Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Lauri haki kymmentä paikkaa, mutta yksikään firma ei suostunut vajaan 2 000 euron palkkatoiveeseen
Lappilaiset yritykset valittavat työvoimapulaa
02.02.2018 |
TYÖNANTAJAN kiinnostus lopahti, kun hän kuuli kuopiolaisen Lauri Väisäsen palkkatoiveen: 13 euroa tunnilta ja lisät. Lapista töitä hakenut Väisänen oli kertonut työnantajalle sähköpostitse, ettei hän pidä alinta taulukkopalkkaa riittävänä eikä oikeudenmukaisena. Neljän kuukauden safarioppaan työstä olisi maksettu 9 euroa tunnilta, mikä on ohjelmapalvelualan minimitaso.
”Palkkatoivetta perustelin sillä, että minulla oli kokemusta asiakaspalvelutyöstä jo ennen kuin hain opiskelemaan. Olen valmistunut restonomiksi matkailualalta, ja tämän jälkeen olen työskennellyt ulkomaisten turistien kanssa sekä tehnyt töitä hiihtokeskuksessa”, Väisänen kertoo.
Lappilaiset yritykset sanovat kärsivänsä pahoin työvoimapulasta. HS uutisoi viime viikolla, että yritykset tarvitsevat vähintään satoja sesonkityöntekijöitä edellisvuosia enemmän. Jotkut sanovat työvoimapulan uhkaavan jo yritysten kasvua.
Väisänen otti jutun luettuaan yhteyttä HS:n toimitukseen. Hän halusi kertoa toisen puolen ilmiöstä ja arveli, että syy työvoiman liikkumattomuuteen on liian huonoissa palkoissa.
Hänelle muutto Kuopiosta Lappiin olisi myös aiheuttanut kuluja. Esimerkiksi asuntoonsa hän ei olisi välttämättä heti saanut vuokralaista.
”Tuokin toive olisi ollut vain alle 2 000 euroa kuukaudessa 37,5 tunnin työviikolla. Siihen päälle vielä lisät, mitkä eivät todellakaan päätä huimaa tällä alalla sunnuntailisää lukuun ottamatta.”
LAPISSA huutavin pula on kokeista, tarjoilijoista, myyjistä sekä ohjelmapalvelutyöntekijöistä kuten oppaista. Väisänen lähetti hakemuksen kymmeneen sesonkityöpaikkaan. Yksikään työnantaja ei tullut palkka-asiassa vastaan. Väisänen itse ei ollut valmis asiassa joustamaan.
Työpaikkailmoituksissa palkkauksen perustaksi ilmoitetaan tyypillisesti työehtosopimus. Tällöin hakijat tietävät, että palkkataso on heikko eikä Lappiin kannata lähteä etenkään osa-aikatöihin, sanoo Pohjois-Suomen aluepäällikkö Risto Kalliorinne palvelualojen ammattiliitto Pamista.
Taulukkopalkkojen mukaan esimerkiksi kokin tai tarjoilijan palkka on kokemuksesta ja työn vaativuudesta riippuen noin 1 600–1 900 euroa kuukaudessa. Tuntipalkka on siis 10–12 euroa.
JOS työntekijöitä ei tahdo löytyä, pitäisikö yritysten käyttää houkuttimena parempaa palkkaa?
Ainakin työpaikkailmoitusten perusteella osa työnantajista on valmiita neuvottelemaan palkasta. Näin ilmoittaa esimerkiksi Barona-konserniin kuuluva Opteam, joka hakee muun muassa osa-aikaisia sesonkityöntekijöitä kevätkaudeksi.
Mikä on työntekijän neuvotteluvara?
”Käytännössä työehtosopimuksen mukainen taso maksetaan pääosin työntekijöille, joilla on vähän työkokemusta. Kokeneempi porukka, jolla on näyttöjä, työskentelee tyypillisesti sopimuspalkalla”, Opteamin aluejohtaja Antti Rotko sanoo.
Hän antaa esimerkin:
”Ravintola-alan työehtosopimuksessa alle kahden vuoden kokemuksella tuntipalkka on 11 euron hujakoilla. Kokeneempi voi saada 12,5–15 euroa. Sitten on erikoistapauksia, joissa palkka voi olla mitä vaan. Suurimmalla osalla meidän työntekijöistämme on sopimuspalkat.”
Kommentit (192)
Meitä ajetaan tilanteeseen, jossa ei voi perustaa perhettä, jos perustaa ei voi olettaa että pystyy elämään perheen kanssa yhdessä. Työntekijät elävät homeisessa parakissa työpaikan takapihalla, jos on lapsia nämä isovanhemmilke tai huostaan ei ladta parakissa voi pitää.
