Lue keskustelun säännöt.
Yle:Nuorten arvot ja asenteet jyrkkenevät – ”Meillä kasvaa kovasydäminen nuoriso”
Kommentit (252)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään uskalleta kertoa kasvasta all right liikkeestä missä menestyvät nuoret ihmettelevät mihin heidän veronsa oikein sitten menee kun asioivat jo pitkälti sitten jo yksityisillä ja yhteiskunnalta tarvitsevat lähinnä vain infran ja verotuksen.
Tässähän tämä juuri tulee ilmi: nämä nuoret "menestyjät" ovat asemassaan hyvinvointivaltion ansiosta.
Yhteiskunta on käyttänyt heihin noin 300 000 €/nuppi, mikä on paljon enemmän kuin aiempiin sukupolviin.
Nyt he haluavat kieltää hyvinvointiyhteiskunnan - ja vstaavanlaiset menistymisen mahdollisuudet muilta.
Ahneuden, tyhmyyden ja itsekkyyden riemukulkua. Ennenkaikkea tyhmyyden.
Ei ole kyse tästä. Kuopus opiskelee Aallossa ja puhutaan paljon talousasioista kotona. Kerran hän kyseli meidän verotuksesta. Kun kerrottiin meidän tuloista ja paljonko on maksettu niistä veroja, hän aika nopsaan laskeskeli päässä että me ollaan pelkästään sinä aikana kun meillä on ollut lapsia maksettu suoria palkkaveroja yhteensä reilusti yli kaksi miljoonaa. Lisäksi sitten kaikki alvit ja energiaverot ja muut siihen lisäksi. Näinä vuosikymmeninä meidän aloilla työtehoa on nostettu huimasti, ja palkka on ollut suoraan riippuvainen saavutetusta tuloksesta, peruspalkkaan ei ole tullut juuri mitään korotuksia siinä missä duunareilla ja julkkareilla on noussut jopa useamman prosentin vuodessa ja lomaa on vain viisi viikkoa vuodesta. Mietimme sitten yhdessä, mihin julkispuolen raha oikein kuluu, kun budjetin rahat eivät riitä ja pitää ottaa 3-5 miljardia/v vielä velkaakin niiden kattamiseen. Siellä on pakko olla hirveästi ilmaa joukossa.
Mitä sun lapsi siellä Aallossa oikein opiskelee, jos se ei osaa lukea valtion budjettikirjaa?
Tuntuvat nuo vanhemmat olevan yhtä yksinkertaisia. Paremmin toimeentulevat vinkuvat ahneuksissan eniten.
Ammun ensimmäisenä alas väitteen monen prosentin palkankorotuksista. Palkansaajien korotukset ovat jo usean vuoden ajan liikkuneet välillä 0.5 % - 0.9 %. Viime vuonna korotukset olivat 0 %.
Työtehoa on nostettu joka paikassa, kun yt-neuvottelujen myötä henkilöstö on perattu minimiin.
Sen seurauksena yhteiskunnalle, eli veronmaksajille onn koitunet merkittävä lasku; työpahoinvoinnin hintalapuksi ilmoitetaan tahosta riippuen 25- 40 mrd.
Julkispuolen rahoista perheenne on nauttinut merkittävästi; lapsenne on hoidettu päivähoidossa, jota valtion taholta subventoidaan merkittävästi, todelline kulu per laspi on reilut 1000 €/k.
Lasten äiti onpitänyt äitiyslomaa, jonka on maksanut yhteiskunta. Äitiys- ja sairaspäivärahat ovat ns. ansiosidonnaisia tulonsiirtoja, eli suurempituloinen saa suurempaa päivärahaa.
Lapsenne kyvät peruskoulua, jonka kustannus per oppilas per vuosi on n. 9000 €.
Ammattikoulun kusttannus on hieman suurempi ja korkeakoulujen , yliopistoista puhumattakaan, antama opetus maksetaan yhteisistä verovaroista ja on saajalleen "ilmainen".
Käytitte lapsianne neuvolassa, joka on täysin ilmainen. Kouluterveyhdenhuolto ja terveyskeksukset, puhumattakaan erikoissairaanhoidota, jota subventoidaan erittäin merkittävästi, eli asiakanmaksut ovat toistaiseksi olleet hyvin matalalla taolla suhteessa todellisiin kustannuksiin.
Siinä muutama esimerkki, mihin julkisen rahaa kuluu. Lisäksi tietysti mm. tieinfra, palolaitos ja poliisi.
Miten aikuisetkin suomalaiset voivat olla noin yksinkertaisia ja tietämättömiä?
Kiinnosti sen verran, että tein pienen laskelman, mitä tuo isolla äänellä "alasampuneen" litania käytännössä, siis lukuina, tarkoittaa. Oletetaan siis että perheen tulot on 2 x 100 000 eur brutto/v ja lapsia on kaksi.
Lasten kulut:
-Päivähoito: 2 lasta x 6 v x 7 000 eur/v (koska perhe itse maksaa osan) = 84 000 eur
- Peruskoulu: 2 x 9 v x 9000 eur/v = 162 000 eur
- Lukio: 2 x 3 v x 10 000 eur/v = 60 000 eur
- Yliopistotutkinto: lasketaan keskimääräisellä (humanistintutkinnon) tasolla:
2 x 35 000 eur/kpl = 70 000 eur
Opetusministeriön muutaman vuoden takaisten tilastojen mukaan yhden lääkärin kouluttaminen maksoi Helsingin yliopistossa 173 000 euroa. Edullisimman lääkäritutkinnon sai Turusta noin 63 000 eurolla.
Isopalkkaisista ammateista lakimiesten kouluttaminen on taas verrattain halpaa. Helsingin yliopistossa oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon hinnaksi on laskettu runsaat 19 000 euroa ja koko maassa keskimäärin 23 000 euroa.
Kauppatieteen tutkinnon hinta nousee keskimäärin 30 000 euroon, humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkinnon 35 000–40 000 euroon ja teknillisen alan tutkinto 42 000 euroon.
Vanhempien lomailu: äitiys/anhempainloma: 100 000 eur tuloista 37 % pidätystasolla ennakonpidätyksen jälkeen Kelan laskurilla
-- 2 lasta x (56 pv x 134 eur/pv + 210 pv x 91 eur/pv) netto = 2 x ( 7504 eur +19 110 eur ) = 53 228 eur
- - brutto vastaavasti 220 eur/pv + 150 eur/pv laskien 87 640 eur
Näin ollen kahden lapsen rasitus on about
54 000 (äitiys/vanhempainraha) + 84 000 (päivähoito)+ 162 000 (peruskoulu) + 60 000 (lukio) + 70 000 (yliopistotutkinto) = 430 000 eur
Vanhempien maksamat palkkaverot miinus lasten "hyvinvointikulut" tiellä tuottavaksi yhteiskunnan jäseneksi = 2 000 000 - 430 000 = 1 570 000.
Siis alle 25% siitä mitä vanhemmat ovat maksaneet suorina palkkaveroina. Lisäksihän tulisi sitten kaikki muut verot vielä lisäksi, esim. alv.
