Lue keskustelun säännöt.
Tuli ikävä 1980-lukua
Kaikki oli silloin ainakin minun lapsen silmin niin simppeliä.
Kommentit (201)
Vierailija kirjoitti:
Luulisi että kaikki se tieto mitä on netistä saatavilla, olisi hyväkin asia. Yhtään enempää ei kuitenkaan tiedetä, se on kaikki sirpaleista ja lajittelematonta mössöä.
Luulisi että kavereita on enemmän ja heitä näkee enemmän, kun on satoja "kavereita" somessa.
Ihmisiä näkee sen sijaan vähemmän, kaikki katsovat netflixiä kotona sen sijaan että olisivat elokuvissa, diskossa, keskustassa laumoittain.
Telkasta ei tule mitään katsomisen arvoista.
Vaatteet ovat kauheita rättejä jotka ei kestää pesua, lakanat ovat niin huonoa kangasta että vertautuvat paperilakanoihin.
Kaikki ovat kiinni puhelimessa, minäkin, kukaan ei lue enää kokonaista kirjaa. Kyläily on loppunut. Juhlat ovat niin kalliita järjestää ettei ihmisiä pysty kutsumaan, koska ne vedetään niin överiksi. Ei mitään puhetta että olisi voileipiä ja kakku.Ei Suomessa tarvinnut pelätä IRA:ta tai lähi-itää.
Koulussa oli lounaan lisäksi välipala, kirjat eivät olleet kymmenellä ennen minua. Tehtävät tehtiin tehtäväkirjaan, ei vihkoon.
Meikkaaminen oli yksinkertaista, eikä ollut geelikynsiä ja kestoripsiä ja tatuointeja ja dieettejä, ravintolisiä ja proteiinilisiä, vaikka oli paineita olla sievä, se tarkoitti ehkä permanenttia, botoxia ja kuoria hampaisiin. Maailma ei ollut näin ulkonäkökeskeinen.
siis tossa on pari asiaa joihin vaikuttamiseen pitäs nähdä vähän vaivaa (osta kunnon lakanat ja vaatteet, niin helppoa! jos on aikaa kattoo mitä telkasta tulee niin lue se kirja!) ja kaikki muu on valitusta sitä miten kaikki ihmiset ei ole kuten sinä itse. joka ikiseen muuhun kohtaan voit vaikuttaa ihan vaan sillä että teet niin, pidä ne vtun voileipä ja kakku-juhlat, ketä kiinnostaa? laita ihan vaan normimeikki ja hanki permanentti. älä käytä senttiikää mihinkää muuhun. ja pitäskö IRA:a nyt vai pelätä...?
siis kuinka paljon muiden ihmisten elämä vaikuttaa suhun herranjestas
ps. ihmiset kyll erottaa ystävät ja ihmiset jotka on hyväksyny kaveriks somessa kun kerran siellä kissanristiäisissä nähtiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki oli silloin ainakin minun lapsen silmin niin simppeliä.
Eiköhän lapsen silmin kaikki oo simppleliä. Voin sanoa, että ei se elämä mitään herkkua 80-luvulla ollut. Kyllä nykyään on asiat paremmin, vaikka ei mitenkään huippuhyvin olekaan.
ps. sulla on joku ikäkriisi
Ei ole ikäkriisiä, on alkanut ahdistamaan se aika mikä kuluu puhelimen etsimiseen, instassa, läppärin kanssa temppuillessa ja muut vastaavat asiat. 90-luvulla elin loput lapsuudestani sekä teini-iän ja silloin Nintendot ja kännykät olivat jo aika yleisiä, mktta ei silti mitään tällaista elektroniikkastressiä.
ihan on itsestäsi kiinni miten paljon lähdet mukaan elektroniikkastressiin.
Toki. Tykkään käydä joidenkin yhdistysten kokoontumisissa ym. ja sitten lähtiessä ilmoitetaan, että viestitellään whatsappissa ja seuratkaa Facebook-sivuja. Minulla ei ole älypuhelinta, enkä ole Facebookissa. Se siitä sitten.
Lapsille on pakko hankkia älypuhelimet, koska sitä käytännössä vaaditaan jo peruskoulussa.
Kyllä elämä olisi monessa suhteessa helpompaa ilman noita härpäkkeitä, mutta ei se auta, että yksi tuhannesta toivoo sitä, jos muut 999 tuijottaa silmät verestäen näyttöjä tekniikan vapauttamina.