Juhanat vaan vetelee päikkäreitä torkkupeittojensa alla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vastemielinen ilmiö tämä onnettoman pienen ihmisen mielipiteen uutisoiminen totuutena. Ja kaikki lukijat kilpaa ottavat "uutisen" tosissaan. Kukaan ei ole kysynyt työnantajilta, miksi Lauria ei palkattu. Oliko Lauri haastattelussa selvin päin? Käyttäytyikö asiallisesti ja vaikuttiko sopivalta asiakaspalveluun? Mikä on Laurin koulutus, entä aiempi työkokemus "asiakaspalvelutyöstä"? Mikä on Laurin ikä tai fyysinen kunto? Miten esitti palkkatoiveensa ja kuinka perusteltu se oli? Mitä taitoja työ vaati ja oliko Laurilla niitä? Syitä voi olla loputtomiin, miksi Lauria ei palkattu. Ketään ei kuitenkaan tunnu faktat kiinnostavan. Huudellaan vaan kuinka työnantaja on paha ja ahne. Ääliöt.
Jos luit jutun Laurilla oli amk-koulutus matkailualalta. Ymmärsin, että työpanos olisi kelvannut, muttei Laurin hurja 2000€ palkkatoive.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hesarin kommenteissa todettiin, että huskysafari Lapissa maksaa 500e/porukka. Majoitus Lapissa maksaa mansikoita, satoja euroja/yö karmeimmissakin murjuissa, lisäksi ruoka on kallista, pelkät kaakaotkin kommentoijan mukaan viideltä hengeltä 50e. Jos huskysafarin vetäjä saa palkkaa 9e/h, ja vetää useamman safarin päivässä, niin kuinka paljon valtiolta tukia saava yrittäjä pistää omaan taskuunsa puhdasta voittoa riistohinnoilla ja liki ilmaisilla työntekijöillään? Härskiä touhua. Suomalaisten yrittäjien ahneus ja tukipummiasenne paistaa artikkelista läpi, pitäisi saada muka maksattaa se turistien kuppaaminen ja työntekijöiden riisto veronmaksajien kustannuksella alentamalla kausityöntekijöiden veroprosenttia.
Näin on. Olen kotoisin erään pohjoisen hiihtokeskuksen kupeesta ja seurannut sen kasvua koko ikäni. Olen tosin muuttanut muualle mutta kotitalo on vielä jäljellä. Minulla ei olisi keskituloisena varaa käydä hiihtokeskuksessa turistina hiihtämässä mutta onneksi on ilmainen majoitus!! Matkat tietysti maksaa mutta ruuat tehdään itse kuin kotona.
Onko tuokaan ihan noin yksinkertaista? Uskoisin että ongelmana huskysafarien pitäjillä on se että tuotto tulee vain sesonkiaikoina, mutta koirat ja kaikki muut kulut on hoidettava ympäri vuoden. En jaksa uskoa että on kokonaisuutena mitenkään hurjan tuottoisaa omistajille, vaikka yksittäisen ajelun hinta on se 500. Mutta ehdottomasti kannattaa neuvotella palkasta ja kilpailuttaa työnantajia, olen siitä samaa mieltä.
Nopean matikan mukaan jos tuntipalkka on 9 € ja tekee normaalia 5 päiväistä viikkoa 8 tuntia päivässä (noin 38 tuntia viikossa siis), niin kuukausipalkka on noin 1450 € brutto. Siitä verot ja tellit ja muut pakolliset päältä pois, niin käteen nettoaa ehkä 1250 € kuussa. En kyllä ymmärrä miten kukaan pystyy tuolla rahalla elämään, ellei ole velatonta omistusasuntoa, jossa on pienen pieni vastike.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minulle sopisi tuo 9€:n tuntipalkka. En kyllä ole kouluttautunut tuolle alalle, mutta voisinkohan silti saada töitä? Kai jotain avustavaa työtä voisi tehdä ilman koulutustakin? Voisikohan oppaaksi pätevöityä oppisopimuksella?
Onhan tuo aika pieni palkka ammattilaiselle, mutta meitä työttömiä on paljon ja luulisi, että jostain löytyy aina henkilö, joka suostuu tekemään töitä pienemmälläkin palkalla.
No voithan laittaa hakemusta menemään. Tule tänne sitten kertomaan tärppäsikö ja saitko asumisen ym. järjestettyä järkevästi, jos siis kauempaa olisit sinne lähdössä. Onnistuiko oppisopimus jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
typerykset kirjoitti:
Käyttäjä5770 kirjoitti:
rahaaa kirjoitti:
Ihmiset eivät ymmärrä, että jos vaadit TES - palkan päälle vaikka 3 euroa tunnilta lisää, työnantajan pitää kaivaa sitä varten jostain melkein tuhat euroa kuukaudessa. Sinulle 477 euroa lisää bruttopalkkaa, mutta maksaa tosiaan sen tonnin työnantajalle. Saatko siis työpanoksellasi kovennettua myyntiä niin paljon, että tuo tonni saadaan kasaan sinua varten? Jos kovempaa palkkaa vaativia on vaikka 10 samassa paikassa, pitää tehdä joka ikinen kuukausi 10000 euroa enemmän myyntiä palkankorotusta varten. Siitä summasta ei jää vielä senttiäkään työnantajalle. Ongelma onkin, että pyytää saa, mutta mistä se raha otetaan? Kyllä se työnantajan ainoa käytettävissä oleva raha on just se, mitä tuotteen/palvelun myynnistä tulee. Ei sitä mistään seinästä oteta.
