden verran diagnoosin saatuaan. Oli levinnyt haimasta maksaan ja vatsalaukkuun.

Leikattiin pari kertaa mutta mitään ei ollut enää tehtävissä.

Tiesin tuttuni kautta erään nelikymppisen naisen joka sairastui ulkomaanmatkalla haimatulehdukseen, ruokamyrkytyksen seurauksena. Kuoli ennenkuin ehti leikkauspöydälle. Tuosta on muutama vuosi aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Onko kenelläkään henkilökohtaista kokemusta omasta lähipiiristä? Ap

Kyllä, kuoli 3kk diagnoosista, tosin oli jo keltainen, kun meni lääkäriin ylävatsavaivojaan valittamaan. Toinen tapaus: lomamatkalla iski vatsavaivat, joiden takia piti mennä päivystykseen, sairaalassa piti avata vatsa todettiin pitkälle edennyt haimasyöpä ja potilas kuoli siihen leikkauspöydälle. Se oli ehkä hurjin, ei ollut ihan lähipiiriä, vaan tuttavan isä.

Kuolema.

Setä sai diagnoosin keväällä, syksyllä kuoli. Sellaiset kolme kuukautta, laihtui ihan olemattomaksi.

Toivoa on kirjoitti:

Haimasyöpä diagnoosin saaneena henkilönä voin kertoa. Olen elossa vielä muutama vuosi löydöksen jälkeen. Kasvain löydettiin hyvässä vaiheessa. Osa haima, mahalaukkua, suolta ja muutakin leikkauksessa vietiin. Kasvain saatiin hyvin pois. Kontrolleissa käyn säännöllisesti ja tähän saakka ne ovat olleet kannaltani positiivisia. Sairaalassa viereisessä sängyssä oli kohtalontoveri, jolla haiman kasvain oli pahemmassa vaiheessa. Häneltä vietiin ainakin koko haima ja ilmeisesti myös muuta. Hän kotiutui hyväkuntoisena ennen minua ja kovalla kiireellä harrastuksensa pariin. Hänen tilanteensa oli ennen leikkausta ollut ilmeisesti hyvin vakava.  

Leikkaukseni oli muutaman kuukauden (n.4kk)kuluttua löydöksestä. Tutkimuksia oli välillä muistaakseni useampia. Tilanteet ovat yksilöllisiä ja siksi suurempi tilanteeni avaaminen kaiketi turhaa.

Tiedän tilanteen ja odottamisen olevan todella raskasta. Netistä asioiden lukeminen ei välttämättä helpota tilannetta. Haimasyövästä voi selvitä vaikka tilastot eivät näytä hyvälle. Tilanne on hyvin yksilöllinen. Tutkimukset ovat todellakin jäljessä nykyhetkessä. Seuranta saattaa olla esim. 5 vuotta eli tutkimuksen valmistuessa perustu ainakin osittain yli 5 vuotta vanhoihin hoitoihin. 5 vuotta vanha tutkimus taas yli 10 vanhoihin hoitoihin.

Tilannetta parantaa se, että sairastunut on ollut hyväkuntoinen. Haima syöpään sairastuneista iso osa on vanhoja ja ehkä huonokuntoisia joka vaikuttanee tilanteeseen, hoitoihin ja tilastoihin.

Toivon kuitenkin Teille koko sydämestäni kaikkea hyvää.

ps.

Ensimmäisen eliniän odotteen sain kesällä ja se on vuosia tai vuosikymmeniä.

Tällaiset kokemukset antavat toivoa. Millaisia tutkimuksia sinulle tehtiin? Joutuiko sairaaralla viettämään pitkiä aikoja? Oliko tutkimukset kivuliaita? Ap

Hyväkuntoinen rouva eli diagnoosin jälkeen vain kolme viikkoa.

Onko syöpä levinnyt? Jos on , voi edessä olla joitakin hyviä viikkoja/ kuukausia, jonka jälkeen nopea kunnon romahdus ja kuolema.

Äitini eli lähes kaksi vuotta oireiden ilmaantumisesta, noin vuosi kahdeksan kuukautta diagnoosista. Kannattaa ottaa kaikki saatavilla olevat hoidot, hänellä oli lähinnä sytostaatteja. Hänelle ei tullut loppuvaiheen kipuja, sillä hän kuoli syöpäpotilaille tyypillisesti veritulppaan, nukkuessaan. Oli 70-vuotias.

