Lauri haki kymmentä paikkaa, mutta yksikään firma ei suostunut vajaan 2 000 euron palkkatoiveeseen
TYÖNANTAJAN kiinnostus lopahti, kun hän kuuli kuopiolaisen Lauri Väisäsen palkkatoiveen: 13 euroa tunnilta ja lisät. Lapista töitä hakenut Väisänen oli kertonut työnantajalle sähköpostitse, ettei hän pidä alinta taulukkopalkkaa riittävänä eikä oikeudenmukaisena. Neljän kuukauden safarioppaan työstä olisi maksettu 9 euroa tunnilta, mikä on ohjelmapalvelualan minimitaso.
”Palkkatoivetta perustelin sillä, että minulla oli kokemusta asiakaspalvelutyöstä jo ennen kuin hain opiskelemaan. Olen valmistunut restonomiksi matkailualalta, ja tämän jälkeen olen työskennellyt ulkomaisten turistien kanssa sekä tehnyt töitä hiihtokeskuksessa”, Väisänen kertoo.
Lappilaiset yritykset sanovat kärsivänsä pahoin työvoimapulasta. HS uutisoi viime viikolla, että yritykset tarvitsevat vähintään satoja sesonkityöntekijöitä edellisvuosia enemmän. Jotkut sanovat työvoimapulan uhkaavan jo yritysten kasvua.
Väisänen otti jutun luettuaan yhteyttä HS:n toimitukseen. Hän halusi kertoa toisen puolen ilmiöstä ja arveli, että syy työvoiman liikkumattomuuteen on liian huonoissa palkoissa.
Hänelle muutto Kuopiosta Lappiin olisi myös aiheuttanut kuluja. Esimerkiksi asuntoonsa hän ei olisi välttämättä heti saanut vuokralaista.
”Tuokin toive olisi ollut vain alle 2 000 euroa kuukaudessa 37,5 tunnin työviikolla. Siihen päälle vielä lisät, mitkä eivät todellakaan päätä huimaa tällä alalla sunnuntailisää lukuun ottamatta.”
LAPISSA huutavin pula on kokeista, tarjoilijoista, myyjistä sekä ohjelmapalvelutyöntekijöistä kuten oppaista. Väisänen lähetti hakemuksen kymmeneen sesonkityöpaikkaan. Yksikään työnantaja ei tullut palkka-asiassa vastaan. Väisänen itse ei ollut valmis asiassa joustamaan.
Työpaikkailmoituksissa palkkauksen perustaksi ilmoitetaan tyypillisesti työehtosopimus. Tällöin hakijat tietävät, että palkkataso on heikko eikä Lappiin kannata lähteä etenkään osa-aikatöihin, sanoo Pohjois-Suomen aluepäällikkö Risto Kalliorinne palvelualojen ammattiliitto Pamista.
Taulukkopalkkojen mukaan esimerkiksi kokin tai tarjoilijan palkka on kokemuksesta ja työn vaativuudesta riippuen noin 1 600–1 900 euroa kuukaudessa. Tuntipalkka on siis 10–12 euroa.
JOS työntekijöitä ei tahdo löytyä, pitäisikö yritysten käyttää houkuttimena parempaa palkkaa?
Ainakin työpaikkailmoitusten perusteella osa työnantajista on valmiita neuvottelemaan palkasta. Näin ilmoittaa esimerkiksi Barona-konserniin kuuluva Opteam, joka hakee muun muassa osa-aikaisia sesonkityöntekijöitä kevätkaudeksi.
Mikä on työntekijän neuvotteluvara?
”Käytännössä työehtosopimuksen mukainen taso maksetaan pääosin työntekijöille, joilla on vähän työkokemusta. Kokeneempi porukka, jolla on näyttöjä, työskentelee tyypillisesti sopimuspalkalla”, Opteamin aluejohtaja Antti Rotko sanoo.
Hän antaa esimerkin:
”Ravintola-alan työehtosopimuksessa alle kahden vuoden kokemuksella tuntipalkka on 11 euron hujakoilla. Kokeneempi voi saada 12,5–15 euroa. Sitten on erikoistapauksia, joissa palkka voi olla mitä vaan. Suurimmalla osalla meidän työntekijöistämme on sopimuspalkat.”