Erotuksella maksetaan jo aika hyvin infraa, poliisia ja palokuntaa.
Huomionarvoista on myös tuo, miten paljon päivärahaleikkuri vie tienisteistä pois suurtuloisella (kahden vuoden tulot 200 000 -> 87 000)
Neuvolakäynnit on niin peanuts, ettei niillä juurikaan ole merkitystä tällä kokonaistasolla normiperheessä, jossa ei tarvetta.erikoissairaanhoitoon yms. ole. Eli please älkää ruvetko vetoamaan sillä, että kun meidän Nicoyamppa syntyi 500-grammaisena ja sille on tehty 5 avosydänleikkausta ennen kouluikää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Parasta on se, että tällaiset uusliberialistiset tyypit on aina suhteellisen köyhistä tai jostain mediaanituloperheistä ja idiootit kannattavat aatteita, jotka ovat heitä itseään vastaan. Opiskelijoista monet luennoivat kuin kuuluisivat rikkaisiin yritysjohtajiin. Kaapissa on makaronia ja sekin vähä on siellä hyvinvointiyhteiskunnan ansiosta. Ennen nuoret ovat taistelleet oikeudenmukaisuuden puolesta. Mikä näitä idiootteja vaivaa?
On kyllä hyviä kirjoituksia monilla tässä keskustelussa. Yllä yksi niistä.
Minusta näitä idiootteja vaivaa yleinen oikeistosuuntaus Suomessa ja Euroopassa. Uusliberalistinen ahneuden ja itsekkyyden eetos on hallitsevana julkisessa keskustelussa. Nuoret omaksuvat kovat ja välinpitämättömät arvonsa nykyisiltä mielipidevaikuttajilta, populaarikulttuurista ja vallanpitäjiltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut saman. Nykyteinit on ahdasmielisempiä kuin koskaan ennen. Aikuiset näyttää mallia. Mun lapsuudessa 80-luvulla ihmiset hyväksyttiin. Minäkin sain olla kaikkien kaveri ja vanhempani olivat varakkaita ja koulutettuja, ja silti olivat ystävällisiä ja hyväksyviä myös niitä röökaavia ja siivojana työskenteleviä yh-äitejä kohtaan, joita kavereillani oli. Nyt äidit stressaa, ettei lapset vaan saa tartuntaa mistään sopimattomasta seurasta. Ihan kuin pitämällä sosiaalisessa kuplassa saisi jotenkin parempia ihmisiä aikaiseksi...
Toinen ongelma on kaupungistuminen. Kun sinne sulloudutaan keskiluokkaiselle alueelle, jää se todellinen kansankerros tuntematta, jonka pikkukylissä näki. Siellä se kylän örveltävä juoppo saattoi olla luokkakaverin isä ja toisaalta toisen luokkakaverin isä saattoi omistaa kunnan suurimman yrityksen. Siellä oltiin kaikki sulassa sovussa ja lapsena näki jo ympärillään kaikenlaisia ihmisiä, ja ne oli jonkun kavereita, sukulaisia, vanhempia jne. Nyt täällä mekin elämme pussissa, jossa kaikki on samanlaisia. Emme näe rikkaita, emme näe köyhiä, emme päihdeongelmaisia jne. Helppo täällä on nimbyillä ja kuvitella, että tuolla on joku muu maailma, jossa se päihdeongelmainen on jotain muuta kuin me tai meidän kaltainen.
Juuri noin! Olen syntynyt vuonna -83 ja kokenut tuon hyväksynnän. Olen siivoojaäidin lapsi. Asuttiin kunnan rivitalossa. Sain vapaasti leikkiä varakkaiden perheiden lasten kanssa. Nykyään minun taustan omaavaa lasta ei annettaisi leikkiä "parempien perheiden" lasten kanssa. On ihan hyväksyttävää pitää ne köyhien lapset erillään.
Mikä aiheutti muutoksen? Me annoimme teidän leikkiä kaikkien kanssa, mutta te ette anna omien lastenne leikkiä kaikkien kanssa. Mitä tapahtui?
Olen usein lukenut palstalta, miten vaikea nykyisin pienten lasten äitien on päästä mukaan äitiporukoihin. Kun itse tulin 1980-luvulla äidiksi, ei tällaista ongelmaa vielä ollut. Ei leikkipuistossa katsottu, millaiset rattaat tai vaatteet jollain lapsella oli ja sen perusteella päätetty, mennäänkö juttelemaan lapsen äidille vai ei. Lapsi kuin lapsi, äiti kuin äiti. Lapsilla oli seuraa toisistaan ja niin myös meillä äideillä toisistamme.
Kokemus tapahtui. Omakohtainen kokemus siitä mitä tapahtui, kun sai lapsena leikkiä vuokratalojen lasten kanssa ja mitä siitä seurasi
ohis
Marttyyri kirjoitti:
Aika huono provo tämä teksti on suoraan kyseisestä artikkelista: Kuitenkin tuoreiden kyselytulosten mukaan valtaenemmistö nuorista toivoo hyvinvointivaltion säilyvän, eriarvoisuuden vähenevän, tasa-arvon etenevän ja erilaisten ihmisryhmien hyväksymisen ja ymmärtämisen lisääntyvän. Silti luottamus näiden trendien toteutumisen suhteen on heikommilla kantimilla. Olen itsekkin nuori ja kyllä me kavereitten kesken puhumme paljonkin siitä kuinka sekasin maailma on ja mitä kaikkea pitäisi muuttaa. Ei nuoret mitään tyhmiä ole.
Hienoa! Kyllä taitaa monissa vanhemmissa sukupolvissa olla vähintään yhtä paljon kovia arvoja ja itsekkyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen lähihistorian suurin vedätys (tai höynäytys) oli ns. suurten ikäluokkien eläköityminen. Piti tulla täystyöllisyys koska suurten ikäluokkien tekemää työtä korvaamaan ei muka ollut riittävästi väkeä. Tätä hokemaa toitotettiin nuorisolle mukaan lukien minä itse peruskoulusta aina tälle vuosikymmenelle asti.
No nyt on suuret ikäpolvet eläkkeellä, tuliko täystyöllisyys? Ei tullut. Sen sijaan tuli globalisaatio, halvat hinnat (myös työn), epävarmuus kaikesta.
Työpaikassani suurten ikäluokkien eläköityminen hoidettiin niin ettei tilalle palkattu uusia, vaan työtehtävät kipattiin nuorempien niskaan. Omassa työryhmässäni on olut jopa 6 henkilöä, nyt enää kolme. Työssäkäyvät ovat todelka väsyneitä nykyään. Viikomloput levätään, sen sijaan että käytäisiin kylässä tai kutsuttaisiin vieraita.
Entisessä työpaikassani eläköityi viime vuonna seitsemän työntekijää. Yhtään uutta ei palkattu tilalle, siis ei yhtään. Että tällainen on se työvoimapula, josta itsekin kuulin jo yläasteella....