PS: ja siis hänellä syöpä oli löydettäessä jo levinnyt maksaan myös, eli jos ei ole levinnyt, niin tietenkin vielä parempi ennuste.

Vierailija kirjoitti:

Joka on todennäköisesti levinnyt muihinkin elimiin. Potilas on vielä hyväkuntoinen ja käynyt diagnoosiin asti normalisti töissä. Vatsakipujaan on hoidellut buranalla. Onko aikaa muutama kuukausi vai uskaltaako toivoa jopa useampaa vuotta vielä?

Trollit ne jaksaa trollata, huoh

Että kyselet tuollaista VAUVAfoorumilta, no ehkäpä joku päivä sattuu tauti omalle kohdallesi

Vierailija kirjoitti:

Onko kenelläkään henkilökohtaista kokemusta omasta lähipiiristä? Ap

Työkaverilleni sanottiin hänen sairastuttuaan haimasyöpään, kymmenestä yhdeksän kuolee ensimmäisen 5 kk sisällä. Hän eli 1v ja 8 kk. Viimeiset 3 viikkoa oli saattohoidossa, muuten kotona.

Yhden aviomieheni haudanneena, sanon sulle kaikella rakkaudella ap, laita paperiasiat kuntoon. Siis asuntolaina, pankki yms asiat. Mä jäin tosi tyhjän päälle kun en tajunnut mistään mitään.

Vierailija kirjoitti:

Yhden aviomieheni haudanneena, sanon sulle kaikella rakkaudella ap, laita paperiasiat kuntoon. Siis asuntolaina, pankki yms asiat. Mä jäin tosi tyhjän päälle kun en tajunnut mistään mitään.

Onko kenelläkään antaa mitään käytännön neuvoja, miten nämä kannattaa/pystyy hoitamaan etukäteen? Meillä on yhteinen asuntolaina ja kummallakin omat tilit. Pankista varmaan osaavat neuvoa, mutta olisi hyvä tietää, mihin kaikkeen pitää varautua. Ap

Minulla ei ole henkilökohtaista kokemusta mutta tuttavalta kuoli vaimo ja kuoleman jälkeen oli todella hankala tilanne kun ei ollut oikeutta toisen tileihin ja monenlaisia muita vastaavia ongelmia. En muista enää mitä kaikkia kommervenkkejä jutussa oli, mutta pääpointti lienee että valtakirjat kuntoon. Tuttuni mukaan oli hirveän raskasta kun pahimman surun ollessa päällä piti käydä valtavaa byrokratiasotaa että sai käyttää yhteisiä varoja jotka olivat satummoisin vaimon tileillä jne. Jotenkin niin se meni että piti kaikki entiset asuinpaikatkin listata johonkin hakemukseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhden aviomieheni haudanneena, sanon sulle kaikella rakkaudella ap, laita paperiasiat kuntoon. Siis asuntolaina, pankki yms asiat. Mä jäin tosi tyhjän päälle kun en tajunnut mistään mitään.

Onko kenelläkään antaa mitään käytännön neuvoja, miten nämä kannattaa/pystyy hoitamaan etukäteen? Meillä on yhteinen asuntolaina ja kummallakin omat tilit. Pankista varmaan osaavat neuvoa, mutta olisi hyvä tietää, mihin kaikkeen pitää varautua. Ap

Hallintaoikeustestamentti nyt ihan ensiksi. Et todellakaan halua mitään virkaholhoojaa säätämään siihen, kun yrität pärjätä lastesi kanssa elämässä eteen päin.

Ihan ensiksi, virkaholhooja veloittaa lapsien kuolinpesäosuutta joka vuosi ihan kivalla summalla, vaikka osuudessa ei olisi käytännössä mitään hoidettavaa. Asuntoa ei myöskään vaihdeta kovin helposti ja onpa noita sattunut, että esim autokoulun alkaessa virkaholhooja ilmoittaa, ettei ole tarpeellinen juttu ja lapset eivät siihen voi omaa kuolinpesäosuuttaan hyödyntää. Tuosta pääsee eroon vasta, kun lapsi täyttää 18 ja lopullisesti vasta, kun nuorin täyttää 18.

Tuo hallintaoikeustestamentti ei tietenkään tarkoita, että sinä voisit käyttää lasten perintöosuuden mihin vain, mutta monta kertaa virkaholhooja ei anna käyttää omaisuutta lastenkaan tarpeisiin. Usein ongelma tulee, kun lapsen pitäisi päästä elämässään eteen päin, mutta mitään säästöjä tai kiinteää ei saakaan pistää lihoiksi. Virkaholhooja tietenkin pyrkii pitämään itselleen palkkioina lypsävän lehmän niin kauan kuin mahdollista.