Kommentit (192)
Vierailija kirjoitti:
Ei voi olla mahdollista että työntekijöistä on pulaa, ainakaan palstalaisten mukaan. Nimenomaan töistä on pulaa.
Jutun tapauksessa pulaa työstä jonka palkalla eläisi.
Toki myös tekijöistä joskus pulaa.
Vierailija kirjoitti:
On se jännää, että juuri valmistuneet ja joskus kehnostikkin kouluttautuneet vaativat heti isoja palkkoja. 2000e oikeasti palvelualalle heti koulun jälkeen? Ihan sama onko miten paljon kokemusta, mielestäni on aika törkeää.
Itse aina ymmärsin, että ensimmäiset vuodet on alempana, mutta sitten alkaa tulla bonukset ja palkannostot kun on näyttänyt, että on korvaamaton työntekijä yritykselle.
Ei meidän alalla ainakaan ole mitään bonuksia eikä palkannostoja, pieni ikälisäkin poistettiin.
Vierailija kirjoitti:
Vastemielinen ilmiö tämä onnettoman pienen ihmisen mielipiteen uutisoiminen totuutena. Ja kaikki lukijat kilpaa ottavat "uutisen" tosissaan. Kukaan ei ole kysynyt työnantajilta, miksi Lauria ei palkattu. Oliko Lauri haastattelussa selvin päin? Käyttäytyikö asiallisesti ja vaikuttiko sopivalta asiakaspalveluun? Mikä on Laurin koulutus, entä aiempi työkokemus "asiakaspalvelutyöstä"? Mikä on Laurin ikä tai fyysinen kunto? Miten esitti palkkatoiveensa ja kuinka perusteltu se oli? Mitä taitoja työ vaati ja oliko Laurilla niitä? Syitä voi olla loputtomiin, miksi Lauria ei palkattu. Ketään ei kuitenkaan tunnu faktat kiinnostavan. Huudellaan vaan kuinka työnantaja on paha ja ahne. Ääliöt.
Johan tässä on kuunneltu mm. Kakslauttasen " 2 €/h on passeli palkka siivoojalle" yrittäjän mielipiteitä ja ne on otettu ihan valtionjohdossa tosissaan ja Orpot ja Vartiaiset itkee massiivista työvoimapulaa.
Tässähän oli kyse AMK restonomista jolla oli useamman vuoden työkokemus.
Hän työllistyi helposti Tahkolle, siellä työskennellessään pystyy asumaan kotonaan Kuopiossa. Ei tää ollut mikään pitkäaikaistyötön, vaan nuori ammattilainen.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma tuossa husky- ja moottorikelkkasafaribisneksessä on se, että sesonki on käytännössä vain joulukuu ja kevättalvi eli korkeintaan 3 kk vuodessa. Sen 3 kk aikana täytyy tehdä niin suuri liikevoitto, että se 3 kk tulos riittää kattamaan koko vuoden eli 12 kk verran kiinteistökulut, moottorikelkkojen vakuutukset, moottorikelkkojen ja huskien hankintaan otetun lainan lyhennykset, huskien ruoat ja kaikki muut pakolliset kulut, joita tulee siitä että on hankkinut koko vuodeksi vaikka 50 moottorikelkkaa ja 50 huskya. Ja lisäksi sen 3 kk tuoton tulee kattaa yrittäjän koko elanto koko 12 kk ajan eli päivittäiset ruoat, lasten elättäminen, asuminen ja muu arki.
Jokainen tajuaa, että liiketoiminta, jossa 1/4 vuodan aikana pitäisi saada niin iso voitto, että se kattaisi 3/4 vuoden verran täysin tulotonta jaksoa, on liikeideana äärimmäisen vaikea, jopa pähkähullu.
Noiden safariyrittäjien pitäisi keksiä sellainen liiketoimintamalli, että heillä tulisi tuloa yritystoiminnasta läpi koko vuoden, mutta monikaan heistä ei ole keksinyt. Turisteja ei ole ostamassa palvelua muulloin kuin sesonkina (3 kk).
Ainakin Kakslauttasen (jota täällä on esimerkkinä käytetty ja jonka omistjat ovat työvoimapulasta valittaneet) vuoden 2016 tilinpäätöstietojen mukaan aika hyvin tuntuu liiketoimitamalli pelittävän. Jos 13 mil. vaihdolla tehdään 4 milj liikevoitto (39 %) niin sillä pestään jo tuottavuudessa ehkä yhdeksän kymmenestä suomalaisesta yrityksestä.