Hyvinhän tämän ymmärtää, ei tässä mitään epäselvää ole. Mutta sitä en ymmärrä että puhutaan jostain työvoimapulasta vaikka pulaa ei ole työvoimasta vaan asiakkaista jotka maksaisivat riittävästi jotta työvoimaa voisi palkata.
Yrittäjät ovat tässä ne joiden peruskäsitys markkinataloudesta on hukassa. Jos hyödykkeestä on pulaa, sen hinta nousee kunnes löytyy tasapaino kysynnän, tarjonnan ja hinnan välisessä suhteessa. Tämä on markkinatalouden perusta. Todellista pulaa ei ole jollei hyödykkeen hinta nouse, on vain yritys saada hyödykettä markkinatalouden toiminnasta poikkeavalla tavalla.
Talvisin kotimaisen kurkun hinta nousee koska sitä on kesän satokautta vähemmän tarjolla. Jos olisin lappilainen matkailuyrittäjä, alkaisin valittaa että kurkku pitää saada halvemmalla koska minulla ei muuten ole varaa sitä ostaa. Voisinpa vaatia syrjäseututukeakin kurkun hintaan. Vaatiahan sitä saa mutta ei kurkkuviljelijöiden tarvitse näiden vaatimusten perusteella hintaa laskea. Monet ostavatkin sitten halvempaa ja huonompaa ulkolaista kurkkua. Niin haluaisi tehdä tietysti lappilainen matkailuyrittäjäkin.
Suomessa on satoja tuhansia työttömiä, joista suuri osa työhaluisia ja -kykyisiä. Niin kauan kun tämä on tilanne, ei mitään todellista työvoimapulaa ole, sanoivatpa esimerkiksi persaukiset (koska ahneudestahan tässä ei tietenkään ole kysymys, eihän?) lappilaset matkailuyrittäjät mitä tahansa. Kyse on vain ja ainoastaan siitä ettei työstä haluta maksaa markkinahintaa, ja toisaalta siitä ettei työntekijä voi loputtomiin joustaa koska ihmisen noin lähtökohtaisesti pitäisi elää palkallaan.
Kyllä on erikoinen näkemys. väännetäänpä rautalangasta av-mammalle : jos lastentarvikeliike myy 30 kpl 600 euron hintaista yhdistelmävaunua kuukaudessa, eli 18000 euroa. Summalla juuri ja juuri maksaa itse ne vaunut ensin, vuokra, vakuutukset, sähköt, kassajärjestelmät, palkan yhdelle myyjälle, tel, yel, ym maksut ja saa itselleen palkkaa 1000 euroa /kk. Myyjä alkaa vaatia sen 3 euroa lisää tunnissa ja kukaan muukaan ei suostu tulemaan ilman tuota + 3 euroa TES päälle. Ainoa vaihtoehto on lisätä hintoihin se tonnin kustannus, että työntekijä suostuu tulemaan töihin. Yhdistelmävaunut myydään vastedes hintaan 633 euroa, samat kulut saadaan maksettua, työntekijän bruttopalkka nousi. Tuore äiti pulittaa vaunuista 5% enemmän kuin ennen, jotta saadaan pidettyä työhön suostuva työntekijä. Jne, sama hinnankorotus ihan kaikkeen, maitopurkista käytettyyn autoon, että saadaan parempi palkka kaikille! Kyllä sillä palkalla on sitten komiaa ostella, kun kaiken tavaran hinta nousi.
Yrittäjä myy kuukaudessa 30 yhdistelmävaunua ja tarvitsee siihen työrumbaan (?) yhden palkatun työntekijän itsensä lisäksi?
Väännä sinä puolestasi rautalangasta mikä on tämän yrittäjän liikeidea?
Luulenpa että suurin ongelma on tällä yrittäjällä se että mammat tilaa netistä ulkomailta nykyään vaununsa...käydään kyllä katsomassa kaupassa etukäteen ja viedään myyjän aikaa mutta tilataan sitten muualta.Kylläpä kannattaa maksaa myyjälle isoa palkkaa kun tulosta ei tule.Väittäisin tämän olevan isoin ongelma kaupan alalla tällä hetkellä.Hyvälle työntekijälle maksetaan kyllä hyvä palkka mutta mistä maksat jos kauppa ei käy? Yrittäjä ei haluaisi lopettaa,eläkkeeseen vielä vuosia, kukaan ei ko.yritystä osta. Kortistoonko muiden elätettäväksi?Tähän Lapin asiaan tämä ei kuulu,siellä selkeästi kusetusta harrastavat.Toivoisin että suomalaiset pitäisivät jokainen huolta että työpaikat säilyvät, osta siis kaupoista,älä netistä.
Jos kauppa käy noinkin huonosti, niin ei siellä edes tarvita työntekijää. Yhdet vaunut päivässä myy itsekin, eikä paperityökään päätä huimaa. Yrittäjien kannattaisi protestoida ylihinnoiteltuja liiketiloja ja jatkuvasti vaihtuvia maksupäätteitä ja kassajärjestelmiä yms. vastaan. Sehän onnistuu kun perustaa nettikaupan, hyvässä tapauksessa sitä voi pitää kotoa käsin eikä liiketilaa tarvitse lainkaan vuokrata erikseen. Liikehuoneistojen vuokrat putoavat, jos kysyntä romahtaa.