Oletan, että teillä on henkivakuutukset. Edunsaajan on syytä olla puoliso. Rahaa nimittäin tulee tarvitsemaan, jos on lainoja ja sitten kun lapset tulevat teini-ikään. Perhe-eläkettä saatte jonkin verran, mutta virkaholhoojan tapauksessa sekin jää helposti lasten tilille, eikä sitä voi käyttää elämisen kuluihin, johon se on tarkoitettu.

Meillä on homma hoidettu keskinäisellä hallintaoikeustestamentilla ja puolisolle osoitetulla henkivakuutuksella. Lapset tosin alkavat olla jo aikuisia, mutta aikanaan homma tehtiin noin ja siltä osin oli turvallinen fiilis.

Sellainenkin juttu kannattaa muuten hoitaa, että autot siirretään sinun nimiisi. Onnistuu nykyisin sähköisellä luovarilla Trafin sivuilla. Kun tulee auton vaihdon aika, on helpompaa, että ne ovat sinun nimissäsi, eikä kuolinpesän. Ja tässäkin kohtaa muistutan, että et halua virkaholhoojaa tuohonkin asiaan, joten se hallintaoikeustestamentti taas kerran.

Toivon kuitenkin, että näitä neuvoja ei tarvita, ainakaan lähitulevaisuudessa. Nuo kannattaa silti hoitaa kuntoon, myös niiden, joilla ei ole akuutti tilanne päällä.

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ole henkilökohtaista kokemusta mutta tuttavalta kuoli vaimo ja kuoleman jälkeen oli todella hankala tilanne kun ei ollut oikeutta toisen tileihin ja monenlaisia muita vastaavia ongelmia. En muista enää mitä kaikkia kommervenkkejä jutussa oli, mutta pääpointti lienee että valtakirjat kuntoon. Tuttuni mukaan oli hirveän raskasta kun pahimman surun ollessa päällä piti käydä valtavaa byrokratiasotaa että sai käyttää yhteisiä varoja jotka olivat satummoisin vaimon tileillä jne. Jotenkin niin se meni että piti kaikki entiset asuinpaikatkin listata johonkin hakemukseen.

Vainajan tilit menevät automaattisesti sulkuun, eli kaikki käyttöoikeudet perutaan, kun pankki saa tiedon väestörekisterikeskuksesta. Vainajalle tulevat laskut saa maksuun kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumuksella, mutta kun mukana on alaikäisiä, ei välttämättä ole ihan läpihuutojuttu, varsinkin, jos hallintaoikeustestamentti puuttuu.

Meillä on säästötilinä "tai"-tili, johon molemmilla on käyttöoikeus. Kun kuolema ei tule yllättäen, voi myös tietenkin siirtää varoja sen tilille, joka niillä näkymin tulee elämään kauemmin.

Gonamies kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhden aviomieheni haudanneena, sanon sulle kaikella rakkaudella ap, laita paperiasiat kuntoon. Siis asuntolaina, pankki yms asiat. Mä jäin tosi tyhjän päälle kun en tajunnut mistään mitään.

Onko kenelläkään antaa mitään käytännön neuvoja, miten nämä kannattaa/pystyy hoitamaan etukäteen? Meillä on yhteinen asuntolaina ja kummallakin omat tilit. Pankista varmaan osaavat neuvoa, mutta olisi hyvä tietää, mihin kaikkeen pitää varautua. Ap

Hallintaoikeustestamentti nyt ihan ensiksi. Et todellakaan halua mitään virkaholhoojaa säätämään siihen, kun yrität pärjätä lastesi kanssa elämässä eteen päin.

Ihan ensiksi, virkaholhooja veloittaa lapsien kuolinpesäosuutta joka vuosi ihan kivalla summalla, vaikka osuudessa ei olisi käytännössä mitään hoidettavaa. Asuntoa ei myöskään vaihdeta kovin helposti ja onpa noita sattunut, että esim autokoulun alkaessa virkaholhooja ilmoittaa, ettei ole tarpeellinen juttu ja lapset eivät siihen voi omaa kuolinpesäosuuttaan hyödyntää. Tuosta pääsee eroon vasta, kun lapsi täyttää 18 ja lopullisesti vasta, kun nuorin täyttää 18.

