Yle:Nuorten arvot ja asenteet jyrkkenevät – ”Meillä kasvaa kovasydäminen nuoriso”

Suomen lähihistorian suurin vedätys (tai höynäytys) oli ns. suurten ikäluokkien eläköityminen. Piti tulla täystyöllisyys koska suurten ikäluokkien tekemää työtä korvaamaan ei muka ollut riittävästi väkeä. Tätä hokemaa toitotettiin nuorisolle mukaan lukien minä itse peruskoulusta aina tälle vuosikymmenelle asti.

No nyt on suuret ikäpolvet eläkkeellä, tuliko täystyöllisyys? Ei tullut. Sen sijaan tuli globalisaatio, halvat hinnat (myös työn), epävarmuus kaikesta.

Ainahan vanhemmat arvostelevat nuorten ajatusmaailmaa tajuamatta mihin asemaan ovat itse nuoret asettaneet omilla ajatuksilla, esimerkillä ja valinnoillaan....

Nuoret saavat maksavat meidän tekemistä ratkaisuista.

Luulen, ettei nämäkään nuoret ole niin tyhmiä ja itsekkäitä kuin annetaan ymmärtää. Luulen, että useilla on omasta näkökulmastaan perusteltu selitys asenteilleen ja mielipiteilleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Nuoret myös omaksuvat helposti stereotypioita ja valmiiksi pureskeltuja totuuksia, koska heillä ei ole välttämättä omaa kosketuspintaa asioihin."

Tässähän se nyt on. Nykyinen keskustelu esim. työttömistä "rikkaruohoina" ja "yhteiskunnan syöpänä" luo asenteita. Nuori on kaikkivoipainen ja kuvittelee oman tulevaisuutensa ruusuisena ja nousujohteisena, ei voi kuvitella siihen kuuluvan työttömyysjaksoja jne. Ei ymmärrä ihmiselämän nousuja ja laskuja, eikä osaa asettua vaikka 55-vuotiaan työttömän asemaan.

Tälläkin palstalla nuoret opiskelijat ovat kaikkein kärkkäimpiä kertomaan, kuinka sinnittelevät opintotuella (=yhteiskunnan tuki) ja loiset vaan makaa heidän kustantamallaan työttömyystuella (=yhteiskunnan tuki) tajuamatta ensinkään, että sillä työttömällä on kokemusta siitä sinnittelystä opintotuella ja vuosikymmenien työura takanaan.

Samalla kun kitistään someen loisista syödään 2,60 € tuettua opiskelijalounasta, nautitaan ilmaisesta korkeakoulutuksesta ja juorutaan kirjastossa ilmaisten kurssikirjojen lainaamisen lomassa. 

Nuorena ollaan idealisteja eikä ajatella että itse voisi jossain vaiheessa kuuluttavan siihen joukkoon joka tarvitsee yhteiskunnan tukea. Kuitenkin tarvitaan vain sairastuminen, onnettomuus jne. kun ollaan yhtäkkiä pohjalla ja sitten kiitollisia siitä yhteiskunnan turvaverkosta.

Aika iso osa työttömistä ei ole kiituutellut opintotuella, koska heillä ei ole peruskoulun jälkeen mitään koulutusta.

Myös minä aikuinen saan juoruilla kirjastossa ilmaiseksi, mutta sinä työtönkö et saa? Paljonko kirjasto sinulta siitä veloittaa?

Et taida olla kovinkaan sivistynyt jos luulet että Suomen työttömät ovat suureksi osaksi jotain peruskoulupohjalta olevia pudokkaita. Suorastaan täydellisessä umpiossa elävä kuvittelee noin. Nordea irtisanoo juuri 120 ihmistä Suomessa. Luuletko heidän olevan peruskoulupohjalta töihin menneitä? Ällöttää tuollainen tyhmyys ja täysin pihalla oleminen.

