Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lauri haki kymmentä paikkaa, mutta yksikään firma ei suostunut vajaan 2 000 euron palkkatoiveeseen
Lappilaiset yritykset valittavat työvoimapulaa
02.02.2018 |
TYÖNANTAJAN kiinnostus lopahti, kun hän kuuli kuopiolaisen Lauri Väisäsen palkkatoiveen: 13 euroa tunnilta ja lisät. Lapista töitä hakenut Väisänen oli kertonut työnantajalle sähköpostitse, ettei hän pidä alinta taulukkopalkkaa riittävänä eikä oikeudenmukaisena. Neljän kuukauden safarioppaan työstä olisi maksettu 9 euroa tunnilta, mikä on ohjelmapalvelualan minimitaso.
”Palkkatoivetta perustelin sillä, että minulla oli kokemusta asiakaspalvelutyöstä jo ennen kuin hain opiskelemaan. Olen valmistunut restonomiksi matkailualalta, ja tämän jälkeen olen työskennellyt ulkomaisten turistien kanssa sekä tehnyt töitä hiihtokeskuksessa”, Väisänen kertoo.
Lappilaiset yritykset sanovat kärsivänsä pahoin työvoimapulasta. HS uutisoi viime viikolla, että yritykset tarvitsevat vähintään satoja sesonkityöntekijöitä edellisvuosia enemmän. Jotkut sanovat työvoimapulan uhkaavan jo yritysten kasvua.
Väisänen otti jutun luettuaan yhteyttä HS:n toimitukseen. Hän halusi kertoa toisen puolen ilmiöstä ja arveli, että syy työvoiman liikkumattomuuteen on liian huonoissa palkoissa.
Hänelle muutto Kuopiosta Lappiin olisi myös aiheuttanut kuluja. Esimerkiksi asuntoonsa hän ei olisi välttämättä heti saanut vuokralaista.
”Tuokin toive olisi ollut vain alle 2 000 euroa kuukaudessa 37,5 tunnin työviikolla. Siihen päälle vielä lisät, mitkä eivät todellakaan päätä huimaa tällä alalla sunnuntailisää lukuun ottamatta.”
LAPISSA huutavin pula on kokeista, tarjoilijoista, myyjistä sekä ohjelmapalvelutyöntekijöistä kuten oppaista. Väisänen lähetti hakemuksen kymmeneen sesonkityöpaikkaan. Yksikään työnantaja ei tullut palkka-asiassa vastaan. Väisänen itse ei ollut valmis asiassa joustamaan.
Työpaikkailmoituksissa palkkauksen perustaksi ilmoitetaan tyypillisesti työehtosopimus. Tällöin hakijat tietävät, että palkkataso on heikko eikä Lappiin kannata lähteä etenkään osa-aikatöihin, sanoo Pohjois-Suomen aluepäällikkö Risto Kalliorinne palvelualojen ammattiliitto Pamista.
Taulukkopalkkojen mukaan esimerkiksi kokin tai tarjoilijan palkka on kokemuksesta ja työn vaativuudesta riippuen noin 1 600–1 900 euroa kuukaudessa. Tuntipalkka on siis 10–12 euroa.
JOS työntekijöitä ei tahdo löytyä, pitäisikö yritysten käyttää houkuttimena parempaa palkkaa?
Ainakin työpaikkailmoitusten perusteella osa työnantajista on valmiita neuvottelemaan palkasta. Näin ilmoittaa esimerkiksi Barona-konserniin kuuluva Opteam, joka hakee muun muassa osa-aikaisia sesonkityöntekijöitä kevätkaudeksi.
Mikä on työntekijän neuvotteluvara?
”Käytännössä työehtosopimuksen mukainen taso maksetaan pääosin työntekijöille, joilla on vähän työkokemusta. Kokeneempi porukka, jolla on näyttöjä, työskentelee tyypillisesti sopimuspalkalla”, Opteamin aluejohtaja Antti Rotko sanoo.
Hän antaa esimerkin:
”Ravintola-alan työehtosopimuksessa alle kahden vuoden kokemuksella tuntipalkka on 11 euron hujakoilla. Kokeneempi voi saada 12,5–15 euroa. Sitten on erikoistapauksia, joissa palkka voi olla mitä vaan. Suurimmalla osalla meidän työntekijöistämme on sopimuspalkat.”
Kommentit (192)
En jaksa nyt kirjoittaa viestiäni uudelleen, kukaan ei varmaan saanut tolkkua kun tämä hemmetin tabletti muokkaa tekstiä järjettömäksi sitä mukaa kun toisen paikan korjaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Restenomeja on koulutettu liikaa ja työttömyys heidän keskuudessaan on kova. Se näkyy myös palkoissa. Työvoimapula ei tuolla alalla ole todellinen.