Ja työssäkäyvät, valittakaa kiskurivuokrista, ei pienestä palkasta saati työttömien etuuksista! Vuokrien nousu on ihan hillitön, eikö olisi parempi saada kohtuuhintainen asunto itsellekin, sen sijaan että parkuu asumistuen ja tt-tuen yms. tukien kalleutta ja että niitä joutuu rahoittamaan veroistaan?
Ongelma tuossa husky- ja moottorikelkkasafaribisneksessä on se, että sesonki on käytännössä vain joulukuu ja kevättalvi eli korkeintaan 3 kk vuodessa. Sen 3 kk aikana täytyy tehdä niin suuri liikevoitto, että se 3 kk tulos riittää kattamaan koko vuoden eli 12 kk verran kiinteistökulut, moottorikelkkojen vakuutukset, moottorikelkkojen ja huskien hankintaan otetun lainan lyhennykset, huskien ruoat ja kaikki muut pakolliset kulut, joita tulee siitä että on hankkinut koko vuodeksi vaikka 50 moottorikelkkaa ja 50 huskya. Ja lisäksi sen 3 kk tuoton tulee kattaa yrittäjän koko elanto koko 12 kk ajan eli päivittäiset ruoat, lasten elättäminen, asuminen ja muu arki.
Jokainen tajuaa, että liiketoiminta, jossa 1/4 vuodan aikana pitäisi saada niin iso voitto, että se kattaisi 3/4 vuoden verran täysin tulotonta jaksoa, on liikeideana äärimmäisen vaikea, jopa pähkähullu.
Noiden safariyrittäjien pitäisi keksiä sellainen liiketoimintamalli, että heillä tulisi tuloa yritystoiminnasta läpi koko vuoden, mutta monikaan heistä ei ole keksinyt. Turisteja ei ole ostamassa palvelua muulloin kuin sesonkina (3 kk).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
rahaaa kirjoitti:
Ihmiset eivät ymmärrä, että jos vaadit TES - palkan päälle vaikka 3 euroa tunnilta lisää, työnantajan pitää kaivaa sitä varten jostain melkein tuhat euroa kuukaudessa. Sinulle 477 euroa lisää bruttopalkkaa, mutta maksaa tosiaan sen tonnin työnantajalle. Saatko siis työpanoksellasi kovennettua myyntiä niin paljon, että tuo tonni saadaan kasaan sinua varten? Jos kovempaa palkkaa vaativia on vaikka 10 samassa paikassa, pitää tehdä joka ikinen kuukausi 10000 euroa enemmän myyntiä palkankorotusta varten. Siitä summasta ei jää vielä senttiäkään työnantajalle. Ongelma onkin, että pyytää saa, mutta mistä se raha otetaan? Kyllä se työnantajan ainoa käytettävissä oleva raha on just se, mitä tuotteen/palvelun myynnistä tulee. Ei sitä mistään seinästä oteta.
Sitten työnantajan ei auta kuin tehdä työnsä itse. Eivät ihmiset pelkän huvin vuoksi töitä tee, pitää työstä saadulla palkalla kyetä elämäänkin.
Siis eikö työtä tehdäkään tekemisen ilosta, niin kuin monet työssäkäyvät usein lässyttävät työttömille? "Ei ole hyvä vain makoilla sohvalla", "Aktiivisuus on tärkeää", "Työ tuo elämään sisältöä" jne. Uskooko joku ihan oikeasti noihin lapsellisiin lepertelelyihin?
Lappia on pyöritetty vuosikaudet virolaisilla kausityöntekijöillä, kuten rakennusalaa. Eivät maksa veroja ja pakollisia maksuja suomeen ja saavat ilmaisen asumisen. Käytännössä tulot kotiutetaan täysmääräisinä viroon jossa on alhainen tulovero ja elinkustannus. Siinä on suomalaisen ihan turha yrittää kilpailla aletyöläisiä vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hesarin kommenteissa todettiin, että huskysafari Lapissa maksaa 500e/porukka. Majoitus Lapissa maksaa mansikoita, satoja euroja/yö karmeimmissakin murjuissa, lisäksi ruoka on kallista, pelkät kaakaotkin kommentoijan mukaan viideltä hengeltä 50e. Jos huskysafarin vetäjä saa palkkaa 9e/h, ja vetää useamman safarin päivässä, niin kuinka paljon valtiolta tukia saava yrittäjä pistää omaan taskuunsa puhdasta voittoa riistohinnoilla ja liki ilmaisilla työntekijöillään? Härskiä touhua. Suomalaisten yrittäjien ahneus ja tukipummiasenne paistaa artikkelista läpi, pitäisi saada muka maksattaa se turistien kuppaaminen ja työntekijöiden riisto veronmaksajien kustannuksella alentamalla kausityöntekijöiden veroprosenttia.