Kiitos olen töissä vakituisessa työsuhteessa ja nyt opintovapaalla jatko-opiskelemassa. Ihan havaoinnoin yliopiston kirjastoa. Toki olen aivan samoja palveluja itse nuorena täysin mitoin käyttänyt, tosin esim. tietokoneiden määrä on luonnollisesti vähintään kymmenkertaistunut - muistan kun kirjaston ovella jonotettiin ennen ovien avaamista ja juostiin jotta saatiin kone käyttöön.

Siksipä ymmärrän miten hyvin opiskelijoilla on Suomessa asiat: korkeakouluopiskelijoilla jo pelkkä YTHS on jotain aivan käsittämätöntä. Kun olin opiskelija kävin gynekologilla suunnilleen ilmaiseksi. Kun valmistuin, vaihdoin samalle gynelle yksityiselle ja aloin maksamaan sellaista 100 €/käynti hintaa. Kaikki alennukset, tuettu ruokailu, harvoin tarvitsee ostaa kurssikirjoja, oikeastaan ainoastaan sellaisia opuksia mitä tarvitsee ihan ammatissakin jne. jne.

Mutta silloin tosiaan luulee, että itselle ei koskaan voi käydä huonosti. Ei voi vammautua tai sairastua syöpään. tai ihan vaan jäädä työttömäksi.

Osaan lukea tilastoja (ja todella toivon, että myös sinä tohtoriopiskelijana osaisit, muuten ei väitöskirjallasi ole arvoa), joten sieltä voit sinäkin katsoa, että nuorisotyöttömyys keskittyy niihin, joilla ei ole peruskoulun jälkeen mitään koulutusta tai se on kesken. Näin etenkin niissä nuorissa, joiden työttömyys on pitkittynyt yli 6 kk. Toki sama ilmiö on myösmuissa ikäluokissa, mutta nythän me keskustelemme nuorista. Suosittelen siis tutustumaan TEMin tilastoihin ennen kuin mietit sivistystasoani ja saat ällötyskohtauksia, koska faktoilla argumentointi on jatko-opiskelijallekin parempi vaihtoehto kuin vahva oma mutu.

Toiseksi suurin osa suomalaisista opiskelijoista EI ole korkeakouluopiskelijoita eikä heillä ole käytössään YTHS:n erittäin ontuvia palveluja. Edes surin osa kehuskelemiasi alennuksia ei koske kuin korkeakouluopiskelijoita, joten ehkä sinun kannattaisi vähän laajentaa ajatusmaailmaasi havaitaksesi, että nuoriso ei ole sama asia kuin yliopisto-opiskelijat.

PS. YHTS:n käyttö edellyttää, että maksat ylioppilaskunnan jäsenmaksun. Se ei takaa hoitoonpääsyä.

Vierailija kirjoitti:

Suomen lähihistorian suurin vedätys (tai höynäytys) oli ns. suurten ikäluokkien eläköityminen. Piti tulla täystyöllisyys koska suurten ikäluokkien tekemää työtä korvaamaan ei muka ollut riittävästi väkeä. Tätä hokemaa toitotettiin nuorisolle mukaan lukien minä itse peruskoulusta aina tälle vuosikymmenelle asti.

No nyt on suuret ikäpolvet eläkkeellä, tuliko täystyöllisyys? Ei tullut. Sen sijaan tuli globalisaatio, halvat hinnat (myös työn), epävarmuus kaikesta.

Työpaikassani suurten ikäluokkien eläköityminen hoidettiin niin ettei tilalle palkattu uusia, vaan työtehtävät kipattiin nuorempien niskaan. Omassa työryhmässäni on olut jopa 6 henkilöä, nyt enää kolme. Työssäkäyvät ovat todelka väsyneitä nykyään. Viikomloput levätään, sen sijaan että käytäisiin kylässä tai kutsuttaisiin vieraita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen lähihistorian suurin vedätys (tai höynäytys) oli ns. suurten ikäluokkien eläköityminen. Piti tulla täystyöllisyys koska suurten ikäluokkien tekemää työtä korvaamaan ei muka ollut riittävästi väkeä. Tätä hokemaa toitotettiin nuorisolle mukaan lukien minä itse peruskoulusta aina tälle vuosikymmenelle asti.