Käyttäjä5770 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma tuossa husky- ja moottorikelkkasafaribisneksessä on se, että sesonki on käytännössä vain joulukuu ja kevättalvi eli korkeintaan 3 kk vuodessa. Sen 3 kk aikana täytyy tehdä niin suuri liikevoitto, että se 3 kk tulos riittää kattamaan koko vuoden eli 12 kk verran kiinteistökulut, moottorikelkkojen vakuutukset, moottorikelkkojen ja huskien hankintaan otetun lainan lyhennykset, huskien ruoat ja kaikki muut pakolliset kulut, joita tulee siitä että on hankkinut koko vuodeksi vaikka 50 moottorikelkkaa ja 50 huskya. Ja lisäksi sen 3 kk tuoton tulee kattaa yrittäjän koko elanto koko 12 kk ajan eli päivittäiset ruoat, lasten elättäminen, asuminen ja muu arki.
Jokainen tajuaa, että liiketoiminta, jossa 1/4 vuodan aikana pitäisi saada niin iso voitto, että se kattaisi 3/4 vuoden verran täysin tulotonta jaksoa, on liikeideana äärimmäisen vaikea, jopa pähkähullu.
Noiden safariyrittäjien pitäisi keksiä sellainen liiketoimintamalli, että heillä tulisi tuloa yritystoiminnasta läpi koko vuoden, mutta monikaan heistä ei ole keksinyt. Turisteja ei ole ostamassa palvelua muulloin kuin sesonkina (3 kk).
Ainakin Kakslauttasen (jota täällä on esimerkkinä käytetty ja jonka omistjat ovat työvoimapulasta valittaneet) vuoden 2016 tilinpäätöstietojen mukaan aika hyvin tuntuu liiketoimitamalli pelittävän. Jos 13 mil. vaihdolla tehdään 4 milj liikevoitto (39 %) niin sillä pestään jo tuottavuudessa ehkä yhdeksän kymmenestä suomalaisesta yrityksestä.
Jos työvoiman tarve on 3 kk vuodessa, voidaan työntekijä ottaa 3 kk ajaksi. Näinhän Lapissa on tehty aina. Mutta jos 4 miljoonan liikevoitto ei anna varaa maksaa esim. 10 kausityöntekijälle muutamaa euroa parempaa tuntipalkaa niin jossain mättää ja raskaasti.
Niinpä.
Vähän aikaa sitten luin jutun jossa työnantajat valitteli kun on pulaa kausityöntekijöistä, ja niitä joudutaan hakemaan ulkomailta kun suomesta ei löydy. Kyse oli juuri näistä lapin paikoista, siinä jostain ukrainasta, virosta tms tuotu tarjoilija kehui, kuinka on uskomattoman hienoa kun palkat tulee ajallaan, palkat on kotimaan hintatasoon nähden ruhtinaallisia ja vielä ilta- ja yötyöstä maksetaan palkan päälle pieni lisä joka on joitain kymmeniä senttejä, että aivan uskomatonta, ei heillä kotimaassa voi tällaisesta edes haaveilla.
Niin näinhän se "työvoimapula" syntyy, ulkomaalaiset tekee TESn mukaisella tai jopa pienemmällä palkalla ahketasti töitä, kun palkka on 2-4x enemmän kun kotimaassa samasta työstä.
Samoin vaikka mansikanpoimijat, venäläiset ja virolaiset tekee ahkerasti hommia, vaikka palkka on suomalaisittain pieni, se on heidän kotimaan palkkoihin ja hintatasoon verrattuna iso, muutamassa kuukaudessa suomessa tienaa yhtä paljon, kun vuodessa jossain ihan ns hyvässä työssä kotimaassa.
Työvoimapula on selvästikin vain niillä aloilla, joilla ei makseta normaalia palkkaa, vaan halutaan käyttää orjatyövoimaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä5770 kirjoitti:
rahaaa kirjoitti:
Ihmiset eivät ymmärrä, että jos vaadit TES - palkan päälle vaikka 3 euroa tunnilta lisää, työnantajan pitää kaivaa sitä varten jostain melkein tuhat euroa kuukaudessa. Sinulle 477 euroa lisää bruttopalkkaa, mutta maksaa tosiaan sen tonnin työnantajalle. Saatko siis työpanoksellasi kovennettua myyntiä niin paljon, että tuo tonni saadaan kasaan sinua varten? Jos kovempaa palkkaa vaativia on vaikka 10 samassa paikassa, pitää tehdä joka ikinen kuukausi 10000 euroa enemmän myyntiä palkankorotusta varten. Siitä summasta ei jää vielä senttiäkään työnantajalle. Ongelma onkin, että pyytää saa, mutta mistä se raha otetaan? Kyllä se työnantajan ainoa käytettävissä oleva raha on just se, mitä tuotteen/palvelun myynnistä tulee. Ei sitä mistään seinästä oteta.