Näin on. Olen kotoisin erään pohjoisen hiihtokeskuksen kupeesta ja seurannut sen kasvua koko ikäni. Olen tosin muuttanut muualle mutta kotitalo on vielä jäljellä. Minulla ei olisi keskituloisena varaa käydä hiihtokeskuksessa turistina hiihtämässä mutta onneksi on ilmainen majoitus!! Matkat tietysti maksaa mutta ruuat tehdään itse kuin kotona.
Onko tuokaan ihan noin yksinkertaista? Uskoisin että ongelmana huskysafarien pitäjillä on se että tuotto tulee vain sesonkiaikoina, mutta koirat ja kaikki muut kulut on hoidettava ympäri vuoden. En jaksa uskoa että on kokonaisuutena mitenkään hurjan tuottoisaa omistajille, vaikka yksittäisen ajelun hinta on se 500. Mutta ehdottomasti kannattaa neuvotella palkasta ja kilpailuttaa työnantajia, olen siitä samaa mieltä.
Ehkä joillakin on idealistinen bisnes joka ei kannata. Mutta olen seurannut yhtä yrittäjää, joka aloitti 2000 luvun alulla ja nyt hän oli eräällä listalla muistaakseni sijalla 10. En kerro tarkemmin, mutta siitä voi tehdä johtopäätöksiä että on erittäin hyvin rikastunut.
Vierailija kirjoitti:
On se jännää, että juuri valmistuneet ja joskus kehnostikkin kouluttautuneet vaativat heti isoja palkkoja. 2000e oikeasti palvelualalle heti koulun jälkeen? Ihan sama onko miten paljon kokemusta, mielestäni on aika törkeää.
Itse aina ymmärsin, että ensimmäiset vuodet on alempana, mutta sitten alkaa tulla bonukset ja palkannostot kun on näyttänyt, että on korvaamaton työntekijä yritykselle.
Työnantajat ovat toitottaneet minulle ravintola-alalla, että kukaan ei ole korvaamaton. Homman pystyy hoitamaan kuka tahansa, joten pienimmänkin erimielisyyden jälkeen on työnantajan kannalta vain helpointa hankkia uusi työntekijä. Palvelualalla ei edes pyritä pitämään työntekijöitä mahdollisimman pitkään, toisin kuin vaativilla aloilla, joissa työntekijöiden perehdyttäminen ja kouluttaminen vievät niin paljon resursseja, että on kannattavinta pyrkiä pitämään olemassaolevat työntekijät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisin kyllä työttömänä sinkkuna lähteä sesonkityöntekijäksi Lappiin vaikka 10e tuntipalkalla, mutta siinä tapauksessa pitäisi myös olla mahdollisuus tehdä niin paljon työtä kuin haluaa, siis yli 40 tuntia viikossa ja ilman ylärajoituksia. Lisäksi pitäisi tietysti olla edullinen majoitus, koska nollatuloksella tuollaisessa kuviossa ei olisi mitään järkeä.
Täytyy sanoa, että minä en lähtisi. Johan Lapissa asuminen olisi niin ankeaa, että siitä pitäisi jotain ylimääräistä saada! Saati että muutenkaan tuosta palkasta saisi mitään hyötyä (paitsi työnantaja). Itse aikoinaan nuorena sinkkuna lähdin Pohjois-Norjaan kalatehtaille, mutta siellä oli tietysti palkat ihan eri sfääreissä - norjalaiset jostain syystä ymmärsi, että p*skaduuniin p*skasijainnilla ei tartte haaveilla työntekijöistä, jollei niille makseta kunnolla. Miten Pohjois-Suomessa ei tätä ymmärretä? Mitähän ne 90-luvun palkat oli euroissa, en muista muttei ainakaan alle 20e/tunti. Asuntola järjestetty halvalla, rahaa ei kulunut mihinkään koska kyläpahasessa ei ollut tekemistä, mutta kirjoja tuli sinä vuonna luettua :D Ja seuraava vuosi meni kevyesti niillä rahoilla maailmanympärimatkalla, säästöjä jäi jäljellekin. Jokainen "työvoimapulasta" valittava lappilainen matkailuyrittäjä voi ihan vaan katsoa peiliin ja sen jälkeen tehdä p*skapalkatut työnsä ihan itse, ei tähän muuta ratkaisua ole. Edes puolalaiset tai romanialaiset ei suostu noilla palkoilla hommiin, kun nekin menee sinne Norjan kalatehtaille.
Lappia on Norjassa ja Ruotsissakin. Eiköhän tuokin turistivirta äkkiä käänny heidän edukseen, sillä kun maksaa kunnon palkkaa, niin saa myös hyviä ja motivoituneita työntekijöitä ja senhän asiakkaat huomaavat... Hyvinpalkattu määräaikainen työ on varmasti monenkin ihmisen unelma, sillä jos voi muutamassa kuukaudessa tienata vaikka asunnon käsirahan tai pitkän sapattivapaan, niin kuka hullu ei sellaista tilaisuutta jättäisi käyttämättä?