No nyt on suuret ikäpolvet eläkkeellä, tuliko täystyöllisyys? Ei tullut. Sen sijaan tuli globalisaatio, halvat hinnat (myös työn), epävarmuus kaikesta.

Työpaikassani suurten ikäluokkien eläköityminen hoidettiin niin ettei tilalle palkattu uusia, vaan työtehtävät kipattiin nuorempien niskaan. Omassa työryhmässäni on olut jopa 6 henkilöä, nyt enää kolme. Työssäkäyvät ovat todelka väsyneitä nykyään. Viikomloput levätään, sen sijaan että käytäisiin kylässä tai kutsuttaisiin vieraita.

Samaa olen muualta kuullut. Katainenhan tästä eläkepommista vauhkosi ja kuinka kohta on huutava työvoimapula. En ole nähnyt työvoimapulaa muutakun puhelinmyynnissä ja lapissa jossa odotetaan ihmisten muuttavan lappiin soluasuntoon 3 kk sesongin ajaksi paiskimaan 9e  tunti töitä koska niin nyt vaan pitää tehdä koska isien isät oli sodassa. Arvostan kyllä veteraaneja ja työn tekemistä mutta ei me kyllä mihinkään kehitytä jos me vaaditaan omilta lapsiltamme samaa paskaa mitä meidän isät ja mitä me itse ollaan "jouduttu" tekeen.

Liika materia on huono juttu. Jää henkiset asiat helposti pieneksi. Liika niukkuus on sekin huono.

Hyvinvointivaltion idea oli hyvä, ei liikaa rikkautta eikä köyhyyttä kenellekään. Mutta sillä on paha kaiku nykynuorissa. Ei nähdä hyvinvointivaltion metsää oman itsekkyyden, materialismin ja viihdemaailman puilta. Jolloin työttömästä vuokrayksiössä tulee myös kokoomuslainen ja vastakkainasettelun aika on ohi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen lähihistorian suurin vedätys (tai höynäytys) oli ns. suurten ikäluokkien eläköityminen. Piti tulla täystyöllisyys koska suurten ikäluokkien tekemää työtä korvaamaan ei muka ollut riittävästi väkeä. Tätä hokemaa toitotettiin nuorisolle mukaan lukien minä itse peruskoulusta aina tälle vuosikymmenelle asti.

No nyt on suuret ikäpolvet eläkkeellä, tuliko täystyöllisyys? Ei tullut. Sen sijaan tuli globalisaatio, halvat hinnat (myös työn), epävarmuus kaikesta.

Työpaikassani suurten ikäluokkien eläköityminen hoidettiin niin ettei tilalle palkattu uusia, vaan työtehtävät kipattiin nuorempien niskaan. Omassa työryhmässäni on olut jopa 6 henkilöä, nyt enää kolme. Työssäkäyvät ovat todelka väsyneitä nykyään. Viikomloput levätään, sen sijaan että käytäisiin kylässä tai kutsuttaisiin vieraita.

Meillä se eläköityminen suoritettiin niin, että automatisaatio  vähensi työpaikkoja. Viimeiset työvuodet tehtiin työntekijöitä tarpeettomiksi. Sama tehdään nyt julkisen sektorin työpaikoissa.

Automatisaatio tulee hoitamaan paljon ennakoitua enemmän myös vanhuksia hautaan asti. Jo nyt mummot ja papat elävät tietokoneiden anturit ranteessa, korvilla ja yöllä nenässä.

Ei se helvetin kova työ ollut aina helppoa saati mukavaa, mutta useimmilla tarkoitus oli kuitenkin, että tulevalla sukupolvella olisi helpompaa. Mutta taisi tämä hyvinvointi mennä vähän överiksi.