Hyvinhän tämän ymmärtää, ei tässä mitään epäselvää ole. Mutta sitä en ymmärrä että puhutaan jostain työvoimapulasta vaikka pulaa ei ole työvoimasta vaan asiakkaista jotka maksaisivat riittävästi jotta työvoimaa voisi palkata.
Yrittäjät ovat tässä ne joiden peruskäsitys markkinataloudesta on hukassa. Jos hyödykkeestä on pulaa, sen hinta nousee kunnes löytyy tasapaino kysynnän, tarjonnan ja hinnan välisessä suhteessa. Tämä on markkinatalouden perusta. Todellista pulaa ei ole jollei hyödykkeen hinta nouse, on vain yritys saada hyödykettä markkinatalouden toiminnasta poikkeavalla tavalla.
Talvisin kotimaisen kurkun hinta nousee koska sitä on kesän satokautta vähemmän tarjolla. Jos olisin lappilainen matkailuyrittäjä, alkaisin valittaa että kurkku pitää saada halvemmalla koska minulla ei muuten ole varaa sitä ostaa. Voisinpa vaatia syrjäseututukeakin kurkun hintaan. Vaatiahan sitä saa mutta ei kurkkuviljelijöiden tarvitse näiden vaatimusten perusteella hintaa laskea. Monet ostavatkin sitten halvempaa ja huonompaa ulkolaista kurkkua. Niin haluaisi tehdä tietysti lappilainen matkailuyrittäjäkin.
Suomessa on satoja tuhansia työttömiä, joista suuri osa työhaluisia ja -kykyisiä. Niin kauan kun tämä on tilanne, ei mitään todellista työvoimapulaa ole, sanoivatpa esimerkiksi persaukiset (koska ahneudestahan tässä ei tietenkään ole kysymys, eihän?) lappilaset matkailuyrittäjät mitä tahansa. Kyse on vain ja ainoastaan siitä ettei työstä haluta maksaa markkinahintaa, ja toisaalta siitä ettei työntekijä voi loputtomiin joustaa koska ihmisen noin lähtökohtaisesti pitäisi elää palkallaan.
Olet peruspertti ja sinulla on asuntovelkainen perusperhe. Lähdette Lappiin lomalle. Päätätte osallistua porosafarille. Toinen yrittäjä tarjoaa sitä hintaan 50 e/hlö, toinen 65 e/hlö. Palvelut ovat täysin saman sisältöisiä. Kumman safarin ostatte?
Kuinka moni suomalainen on ihan oikeasti valmis maksamaan tuotteista ja palveluista merkittävästi enemmän vain siksi, että kyseinen työnantaja pystyisi työllistämään muutaman henkilön lisää ja/tai maksamaan parempaa palkkaa? En minä ainakaan, ja olen sentään työssäkäyvä. Valitsen ehdottomasti edullisimman silloin, jos palveluiden sisällöllä ei ole eroa.
Veikkaan, että porosafarit hinnoitellaan samalla tavalla mitä perunat torilla. Sen kun käyt ensi kesänä kaikki torimyyjät ja teet vertailun, myykö joku perunoitaan halvemmalla kuin toiset.
Ja juuri siksi, että ihmiset eivät ole valmiita maksamaan enempää siitä porosafarista, se yrittäjä ei voi maksaa parempaa palkkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä5770 kirjoitti:
rahaaa kirjoitti:
Ihmiset eivät ymmärrä, että jos vaadit TES - palkan päälle vaikka 3 euroa tunnilta lisää, työnantajan pitää kaivaa sitä varten jostain melkein tuhat euroa kuukaudessa. Sinulle 477 euroa lisää bruttopalkkaa, mutta maksaa tosiaan sen tonnin työnantajalle. Saatko siis työpanoksellasi kovennettua myyntiä niin paljon, että tuo tonni saadaan kasaan sinua varten? Jos kovempaa palkkaa vaativia on vaikka 10 samassa paikassa, pitää tehdä joka ikinen kuukausi 10000 euroa enemmän myyntiä palkankorotusta varten. Siitä summasta ei jää vielä senttiäkään työnantajalle. Ongelma onkin, että pyytää saa, mutta mistä se raha otetaan? Kyllä se työnantajan ainoa käytettävissä oleva raha on just se, mitä tuotteen/palvelun myynnistä tulee. Ei sitä mistään seinästä oteta.