Jos työvoiman tarve on 3 kk vuodessa, voidaan työntekijä ottaa 3 kk ajaksi. Näinhän Lapissa on tehty aina. Mutta jos 4 miljoonan liikevoitto ei anna varaa maksaa esim. 10 kausityöntekijälle muutamaa euroa parempaa tuntipalkaa niin jossain mättää ja raskaasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rahaaa kirjoitti:
Kyllä se työnantajan ainoa käytettävissä oleva raha on just se, mitä tuotteen/palvelun myynnistä tulee. Ei sitä mistään seinästä oteta.
Ehkä firma ei sitten ole tarpeeksi kannattava, jos työntekijöille ei voi maksaa palkkaa, jolla tulee toimeen.
Palveluihin hintaa lisää, niin saadaan maksettua lisää palkkaa. Kun laitetaan lumikenkäsafarille triplahinta, niin voidaan maksaa lisää palkkaa. Tosin onko silloin asiakkaita?
Lumikenkäsafari on nyt jo niin kallis että työnantajalla luulisi helposti olevan varaa maksaa työntekijälle kunnon palkkaa ellei halua kääriä aivan megalomaanisia voittoja itselleen.
Jos tuollaisia megalomaanisia voittoja on tarjolla, niin miksi Lauri tai joku muu alan työtön työnhakija ei perusta omaa yritystä?
Lappiin ei muuten niin vain ulkopuolinen matkailuyritystä perustakaan. Paikalliset piirit savustavat yrittäjät helposti ulos markkinoilta, kunnat eivät myönnä toimi- tai rakennuslupia jne. Kyllä lapin poika omasta bisneksestään kiinni pitää. Sen kokoi ainanaan mm. helsinkiläinen Maria Melin, kun yritti pyörittää ravintolaa Levillä.
Toki yrityksen perustamiseen muutenkin pääomioa tarvitaan. Pääomia, joita ei kaikilla ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minulle sopisi tuo 9€:n tuntipalkka. En kyllä ole kouluttautunut tuolle alalle, mutta voisinkohan silti saada töitä?
Joo ja kun on eräoppaan paikka, voi hyvin asua jossain teltassa koko kesän, peseytyä purossa, kokata nuotiolla, jne., niin asumiseenkaan ei mene rahaa ja palkka riittää hyvin.
Vitsikö? Täytyyhän kotipaikkakunnalla olevasta asunnosta maksaa joka tapauksessa kun on Lapissa.
Ei tarvi. Tuollainen 3kk pätkätyö on katsos niin haluttua kamaa, että OLETETAAN työntekijän irtisanovan kämppänsä, kuskaavan tavaransa vaikka kaatopaikalle ja vuokraavan sitten uuden kämpän kun tämä 9e/h unelmaduuni on loppunut. Työ nääs tekee vapaaksi.
Onko kukaan ajatellut, kuinka kalliiksi yhteiskunnalle tulee, jos kohtuulliswlla ansiosidonnaisella päivärahalla oleva ihminen ottaa tuollaisen alipalkatun väliaiksen työn?
Jos saisin ansiosidonnaista nyt senverran, että tulen sillä toimeen ilman tukia, tai saan vain pienen asumistuen.
Päätän *aktivoitua* ja otan vaikkapa tuon 9 euron tuntipalkkaisen kausityön. Mutta jos käy niin, että kausityön päätyttyä päivärahani lasketaan uudelleen ja tämä viimeisin alhainen palkka laskee sen tasoa?
Sen jälkeen en tulekaan toimeen työttömyyskorvaksellani, vaan asumistuki nousee ja lisäksi joudun hakemaan toimeentulotukea.
Mitä järkeä? Ennen elin omillani rasittamatta veronmaksajia, mutta menemällä väliaikaiseen työhön jouduin senjälkeen nostamaan enemmän tukia.
Ihan samalla lailla se sun ansiosidonnainen on "tukea" vaikka eri litteralta kuin asumistuet ja sosiaalituet tuleekin.
Joo, mutta jos on sensuuruinen ansiosidonnainen, että ei tarvitse muita tukia, mutta väliaikaisen halpistyön ottamisen jälkeen tarvitseekin.
Koska väliaikainen halpistyö laskee ansiosidonnaisen euromäärää, jos työ kestää senverran, että lasketaan uudelleen.