En jaksa uskoa, että mikään mylly hirveästi enää lisää hyväpalkkaisia työpaikkoja loisi.

Ajattelen, että työn jakaminen on ehkä oikeudenmukaisin vaihtoehto tulevaisuudessa. Se tarkoittaa myös sitä, että jostakin ylellisyydestä on luovuttava, koska se työn tuotto pitää jakaa yhä useammalle. Toisaalta elämän laatua ei varmaan suunnattomati vähennä, jos esimerkiksi joutuukin asumaan vähän pienemmässä asunnossa (siihen tulee joka tapauksessa pakottamaan myös tulevat energiansäästölait).

Vierailija kirjoitti:

Ei tietenkään uskalleta kertoa kasvasta all right liikkeestä missä menestyvät nuoret ihmettelevät mihin heidän veronsa oikein sitten menee kun asioivat jo pitkälti sitten jo yksityisillä ja yhteiskunnalta tarvitsevat lähinnä vain infran ja verotuksen.

Tässähän tämä juuri tulee ilmi: nämä nuoret "menestyjät" ovat asemassaan hyvinvointivaltion ansiosta.

Yhteiskunta on käyttänyt heihin noin 300 000 €/nuppi, mikä on paljon enemmän kuin aiempiin sukupolviin.

Nyt he haluavat kieltää hyvinvointiyhteiskunnan - ja vstaavanlaiset menistymisen mahdollisuudet muilta.

Ahneuden, tyhmyyden ja itsekkyyden riemukulkua. Ennenkaikkea tyhmyyden.

Sitä niittää mitä kylvää. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuoret on palaamassa vanhoihin arvoihin, jolloin perhe ja muut läheiset on se oma porukka, josta pidetään huolta. Muista ei tarvitse huolehtia, koska yhteiskunta paapoo joka tapauksessa tätä sukupolvittaista luuserijengiä. Jos yhteiskunta antaa vähemmän kuin ottaa, niin siihen ei kannata panostaa.

Ei ne nuoret ole kovia, ne vain on kyllästyneet ajatukseen siitä, että heidän pitää elättää ne, joilla on heitä korkeampi elintaso.

Olen samaa mieltä, vaikka en ole nuori, enkä köyhä. Työnteon on aina oltava kannattava, yhtäkään poikkeusta ei saa olla, jossa tuilla pääsee yhtä hyvälle netolle. Siksi tarvitaan kansalaispalkka, ja kaikki muut tuet pois, paitsi terveydenhuolto. Etenkin asumistuet pois.

Haluat siis ihmiset kodittomiksi?

Vika ei ole asumistuissa vaan siinä, ettei vuokramarkkinoille ole määrätty vuokrakattoa. Siksi matalapalkkaiset työssäkäyvätkin tarvitsevat asumistukea. Vain ja ainoastaan ahneiden asuntosijoittajien vuoksi!

Vuokrakatto on idioottimaisin keino puuttua vuokratasoon. Vuokrakatosta tulee käytännössä alin vuokrataso. Ja sitten se rajoittaa vuokralle tulevien asuntojen määrää, ja näin jäykistää ennestään asuntomarkkinoita. Samalla se asettaa paineita omistusasumiseen, joka nostaa entisestään asuntojen hintaa.

Tämä nyt tietysti heijastuu Kokoomuksen kannatuksena, jota ei voida pitää ainakaan huonona asiana.

Vierailija kirjoitti:

Sitä niittää mitä kylvää. :)

Mitä olet kylvänyt?

Näillä nuorilla on kaiken muun lisäksi täysin hukassa nettomaksajan käsite. Ei sillä, tuntuu se olevan monella aikuisellakin hukassa.

Nettomaksajaksi siirrytään vasta, kun tuo 300 000 euron velka  - ja senkin jälkeen saadut tulonsiirrot on maksettu veroissa yhteiskunnalle. Laskennallisesti he siirtyvät nettomaksajiksi vasta noin 40-45 ikävuoden kieppeillä. NEttomaksjakausi on verrraten lyhyt, nettosaajaksi siirrytään taas n. 80-85 vuoden ikävuoden paikkeilla.

