Lue keskustelun säännöt.
Kun kukaan ei katso toista kertaa...
03.02.2018 |
se sattuu ihan helvetisti. Itsetunto on tällä hetkellä täysin nollassa. Olen eronnut pikkasen päällä 40 v. Ihan normaali nainen, ja olen luullut olevani edes siedettävän ehkä jopa nätinkinnäköinen ainakin kasvoista. Ylipainoa on, mutta en ole mikään lìikkumaton löllykkä. Työelämässä mukana ja liikun säännöllisesti. Paino putoaa pikku hiljaa. Pidän huolen niin hygienista kuin hiuksista, meikkaan "neutraalisti". Aina siistit hyvin istuvat vaatteet. Hymyilen, osaan keskustella, elämäniloa (on ollut). Tällä hetkellä alkaa olla mieli apea. Nettideittisivustoilla ei kukaan tykkää (muuta kuim joku elämänkoululainen) vaikka mielestäni ihan nätit kuvat ja muutama mainoslause itsestä, ei siis mikään kriteerilista miehille. Olen valinnut sellaisua, jotka voisin tavata. Ihan omasta ikähaarukasta ja "tavallisia" miehiä. En saa osumia omanikäisiltä, vain seksitarjouksia 50-60 ja 30-vuotiailta.
Yhdellä 3 foorumin profiilista on käynyt lähes 600 miestä ja yhteydenottoja vain em.ryhmistä.
Alkaa syömään naista, kun yhtään mätsiä ei tule. Tutut saavat kymmeniä ja treffavat koko ajan. En kerro totuutta, vaan valehtelen itsekin käyväni. Yhdet treffit ja mies ei ottanut yhytryyä sen jälkeen. Vaikka oli minusta nähnyt kivat ja puhuin samalla hauskalla mutta asiallisella tavalla kuin somessa.
Tuntuu todella pahalta, kun ei kelpaa. Että on niim ruma ettei baarissa, salilla jne kukaan katsoa kahta kertaa. Kuitenkin mielestäni "omantasoiset" naiseni saavat seuraa. En ole myrtsinnäköinen, päinvastoin.
Juuri äsken tuli jo itku. Tuntuu ohan helvetin pahalta. Kenellekään käynyt näin? Miten täältä aallonpohjalta pääsee pois....Tällä hetkellä pelottaa ajatus olla loppuelämä yksin...
Kommentit (61)
Mikä vika elämänkoululaisissa on?
Työkaveri selaa tinderiä jatkuvasti ja täytyy sanoa että jos verrataan 18-24v naisia ja 30+ naisia on ero sen verran raju että katoaa kyllä halu ja kiinnostus vanhempiin naisiin.
Tinder on kyllä aika julma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sulla on liian suuret odotukset. Kumppanin etsintä aikuisena on erilaista kuin nuorempana. Ihmiset vasta toipuu eroista, ei ehkä etsitä edes vakavaa suhde lasten takia. Ylipäätään tarjonta vähäisempää, koska suurin osa parisuhteessa. Ei kumppanin löytäminen mahdotonta ole, mutta ei välttämättä kovin helppoa. Sitten on tietysti eri asia, haluatko paljon treffejä ja tindersuosiota vai elämänkumppanin. Jos haluat elämänkumppanin, suhtautuisin asiaan toisin kuin tähän tindersuosioon.
1. Kokeile tehdä itse aloite.
2. Moni mies olisi onnessaan jos saisi edes seksialoitteita, mutta eivät saa sitäkään. Ei niitä toki tarvitse hyväksyä, mutta luulisi että itsetunto niistä nousisi vähän.
Onko ne sinun etsimäsi miehet sellaisia, jotka myös ovat kiinnostuneita kaltaisistasi naisista?
Nyt kuulostaa kovasti sille, että haet tietyntyyppistä miestä (jonka kanssa sitten voit käydä ehkä yksillä treffeillä), mutta teidän tavoitteenne eivät sitten kuitenkaan kohtaa.