Tuo hallintaoikeustestamentti ei tietenkään tarkoita, että sinä voisit käyttää lasten perintöosuuden mihin vain, mutta monta kertaa virkaholhooja ei anna käyttää omaisuutta lastenkaan tarpeisiin. Usein ongelma tulee, kun lapsen pitäisi päästä elämässään eteen päin, mutta mitään säästöjä tai kiinteää ei saakaan pistää lihoiksi. Virkaholhooja tietenkin pyrkii pitämään itselleen palkkioina lypsävän lehmän niin kauan kuin mahdollista.

Oletan, että teillä on henkivakuutukset. Edunsaajan on syytä olla puoliso. Rahaa nimittäin tulee tarvitsemaan, jos on lainoja ja sitten kun lapset tulevat teini-ikään. Perhe-eläkettä saatte jonkin verran, mutta virkaholhoojan tapauksessa sekin jää helposti lasten tilille, eikä sitä voi käyttää elämisen kuluihin, johon se on tarkoitettu.

Meillä on homma hoidettu keskinäisellä hallintaoikeustestamentilla ja puolisolle osoitetulla henkivakuutuksella. Lapset tosin alkavat olla jo aikuisia, mutta aikanaan homma tehtiin noin ja siltä osin oli turvallinen fiilis.

Sellainenkin juttu kannattaa muuten hoitaa, että autot siirretään sinun nimiisi. Onnistuu nykyisin sähköisellä luovarilla Trafin sivuilla. Kun tulee auton vaihdon aika, on helpompaa, että ne ovat sinun nimissäsi, eikä kuolinpesän. Ja tässäkin kohtaa muistutan, että et halua virkaholhoojaa tuohonkin asiaan, joten se hallintaoikeustestamentti taas kerran.

Toivon kuitenkin, että näitä neuvoja ei tarvita, ainakaan lähitulevaisuudessa. Nuo kannattaa silti hoitaa kuntoon, myös niiden, joilla ei ole akuutti tilanne päällä.

Tarkoittaako tämä sitä, että jos on hallintaoikeustestamentti, niin lapsille ei määrätä ulkopuolista edunvalvojaa?

Amerikkalainen toimittaja Robert Parry kuoli juuri viime kuun lopulla haimasyöpään todella nopeasti sairastumisensa jälkeen, en tiedä menikö diagnoosista 2 vai 3 viikkoa kuolemaan, mutta niillä main. Ei ollut ollut mitään oireita ilmeisesti ennen kuin hän sai ensimmäisen aivohalvauskohtauksen jouluaattona 2017. Saattohoitoon meni tiistaina 23.1 ja kuoli lauantaina 27.1.2018. Mutta haimasyöpä oli jyllännyt kehossa lääkärien arvioiden mukaan n.4-5 vuotta. Ja mies oli aina pitänyt itsestään hyvää huolta, paino sopiva, urheili, ei polttanut tupakkaa eli ns. perusterve oli. 

Wikipedia: "Parry passed away January 27, 2018, after suffering strokes that were caused by undiagnosed pancreatic cancer that he had been unknowingly living with for the past 4-5 years."

Eräs yliopisto-opettajani kuoli haimasyöpään jo yli 20v. sitten noin 6-12kk diagnoosista.

Luin muuten HS:stä viikko tapaperin, että on havaittu jonkinlainen yhteys paradontiitin ja haimasyövän välillä (siis yksi mahdollinen tapa millä sen voi saada). Se oli se hammashoitoartikkeli, missä varoiteltiin myös kaikista muista huonoon hampaitten hoitoon liittyvistä sairauksista. Ja siis haimasyövästähän nyt kai yleensä sanotaan ettei tarkalleen tiedetä mikä sille altistaa. Tosin tietysti ylipaino ja tupakointi nyt altistavat monille syöville, mutta esim. nuo molemmat tiedossani olevat haimasyöpäpotilaat olivat molemmat normaalipainoisia eivätkä olleet koskaan tupakoineet. 

Vierailija kirjoitti:

Gonamies kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhden aviomieheni haudanneena, sanon sulle kaikella rakkaudella ap, laita paperiasiat kuntoon. Siis asuntolaina, pankki yms asiat. Mä jäin tosi tyhjän päälle kun en tajunnut mistään mitään.