Yhteiskunnalle ja veronmaksajille siis alipalkatun työn vastaanottaminen saattaa jossain tapauksessa maksaa.
Onko tämä vaikea käsittää?
Kukaan poliitikko ei ole tätä ottanut esiin, en ainakaan ole kuullut.
172, tästä ei nyt ollut kyse lainkaan.
Olen samaa mieltä, että jos näitä aivan käsittämättömän tyhmiä ja asioita ymmärtämätttömiä kommentteja tulee pääosin työssäolevilta niin se on verinen vääryys.
Millä älyllisillä ansioilla he ovat työpaikkansa ansainneet?
Työttöminä, sairaana ja eläkkeellä on paljon fiksumpia ja paljon myös sellaisia ihmisiä jotka haluavat ja joutuvat ottamaan asioista selvää.
Jotkut työssäolijat ilmeisesti lilluvat ihmeellisestä kuplassa, jossa ei tarvitse osata lukea, ymmärtää lukemaansa, seurata saati ymmärtää mitä maailmassa ja Suomessa tapahtuu ja miten asiat todellisuudessa ovat.
Pelottavaa.
rahaaa kirjoitti:
Ihmiset eivät ymmärrä, että jos vaadit TES - palkan päälle vaikka 3 euroa tunnilta lisää, työnantajan pitää kaivaa sitä varten jostain melkein tuhat euroa kuukaudessa. Sinulle 477 euroa lisää bruttopalkkaa, mutta maksaa tosiaan sen tonnin työnantajalle. Saatko siis työpanoksellasi kovennettua myyntiä niin paljon, että tuo tonni saadaan kasaan sinua varten? Jos kovempaa palkkaa vaativia on vaikka 10 samassa paikassa, pitää tehdä joka ikinen kuukausi 10000 euroa enemmän myyntiä palkankorotusta varten. Siitä summasta ei jää vielä senttiäkään työnantajalle. Ongelma onkin, että pyytää saa, mutta mistä se raha otetaan? Kyllä se työnantajan ainoa käytettävissä oleva raha on just se, mitä tuotteen/palvelun myynnistä tulee. Ei sitä mistään seinästä oteta.
Ja jotkut työnantajat ovat kai oikeasti sitä mieltä että firmaan pitäisi tulla töihin käytännössä ilmaiseksi ja olla silti onnesta soikeana.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä5770 kirjoitti:
rahaaa kirjoitti:
Ihmiset eivät ymmärrä, että jos vaadit TES - palkan päälle vaikka 3 euroa tunnilta lisää, työnantajan pitää kaivaa sitä varten jostain melkein tuhat euroa kuukaudessa. Sinulle 477 euroa lisää bruttopalkkaa, mutta maksaa tosiaan sen tonnin työnantajalle. Saatko siis työpanoksellasi kovennettua myyntiä niin paljon, että tuo tonni saadaan kasaan sinua varten? Jos kovempaa palkkaa vaativia on vaikka 10 samassa paikassa, pitää tehdä joka ikinen kuukausi 10000 euroa enemmän myyntiä palkankorotusta varten. Siitä summasta ei jää vielä senttiäkään työnantajalle. Ongelma onkin, että pyytää saa, mutta mistä se raha otetaan? Kyllä se työnantajan ainoa käytettävissä oleva raha on just se, mitä tuotteen/palvelun myynnistä tulee. Ei sitä mistään seinästä oteta.
Hyvinhän tämän ymmärtää, ei tässä mitään epäselvää ole. Mutta sitä en ymmärrä että puhutaan jostain työvoimapulasta vaikka pulaa ei ole työvoimasta vaan asiakkaista jotka maksaisivat riittävästi jotta työvoimaa voisi palkata.
Yrittäjät ovat tässä ne joiden peruskäsitys markkinataloudesta on hukassa. Jos hyödykkeestä on pulaa, sen hinta nousee kunnes löytyy tasapaino kysynnän, tarjonnan ja hinnan välisessä suhteessa. Tämä on markkinatalouden perusta. Todellista pulaa ei ole jollei hyödykkeen hinta nouse, on vain yritys saada hyödykettä markkinatalouden toiminnasta poikkeavalla tavalla.