Itse asiassa olen jo henkisesti varautunut siihen hetkeen, kun tämä korttitalo nimeltä (pätkä)työelämä joskus romahtaa omallakin kohdallani. Välillä vaan väsyttää ajatella tulevaisuutta: tätä pätkätyöelämää monta vuosikymmentä, minkä jälkeen pienelle eläkkeelle (mikäli sellaista silloin enää on). Täytyy vaan yrittää ajatella niin, että ura ei olisi elämän onnen mittari.
T. 35-vuotias.
Sama. Huvittaa, kun sitä eläkepommia ei koskaan tullutkaan, mitä lupailtiin opiskeluaikana. Pelkkää pätkähommaa ja penninvenytystä Kelan kanssa. Vihaan koko Kelan ja TE-toimiston logoja!
Nauran sisäisesti katkeraa naurua, kun tämänhetkinen työnantaja puhuu kauniisti työntekijöiden sitoutumisesta ja yhteishengestä. Minä en kykene sitoutumaan mihinkään, koska olen oppinut elämään pelkissä määräaikaisuuksissa. En koe olevani osa mitään työyhteisöä. Ihan sama, hoidan hommat ja häivyn taas etsimään uutta työtä.
Onneksi en jäänyt odottelemaan vakitusta työpaikkaa ja siirtänyt lastenhankintaa, koska sitä ei olisi tapahtunut koskaan. Tein lapset ja elän elämääni työelämästä välittämättä. Onneksi on vanhemmat, jotka voivat tukea rahallisesti, kun oikein tiukkaa on. Hirvittää oma tulevaisuus vanhuksena, koska eläkekertymä on olematon. Ei ole varaa maksaa lääkäreitä tai ostaa lääkkeitä eikä maksaa hoitopalveluista. Olen varautunut siihen, että toivottavasti kuolen saappaat jalassa tai sitten teen itsemurhan. Rukoilen lottovoittoa.
T. 42-vuotias
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut saman. Nykyteinit on ahdasmielisempiä kuin koskaan ennen. Aikuiset näyttää mallia. Mun lapsuudessa 80-luvulla ihmiset hyväksyttiin. Minäkin sain olla kaikkien kaveri ja vanhempani olivat varakkaita ja koulutettuja, ja silti olivat ystävällisiä ja hyväksyviä myös niitä röökaavia ja siivojana työskenteleviä yh-äitejä kohtaan, joita kavereillani oli. Nyt äidit stressaa, ettei lapset vaan saa tartuntaa mistään sopimattomasta seurasta. Ihan kuin pitämällä sosiaalisessa kuplassa saisi jotenkin parempia ihmisiä aikaiseksi...
Toinen ongelma on kaupungistuminen. Kun sinne sulloudutaan keskiluokkaiselle alueelle, jää se todellinen kansankerros tuntematta, jonka pikkukylissä näki. Siellä se kylän örveltävä juoppo saattoi olla luokkakaverin isä ja toisaalta toisen luokkakaverin isä saattoi omistaa kunnan suurimman yrityksen. Siellä oltiin kaikki sulassa sovussa ja lapsena näki jo ympärillään kaikenlaisia ihmisiä, ja ne oli jonkun kavereita, sukulaisia, vanhempia jne. Nyt täällä mekin elämme pussissa, jossa kaikki on samanlaisia. Emme näe rikkaita, emme näe köyhiä, emme päihdeongelmaisia jne. Helppo täällä on nimbyillä ja kuvitella, että tuolla on joku muu maailma, jossa se päihdeongelmainen on jotain muuta kuin me tai meidän kaltainen.
Juuri noin! Olen syntynyt vuonna -83 ja kokenut tuon hyväksynnän. Olen siivoojaäidin lapsi. Asuttiin kunnan rivitalossa. Sain vapaasti leikkiä varakkaiden perheiden lasten kanssa. Nykyään minun taustan omaavaa lasta ei annettaisi leikkiä "parempien perheiden" lasten kanssa. On ihan hyväksyttävää pitää ne köyhien lapset erillään.
Mikä aiheutti muutoksen? Me annoimme teidän leikkiä kaikkien kanssa, mutta te ette anna omien lastenne leikkiä kaikkien kanssa. Mitä tapahtui?
Olen usein lukenut palstalta, miten vaikea nykyisin pienten lasten äitien on päästä mukaan äitiporukoihin. Kun itse tulin 1980-luvulla äidiksi, ei tällaista ongelmaa vielä ollut. Ei leikkipuistossa katsottu, millaiset rattaat tai vaatteet jollain lapsella oli ja sen perusteella päätetty, mennäänkö juttelemaan lapsen äidille vai ei. Lapsi kuin lapsi, äiti kuin äiti. Lapsilla oli seuraa toisistaan ja niin myös meillä äideillä toisistamme.
Kokemus tapahtui. Omakohtainen kokemus siitä mitä tapahtui, kun sai lapsena leikkiä vuokratalojen lasten kanssa ja mitä siitä seurasi
ohis
Mitä siitä sitten seurasi?
Nuori03 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoriso haluaa kai sotaa. Miksi ihmiset kuvittelevat, että "ne minua huonommat" vaan tyynesti kuolisi nälkään jos mitään muuta vaihtoehtoa ei olisi kuin rikollisuus. Miljoona extra rikollista esim on jo aika paljon, saati ne sadat miljoonat tulevaisuuden ilmastopakolaiset, luuleeko joku kauppis Liisa että pääsee niitä omalla Audilla karkuun..
70-luvulla ei sossusta saanut rahaa kuin äärimmäisessä hädässä. Silloinkaan ei tullut sotaa, vaan löydettiin muitakin vaihtoehtoja kuin rikollisuus. Nyt ongelmana on se, että tekemättä mitään saa paremman elintason kuin opiskelijana, joten ei ihme, että nuoret turhautuu. Pitäisi palauttaa hätäaputyöt eli käsipelillä kaivamaan maata, palkka 6e/h. Jos ei siihen suostu, ei saa euroakaan.
Nyt menee monin osin ihan metsään. Ensinnäkin 1970-luvulla oli töitä tarolla eri tavoin kuin nyt. Toisekseen tuloerot olivat pienemmät kuin nyt ja pieneniät edelleen. Elintaso parani kaikilla. Toisekseen opiskelijoille ei silloin ollut tarolla kuin lainaa, niin että huono vertaus. Silti opiskeltiin. 1970-luvulla oli myös kaikilla halu parataa kaikkien elintasoa, ei kähmiä omaan pussiin niinkuin sinä nyt esität. Pienet tuloerot, yleinen tillsammans-halu ja näiden luoma usko yhteiseen tulevaisuuteen ehkäisivät levottomuuksia, niitähän oli edellisillä vuosikymmenillä ollut, etekin 1950-luvulla, jolloin uhkana oli, että jos jäädään kovien asenteiden ansaan niin pian yleislakkko-hengestä syntyy pahepiakin kapinoita. Sosiaalidemokraattinen hyvinvointivaltion rakentaminen pelasti tuolloin hajaannukselta.