Onko kenelläkään antaa mitään käytännön neuvoja, miten nämä kannattaa/pystyy hoitamaan etukäteen? Meillä on yhteinen asuntolaina ja kummallakin omat tilit. Pankista varmaan osaavat neuvoa, mutta olisi hyvä tietää, mihin kaikkeen pitää varautua. Ap

Hallintaoikeustestamentti nyt ihan ensiksi. Et todellakaan halua mitään virkaholhoojaa säätämään siihen, kun yrität pärjätä lastesi kanssa elämässä eteen päin.

Ihan ensiksi, virkaholhooja veloittaa lapsien kuolinpesäosuutta joka vuosi ihan kivalla summalla, vaikka osuudessa ei olisi käytännössä mitään hoidettavaa. Asuntoa ei myöskään vaihdeta kovin helposti ja onpa noita sattunut, että esim autokoulun alkaessa virkaholhooja ilmoittaa, ettei ole tarpeellinen juttu ja lapset eivät siihen voi omaa kuolinpesäosuuttaan hyödyntää. Tuosta pääsee eroon vasta, kun lapsi täyttää 18 ja lopullisesti vasta, kun nuorin täyttää 18.

Tuo hallintaoikeustestamentti ei tietenkään tarkoita, että sinä voisit käyttää lasten perintöosuuden mihin vain, mutta monta kertaa virkaholhooja ei anna käyttää omaisuutta lastenkaan tarpeisiin. Usein ongelma tulee, kun lapsen pitäisi päästä elämässään eteen päin, mutta mitään säästöjä tai kiinteää ei saakaan pistää lihoiksi. Virkaholhooja tietenkin pyrkii pitämään itselleen palkkioina lypsävän lehmän niin kauan kuin mahdollista.

Oletan, että teillä on henkivakuutukset. Edunsaajan on syytä olla puoliso. Rahaa nimittäin tulee tarvitsemaan, jos on lainoja ja sitten kun lapset tulevat teini-ikään. Perhe-eläkettä saatte jonkin verran, mutta virkaholhoojan tapauksessa sekin jää helposti lasten tilille, eikä sitä voi käyttää elämisen kuluihin, johon se on tarkoitettu.

Meillä on homma hoidettu keskinäisellä hallintaoikeustestamentilla ja puolisolle osoitetulla henkivakuutuksella. Lapset tosin alkavat olla jo aikuisia, mutta aikanaan homma tehtiin noin ja siltä osin oli turvallinen fiilis.

Sellainenkin juttu kannattaa muuten hoitaa, että autot siirretään sinun nimiisi. Onnistuu nykyisin sähköisellä luovarilla Trafin sivuilla. Kun tulee auton vaihdon aika, on helpompaa, että ne ovat sinun nimissäsi, eikä kuolinpesän. Ja tässäkin kohtaa muistutan, että et halua virkaholhoojaa tuohonkin asiaan, joten se hallintaoikeustestamentti taas kerran.

Toivon kuitenkin, että näitä neuvoja ei tarvita, ainakaan lähitulevaisuudessa. Nuo kannattaa silti hoitaa kuntoon, myös niiden, joilla ei ole akuutti tilanne päällä.

Tarkoittaako tämä sitä, että jos on hallintaoikeustestamentti, niin lapsille ei määrätä ulkopuolista edunvalvojaa?

Tarkoittaa. Silloin sinä olet edunvalvoja vainajan tahdon mukaisesti. Toki olet vastuussa siitä lasten osuudesta silloin, mutta joka ainoaa lasten raha-asiaa tai muuta kuolinpesän omaisuutta koskevaa asiaa ei tarvitse käyttää edunvalvojan hyväksyttävänä ja edunvalvontapalkkiot säästyvät.

Edun valvoja voi olla oikea pain in ass, eikä mikään takaa sitä, että edunvalvoja on rehellinen. Viimeksi tänään oli lehdessä kavallustapaus, jossa edunvalvoja oli kavaltanut rahaa 64 valvottavalta. Palkkionsa vetävät kyllä viimeisen päälle, vaikka valvottavana olisi vain velkaisen asunnon puolikas.

Gonamies kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Gonamies kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhden aviomieheni haudanneena, sanon sulle kaikella rakkaudella ap, laita paperiasiat kuntoon. Siis asuntolaina, pankki yms asiat. Mä jäin tosi tyhjän päälle kun en tajunnut mistään mitään.

Onko kenelläkään antaa mitään käytännön neuvoja, miten nämä kannattaa/pystyy hoitamaan etukäteen? Meillä on yhteinen asuntolaina ja kummallakin omat tilit. Pankista varmaan osaavat neuvoa, mutta olisi hyvä tietää, mihin kaikkeen pitää varautua. Ap

Hallintaoikeustestamentti nyt ihan ensiksi. Et todellakaan halua mitään virkaholhoojaa säätämään siihen, kun yrität pärjätä lastesi kanssa elämässä eteen päin.