Tyyliin, jos olisit esim. sohvaperuna joka ei ole koskaan käynyt Suomen ulkopuolella, mutta kiinnostuisit siitä huolimatta vain maailmanmatkaajien deittiprofiileista. Siinä vaiheessahan olisi aika selvää että sen miehen toiveet arkielämästä eivät kohtaa omaasi, ja teidän ei kannata jatkaa minkäänlaista yhteiselämää.
Tämähän on vain ajatusleikki, mutta olisi niin kiinnostavaa jos tuntisi ja saisi jutella 100% rehellisesti ihmiselle kuten AP, jos saisi sanoa että olet tässä, nyt teet näin ja sitten näin. Silloin pääset tuonne, tuo on realistista.
Mutta eipähän ikinä tule mahdollisuutta olla niin suorapuheinen. Toinen vaan loukkaantuisi.
-
Itselleni treenatulla kropalla, ja tehokaaalla fyysisellä treenillä harrastuksena, on moninkertaisesti painoarvoa verrattuna nättiin naamaan. Ikinä en ole nähnyt hyväkroppaista naista, jonka naama ei riittäisi. Vastakohta on arkipäivää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä helvetin pakkomielle monella naisella on siitä parisuhteesta? Ei kenenkään "tasoa" määritä,
onko miestä vai ei. Nyt kuulkaas eukot, mies ei ole mikään onnistumisen mitta. Elämästä voi ja kannattaa nauttia ilman jotain m i e s t ä. Ihan on ylimainostettu se sellainen otus kuin mies. Uskokaa pois ja vapauttakaa itsenne noista piinaavista mies ajatuksista.
Ja kohta joku valittaa, kun miehet katsoo pitkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko tää nyt joku #tome kun valitetaan ettei miehet katso seksuaalisesti himoiten?
Olisiko se ylipaino kuitenkin aika ratkaiseva tekijä? Olen samaa ikäluokkaa oleva mies. Hoikka ja harrastan urheilua. Vähän ylipainoisempia naisia on löytynyt monia, jotka ovat vaikuttaneet ihastuneen minuun ja halunneet jatkaa enemmänkin tapailua kuin minä. Sitten jos itse olen ihastunut pariin hoikempaan naiseen, niin ei ole tullut vastakaikua. Tietenkään se ei ole ainoa tekijä miehessä tai naisessa, mutta uskon, että aika ratkaiseva kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä helvetin pakkomielle monella naisella on siitä parisuhteesta? Ei kenenkään "tasoa" määritä,
onko miestä vai ei. Nyt kuulkaas eukot, mies ei ole mikään onnistumisen mitta. Elämästä voi ja kannattaa nauttia ilman jotain m i e s t ä. Ihan on ylimainostettu se sellainen otus kuin mies. Uskokaa pois ja vapauttakaa itsenne noista piinaavista mies ajatuksista.
Meitä ei ketään olisi täällä, jos ei mies himoitsisi naista ja päinvastoin. Se on aika perustavanlaatuinen tarve.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko se ylipaino kuitenkin aika ratkaiseva tekijä? Olen samaa ikäluokkaa oleva mies. Hoikka ja harrastan urheilua. Vähän ylipainoisempia naisia on löytynyt monia, jotka ovat vaikuttaneet ihastuneen minuun ja halunneet jatkaa enemmänkin tapailua kuin minä. Sitten jos itse olen ihastunut pariin hoikempaan naiseen, niin ei ole tullut vastakaikua. Tietenkään se ei ole ainoa tekijä miehessä tai naisessa, mutta uskon, että aika ratkaiseva kuitenkin.