Tässä sen taas näkee. Työvoimapula on todellisuudessa haluttomuutta maksaa sellaista palkkaa että sillä elää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hesarin kommenteissa todettiin, että huskysafari Lapissa maksaa 500e/porukka. Majoitus Lapissa maksaa mansikoita, satoja euroja/yö karmeimmissakin murjuissa, lisäksi ruoka on kallista, pelkät kaakaotkin kommentoijan mukaan viideltä hengeltä 50e. Jos huskysafarin vetäjä saa palkkaa 9e/h, ja vetää useamman safarin päivässä, niin kuinka paljon valtiolta tukia saava yrittäjä pistää omaan taskuunsa puhdasta voittoa riistohinnoilla ja liki ilmaisilla työntekijöillään? Härskiä touhua. Suomalaisten yrittäjien ahneus ja tukipummiasenne paistaa artikkelista läpi, pitäisi saada muka maksattaa se turistien kuppaaminen ja työntekijöiden riisto veronmaksajien kustannuksella alentamalla kausityöntekijöiden veroprosenttia.
Näin on. Olen kotoisin erään pohjoisen hiihtokeskuksen kupeesta ja seurannut sen kasvua koko ikäni. Olen tosin muuttanut muualle mutta kotitalo on vielä jäljellä. Minulla ei olisi keskituloisena varaa käydä hiihtokeskuksessa turistina hiihtämässä mutta onneksi on ilmainen majoitus!! Matkat tietysti maksaa mutta ruuat tehdään itse kuin kotona.
Onko tuokaan ihan noin yksinkertaista? Uskoisin että ongelmana huskysafarien pitäjillä on se että tuotto tulee vain sesonkiaikoina, mutta koirat ja kaikki muut kulut on hoidettava ympäri vuoden. En jaksa uskoa että on kokonaisuutena mitenkään hurjan tuottoisaa omistajille, vaikka yksittäisen ajelun hinta on se 500. Mutta ehdottomasti kannattaa neuvotella palkasta ja kilpailuttaa työnantajia, olen siitä samaa mieltä.
Ehkä joillakin on idealistinen bisnes joka ei kannata. Mutta olen seurannut yhtä yrittäjää, joka aloitti 2000 luvun alulla ja nyt hän oli eräällä listalla muistaakseni sijalla 10. En kerro tarkemmin, mutta siitä voi tehdä johtopäätöksiä että on erittäin hyvin rikastunut.
Pekka Perä? Harvalla täälläkään on niin alhaiset arvot että arvostaisivat näitä konnia, varsinkaan jos varallisuus on kerätty paskomalla yhteisiin metsiin ja järviin.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma tuossa husky- ja moottorikelkkasafaribisneksessä on se, että sesonki on käytännössä vain joulukuu ja kevättalvi eli korkeintaan 3 kk vuodessa. Sen 3 kk aikana täytyy tehdä niin suuri liikevoitto, että se 3 kk tulos riittää kattamaan koko vuoden eli 12 kk verran kiinteistökulut, moottorikelkkojen vakuutukset, moottorikelkkojen ja huskien hankintaan otetun lainan lyhennykset, huskien ruoat ja kaikki muut pakolliset kulut, joita tulee siitä että on hankkinut koko vuodeksi vaikka 50 moottorikelkkaa ja 50 huskya. Ja lisäksi sen 3 kk tuoton tulee kattaa yrittäjän koko elanto koko 12 kk ajan eli päivittäiset ruoat, lasten elättäminen, asuminen ja muu arki.
Jokainen tajuaa, että liiketoiminta, jossa 1/4 vuodan aikana pitäisi saada niin iso voitto, että se kattaisi 3/4 vuoden verran täysin tulotonta jaksoa, on liikeideana äärimmäisen vaikea, jopa pähkähullu.
Noiden safariyrittäjien pitäisi keksiä sellainen liiketoimintamalli, että heillä tulisi tuloa yritystoiminnasta läpi koko vuoden, mutta monikaan heistä ei ole keksinyt. Turisteja ei ole ostamassa palvelua muulloin kuin sesonkina (3 kk).
On yrittäjän tyhmyyttä ja osaamattomuutta, jos ainoa yrityksen toimintamuoto on huskysafarit muutamana kuukautena vuodessa. Olisi kannattanut miettiä asioita jo ennen yrityksen perustamista! Sijainti on myös tärkeä. Jos kesälle ei ole mitään nähtävää ja koettavaa turisteille, ei toiminta tietenkään kannata. Luonnonnähtävyydet, kalastus, vaellus ym.on olennaista kesämatkailulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma tuossa husky- ja moottorikelkkasafaribisneksessä on se, että sesonki on käytännössä vain joulukuu ja kevättalvi eli korkeintaan 3 kk vuodessa. Sen 3 kk aikana täytyy tehdä niin suuri liikevoitto, että se 3 kk tulos riittää kattamaan koko vuoden eli 12 kk verran kiinteistökulut, moottorikelkkojen vakuutukset, moottorikelkkojen ja huskien hankintaan otetun lainan lyhennykset, huskien ruoat ja kaikki muut pakolliset kulut, joita tulee siitä että on hankkinut koko vuodeksi vaikka 50 moottorikelkkaa ja 50 huskya. Ja lisäksi sen 3 kk tuoton tulee kattaa yrittäjän koko elanto koko 12 kk ajan eli päivittäiset ruoat, lasten elättäminen, asuminen ja muu arki.