Mutta elämä opettaa. Eräs nuori esitteli kovia kokoomulaisia arvojaan, yleni työelämäsää päällikkötasolle, kunnes tuli romahduksella alas. Rohmahdukseen tarvittiin vain yt-neuvottelut. Kaikki, mitä hänellä oli, oli velkais hankittua tyyliin kaikki -mulle- heti.

Mielipiteet muuttuivat vasta, kun kaikki ei mennytkään suunnitelmien mukaan.

Niin se tulee käymään monella muullakin kovia arvoja kannattavalla.

Köyhän kovasydämisyys on ihan luonnollista. Jos joutuu itse elämään makaronilla, varmasti vituttaa vierasmaalaisen ke la go ldilla ostamat uudet lastenrattaat ja kauppakassit täynnä lihaa ja hedelmiä.

Vierailija kirjoitti:

Näillä nuorilla on kaiken muun lisäksi täysin hukassa nettomaksajan käsite. Ei sillä, tuntuu se olevan monella aikuisellakin hukassa.

Nettomaksajaksi siirrytään vasta, kun tuo 300 000 euron velka  - ja senkin jälkeen saadut tulonsiirrot on maksettu veroissa yhteiskunnalle. Laskennallisesti he siirtyvät nettomaksajiksi vasta noin 40-45 ikävuoden kieppeillä. NEttomaksjakausi on verrraten lyhyt, nettosaajaksi siirrytään taas n. 80-85 vuoden ikävuoden paikkeilla.

Mutta elämä opettaa. Eräs nuori esitteli kovia kokoomulaisia arvojaan, yleni työelämäsää päällikkötasolle, kunnes tuli romahduksella alas. Rohmahdukseen tarvittiin vain yt-neuvottelut. Kaikki, mitä hänellä oli, oli velkais hankittua tyyliin kaikki -mulle- heti.

Mielipiteet muuttuivat vasta, kun kaikki ei mennytkään suunnitelmien mukaan.

Niin se tulee käymään monella muullakin kovia arvoja kannattavalla.

Ei oo sitten paljon nettomaksajia tässä maassa. 50-vuotiaat potkitaan pois työelämästä, paitsi kunnallisella puolella, missä ei ole nettomaksajia koskaan ollutkaan.

Vierailija kirjoitti:

Tämä nyt tietysti heijastuu Kokoomuksen kannatuksena, jota ei voida pitää ainakaan huonona asiana.

Sinä kuulut siihen joukkoon, joille todellisuus tulee iskemään kovaa vasten kasvoja.

Meneillään olevissa työsopimusneuvotteluissa pyritään laskemaan sekä matalapalkkoja, että keskipalkkoja.

Suomen kotimarkkinoilla toimivat pk-yritykset tulevat sitten olemaan seuraava putoajaryhmä, koska heidän asiakaskuntansa koostuu palkansaajista, eli he tarvitsevat palkansaajien ostovoiman säilyäkseen elinkelpoisina. Konkurssi kolkuuttelee siinä vaiheessa,kun tarpeeksi suuri ryhmä palkansaajia on siirretty heikomman palkkauksen piiriin.

Miksi melko yleisesti ihmisten kyky ajatella ulottuu vain pienen hetken päähän?

Itse olen 16 vuotias tyttö pk-seudulta ja omistan toki vahvat mielipiteet asioihin, mutta yritän ajatella politiikkaa eri kannoilta. Itse ajattelen, että tukia ei saisi antaa niin helposti sellaisille ihmisille jotka eivät tee mitään ja opiskelijoille pitäisi antaa riittävästi rahaa opiskeluun. Esimerkiksi opintotukea annetaan vasta 17 vuotiaille kun lapsilisä on loppunut. Mutta tässä on se kääntöpuoli. Miten 16 vuotiaat voivat hankkia lukiokirjansa ja tietokoneensa jos eivät saa opintotukea. Jos joissain perheissä vanhemmat eivät huolehdi lapsestaan ja osta/vuokraa heille niitä tarvikkeita. Sama on myös laitoksissa kuka maksaa jos lapsilisät menee laitoshoitajien palkkoihin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näillä nuorilla on kaiken muun lisäksi täysin hukassa nettomaksajan käsite. Ei sillä, tuntuu se olevan monella aikuisellakin hukassa.