Talvisin kotimaisen kurkun hinta nousee koska sitä on kesän satokautta vähemmän tarjolla. Jos olisin lappilainen matkailuyrittäjä, alkaisin valittaa että kurkku pitää saada halvemmalla koska minulla ei muuten ole varaa sitä ostaa. Voisinpa vaatia syrjäseututukeakin kurkun hintaan. Vaatiahan sitä saa mutta ei kurkkuviljelijöiden tarvitse näiden vaatimusten perusteella hintaa laskea. Monet ostavatkin sitten halvempaa ja huonompaa ulkolaista kurkkua. Niin haluaisi tehdä tietysti lappilainen matkailuyrittäjäkin.
Suomessa on satoja tuhansia työttömiä, joista suuri osa työhaluisia ja -kykyisiä. Niin kauan kun tämä on tilanne, ei mitään todellista työvoimapulaa ole, sanoivatpa esimerkiksi persaukiset (koska ahneudestahan tässä ei tietenkään ole kysymys, eihän?) lappilaset matkailuyrittäjät mitä tahansa. Kyse on vain ja ainoastaan siitä ettei työstä haluta maksaa markkinahintaa, ja toisaalta siitä ettei työntekijä voi loputtomiin joustaa koska ihmisen noin lähtökohtaisesti pitäisi elää palkallaan.
Olet peruspertti ja sinulla on asuntovelkainen perusperhe. Lähdette Lappiin lomalle. Päätätte osallistua porosafarille. Toinen yrittäjä tarjoaa sitä hintaan 50 e/hlö, toinen 65 e/hlö. Palvelut ovat täysin saman sisältöisiä. Kumman safarin ostatte?
Kuinka moni suomalainen on ihan oikeasti valmis maksamaan tuotteista ja palveluista merkittävästi enemmän vain siksi, että kyseinen työnantaja pystyisi työllistämään muutaman henkilön lisää ja/tai maksamaan parempaa palkkaa? En minä ainakaan, ja olen sentään työssäkäyvä. Valitsen ehdottomasti edullisimman silloin, jos palveluiden sisällöllä ei ole eroa.
Veikkaan, että porosafarit hinnoitellaan samalla tavalla mitä perunat torilla. Sen kun käyt ensi kesänä kaikki torimyyjät ja teet vertailun, myykö joku perunoitaan halvemmalla kuin toiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rahaaa kirjoitti:
Kyllä se työnantajan ainoa käytettävissä oleva raha on just se, mitä tuotteen/palvelun myynnistä tulee. Ei sitä mistään seinästä oteta.
Ehkä firma ei sitten ole tarpeeksi kannattava, jos työntekijöille ei voi maksaa palkkaa, jolla tulee toimeen.
Palveluihin hintaa lisää, niin saadaan maksettua lisää palkkaa. Kun laitetaan lumikenkäsafarille triplahinta, niin voidaan maksaa lisää palkkaa. Tosin onko silloin asiakkaita?
Lumikenkäsafari on nyt jo niin kallis että työnantajalla luulisi helposti olevan varaa maksaa työntekijälle kunnon palkkaa ellei halua kääriä aivan megalomaanisia voittoja itselleen.
Jos tuollaisia megalomaanisia voittoja on tarjolla, niin miksi Lauri tai joku muu alan työtön työnhakija ei perusta omaa yritystä?
Laurihan ei siis ollut työtön työnhakija, hän vain tarjosi koulutustaan ja osaamistaan työvoimapulaa valittavaan Lappiin, mutta työvoimapula ei ollutkaan niin suurta että olisi jaksettu maksaa edes pikkuisen kohtuullista palkkaa. Tässähän ei vaadittu kuuta taivaalta, vaan AMK-tason ihminen monen vuoden kokemuksella olisi tyytynyt vähän alle 2000 €/kk palkkaan.
Hän meni sitten Tahkolle töihin kun ei Lapin yrittäjille kelvannut.