Jokainen tajuaa, että liiketoiminta, jossa 1/4 vuodan aikana pitäisi saada niin iso voitto, että se kattaisi 3/4 vuoden verran täysin tulotonta jaksoa, on liikeideana äärimmäisen vaikea, jopa pähkähullu.
Noiden safariyrittäjien pitäisi keksiä sellainen liiketoimintamalli, että heillä tulisi tuloa yritystoiminnasta läpi koko vuoden, mutta monikaan heistä ei ole keksinyt. Turisteja ei ole ostamassa palvelua muulloin kuin sesonkina (3 kk).
On yrittäjän tyhmyyttä ja osaamattomuutta, jos ainoa yrityksen toimintamuoto on huskysafarit muutamana kuukautena vuodessa. Olisi kannattanut miettiä asioita jo ennen yrityksen perustamista! Sijainti on myös tärkeä. Jos kesälle ei ole mitään nähtävää ja koettavaa turisteille, ei toiminta tietenkään kannata. Luonnonnähtävyydet, kalastus, vaellus ym.on olennaista kesämatkailulle.
Nimenomaan on yrittäjän omaa tyhmyyttä ja osaamattomuutta. Mutta tilanne Lapissa ei ole aivan niin yksinkertainen. Olen itse ihan eri alan pienyrittäjä (ei sesonkiluontoista toimintaa) ja matkustelen paljon Lapissa kesäisin ja talvisin. Olen käynyt niin Levillä, Ylläksellä, Kilpisjärvellä, Luostolla, Saariselällä, Utsjoella kuin muuallakin kesällä. Siellä on paljon luonnonnähtävyyksiä, vaeltamista ja vaikka mitä elämyksiä. Mutta niitä on hyvin vaikea tuotteistaa sellaisiksi, että joku haluaisi maksaa safariyrittäjälle niistä. Käytännössä jokainen suomalainen, joka kesällä Lappiin menee, osaa ja uskaltaa yksin / puolison kanssa vähän vaeltaa ja käydä autolla katsomassa niitä luonnon nähtävyyksiä tai vaikka vuokrata veneen ja lähteä kalaan. Ei kukaan halua maksaa siitä 200 € / henki / puoli päivää, että safarimies vie kalaan tai katsomaan kaunista koskea. Ehkä jotkus aasialaiset voisi maksaa, mutta heitä ei taas kesällä ole Lapissa käytännössä yhtään. Yksittäinen safariyrittäjä ei pysty puffaaman aasialaisten kesämatkailua suuriin mittasuhteisiin, koska kyse on paljolti vaikkapa lentojenkin saatavuudesta, ja siihen ei safariyrittäjän valta riitä. Kyllähän vaikka Leville yritetään koko ajan rakentaa vilkasta kesämatkailua ja onhan siellä kesällä turisteja, mutta lähinnä suomalaisia perheitä ja pariskuntia, jotka vaeltavat keskenään luonnossa maksamatta siitä kellekään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ohho kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rahaaa kirjoitti:
Ihmiset eivät ymmärrä, että jos vaadit TES - palkan päälle vaikka 3 euroa tunnilta lisää, työnantajan pitää kaivaa sitä varten jostain melkein tuhat euroa kuukaudessa. Sinulle 477 euroa lisää bruttopalkkaa, mutta maksaa tosiaan sen tonnin työnantajalle. Saatko siis työpanoksellasi kovennettua myyntiä niin paljon, että tuo tonni saadaan kasaan sinua varten? Jos kovempaa palkkaa vaativia on vaikka 10 samassa paikassa, pitää tehdä joka ikinen kuukausi 10000 euroa enemmän myyntiä palkankorotusta varten. Siitä summasta ei jää vielä senttiäkään työnantajalle. Ongelma onkin, että pyytää saa, mutta mistä se raha otetaan? Kyllä se työnantajan ainoa käytettävissä oleva raha on just se, mitä tuotteen/palvelun myynnistä tulee. Ei sitä mistään seinästä oteta.
Sitten työnantajan ei auta kuin tehdä työnsä itse. Eivät ihmiset pelkän huvin vuoksi töitä tee, pitää työstä saadulla palkalla kyetä elämäänkin.
Minä odotan innolla sitä päivää, kun valtio tekee konkurssin. Yks kaunis päivä ei olekaan sinne tilille ilmestynyt tuet ja korvaukset, rahat vaan on loppu. Tili tyhjä eikä täyty. Ei siihen edes kauaa mene enää. Kuvitteliko joku 26 v työnvieroksuja oikeasti, että taikaseinästä tulee ilmaista rahaa loppuelämän, vaikka vielä 60 vuotta? Haha, sitä shokkia ja valituksen määrää, kun stoppi tulee.
Kyllä siinä kohtaa hymy hyytyy paljon muiltakin kuin työttömiltä. Esim. eläkeläisiltä, julkisen sektorin työntekijöiltä ja maanviljelijöiltä.
Taitaa maanviljelijällä mennä kaikkein parhaiten, kun yhteiskunta romahtaa ja ruoasta tulee pula.