En ole tuo, jolle kommentoit.
niinkin helppoa että ota asia esiin niiden yhdistysten kanssa, tai vaikkapa tarkista että pitääks olla kirjautuneena nähdäkseen sen fb-sivun. jos se älypuhelin vaaditaan niin hanki se halvin johon saa whatsappin, jos lapsen elämä menee siitä sitte pilalle nii jaa ehkä ihan hyvä asia että oppii jotain
Vierailija kirjoitti:
1980-luvulla oli tulevaisuususkoa. Nyt tulevaisuus lähinnä pelottaa (ilmastonmuutos jne).
80-luvulla pelättiin ydinsotaa, ei niinkään uskottu tulevaisuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1980-luvulla oli tulevaisuususkoa. Nyt tulevaisuus lähinnä pelottaa (ilmastonmuutos jne).
80-luvulla pelättiin ydinsotaa, ei niinkään uskottu tulevaisuuteen.
Ilmasto on muuttunut aina maapallon olemassaolon aikana. Siinä ei ole mitään uutta. Eri asia mahtaako ihminen sille mitään. Ydinaseet sen sijaan on todellinen uhka ja sille voi tehdä jotain.
1980-luvulla ahdistuttiin aidosti ydinsodan uhasta. Aika kultaa näiden vanhan haikailijoiden muistot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-luku ei ollut näin ulkonäkökeskeistä.
Vm 68
Tämä. Kun katsoo vanhoja sarjoja 80-luvulta tai 90 -luvun alusta, kaikki ihmiset on näyttäneet ihan hirveiltä nykymittapuulla. Kukkamekko ja sen päällä villatakki, vinot keltaiset hampaat ja pullomassu ja käyt silti seksiobjektista.
Varsinkin brittisarjoissa kaikki ihmiset oli enemmän tai vähemmän rumia. Niiden katseleminen on tosi vapauttavaa.
Perusbritti on ruma. Kasvojen jokainen piirre on liioiteltu. Iho on joko kirkkaan punakka, nenä valtava tai korvat höröttävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikamoista romantisointia tämä ketju. On se aika jännä käsite. Ja ihminen kaipaa aina menneeseen. Jännä.
Kasariteini kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasariteini kirjoitti:
Mikä teitä estää elämästä 80-lukua? Luovutte tietokoneesta, netistä ja kännykästä. Hankitte vanhan auton. Neuvostoliittoa ei enää tarvitse pelätä, mutta voitte sen sijaan pelätä Venäjää tai Yhdysvaltoja. Pelkäätte islamistien sijaan IRA:ta tai muita eurooppalaisia terroristijärjestöjä. Päätätte, että käytte vain terveyskeskuksessa, ettekä mene erikoisterveydenhuoltoon. Ostatte vain peruselintarvikkeita ja jätätte einekset hyllyyn. Kuuntelette vain kasaria. Lisäksi jätätte puolet palkastanne käyttämättä, että elintaso putoaa 80-luvun tasalle. Kannattaa myös harkita jotain fyysisesti raskasta työtä.
Onnea 80-luvun elämäntavalle!
Ei tuo ole mitään kasaria vaan ihan normaalia elämää monelle nykyisinkin, paitsi jos sattuu olemaan niitä joiden käteen känny on liimaantunut kiinni.
Erikoisterveydenhuolto oli 80-luvullakin ihan jo olemassa ja vielä käytetään useita samoja lääkkeitä ja hoitoja, vaikka uusiakin on tullut lisää.
Kyllä, se oli sekä kasaria, että ihan normaalia elämää monelle köyhälle nykyisinkin. Aika on vain kullannut muistot.
Erikoisterveydenhuolto on kehittynyt valtavasti. Mummo kuoli sepelvaltimotautiin, kun avoleikkausta ei uskallettu tehdä, eikä mistään nykyisistä leikkausmuodoista tiedetty mitään. Tosin kun ihmiset kuolivat tauteihin, ei tarvinnut maksaa eläkkeitäkään niin paljoa. Kyllä oli hienoa!
Terveydenhuoltojuttusi ei ihan pidä paikkaansa. 'Ainakin HUS_aluella tehtiin esim. pallolaajennushoitoja sepelvaltimopotilaille(anoppini yksi heistä ja on kohta 100v).
Myös tehtiin ohitusleikkauksia yms.
elinsiirtoja tehtiin myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä sanois. Olin nuori 80-luvulla ja tapana oli ryypätä viikonloppuisin lähes 15-vuotiaasta asti. Tupakkaa aloin polttaa samoin 15 -vuotiaana. Onneksi nyt ei tunnu olevan aikuisuuden mitta päihteiden käytössä. Ainakaan omat murkkuikäiset eivät luuhaa kaupungilla ryyppäämässä. Enkä millään osaisi pitää sitä ihailtavana käytöksensä.