Nettomaksajaksi siirrytään vasta, kun tuo 300 000 euron velka  - ja senkin jälkeen saadut tulonsiirrot on maksettu veroissa yhteiskunnalle. Laskennallisesti he siirtyvät nettomaksajiksi vasta noin 40-45 ikävuoden kieppeillä. NEttomaksjakausi on verrraten lyhyt, nettosaajaksi siirrytään taas n. 80-85 vuoden ikävuoden paikkeilla.

Mutta elämä opettaa. Eräs nuori esitteli kovia kokoomulaisia arvojaan, yleni työelämäsää päällikkötasolle, kunnes tuli romahduksella alas. Rohmahdukseen tarvittiin vain yt-neuvottelut. Kaikki, mitä hänellä oli, oli velkais hankittua tyyliin kaikki -mulle- heti.

Mielipiteet muuttuivat vasta, kun kaikki ei mennytkään suunnitelmien mukaan.

Niin se tulee käymään monella muullakin kovia arvoja kannattavalla.

Ei oo sitten paljon nettomaksajia tässä maassa. 50-vuotiaat potkitaan pois työelämästä, paitsi kunnallisella puolella, missä ei ole nettomaksajia koskaan ollutkaan.

Aivan, juuri tämä on ongelma. Siitä seuraa hyvinvointivaltion alasajo. Ensin nostetaan asiakasmaksuja ja omavastuuosuuksia, verot eivät tule laskemaan.

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan uuden soten asiakasmaksuja hyvin salaisesti. Työryhmää on kielletty kertomasta mitään julkisuuteen. Onpahan pommi sitten, kun se julkaistaan.

Vakuutusyhtöt ovat jo lanseeranneet uusia terveysvakuutuskia tyyliin a`la Amerikka; pienempituloiselle myydään halvempia vakuutuksia, jotka eivät käytännössä kata juuri mitään, varsinkaan erikoissairaanhoitoa vaaativaa. Suurempituloislle sitten kalliimpia vakuutuksia oman maksukyvyn mukaan ja ne kattavat heman enemmän.

Yhdysvalloista kuitenkin tiedämme, että kalliista vakuutuksista huolimatta omavstuuosuudet jäävätkin niin suuriksi, että sairaudenhoitomenot ovat siellä suurin syy henkilökohtaisiin konkursseihin.

Vakuutusyhtiöthän ovat tunnettuja siitä, että ne löytävät aina porssanreiän - kuten siitäkin, etä vakuutusmaksuja korotetaan vuosittain merkittävästi.

Yhdenkään palkansaajan työ ei ole varma ja sen menettäessä seuraava ei enää olekaan yhtä hyväpalkkainen.

Suurin osa ihmisistä työntää päänsä pensaaseen ja huijaa itseään kuvittelemalla, että ikävämpi tulevisuus ei koske minua. Sitä rankempi tulee pudotus olemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näillä nuorilla on kaiken muun lisäksi täysin hukassa nettomaksajan käsite. Ei sillä, tuntuu se olevan monella aikuisellakin hukassa.

Nettomaksajaksi siirrytään vasta, kun tuo 300 000 euron velka  - ja senkin jälkeen saadut tulonsiirrot on maksettu veroissa yhteiskunnalle. Laskennallisesti he siirtyvät nettomaksajiksi vasta noin 40-45 ikävuoden kieppeillä. NEttomaksjakausi on verrraten lyhyt, nettosaajaksi siirrytään taas n. 80-85 vuoden ikävuoden paikkeilla.