Ihan ensiksi, virkaholhooja veloittaa lapsien kuolinpesäosuutta joka vuosi ihan kivalla summalla, vaikka osuudessa ei olisi käytännössä mitään hoidettavaa. Asuntoa ei myöskään vaihdeta kovin helposti ja onpa noita sattunut, että esim autokoulun alkaessa virkaholhooja ilmoittaa, ettei ole tarpeellinen juttu ja lapset eivät siihen voi omaa kuolinpesäosuuttaan hyödyntää. Tuosta pääsee eroon vasta, kun lapsi täyttää 18 ja lopullisesti vasta, kun nuorin täyttää 18.

Tuo hallintaoikeustestamentti ei tietenkään tarkoita, että sinä voisit käyttää lasten perintöosuuden mihin vain, mutta monta kertaa virkaholhooja ei anna käyttää omaisuutta lastenkaan tarpeisiin. Usein ongelma tulee, kun lapsen pitäisi päästä elämässään eteen päin, mutta mitään säästöjä tai kiinteää ei saakaan pistää lihoiksi. Virkaholhooja tietenkin pyrkii pitämään itselleen palkkioina lypsävän lehmän niin kauan kuin mahdollista.

Oletan, että teillä on henkivakuutukset. Edunsaajan on syytä olla puoliso. Rahaa nimittäin tulee tarvitsemaan, jos on lainoja ja sitten kun lapset tulevat teini-ikään. Perhe-eläkettä saatte jonkin verran, mutta virkaholhoojan tapauksessa sekin jää helposti lasten tilille, eikä sitä voi käyttää elämisen kuluihin, johon se on tarkoitettu.

Meillä on homma hoidettu keskinäisellä hallintaoikeustestamentilla ja puolisolle osoitetulla henkivakuutuksella. Lapset tosin alkavat olla jo aikuisia, mutta aikanaan homma tehtiin noin ja siltä osin oli turvallinen fiilis.

Sellainenkin juttu kannattaa muuten hoitaa, että autot siirretään sinun nimiisi. Onnistuu nykyisin sähköisellä luovarilla Trafin sivuilla. Kun tulee auton vaihdon aika, on helpompaa, että ne ovat sinun nimissäsi, eikä kuolinpesän. Ja tässäkin kohtaa muistutan, että et halua virkaholhoojaa tuohonkin asiaan, joten se hallintaoikeustestamentti taas kerran.

Toivon kuitenkin, että näitä neuvoja ei tarvita, ainakaan lähitulevaisuudessa. Nuo kannattaa silti hoitaa kuntoon, myös niiden, joilla ei ole akuutti tilanne päällä.

Tarkoittaako tämä sitä, että jos on hallintaoikeustestamentti, niin lapsille ei määrätä ulkopuolista edunvalvojaa?

Tarkoittaa. Silloin sinä olet edunvalvoja vainajan tahdon mukaisesti. Toki olet vastuussa siitä lasten osuudesta silloin, mutta joka ainoaa lasten raha-asiaa tai muuta kuolinpesän omaisuutta koskevaa asiaa ei tarvitse käyttää edunvalvojan hyväksyttävänä ja edunvalvontapalkkiot säästyvät.

Edun valvoja voi olla oikea pain in ass, eikä mikään takaa sitä, että edunvalvoja on rehellinen. Viimeksi tänään oli lehdessä kavallustapaus, jossa edunvalvoja oli kavaltanut rahaa 64 valvottavalta. Palkkionsa vetävät kyllä viimeisen päälle, vaikka valvottavana olisi vain velkaisen asunnon puolikas.

Joku lakimies sanoi, ettei nuorten lasten kyseessä ollessa suosittele hallintaoikeustestamenttia, vaan ennemmin puolisoiden keskinäistä omistusoikeustestamenttia. Miksi näin? Muodostuuko lapsille myöhemmin ongelmaksi esimerkiksi opinto-, asumis- tai muiden tukien saaminen, jos on jo omaisuutta.

Tarkoittaako omistusoikeustestamentin tekeminen lesken hyväksi sitä, ettei lapsille siirry vielä mitään omaisuutta, vaan vasta lesken kuoleman jälkeen (mikäli eivät vaadi perinnön osittamista ennen sitä)?