Nykyään käytetään kaljan ja tupakan sijasta huumeita ja nuorten on suunnilleen yhtä helppoa hankkia huumeita kuin 80-luvulla oli ostaa 15-vuotiaana kioskilta tupakkaa (nuoremmille tiedoksi, tupakan oston ikäraja oli 16). Huumeet oli 80-luvulla marginaali-ilmiö verrattuna nykypäivään.
No on se hyvä että tupakasta on sentään siirrytty edes huumeisiin, joista suurin osa on kannabista. Tupakkaa ikävämpää päihdettä ei olekaan eikä alkoholi ole paljoa parempi.
Aika kultaa muistot, itsekkin muistan lähinnä niitä hyviä asiota ja muotiin liittyviä juttuja.
Tilastollisesti ja objektiiviesti tosiasia on kuitenkin se että -80 luvun Suomi oli lähes kaikilla mittareilla selvästi huonompi paikka elää kuin nykyinen Suomi.
-Talous on kasvanut ja vakautunut huomattavasti.
-Ihmisten eliajan odote ja terveys on parantunut selvästi
-Ihmisten oikeudet on parantunut selvästi, erityisesti seksuaalivähemmistöjen.
-Turvallisuus on parantunut selvästi.
-Nuorison päihteidenkäyttö on romahtanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä vielä tilastoja:
Liikenne:
https://yle.fi/uutiset/3-9067754
Väkivalta:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015071120012819_uu.shtml
Päihteet:
https://www.thl.fi/fi/-/suomalaisnuorten-paihteiden-kaytto-on-vahentyny…
Talous, bkt:
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki oli silloin ainakin minun lapsen silmin niin simppeliä.
Eiköhän lapsen silmin kaikki oo simppleliä. Voin sanoa, että ei se elämä mitään herkkua 80-luvulla ollut. Kyllä nykyään on asiat paremmin, vaikka ei mitenkään huippuhyvin olekaan.
ps. sulla on joku ikäkriisi
Komppi. Enemmistö ihmisistä ihannoi lapsuutensa aikaa, ja pidän sitä aika naiivina, etteivät ihmiset osaa erottaa lapsuuden viattomuuden kaipuuta siitä, millaista elämä on objektiivisesti ottaen ollut tiettynä ajanjaksona.
Niille, jotka ovat olleet silloin aikuisia ja ymmärtäneet tilanteen hiukan paremmin todellisuus voikin olla aika toisenlainen.
Itse muistan 80-luvun oikein hyvin, 60-luvulla syntyneenä.
Aika oli vielä suurvaltojen kilpavarustelun aikaa ja ydinsodan uhka oli todellinen.
Elintaso oli paljon nykyistä vaatimattomampi ja taudit vaarallisempia, syöpiinkin kuoltiin pari kertaa nykyistä todennäköisemmin.
Suurtyöttömyys ja talouden romahdus tulivat sitten 90-luvun alussa, mutta ei se nyt mitään auvoa ollut 80-luvullakaan:
https://www.stat.fi/org/tilastokeskus/tyottomyysaste.html
Lapsiperheissä kipuiltiin mm. päivähoidon saamisen kanssa. Edes töissäkäyvillä vanhemmilla ei ollut varmuutta siitä, että lapsen saa päivähoitoon, koska subjektiivinen päivähoito-oikeus otettiin käyttöön vasta 1985 ja se laajeni koskemaan kaikkia alle kouluikäisiä vasta 1996.
80-luvun musiikkia
http://www.nettiradiomaailmalla.com/category/1980-ja-1990-luvun-musiikkia/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Silloin nuoret uskalsi juoda viinaa ja hillua discoissa ja kaupungilla. Nykyään ne nyhjää kotona ja räplää puhelintaan. Ennen parempi.
Totta. Vielä 1990-luvulla oli nössö, jos ei viimeistään 15-vuotiaana ollut tupakointi ja ensikänni koettuna ja neitsyys menetetty.
En usko että elämä oli simppelimpää. Miettikää nyt, miten paljon kännykät ja tietokoneet on helpottaneet elämää (toisaalta oletuksena kaikkien pitäisi olla koko ajan tavoitettavissa). Mutta asiat hoituu esim. töissä niin kätevästi ja nopeasti tietoverkon avulla.
Minä olen syntynyt vuonna -89 ja toisaalta olisi hauska päästä käymään - 70, - 80, ja - 90 luvuilla. Olisi hauska työskennellä omassa ammatissani menneillä vuosikymmenillä ja kokeilla, millaista se oli. Vanhempien kollegojen puheista olen ymmärtänyt, että työ oli stressittömämpää (ihmiset eivät ehkä olettaneetkaan kaiken tapahtuvan nyt just ja heti ja omassa työssäni tietokoneet ovat lisänneet työmäärää).