Vierailija kirjoitti:
rahaaa kirjoitti:
Ihmiset eivät ymmärrä, että jos vaadit TES - palkan päälle vaikka 3 euroa tunnilta lisää, työnantajan pitää kaivaa sitä varten jostain melkein tuhat euroa kuukaudessa. Sinulle 477 euroa lisää bruttopalkkaa, mutta maksaa tosiaan sen tonnin työnantajalle. Saatko siis työpanoksellasi kovennettua myyntiä niin paljon, että tuo tonni saadaan kasaan sinua varten? Jos kovempaa palkkaa vaativia on vaikka 10 samassa paikassa, pitää tehdä joka ikinen kuukausi 10000 euroa enemmän myyntiä palkankorotusta varten. Siitä summasta ei jää vielä senttiäkään työnantajalle. Ongelma onkin, että pyytää saa, mutta mistä se raha otetaan? Kyllä se työnantajan ainoa käytettävissä oleva raha on just se, mitä tuotteen/palvelun myynnistä tulee. Ei sitä mistään seinästä oteta.
Ja jotkut työnantajat ovat kai oikeasti sitä mieltä että firmaan pitäisi tulla töihin käytännössä ilmaiseksi ja olla silti onnesta soikeana.
Tietenkin, lisäksi sillä kuuluisalla yrittäjäasenteella. Työtuntejahan työntekijän ei sovi laskea, työnilo korvaa pitkät päivät.
Vierailija kirjoitti:
rahaaa kirjoitti:
Ihmiset eivät ymmärrä, että jos vaadit TES - palkan päälle vaikka 3 euroa tunnilta lisää, työnantajan pitää kaivaa sitä varten jostain melkein tuhat euroa kuukaudessa. Sinulle 477 euroa lisää bruttopalkkaa, mutta maksaa tosiaan sen tonnin työnantajalle. Saatko siis työpanoksellasi kovennettua myyntiä niin paljon, että tuo tonni saadaan kasaan sinua varten? Jos kovempaa palkkaa vaativia on vaikka 10 samassa paikassa, pitää tehdä joka ikinen kuukausi 10000 euroa enemmän myyntiä palkankorotusta varten. Siitä summasta ei jää vielä senttiäkään työnantajalle. Ongelma onkin, että pyytää saa, mutta mistä se raha otetaan? Kyllä se työnantajan ainoa käytettävissä oleva raha on just se, mitä tuotteen/palvelun myynnistä tulee. Ei sitä mistään seinästä oteta.
Tämä. Tässä tapauksessa sitä myyntiä pitäisi ilmeisesti olla suoraan kuluttaja-asiakkaille, mikä on melkoinen haaste. Ja sitten kun asiakkaana on julkinen sektori tai muut organisaatiot, niin ne kilpailuttavat kaikki hankintansa, ja kilpailutuksen voittaa se, joka voi tarjota halvimmalla (vaikka kuinka puhuttaisiin kokonaistaloudellisesti edullisimmasta tarjouksesta).
Jos Laurilla on niin arvokasta osaamista, että sillä saadaan firmalle 15 000 euroa lisää liikevoittoa vuodessa, niin hänen kannattaa ruveta myymään sitä yrittäjänä.
Tottakai näin on. Mutta kun koko juttuhan pohjaa siihen, kun yrittäjät ovat valittaneet niin kammottavaa työvoimapulaa, että Kakslauttasen omistaja joutui jopa sulkemaan ravintolan johon oli investoinut hirveitä summia ja valitti kuinka paljon tappiota tuottaa se suljettu ravintola, mutta kun ei saa työvoimaa.
Entäs jos olis maksanut pikkuisen parempaa liksaa ja kohdellut työntekijöitä hyvin. Ravintola olisi ollut auki ja työntekijät motivoituneita tekemään työnsä. Nyt otetaan päivittäin persnettoa kun ollaan kuitenkin sen verran ahneita, että ei viitsitä maksaa työntekijöille asianmukaista palkkaa. Asiakkaita vituttaa kun kohteessa on ravintola suljettuna. Kakslauttasen ongelma on todella vaihteleva taso joka näkyy TripAdvisorin kommenteissakin hyvin selvästi: osa rakastaa, osa on osastoa "never again". Niillä hinnoilla arvostelut eivät ole kovin hyvät (asiakkaat odottavat luksusta ja saavat keskitasoa).