Silloin oli työpaikkoja, koska ei ollut työt ulkomaille vievää politiikkaa ja työvoiman ulkoa tuovaa politiikkaa.
No ei nyt täysin niinkään.
Ei ollut tietotekniikkaa, vaan työt tehtiin monessa paikassa ihmisvoimin. Oli teollisuutta (vienti Neuvostoliittoon), oli toimistoja, varastoja, kaikkea madollista ja joka paikassa ihmiset töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nuori03 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoriso haluaa kai sotaa. Miksi ihmiset kuvittelevat, että "ne minua huonommat" vaan tyynesti kuolisi nälkään jos mitään muuta vaihtoehtoa ei olisi kuin rikollisuus. Miljoona extra rikollista esim on jo aika paljon, saati ne sadat miljoonat tulevaisuuden ilmastopakolaiset, luuleeko joku kauppis Liisa että pääsee niitä omalla Audilla karkuun..
70-luvulla ei sossusta saanut rahaa kuin äärimmäisessä hädässä. Silloinkaan ei tullut sotaa, vaan löydettiin muitakin vaihtoehtoja kuin rikollisuus. Nyt ongelmana on se, että tekemättä mitään saa paremman elintason kuin opiskelijana, joten ei ihme, että nuoret turhautuu. Pitäisi palauttaa hätäaputyöt eli käsipelillä kaivamaan maata, palkka 6e/h. Jos ei siihen suostu, ei saa euroakaan.
Nyt menee monin osin ihan metsään. Ensinnäkin 1970-luvulla oli töitä tarolla eri tavoin kuin nyt. Toisekseen tuloerot olivat pienemmät kuin nyt ja pieneniät edelleen. Elintaso parani kaikilla. Toisekseen opiskelijoille ei silloin ollut tarolla kuin lainaa, niin että huono vertaus. Silti opiskeltiin. 1970-luvulla oli myös kaikilla halu parataa kaikkien elintasoa, ei kähmiä omaan pussiin niinkuin sinä nyt esität. Pienet tuloerot, yleinen tillsammans-halu ja näiden luoma usko yhteiseen tulevaisuuteen ehkäisivät levottomuuksia, niitähän oli edellisillä vuosikymmenillä ollut, etekin 1950-luvulla, jolloin uhkana oli, että jos jäädään kovien asenteiden ansaan niin pian yleislakkko-hengestä syntyy pahepiakin kapinoita. Sosiaalidemokraattinen hyvinvointivaltion rakentaminen pelasti tuolloin hajaannukselta.
Silloin oli työpaikkoja, koska ei ollut työt ulkomaille vievää politiikkaa ja työvoiman ulkoa tuovaa politiikkaa.
No ei nyt täysin niinkään.
Ei ollut tietotekniikkaa, vaan työt tehtiin monessa paikassa ihmisvoimin. Oli teollisuutta (vienti Neuvostoliittoon), oli toimistoja, varastoja, kaikkea madollista ja joka paikassa ihmiset töissä.
Siis kaikkea MAHDOLLISTA :) ja töitä löytyi nuorillekin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään uskalleta kertoa kasvasta all right liikkeestä missä menestyvät nuoret ihmettelevät mihin heidän veronsa oikein sitten menee kun asioivat jo pitkälti sitten jo yksityisillä ja yhteiskunnalta tarvitsevat lähinnä vain infran ja verotuksen.
Tässähän tämä juuri tulee ilmi: nämä nuoret "menestyjät" ovat asemassaan hyvinvointivaltion ansiosta.
Yhteiskunta on käyttänyt heihin noin 300 000 €/nuppi, mikä on paljon enemmän kuin aiempiin sukupolviin.
Nyt he haluavat kieltää hyvinvointiyhteiskunnan - ja vstaavanlaiset menistymisen mahdollisuudet muilta.
Ahneuden, tyhmyyden ja itsekkyyden riemukulkua. Ennenkaikkea tyhmyyden.
Ei ole kyse tästä. Kuopus opiskelee Aallossa ja puhutaan paljon talousasioista kotona. Kerran hän kyseli meidän verotuksesta. Kun kerrottiin meidän tuloista ja paljonko on maksettu niistä veroja, hän aika nopsaan laskeskeli päässä että me ollaan pelkästään sinä aikana kun meillä on ollut lapsia maksettu suoria palkkaveroja yhteensä reilusti yli kaksi miljoonaa. Lisäksi sitten kaikki alvit ja energiaverot ja muut siihen lisäksi. Näinä vuosikymmeninä meidän aloilla työtehoa on nostettu huimasti, ja palkka on ollut suoraan riippuvainen saavutetusta tuloksesta, peruspalkkaan ei ole tullut juuri mitään korotuksia siinä missä duunareilla ja julkkareilla on noussut jopa useamman prosentin vuodessa ja lomaa on vain viisi viikkoa vuodesta. Mietimme sitten yhdessä, mihin julkispuolen raha oikein kuluu, kun budjetin rahat eivät riitä ja pitää ottaa 3-5 miljardia/v vielä velkaakin niiden kattamiseen. Siellä on pakko olla hirveästi ilmaa joukossa.
Mitä sun lapsi siellä Aallossa oikein opiskelee, jos se ei osaa lukea valtion budjettikirjaa?
Tuntuvat nuo vanhemmat olevan yhtä yksinkertaisia. Paremmin toimeentulevat vinkuvat ahneuksissan eniten.
Ammun ensimmäisenä alas väitteen monen prosentin palkankorotuksista. Palkansaajien korotukset ovat jo usean vuoden ajan liikkuneet välillä 0.5 % - 0.9 %. Viime vuonna korotukset olivat 0 %.
Työtehoa on nostettu joka paikassa, kun yt-neuvottelujen myötä henkilöstö on perattu minimiin.
Sen seurauksena yhteiskunnalle, eli veronmaksajille onn koitunet merkittävä lasku; työpahoinvoinnin hintalapuksi ilmoitetaan tahosta riippuen 25- 40 mrd.
Julkispuolen rahoista perheenne on nauttinut merkittävästi; lapsenne on hoidettu päivähoidossa, jota valtion taholta subventoidaan merkittävästi, todelline kulu per laspi on reilut 1000 €/k.
Lasten äiti onpitänyt äitiyslomaa, jonka on maksanut yhteiskunta. Äitiys- ja sairaspäivärahat ovat ns. ansiosidonnaisia tulonsiirtoja, eli suurempituloinen saa suurempaa päivärahaa.
Lapsenne kyvät peruskoulua, jonka kustannus per oppilas per vuosi on n. 9000 €.
Ammattikoulun kusttannus on hieman suurempi ja korkeakoulujen , yliopistoista puhumattakaan, antama opetus maksetaan yhteisistä verovaroista ja on saajalleen "ilmainen".
Käytitte lapsianne neuvolassa, joka on täysin ilmainen. Kouluterveyhdenhuolto ja terveyskeksukset, puhumattakaan erikoissairaanhoidota, jota subventoidaan erittäin merkittävästi, eli asiakanmaksut ovat toistaiseksi olleet hyvin matalalla taolla suhteessa todellisiin kustannuksiin.