Mielenkiintoiselta: missa kohtaa painoa alkaa olla sen verran, että vaikuttaa? Itse 34 v. 158 ja 66 kg, Eli lievästi ylipainoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko se ylipaino kuitenkin aika ratkaiseva tekijä? Olen samaa ikäluokkaa oleva mies. Hoikka ja harrastan urheilua. Vähän ylipainoisempia naisia on löytynyt monia, jotka ovat vaikuttaneet ihastuneen minuun ja halunneet jatkaa enemmänkin tapailua kuin minä. Sitten jos itse olen ihastunut pariin hoikempaan naiseen, niin ei ole tullut vastakaikua. Tietenkään se ei ole ainoa tekijä miehessä tai naisessa, mutta uskon, että aika ratkaiseva kuitenkin.
Mielenkiintoiselta: missa kohtaa painoa alkaa olla sen verran, että vaikuttaa? Itse 34 v. 158 ja 66 kg, Eli lievästi ylipainoinen.
En voi kaikkien puolesta sanoa, mutta voin vannoa, että 10 kg hoikempana menekkisi olisi aivan varmasti parempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko se ylipaino kuitenkin aika ratkaiseva tekijä? Olen samaa ikäluokkaa oleva mies. Hoikka ja harrastan urheilua. Vähän ylipainoisempia naisia on löytynyt monia, jotka ovat vaikuttaneet ihastuneen minuun ja halunneet jatkaa enemmänkin tapailua kuin minä. Sitten jos itse olen ihastunut pariin hoikempaan naiseen, niin ei ole tullut vastakaikua. Tietenkään se ei ole ainoa tekijä miehessä tai naisessa, mutta uskon, että aika ratkaiseva kuitenkin.
Mielenkiintoiselta: missa kohtaa painoa alkaa olla sen verran, että vaikuttaa? Itse 34 v. 158 ja 66 kg, Eli lievästi ylipainoinen.
Bmi 22 on hyvä yläraja. Sinun tapauksessa 55kg.
-eri, M39
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisiko se ylipaino kuitenkin aika ratkaiseva tekijä? Olen samaa ikäluokkaa oleva mies. Hoikka ja harrastan urheilua. Vähän ylipainoisempia naisia on löytynyt monia, jotka ovat vaikuttaneet ihastuneen minuun ja halunneet jatkaa enemmänkin tapailua kuin minä. Sitten jos itse olen ihastunut pariin hoikempaan naiseen, niin ei ole tullut vastakaikua. Tietenkään se ei ole ainoa tekijä miehessä tai naisessa, mutta uskon, että aika ratkaiseva kuitenkin.
Ei ellei sitä ole todella paljon. Mikähän mahtaa ap:n koulutus olla, jos elämänkoululaiset ei kelpaa
Vitut näitä vastauksia taas että ylipaino on este treffeille! Näettekö yhtään ympärillenne vaikka kauppakeskuksessa lampsiessa millaisia pariskuntia siellä tulee vastaan, siinä on kuulkaa hottikset hyvin hyvin kaukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko se ylipaino kuitenkin aika ratkaiseva tekijä? Olen samaa ikäluokkaa oleva mies. Hoikka ja harrastan urheilua. Vähän ylipainoisempia naisia on löytynyt monia, jotka ovat vaikuttaneet ihastuneen minuun ja halunneet jatkaa enemmänkin tapailua kuin minä. Sitten jos itse olen ihastunut pariin hoikempaan naiseen, niin ei ole tullut vastakaikua. Tietenkään se ei ole ainoa tekijä miehessä tai naisessa, mutta uskon, että aika ratkaiseva kuitenkin.
Mielenkiintoiselta: missa kohtaa painoa alkaa olla sen verran, että vaikuttaa? Itse 34 v. 158 ja 66 kg, Eli lievästi ylipainoinen.
Sehän riippuu ihan siitä, mistä tuo paino koostuu ja missä se on. Toinen voi noilla mitoilla olla täysin lihakseton mätisäkki ja näyttää viimeisillään raskaana olevalta, kun taas toinen on säännöllisesti liikuntaa harrastava tiimalasi jolla on lihaksen päällä peppu ja tissit. Ekalla varmasti siis on "liikaa", mutta tokalla monien mielestä ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko se ylipaino kuitenkin aika ratkaiseva tekijä? Olen samaa ikäluokkaa oleva mies. Hoikka ja harrastan urheilua. Vähän ylipainoisempia naisia on löytynyt monia, jotka ovat vaikuttaneet ihastuneen minuun ja halunneet jatkaa enemmänkin tapailua kuin minä. Sitten jos itse olen ihastunut pariin hoikempaan naiseen, niin ei ole tullut vastakaikua. Tietenkään se ei ole ainoa tekijä miehessä tai naisessa, mutta uskon, että aika ratkaiseva kuitenkin.