Hyvinhän tämän ymmärtää, ei tässä mitään epäselvää ole. Mutta sitä en ymmärrä että puhutaan jostain työvoimapulasta vaikka pulaa ei ole työvoimasta vaan asiakkaista jotka maksaisivat riittävästi jotta työvoimaa voisi palkata.
Yrittäjät ovat tässä ne joiden peruskäsitys markkinataloudesta on hukassa. Jos hyödykkeestä on pulaa, sen hinta nousee kunnes löytyy tasapaino kysynnän, tarjonnan ja hinnan välisessä suhteessa. Tämä on markkinatalouden perusta. Todellista pulaa ei ole jollei hyödykkeen hinta nouse, on vain yritys saada hyödykettä markkinatalouden toiminnasta poikkeavalla tavalla.
Talvisin kotimaisen kurkun hinta nousee koska sitä on kesän satokautta vähemmän tarjolla. Jos olisin lappilainen matkailuyrittäjä, alkaisin valittaa että kurkku pitää saada halvemmalla koska minulla ei muuten ole varaa sitä ostaa. Voisinpa vaatia syrjäseututukeakin kurkun hintaan. Vaatiahan sitä saa mutta ei kurkkuviljelijöiden tarvitse näiden vaatimusten perusteella hintaa laskea. Monet ostavatkin sitten halvempaa ja huonompaa ulkolaista kurkkua. Niin haluaisi tehdä tietysti lappilainen matkailuyrittäjäkin.
Suomessa on satoja tuhansia työttömiä, joista suuri osa työhaluisia ja -kykyisiä. Niin kauan kun tämä on tilanne, ei mitään todellista työvoimapulaa ole, sanoivatpa esimerkiksi persaukiset (koska ahneudestahan tässä ei tietenkään ole kysymys, eihän?) lappilaset matkailuyrittäjät mitä tahansa. Kyse on vain ja ainoastaan siitä ettei työstä haluta maksaa markkinahintaa, ja toisaalta siitä ettei työntekijä voi loputtomiin joustaa koska ihmisen noin lähtökohtaisesti pitäisi elää palkallaan.
Olet peruspertti ja sinulla on asuntovelkainen perusperhe. Lähdette Lappiin lomalle. Päätätte osallistua porosafarille. Toinen yrittäjä tarjoaa sitä hintaan 50 e/hlö, toinen 65 e/hlö. Palvelut ovat täysin saman sisältöisiä. Kumman safarin ostatte?
Kuinka moni suomalainen on ihan oikeasti valmis maksamaan tuotteista ja palveluista merkittävästi enemmän vain siksi, että kyseinen työnantaja pystyisi työllistämään muutaman henkilön lisää ja/tai maksamaan parempaa palkkaa? En minä ainakaan, ja olen sentään työssäkäyvä. Valitsen ehdottomasti edullisimman silloin, jos palveluiden sisällöllä ei ole eroa.
Veikkaan, että porosafarit hinnoitellaan samalla tavalla mitä perunat torilla. Sen kun käyt ensi kesänä kaikki torimyyjät ja teet vertailun, myykö joku perunoitaan halvemmalla kuin toiset.
Ja juuri siksi, että ihmiset eivät ole valmiita maksamaan enempää siitä porosafarista, se yrittäjä ei voi maksaa parempaa palkkaa.
No ihmiset ei varmaan ole valmiita maksamaan enempää yhdestä safarista, mutta se ei ole syynä yrittäjän kykyyn maksaa palkkaa. Nuo safarit on usein alibuukattuja, eli yrittäjä saa myytyä vaikka vain yhden safarin per päivä ja joka päivä ei välttämättä yhtään. Eli porot (ja työntekijät) on alikäytöllä ja tyhjän panttina odottamassa, kun kysyntää ei ole paljoa. Päivässä voisi hoitaa hyvin kolme safaria, jolloin porojen koko kapasiteetti tulisi hyödynnettyä. Tällöin voittoa tulisi selvästi enemmän, ja palkkaakin olisi rahaa maksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
rahaaa kirjoitti:
Kyllä se työnantajan ainoa käytettävissä oleva raha on just se, mitä tuotteen/palvelun myynnistä tulee. Ei sitä mistään seinästä oteta.
Ehkä firma ei sitten ole tarpeeksi kannattava, jos työntekijöille ei voi maksaa palkkaa, jolla tulee toimeen.