Siinä muutama esimerkki, mihin julkisen rahaa kuluu. Lisäksi tietysti mm. tieinfra, palolaitos ja poliisi.
Miten aikuisetkin suomalaiset voivat olla noin yksinkertaisia ja tietämättömiä?
Voisiko tämän kommentin alapeukuttajat kertoa syynsä alapeukuille?
Kommentissa käsiteltiin hyvin ja todenmukaisesti asioita.
Ovatko peukuttajat juuri noita päänsä pensaaseen laittajia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paras oli, kun pätkätyöläinen heitettiin ulos, koska harrasti vapaa-ajalla merkittävästi käsitöitä. Peruste oli, että käsityöt on selvästi intohimo eikä tämä työ, joten herää kysymys sitoutumisesta työhön. Aha, työnantajahan siinä sitoutui, kun roikotti pätevää ja ahkeraa ihmistä (teki työnsä hyvin, olen kollega) vuosia pätkissä. Sitten ei saisi edes harrastaa ja pitää itsellään henkireikää mahdollisen työttömyyden varalta. Puhui ko. harrastuksesta paljon töissä, mutta se ei vaikuttanut työhön mitenkään. Enemmänkin kahvipöydässä intoili asiasta.
Itsekkäimpiä on nämä työnsankarit, jotka jatkaa eläkeiän jälkeen. Kehtaavatkin. Yksityisellä niitä ei juuri ole, mutta virkaloisissa sitäkin enemmän. Työnsä hoitavat huonosti, mutta ahneus silmissä kerätään entistä pulleampaa eläkettä ja saa tehdä työn vähän huonomminkin. Eräs tämmöinen hankkiutui vielä lonkkaleikkaukseen ja pitkälle saikulle 66-vuotiaana. Musta työnantaja voisi olla oikeutettu katkaisemaan eläkeiän ylittäneen kanssa työsuhteen, jos saikkuilee paljon. Eräs ystävä juuri valitti, että on vuosia ollut tuntiopettajana, pätevä ja kokemustakin jo paljon työstä. Nyt työtunnit menee uuden tuntijaon myötä tosi niukiksi ja miettii, että miten käy, kun on enää puolipäivätyö. Sanoi suoraan, että samaan aikaan talossa kököttää pian 67 täyttänyt opettaja, joka ei jaksaisi enää, tappelee oppilaiden kanssa, mutta ei suostu jäämään eläkkeelle. Oli sanonut suoraan, että kun tulee niin hyvin lisäeläkettä. Jäisi nyt eläkkeelle jo ja antaisi näille nuorille paikkansa. Mutta ihmiset on vanhemmiten vielä itsekkäämpiä kuin nuorena. Minä, minulla on oikeus ja minun eläke ja minun virka. Rehtorikin on ihan kypsä, kun homma ei enää suju, mutta poiskaan ei saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut saman. Nykyteinit on ahdasmielisempiä kuin koskaan ennen. Aikuiset näyttää mallia. Mun lapsuudessa 80-luvulla ihmiset hyväksyttiin. Minäkin sain olla kaikkien kaveri ja vanhempani olivat varakkaita ja koulutettuja, ja silti olivat ystävällisiä ja hyväksyviä myös niitä röökaavia ja siivojana työskenteleviä yh-äitejä kohtaan, joita kavereillani oli. Nyt äidit stressaa, ettei lapset vaan saa tartuntaa mistään sopimattomasta seurasta. Ihan kuin pitämällä sosiaalisessa kuplassa saisi jotenkin parempia ihmisiä aikaiseksi...
Toinen ongelma on kaupungistuminen. Kun sinne sulloudutaan keskiluokkaiselle alueelle, jää se todellinen kansankerros tuntematta, jonka pikkukylissä näki. Siellä se kylän örveltävä juoppo saattoi olla luokkakaverin isä ja toisaalta toisen luokkakaverin isä saattoi omistaa kunnan suurimman yrityksen. Siellä oltiin kaikki sulassa sovussa ja lapsena näki jo ympärillään kaikenlaisia ihmisiä, ja ne oli jonkun kavereita, sukulaisia, vanhempia jne. Nyt täällä mekin elämme pussissa, jossa kaikki on samanlaisia. Emme näe rikkaita, emme näe köyhiä, emme päihdeongelmaisia jne. Helppo täällä on nimbyillä ja kuvitella, että tuolla on joku muu maailma, jossa se päihdeongelmainen on jotain muuta kuin me tai meidän kaltainen.
Juuri noin! Olen syntynyt vuonna -83 ja kokenut tuon hyväksynnän. Olen siivoojaäidin lapsi. Asuttiin kunnan rivitalossa. Sain vapaasti leikkiä varakkaiden perheiden lasten kanssa. Nykyään minun taustan omaavaa lasta ei annettaisi leikkiä "parempien perheiden" lasten kanssa. On ihan hyväksyttävää pitää ne köyhien lapset erillään.
Mikä aiheutti muutoksen? Me annoimme teidän leikkiä kaikkien kanssa, mutta te ette anna omien lastenne leikkiä kaikkien kanssa. Mitä tapahtui?
Olen usein lukenut palstalta, miten vaikea nykyisin pienten lasten äitien on päästä mukaan äitiporukoihin. Kun itse tulin 1980-luvulla äidiksi, ei tällaista ongelmaa vielä ollut. Ei leikkipuistossa katsottu, millaiset rattaat tai vaatteet jollain lapsella oli ja sen perusteella päätetty, mennäänkö juttelemaan lapsen äidille vai ei. Lapsi kuin lapsi, äiti kuin äiti. Lapsilla oli seuraa toisistaan ja niin myös meillä äideillä toisistamme.
Kokemus tapahtui. Omakohtainen kokemus siitä mitä tapahtui, kun sai lapsena leikkiä vuokratalojen lasten kanssa ja mitä siitä seurasi
ohis
Mitä siitä sitten seurasi?
ei mitään, tuohan on selkeästi pelkkä ilmaan heitetty idea jota ei ole tarkoituskaan enää ottaa kiinni
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Nuoret myös omaksuvat helposti stereotypioita ja valmiiksi pureskeltuja totuuksia, koska heillä ei ole välttämättä omaa kosketuspintaa asioihin."
Tässähän se nyt on. Nykyinen keskustelu esim. työttömistä "rikkaruohoina" ja "yhteiskunnan syöpänä" luo asenteita. Nuori on kaikkivoipainen ja kuvittelee oman tulevaisuutensa ruusuisena ja nousujohteisena, ei voi kuvitella siihen kuuluvan työttömyysjaksoja jne. Ei ymmärrä ihmiselämän nousuja ja laskuja, eikä osaa asettua vaikka 55-vuotiaan työttömän asemaan.