Mielenkiintoiselta: missa kohtaa painoa alkaa olla sen verran, että vaikuttaa? Itse 34 v. 158 ja 66 kg, Eli lievästi ylipainoinen.
En voi kaikkien puolesta sanoa, mutta voin vannoa, että 10 kg hoikempana menekkisi olisi aivan varmasti parempaa.[/quote
Selvennys, en siis ole ap. Varmasti menekki voisi olla parempi, mutta mun elämäntavoite ei ole olla mahdollisimman haluttava. Varmasti menekki olisi parempi,jos olisi sellainen Tai tuollainenkin, mutta onko se sen arvoista? Minusta ei. Oma tavoitteeni on saavuttaa normaalipaino. Ja mies, jonka toivon elämänkumppaniksi, on mies jolle se riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko se ylipaino kuitenkin aika ratkaiseva tekijä? Olen samaa ikäluokkaa oleva mies. Hoikka ja harrastan urheilua. Vähän ylipainoisempia naisia on löytynyt monia, jotka ovat vaikuttaneet ihastuneen minuun ja halunneet jatkaa enemmänkin tapailua kuin minä. Sitten jos itse olen ihastunut pariin hoikempaan naiseen, niin ei ole tullut vastakaikua. Tietenkään se ei ole ainoa tekijä miehessä tai naisessa, mutta uskon, että aika ratkaiseva kuitenkin.
Mielenkiintoiselta: missa kohtaa painoa alkaa olla sen verran, että vaikuttaa? Itse 34 v. 158 ja 66 kg, Eli lievästi ylipainoinen.
Sehän riippuu ihan siitä, mistä tuo paino koostuu ja missä se on. Toinen voi noilla mitoilla olla täysin lihakseton mätisäkki ja näyttää viimeisillään raskaana olevalta, kun taas toinen on säännöllisesti liikuntaa harrastava tiimalasi jolla on lihaksen päällä peppu ja tissit. Ekalla varmasti siis on "liikaa", mutta tokalla monien mielestä ei.
Näytäppä 34v 158/66 joka näyttää urheilevalta tiimalasilta. Miksi pitää aina väittää älyttömyyksiä?
Joskus laitoin kuvani jonnekin, ja siinä missä muut olivat kohteliaita, yksi sanoi suoraan asian laidan. Juuri hänestä oli minulle hyötyä, antoi lisäpotkua etten jättänyt projektia, eiku elämäntapamuutosta puolitiehen. Vaikka joku herkkä tulikin ja poisti hänen viestinsä. Meillä on aivan liikaa teeskentelyä ja kaunistelua tämän aiheen tiimoilta.
Tuttu tunne, olen aina ollut näkymätön. Kai se on uskottava että jotain luotaantyöntävää jo ulkonäössä on, nuorena ei tosin ollut kiloakaan liikaa, ennemmin liian vähän.
Joitain suhteita nyt silti vuosien varrella on päässyt tulemaan lähinnä oman aktiivisuuden vuoksi, suuri osa niitä hyväksikäyttösuhteita joista ei tule mitään vakavampaa, vaan heitetään kylmästi pihalle oikeastaan sananmukaisesti.
Hiljalleen olen päässyt siihen ettei ollenkaan enää sureta olla yksin loppuikää, vaan toivon jo etten koskaan erehdy mihinkään jos joku aloitteen tekisi. Ja onneksi sitä historian perusteella ei ole tarvis pelätä, ja nykyisin kun en edes käy missään, lienen aika turvassa.