No eipä mene, maatilan pito on kallista lystiä. Ilman sähköä olet kusessa alta aikayksikön, noin yhtenä esimerkkinä.
Vierailija kirjoitti:
Vastemielinen ilmiö tämä onnettoman pienen ihmisen mielipiteen uutisoiminen totuutena. Ja kaikki lukijat kilpaa ottavat "uutisen" tosissaan. Kukaan ei ole kysynyt työnantajilta, miksi Lauria ei palkattu. Oliko Lauri haastattelussa selvin päin? Käyttäytyikö asiallisesti ja vaikuttiko sopivalta asiakaspalveluun? Mikä on Laurin koulutus, entä aiempi työkokemus "asiakaspalvelutyöstä"? Mikä on Laurin ikä tai fyysinen kunto? Miten esitti palkkatoiveensa ja kuinka perusteltu se oli? Mitä taitoja työ vaati ja oliko Laurilla niitä? Syitä voi olla loputtomiin, miksi Lauria ei palkattu. Ketään ei kuitenkaan tunnu faktat kiinnostavan. Huudellaan vaan kuinka työnantaja on paha ja ahne. Ääliöt.
Ajatella, että sinulla ei riitä äly edes siihen, että viitsisit lukea palstalle valmiiksi kopsatun artikkelin ennen kommentoimista, mutta kuitenkin nimittelet toisia ääliöiksi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ohho kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rahaaa kirjoitti:
Ihmiset eivät ymmärrä, että jos vaadit TES - palkan päälle vaikka 3 euroa tunnilta lisää, työnantajan pitää kaivaa sitä varten jostain melkein tuhat euroa kuukaudessa. Sinulle 477 euroa lisää bruttopalkkaa, mutta maksaa tosiaan sen tonnin työnantajalle. Saatko siis työpanoksellasi kovennettua myyntiä niin paljon, että tuo tonni saadaan kasaan sinua varten? Jos kovempaa palkkaa vaativia on vaikka 10 samassa paikassa, pitää tehdä joka ikinen kuukausi 10000 euroa enemmän myyntiä palkankorotusta varten. Siitä summasta ei jää vielä senttiäkään työnantajalle. Ongelma onkin, että pyytää saa, mutta mistä se raha otetaan? Kyllä se työnantajan ainoa käytettävissä oleva raha on just se, mitä tuotteen/palvelun myynnistä tulee. Ei sitä mistään seinästä oteta.
Sitten työnantajan ei auta kuin tehdä työnsä itse. Eivät ihmiset pelkän huvin vuoksi töitä tee, pitää työstä saadulla palkalla kyetä elämäänkin.
Minä odotan innolla sitä päivää, kun valtio tekee konkurssin. Yks kaunis päivä ei olekaan sinne tilille ilmestynyt tuet ja korvaukset, rahat vaan on loppu. Tili tyhjä eikä täyty. Ei siihen edes kauaa mene enää. Kuvitteliko joku 26 v työnvieroksuja oikeasti, että taikaseinästä tulee ilmaista rahaa loppuelämän, vaikka vielä 60 vuotta? Haha, sitä shokkia ja valituksen määrää, kun stoppi tulee.
Kyllä siinä kohtaa hymy hyytyy paljon muiltakin kuin työttömiltä. Esim. eläkeläisiltä, julkisen sektorin työntekijöiltä ja maanviljelijöiltä.
Taitaa maanviljelijällä mennä kaikkein parhaiten, kun yhteiskunta romahtaa ja ruoasta tulee pula.
No eipä mene, maatilan pito on kallista lystiä. Ilman sähköä olet kusessa alta aikayksikön, noin yhtenä esimerkkinä.
Niinpä. Moni ei tule ajatelleeksi, että esim. 50 lehmää juo vuorokaudessa aivan valtavan määrän litroja vettä. Ja se vesi ei tule kunnan vesijohtoverkostosta eikä nouse tilan omasta kaivosta, jos ei ole sähköä (on vaikka sähkökatko). Vesipumput käyvät sähköllä. Kukaan ei pysty käsin pumppaamaan kaivosta sitä vesimäärää mitä nuo lehmät tarvitsevat.
Alue: Aihe vapaa
Vastemielinen ilmiö tämä onnettoman pienen ihmisen mielipiteen uutisoiminen totuutena. Ja kaikki lukijat kilpaa ottavat "uutisen" tosissaan. Kukaan ei ole kysynyt työnantajilta, miksi Lauria ei palkattu. Oliko Lauri haastattelussa selvin päin? Käyttäytyikö asiallisesti ja vaikuttiko sopivalta asiakaspalveluun? Mikä on Laurin koulutus, entä aiempi työkokemus "asiakaspalvelutyöstä"? Mikä on Laurin ikä tai fyysinen kunto? Miten esitti palkkatoiveensa ja kuinka perusteltu se oli? Mitä taitoja työ vaati ja oliko Laurilla niitä? Syitä voi olla loputtomiin, miksi Lauria ei palkattu. Ketään ei kuitenkaan tunnu faktat kiinnostavan. Huudellaan vaan kuinka työnantaja on paha ja ahne. Ääliöt.