Niin - työtähän on vaikka kuinka, mutta ei viime kädessä ongelma ole se, paljonko yrittäjä maksaa tekijälle vaan paljonko asiakas on valmis maksamaan palvelusta, jota tuottamaan joku palkataan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rahaaa kirjoitti:
Kyllä se työnantajan ainoa käytettävissä oleva raha on just se, mitä tuotteen/palvelun myynnistä tulee. Ei sitä mistään seinästä oteta.
Ehkä firma ei sitten ole tarpeeksi kannattava, jos työntekijöille ei voi maksaa palkkaa, jolla tulee toimeen.
Niin - työtähän on vaikka kuinka, mutta ei viime kädessä ongelma ole se, paljonko yrittäjä maksaa tekijälle vaan paljonko asiakas on valmis maksamaan palvelusta, jota tuottamaan joku palkataan.
Väärin, ei ole kyse edes siitä. Vaan siitä, että kuinka paljon saa myytyä palveluaan ja onko ostajia olemassa paljon vai vähän (markkinoiden suuruus).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotta yrittäjän on kannattavaa palkata työntekijä, niin sille työntekijälle pitäisi olla euroja tuottavaa tekemistä koko työvuoron ajaksi. Muutenhan palkka juoksee koko työvuoron, mutta työntekijä ei tuo euroja sisään (jolla katetaan se hänen palkka). Safaribisneksessä ongelma on se, että safarien kysyntä on hyvin vaihtelevaa. Se riippuu säästä ja suunnilleen kuun asennosta. Joinain päivinä olisi tulijoita koko päiväksi, mutta jos sattuu iskemään lumimyrsky ja kova pakkanen, niin kukaan ei halua safarille. Silti työntekijälle on annettava työvuorot tiedoksi viimeistään viikkoa ennen, eikä niitä saa perua esim. lumimyrskyn vuoksi vaan pakko on maksaa vuorolta palkka vaikka yhtään safariasiakasta ei olisi sinä päivänä. Näiden safariyrittäjien kannattaisi pitää rinnakkain paria eri bisnestä, jotka täydentävät toisiaan, ja joissa homma hoituu niin että jos porosafarille ei haluta lumimyrskyn vuoksi niin halutaan jonnekin vaikkapa savusauna ja avanto -juttuun, jonka siis sama yrittäjä omistaa. Työntekijää voi käyttää säästä riippuen safarioppaana tai avantouittajana.
Vierailija kirjoitti:
Jotta yrittäjän on kannattavaa palkata työntekijä, niin sille työntekijälle pitäisi olla euroja tuottavaa tekemistä koko työvuoron ajaksi. Muutenhan palkka juoksee koko työvuoron, mutta työntekijä ei tuo euroja sisään (jolla katetaan se hänen palkka). Safaribisneksessä ongelma on se, että safarien kysyntä on hyvin vaihtelevaa. Se riippuu säästä ja suunnilleen kuun asennosta. Joinain päivinä olisi tulijoita koko päiväksi, mutta jos sattuu iskemään lumimyrsky ja kova pakkanen, niin kukaan ei halua safarille. Silti työntekijälle on annettava työvuorot tiedoksi viimeistään viikkoa ennen, eikä niitä saa perua esim. lumimyrskyn vuoksi vaan pakko on maksaa vuorolta palkka vaikka yhtään safariasiakasta ei olisi sinä päivänä. Näiden safariyrittäjien kannattaisi pitää rinnakkain paria eri bisnestä, jotka täydentävät toisiaan, ja joissa homma hoituu niin että jos porosafarille ei haluta lumimyrskyn vuoksi niin halutaan jonnekin vaikkapa savusauna ja avanto -juttuun, jonka siis sama yrittäjä omistaa. Työntekijää voi käyttää säästä riippuen safarioppaana tai avantouittajana.
Julkisuudessa työvoimapulaa valitelleen Kakslauttaset Arctic Safari Oyn tässä ketjussa esillä olleista tuloistiedoista päätellen yrittäjän suurin ongelma on, mihin tunkea ne miljoonat joita firma vuosittain tuottaa. (13,3 milj euron liikevaihdolla 4 milj euron tulos.)
Alue: Aihe vapaa
Jep, ja tuolla ”palkalla” pitäisi olla vastuussa ulkomaalaisten turistiryhmien viihtyvyydestä ja turvallisuudesta maastossa jotain safaria vetäen. Oikea palkka tuollaisesta varsin vastuullisesta, intensiivisestä ja vaativasta työstä olisi mielestäni n. 2500-3000 eur/kk, eikä sekään vielä päätä huimaisi.