Tälläkin palstalla nuoret opiskelijat ovat kaikkein kärkkäimpiä kertomaan, kuinka sinnittelevät opintotuella (=yhteiskunnan tuki) ja loiset vaan makaa heidän kustantamallaan työttömyystuella (=yhteiskunnan tuki) tajuamatta ensinkään, että sillä työttömällä on kokemusta siitä sinnittelystä opintotuella ja vuosikymmenien työura takanaan.
Samalla kun kitistään someen loisista syödään 2,60 € tuettua opiskelijalounasta, nautitaan ilmaisesta korkeakoulutuksesta ja juorutaan kirjastossa ilmaisten kurssikirjojen lainaamisen lomassa.
Nuorena ollaan idealisteja eikä ajatella että itse voisi jossain vaiheessa kuuluttavan siihen joukkoon joka tarvitsee yhteiskunnan tukea. Kuitenkin tarvitaan vain sairastuminen, onnettomuus jne. kun ollaan yhtäkkiä pohjalla ja sitten kiitollisia siitä yhteiskunnan turvaverkosta.
Aika iso osa työttömistä ei ole kiituutellut opintotuella, koska heillä ei ole peruskoulun jälkeen mitään koulutusta.
Myös minä aikuinen saan juoruilla kirjastossa ilmaiseksi, mutta sinä työtönkö et saa? Paljonko kirjasto sinulta siitä veloittaa?
Et taida olla kovinkaan sivistynyt jos luulet että Suomen työttömät ovat suureksi osaksi jotain peruskoulupohjalta olevia pudokkaita. Suorastaan täydellisessä umpiossa elävä kuvittelee noin. Nordea irtisanoo juuri 120 ihmistä Suomessa. Luuletko heidän olevan peruskoulupohjalta töihin menneitä? Ällöttää tuollainen tyhmyys ja täysin pihalla oleminen.
Kiitos olen töissä vakituisessa työsuhteessa ja nyt opintovapaalla jatko-opiskelemassa. Ihan havaoinnoin yliopiston kirjastoa. Toki olen aivan samoja palveluja itse nuorena täysin mitoin käyttänyt, tosin esim. tietokoneiden määrä on luonnollisesti vähintään kymmenkertaistunut - muistan kun kirjaston ovella jonotettiin ennen ovien avaamista ja juostiin jotta saatiin kone käyttöön.
Siksipä ymmärrän miten hyvin opiskelijoilla on Suomessa asiat: korkeakouluopiskelijoilla jo pelkkä YTHS on jotain aivan käsittämätöntä. Kun olin opiskelija kävin gynekologilla suunnilleen ilmaiseksi. Kun valmistuin, vaihdoin samalle gynelle yksityiselle ja aloin maksamaan sellaista 100 €/käynti hintaa. Kaikki alennukset, tuettu ruokailu, harvoin tarvitsee ostaa kurssikirjoja, oikeastaan ainoastaan sellaisia opuksia mitä tarvitsee ihan ammatissakin jne. jne.
Mutta silloin tosiaan luulee, että itselle ei koskaan voi käydä huonosti. Ei voi vammautua tai sairastua syöpään. tai ihan vaan jäädä työttömäksi.
Osaan lukea tilastoja (ja todella toivon, että myös sinä tohtoriopiskelijana osaisit, muuten ei väitöskirjallasi ole arvoa), joten sieltä voit sinäkin katsoa, että nuorisotyöttömyys keskittyy niihin, joilla ei ole peruskoulun jälkeen mitään koulutusta tai se on kesken. Näin etenkin niissä nuorissa, joiden työttömyys on pitkittynyt yli 6 kk. Toki sama ilmiö on myösmuissa ikäluokissa, mutta nythän me keskustelemme nuorista. Suosittelen siis tutustumaan TEMin tilastoihin ennen kuin mietit sivistystasoani ja saat ällötyskohtauksia, koska faktoilla argumentointi on jatko-opiskelijallekin parempi vaihtoehto kuin vahva oma mutu.
Toiseksi suurin osa suomalaisista opiskelijoista EI ole korkeakouluopiskelijoita eikä heillä ole käytössään YTHS:n erittäin ontuvia palveluja. Edes surin osa kehuskelemiasi alennuksia ei koske kuin korkeakouluopiskelijoita, joten ehkä sinun kannattaisi vähän laajentaa ajatusmaailmaasi havaitaksesi, että nuoriso ei ole sama asia kuin yliopisto-opiskelijat.
PS. YHTS:n käyttö edellyttää, että maksat ylioppilaskunnan jäsenmaksun. Se ei takaa hoitoonpääsyä.
Jokaisesta peruskoulunsa päättävästä ikäluokasta useampi tuhatta nuorta jää ilman jatkokoulutuspaikkaa. Pitkälti koulutusleikkausten johdosta, mutta myös siksi, että heiltä itseltään puuttuu näköala tulevaisuudesta. Tämä joukko on se suurimman riskin joukko, kaikkien entisten lisäksi.
Yliospito- ja ammattikorkeakouluopiskelijoilla puolestaan on jo tietoisuus siitä, että heidän työelämäsä tulee olemaan hyvin pirstaloitunutta. Pätkätyöt ovat ainoat tarjolla olevat ja vuoden pätkätyö on jo lähes unelmien täyttymys.
Tulevaisuutemme ei vaikuta millään mittarilla hyvältä.
KAikki tämä vain, koska rahitusmarkkinat vapautettiin 80-luvulla globaalisti. Sen jälkeen vain raha, ilman työtä on tyonut lisää rahaa. Työn ja työntekijöiden arvostus on painettu nollille.
Ihan sama, onko koulutus yliopistopohjainen vai amispohjainen, sama pätkätöiden tulevaisuus on edessä.
Rahaeliitti pyörittää koko maailmaa ja rahan avulla he ovat saaneet eri maiden poliittiset järjestelmät palvelemaan omaa etuaan ja vain sitä. Muiden kustannuksella.
Sosialistia minusta ei saa tekemälläkään, olen mitä vahvemmin markkinatalouden kannattaja ja sen palveluksessa. Olen samalla inhorealisti ja tiedostan, että minunkaan nykyinen asemani ja tulotasoni ei ole pysyvä olomuoto. Sekin tulee tässä systeemisää muuttumaan. Ei ehjkä vielä huomenna, mutta kenties jo ensi vuonna.
Milloin muiden silmät aukeavat?
Vierailija kirjoitti:
Näillä nuorilla on kaiken muun lisäksi täysin hukassa nettomaksajan käsite. Ei sillä, tuntuu se olevan monella aikuisellakin hukassa.
Nettomaksajaksi siirrytään vasta, kun tuo 300 000 euron velka - ja senkin jälkeen saadut tulonsiirrot on maksettu veroissa yhteiskunnalle. Laskennallisesti he siirtyvät nettomaksajiksi vasta noin 40-45 ikävuoden kieppeillä. NEttomaksjakausi on verrraten lyhyt, nettosaajaksi siirrytään taas n. 80-85 vuoden ikävuoden paikkeilla.