Olisi hauska kokeilla myös kokeilla elämää lapsena, nuorena ja aikuisena menneillä vuosikymmenillä. Olen omassa elämässäni niin tottunut tarkistamaan kaiken heti netistä, niin olisi mielenkiintoista kokeilla elämää ilman nettiä ja älykännykkää. Ehkä tekisin jotain fiksua, kuten lukisin kirjoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-luku ei ollut näin ulkonäkökeskeistä.
Vm 68
Tämä. Kun katsoo vanhoja sarjoja 80-luvulta tai 90 -luvun alusta, kaikki ihmiset on näyttäneet ihan hirveiltä nykymittapuulla. Kukkamekko ja sen päällä villatakki, vinot keltaiset hampaat ja pullomassu ja käyt silti seksiobjektista.
Varsinkin brittisarjoissa kaikki ihmiset oli enemmän tai vähemmän rumia. Niiden katseleminen on tosi vapauttavaa.
Nimen omaan vapauttavaa! Elokuvissa/sarjoissa oli enemmän tavallisen näköisiä ihmisiä, eikä kaikki jotain samasta puusta veistettyjä viimeisen päälle muoviseksi tällättyjä barbeja.
Vierailija kirjoitti:
Olin lapsi 80-luvulla ja suren sitä, etteivät lapseni koe samaa vapautta ja sometonta lapsuutta!
Minä myös 80-luvun lapsena olen niin onnellinen, että lapsuudessa leikin ja pelasin ja vietin kesällä päivät ulkona, enkä nenä kiinni älypuhelimessa. Nykyään tiirailen näyttöä kyllä senkin edestä, mutta onneksi lapsena säästyin siltä.
Minulla ei vielä ole omia lapsia, mutta haluaisin niin ostaa heille älypuhelimet vasta yläkoulussa. Tiedän kuitenkin, ettei se nykyään taida olla oikein mahdollista. Säälittää vaan esim. tuttavien lapsi, joka kyläillessä istuu vain sohvalla puhelimella pelaten. Onneksi kuitenkin myös innostuu ulkoilusta ja ulkopeleistä.
Samainen lapsi on jo 6-vuotiaana julkaissut somessa salaa videoita itsestään ja jäänyt kiinni. Ei lapsi täysin tajua, mitä voi seurata jos julkaisee itsestään liikaa netissä.
Itseäni hirvittää, miten tulevaisuudessa vahdin omia lapsiani, etteivät nyt ihan kaikkeen inhottavaan törmää netissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan päällimmäisenä ne raadollisen rehelliset kirjeenvaihto-ilmoitukset "Läskit ja rillipäät älkööt vauvautuko" :D
'
Ja aina "Saat olla iältäsi 0-100v" Äiti ja isi tykkääkin, kun 8v Marja-Leenalle kirjoittelee Pertti 56v :D
PS. Kuva ois kiva
PPS. Ei yhden kirjeen kirjoittajille
PPPS. Tutut älkää vaivautuko
PPPPS. Kuvan lähettäneille 100% vastaus
Viimeiseen voisi lisätä perään (paitsi jos oot rillipää tai läski)
Miten musta tuntuu, että nykyään ei tuollaisia "et saa olla rillipää tai läski" - kommenttia edes julkaistaisi nuorten lehdessä (onko niitä edes enää?)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan päällimmäisenä ne raadollisen rehelliset kirjeenvaihto-ilmoitukset "Läskit ja rillipäät älkööt vauvautuko" :D
'
Ja aina "Saat olla iältäsi 0-100v" Äiti ja isi tykkääkin, kun 8v Marja-Leenalle kirjoittelee Pertti 56v :D
PS. Kuva ois kiva
PPS. Ei yhden kirjeen kirjoittajille
PPPS. Tutut älkää vaivautuko
PPPPS. Kuvan lähettäneille 100% vastaus
Viimeiseen voisi lisätä perään (paitsi jos oot rillipää tai läski)
Miten musta tuntuu, että nykyään ei tuollaisia "et saa olla rillipää tai läski" - kommenttia edes julkaistaisi nuorten lehdessä (onko niitä edes enää?)
Aika on kullannut muistot.
Vai muistaako joku, että "kultaisella 80-luvulla" se luokan komea jääkiekkostara seurusteli sen ylipainoisen hammasrautatytön kanssa?
ota asia esiin töissä, ei se oo elektroniikkastressii et hoidat työjutut kännykäl tai skypel, iha normi työstressii