Mutta elämä opettaa. Eräs nuori esitteli kovia kokoomulaisia arvojaan, yleni työelämäsää päällikkötasolle, kunnes tuli romahduksella alas. Rohmahdukseen tarvittiin vain yt-neuvottelut. Kaikki, mitä hänellä oli, oli velkais hankittua tyyliin kaikki -mulle- heti.

Mielipiteet muuttuivat vasta, kun kaikki ei mennytkään suunnitelmien mukaan.

Niin se tulee käymään monella muullakin kovia arvoja kannattavalla.

Ei oo sitten paljon nettomaksajia tässä maassa. 50-vuotiaat potkitaan pois työelämästä, paitsi kunnallisella puolella, missä ei ole nettomaksajia koskaan ollutkaan.

Tuo käsityksesi on väärä. Jos yksityinen yritys toimii verovaroilla, ovat sen työntekijät verrannollisia julkisen sektorin työntekijöihin. Verovaroilla tuloksensa tekevien yritysten määrä maassamme on kasvanut räjähdyksenomaisesti viime vuosina. 

Julkisen sektorin ns. arvonlisäys on 20 % BKT:sta.  Sen muu toiminta, kuten koulutus, poliisihallinto, palolaitos, sairaanhoito jne. ovat asioita, joiden merkitystä ei voi mitata rahassa.  Ne ovat edellytyksenä yhteiskunnan toimimiselle, kuten myös kuntien ja valtion virastot, jotka huolehtivat mm. siitä, että vaikkapa sähkötyötä tehdään asianmukaisesti ja määräysten mukaan.

Jos niitä ei olisi, voisivat vaikka rakennuksemmem sortua itsekseen, kuten monissa maissa on tapahtunut.

Älä ota kaikkea itsestäänselvyytenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tietenkään uskalleta kertoa kasvasta all right liikkeestä missä menestyvät nuoret ihmettelevät mihin heidän veronsa oikein sitten menee kun asioivat jo pitkälti sitten jo yksityisillä ja yhteiskunnalta tarvitsevat lähinnä vain infran ja verotuksen.

Tässähän tämä juuri tulee ilmi: nämä nuoret "menestyjät" ovat asemassaan hyvinvointivaltion ansiosta.

Yhteiskunta on käyttänyt heihin noin 300 000 €/nuppi, mikä on paljon enemmän kuin aiempiin sukupolviin.

Nyt he haluavat kieltää hyvinvointiyhteiskunnan - ja vstaavanlaiset menistymisen mahdollisuudet muilta.

Ahneuden, tyhmyyden ja itsekkyyden riemukulkua. Ennenkaikkea tyhmyyden.

Ei ole kyse tästä. Kuopus opiskelee Aallossa ja puhutaan paljon talousasioista kotona. Kerran hän kyseli meidän verotuksesta. Kun kerrottiin meidän tuloista ja paljonko on maksettu niistä veroja, hän aika nopsaan laskeskeli päässä että me ollaan pelkästään sinä aikana kun meillä on ollut lapsia maksettu suoria palkkaveroja yhteensä reilusti yli kaksi miljoonaa. Lisäksi sitten kaikki alvit ja energiaverot ja muut siihen lisäksi. Näinä vuosikymmeninä meidän aloilla työtehoa on nostettu huimasti, ja palkka on ollut suoraan riippuvainen saavutetusta tuloksesta, peruspalkkaan ei ole tullut juuri mitään korotuksia siinä missä duunareilla ja julkkareilla on noussut jopa useamman prosentin vuodessa ja lomaa on vain viisi viikkoa vuodesta. Mietimme sitten yhdessä, mihin julkispuolen raha oikein kuluu, kun budjetin rahat eivät riitä ja pitää ottaa 3-5 miljardia/v vielä velkaakin niiden kattamiseen.  Siellä on pakko olla hirveästi ilmaa joukossa.