Mutta elämä opettaa. Eräs nuori esitteli kovia kokoomulaisia arvojaan, yleni työelämäsää päällikkötasolle, kunnes tuli romahduksella alas. Rohmahdukseen tarvittiin vain yt-neuvottelut. Kaikki, mitä hänellä oli, oli velkais hankittua tyyliin kaikki -mulle- heti.
Mielipiteet muuttuivat vasta, kun kaikki ei mennytkään suunnitelmien mukaan.
Niin se tulee käymään monella muullakin kovia arvoja kannattavalla.
Aika kovat arvot näkyy sinullakin olevan ja tästä koko viestistä paistaa läpi se, mikä nyky-yhteiskunnassa tuntuu olevan vialla: kenelläkään ei saisi mennä paremmin kuin itsellä. Jos jollain menee, niin siitä ollaan katkeria, sitten kun alkaakin mennä huonommin, niin ollaan suorastaan vahingoniloisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taitaa olla liian myöhäistä. Suomea ei enää saa palautettua ennalleen, vaikka kuinka arvot kovenisivat. Tuskin täällä mitään kansanmurhaa ruvetaan tekemään kuitenkaan. Sata vuotta sitten oli erilainen tilanne ja yhteiskunta eikä ihmisoikeuskysymyksissä ollut samanlaista itsestäänselvää konsensusta kuin nykyään. On mahdotonta nähdä, että yhteiskunnan rakenteet hajoaisivat kokonaan ja niinpä arvojen koventuminen jää nyrkkien taskussa puristelemisen asteelle.
Nykyinen suunta ihmisen sivilisaation kulttuurissa näyttäisi olevan se, että ihmisiltä on vähenemässä empatiakyky. Mielenkiintoista. Sillä nimittäin juuri se ominaisuus teki lajimme historiassa meistä sen, mitä me olemme, eli ihmisiä. Ilman tuota ominaisuutta ja kykyä meistä ei olisi koskaan tullut sitä, mitä nyt olemme. Joten siinä mielessä voimme sanoa, että olemme menossa kehityksessä alaspäin. Jos lajissamme alkaa todella hävitä tuo kyseinen kyky, eli olla empaattinen ja osoittaa sitä toisillemme.
Eli olisikohan tässä jo aika herätä ja tehdä jotakin asian muuttamiseksi. Empatia ja vuorovaikutustaitoja pitäisi alkaa opettaa kouluissa jo alaluokilta alkaen. Eikä se ole myöhäistä myöhemminkään. Toisten ihmisten ymmärtäminen on psykologisesti ja muutenkin henkisesti tärkeää. Jos emme osaa lukea toisten tunteita, tulkita niitä oikein, tai emme osaa tuntea myötätuntoa, se johtaa paitsi väärinymmärtämiseen, toiselle tarpeettoman mielipahan aiheuttamiseen ja jopa omien kognitiivisten, tai muiden taitojen alaspäinmenemiseen. Ja jopa ihmisen väkivaltaisuuden lisääntymiseen. Siksi huoli on todella aiheellinen.
Kyllä ne nuoret siitä kasvaa ja nöyristyy. Osa nyt ainakin. Hölmöä niputtaa sanan alle kokonainen sukupolvi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään uskalleta kertoa kasvasta all right liikkeestä missä menestyvät nuoret ihmettelevät mihin heidän veronsa oikein sitten menee kun asioivat jo pitkälti sitten jo yksityisillä ja yhteiskunnalta tarvitsevat lähinnä vain infran ja verotuksen.
Tässähän tämä juuri tulee ilmi: nämä nuoret "menestyjät" ovat asemassaan hyvinvointivaltion ansiosta.
Yhteiskunta on käyttänyt heihin noin 300 000 €/nuppi, mikä on paljon enemmän kuin aiempiin sukupolviin.
Nyt he haluavat kieltää hyvinvointiyhteiskunnan - ja vstaavanlaiset menistymisen mahdollisuudet muilta.
Ahneuden, tyhmyyden ja itsekkyyden riemukulkua. Ennenkaikkea tyhmyyden.
Ei ole kyse tästä. Kuopus opiskelee Aallossa ja puhutaan paljon talousasioista kotona. Kerran hän kyseli meidän verotuksesta. Kun kerrottiin meidän tuloista ja paljonko on maksettu niistä veroja, hän aika nopsaan laskeskeli päässä että me ollaan pelkästään sinä aikana kun meillä on ollut lapsia maksettu suoria palkkaveroja yhteensä reilusti yli kaksi miljoonaa. Lisäksi sitten kaikki alvit ja energiaverot ja muut siihen lisäksi. Näinä vuosikymmeninä meidän aloilla työtehoa on nostettu huimasti, ja palkka on ollut suoraan riippuvainen saavutetusta tuloksesta, peruspalkkaan ei ole tullut juuri mitään korotuksia siinä missä duunareilla ja julkkareilla on noussut jopa useamman prosentin vuodessa ja lomaa on vain viisi viikkoa vuodesta. Mietimme sitten yhdessä, mihin julkispuolen raha oikein kuluu, kun budjetin rahat eivät riitä ja pitää ottaa 3-5 miljardia/v vielä velkaakin niiden kattamiseen. Siellä on pakko olla hirveästi ilmaa joukossa.
Olet niellyt syötin kokonaan.
Tehostamista julksiella sektorilla varmasti on ja sitä on tehty jo usean vuoden ajan.
Todellinen ongelmamme ovat vapaamatkustajat. He eivät suinkaa ole niitä joita sin äkuvittelet heidän olevan, eli sosiaalitukien käyttäjiä. Näiden merkitys on pljon , paljon pienempi kuin todellisten vapaamatkustajien.
Kuka Suomessa maksaa verot?
Veronmaksajien Keskusliiton mukaan palkansaajat mkssavt 66 % kaikista suorista veroista ja eläkeläiset 20 %, yhteensä siis 86 %. Koska nämä ryhmät edustavat ehdottomasti suurinta osaa suomen väkiluvusta, maksavat he myös suurimman osan välillisistä veroista, niistä tasaveroista, joissa verotuksemme pääpaino jo on. KAiskitat tuloluoksita luokat 1-55 000 €/vuosi maksavat tuloveroista n 60 %.
Suuria pääomatuloja saaaville on mahdollistettu veronmaksun välttely erilaisin keinoin; vakuutuskuorten avulla veronaksua voi lykätä vaikka 99 vuotta - ja vältää kokonaan muuttamalla viakka eläkepäiviksi tiettyihin maihin. Vakuutuskuoren sisällä voi vaihtaa sijoituskohdetta ilman veronmaksun laukeamista.
VAroja kuoresta nostettaessa katsotaan aina nostettavan ensiksi pääomaa, eli veronmaksu ei laukea.
VAkuutusuorten käyttäminen on kallista, joten piensijoittajille ne eivät sovi. Niinpä piensijoittajat ovat kin ainoita, jotka maksavat veronsa säädetyn mukaisesti.
Oikein isoa raha käyttää holding-yhtiöitä. Sellaisen voi perustaa itselleen yksi henkiö (esim. Koneen HErlin on toiminut näin) . Kun holding-yhtiö omistaa 10 % tai yli pörssiyhtiön osakkeita, ei osinkotuloista tarvitse maksaa lainkaan veroa.
Pääomatulot on vapautettu kunnallisveron maksamisesta kokonaan. Kunnallisverolla tuotetaan kuntien julkiset palvelut päiväkodeista ja kouluista palolaitokseen jne.
Moni elää pelkkien pääomatulojen varassa j akäyttää, sekä heidän perheensä käyttäänäitä palveluja maksamatta siis niistä. Meidän muiden maksamana. Vapaamatkustajina.
Kas siinä sinulle selvitys, miksi Suomi on velkaantunut. Ei julkisten palveluiden johdosta, vaan veronamksusta vapautettujen takia.
Kun listaan lisäään vielä vuosittaiset yritystuet, joiden määrä on n. 8 mrd, ei taritse ihmetellä, miksi emme saa velkaa lyhennettyä. Eikä sitä, miksi me kaikki muut saamme maksaa koko ajan enemmän.
Tämäon uusliberaalia oikeistolpolitiikkaa, jolla varallisuus on jo pitkälti siirretty rikkaimmalle 1 %:lle
(linkin takaaa slide numero 5)
https://www.slideshare.net/Tilastokeskus/varallisuuserojen-kehitys-suom…
Epäilen vahvasti, että yksikään palstailija ei kuulu rikkaimpaan 1 %:iin...miksi suositte äänellänne tällaista kehitystä?
Puhutaan tuloverotuksesta, sinä alat puhua yritysverotuksesta. Lisäksi sotket tuloverot ja muut verot.
Puhutaan palkkatuloista, sinä alat puhua omaisuuksista.
Suomessa on varsin vähän niitä, joilla on tilaisuus verokuorikikkailuun.
Parhaiten ansaitseva 10 prosenttia maksaa ansiotuloverokertymästä noin 70 prosenttia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään uskalleta kertoa kasvasta all right liikkeestä missä menestyvät nuoret ihmettelevät mihin heidän veronsa oikein sitten menee kun asioivat jo pitkälti sitten jo yksityisillä ja yhteiskunnalta tarvitsevat lähinnä vain infran ja verotuksen.
Tässähän tämä juuri tulee ilmi: nämä nuoret "menestyjät" ovat asemassaan hyvinvointivaltion ansiosta.
Yhteiskunta on käyttänyt heihin noin 300 000 €/nuppi, mikä on paljon enemmän kuin aiempiin sukupolviin.
Nyt he haluavat kieltää hyvinvointiyhteiskunnan - ja vstaavanlaiset menistymisen mahdollisuudet muilta.
Ahneuden, tyhmyyden ja itsekkyyden riemukulkua. Ennenkaikkea tyhmyyden.
Ei ole kyse tästä. Kuopus opiskelee Aallossa ja puhutaan paljon talousasioista kotona. Kerran hän kyseli meidän verotuksesta. Kun kerrottiin meidän tuloista ja paljonko on maksettu niistä veroja, hän aika nopsaan laskeskeli päässä että me ollaan pelkästään sinä aikana kun meillä on ollut lapsia maksettu suoria palkkaveroja yhteensä reilusti yli kaksi miljoonaa. Lisäksi sitten kaikki alvit ja energiaverot ja muut siihen lisäksi. Näinä vuosikymmeninä meidän aloilla työtehoa on nostettu huimasti, ja palkka on ollut suoraan riippuvainen saavutetusta tuloksesta, peruspalkkaan ei ole tullut juuri mitään korotuksia siinä missä duunareilla ja julkkareilla on noussut jopa useamman prosentin vuodessa ja lomaa on vain viisi viikkoa vuodesta. Mietimme sitten yhdessä, mihin julkispuolen raha oikein kuluu, kun budjetin rahat eivät riitä ja pitää ottaa 3-5 miljardia/v vielä velkaakin niiden kattamiseen. Siellä on pakko olla hirveästi ilmaa joukossa.
Mitä sun lapsi siellä Aallossa oikein opiskelee, jos se ei osaa lukea valtion budjettikirjaa?
Tuntuvat nuo vanhemmat olevan yhtä yksinkertaisia. Paremmin toimeentulevat vinkuvat ahneuksissan eniten.
Ammun ensimmäisenä alas väitteen monen prosentin palkankorotuksista. Palkansaajien korotukset ovat jo usean vuoden ajan liikkuneet välillä 0.5 % - 0.9 %. Viime vuonna korotukset olivat 0 %.
Työtehoa on nostettu joka paikassa, kun yt-neuvottelujen myötä henkilöstö on perattu minimiin.
Sen seurauksena yhteiskunnalle, eli veronmaksajille onn koitunet merkittävä lasku; työpahoinvoinnin hintalapuksi ilmoitetaan tahosta riippuen 25- 40 mrd.
Julkispuolen rahoista perheenne on nauttinut merkittävästi; lapsenne on hoidettu päivähoidossa, jota valtion taholta subventoidaan merkittävästi, todelline kulu per laspi on reilut 1000 €/k.
Lasten äiti onpitänyt äitiyslomaa, jonka on maksanut yhteiskunta. Äitiys- ja sairaspäivärahat ovat ns. ansiosidonnaisia tulonsiirtoja, eli suurempituloinen saa suurempaa päivärahaa.
Lapsenne kyvät peruskoulua, jonka kustannus per oppilas per vuosi on n. 9000 €.
Ammattikoulun kusttannus on hieman suurempi ja korkeakoulujen , yliopistoista puhumattakaan, antama opetus maksetaan yhteisistä verovaroista ja on saajalleen "ilmainen".
Käytitte lapsianne neuvolassa, joka on täysin ilmainen. Kouluterveyhdenhuolto ja terveyskeksukset, puhumattakaan erikoissairaanhoidota, jota subventoidaan erittäin merkittävästi, eli asiakanmaksut ovat toistaiseksi olleet hyvin matalalla taolla suhteessa todellisiin kustannuksiin.
Siinä muutama esimerkki, mihin julkisen rahaa kuluu. Lisäksi tietysti mm. tieinfra, palolaitos ja poliisi.
Miten aikuisetkin suomalaiset voivat olla noin yksinkertaisia ja tietämättömiä?
Voisiko tämän kommentin alapeukuttajat kertoa syynsä alapeukuille?
Kommentissa käsiteltiin hyvin ja todenmukaisesti asioita.
Ovatko peukuttajat juuri noita päänsä pensaaseen laittajia?
Jospa itse kommentoisit vastaukseksi saamaasi laskelmaa.
Itse en onneksi kuulu näihin ja empatiakykyä on joskus liikaakin.
Oletkos itse yksinkertainen vai yksinkertaisesti tyhmä?
Kerropa, neropatti, MISTÄ julkinen puoli rahansa saa?
Saako julkisen puolen vaikka palomiesten maksamista veroista?
Vihjeenä: maksaako julkisen puolen työntekijä oikeasti jotain veroja, joilla kustannetaan julkinen puoli?