Entäs jos Lauri olisikin osoittautunut aivan mielettömän hyväksi tyypiksi ja hänen asiakkaakseen osunut kiinalaisryhmä olisi ollut aivan haltioissaan ja kehunut kavereilleen ja matkanjärjestäjille kuinka hyvää palvelua saivat safarillaan ja vaikka pelotti ajaa moottorikelkalla, niin opas opetti kärsivällisesti ja rohkaisi (eri jutussa kerrottiin puolalaisista "oppaista" jotka eivät ole ikinä ajaneet moottorikelkkaa itse). Matkanjärjestäjä olisi alkanut suosia kohdetta x , koska heillä on laatu kohdallaan ja varannut yhä isommat kiintiöt seuraavalle kaudelle. Asiakkaat olisivta kertoneet TripAdvisorissa, että olipa mieletön kokemus. Lauri restonomina olisi varmasti ollut hyödynnettävissä muutenkin firmassa, vaikka siellä myynnissä jos päivät olisivat uhanneet jäädä vajaiksi. Jos Lauri olisi ollut ihan paska eikä lainkaan hintansa väärtti, niin hänhän olisi ollut ulkona joka tapauksessa sesongin päätyttyä ja jo aikaisemmin jos sovitaan koeaika.
No, tämä on spekulaatiota, enhän koko Lauria tunne.
Tulee mieleen aika ulkomailla kun maksoimme riistovuokraa talosta jossa oli koko ajan jotain vikaa. Olimme vaihtamassa asuntoa, mutta kysyimme vuokraisännältä vuokranalennusta vaihtoehdoksi. Ei käynyt. Irtisanoimme sopimuksen ja se talo oli siellä sitten tyhjillään seuraavat 6 kk ja sitten alkoi remontti. Kumpihan olisi kuitenkin kannattanut vuokraisännälle enemmän?
Vierailija kirjoitti:
Vastemielinen ilmiö tämä onnettoman pienen ihmisen mielipiteen uutisoiminen totuutena. Ja kaikki lukijat kilpaa ottavat "uutisen" tosissaan. Kukaan ei ole kysynyt työnantajilta, miksi Lauria ei palkattu. Oliko Lauri haastattelussa selvin päin? Käyttäytyikö asiallisesti ja vaikuttiko sopivalta asiakaspalveluun? Mikä on Laurin koulutus, entä aiempi työkokemus "asiakaspalvelutyöstä"? Mikä on Laurin ikä tai fyysinen kunto? Miten esitti palkkatoiveensa ja kuinka perusteltu se oli? Mitä taitoja työ vaati ja oliko Laurilla niitä? Syitä voi olla loputtomiin, miksi Lauria ei palkattu. Ketään ei kuitenkaan tunnu faktat kiinnostavan. Huudellaan vaan kuinka työnantaja on paha ja ahne. Ääliöt.
Rakas kultakurkkuseni :D Tätä "työvoimapulaa" on rummutettu nyt jo jonkin aikaa höystettynä leväperäisillä jutuilla työpaikoista, joihin "työntekijöitä ei saada" ja joista ei kerrota palkkaa eikä muitakaan työehtoja, ei edes työtehtäviä tai koulutusvaatimuksia. Työttömiä on mustamaalattu ja mollattu oikein korkeimman hallinnon taholta perusteetta, hyvinkin oikeistolaiset poliittiset ja yhteiskunnalliset tavoitteet mielessä. mm. juuri matalapalkkatyöluokan luominen. Oli jo korkea aika tehdä juttu työntekijän näkökulmasta ja paljastaa näiden avoimien työpaikkojen palkkausta ja muita ehtoja sekä avata työn perässä muuton kuluja ja muita siitä aiheutuvia hankaluuksia. Nämä asiat ovat olemassa ihan myös Laurista riippumatta. Lueppa juttu ajatuksella uudelleen. (Laurihan muuten palkattiin töihin matkailu- ja palvelualalle, lähemmäs vain, jolloin minimipalkka ei muodostunut esteeksi.)
Vierailija kirjoitti:
Joo, mutta jos on sensuuruinen ansiosidonnainen, että ei tarvitse muita tukia, mutta väliaikaisen halpistyön ottamisen jälkeen tarvitseekin.
Koska väliaikainen halpistyö laskee ansiosidonnaisen euromäärää, jos työ kestää senverran, että lasketaan uudelleen.Yhteiskunnalle ja veronmaksajille siis alipalkatun työn vastaanottaminen saattaa jossain tapauksessa maksaa.
Onko tämä vaikea käsittää?
Kukaan poliitikko ei ole tätä ottanut esiin, en ainakaan ole kuullut.
Ansiosidonnaisestakin iso osa tulee veromarkoista. Liitot saavat tukea valtiolta. Wikipediassa sanotaan näin ja tämä on totta, sillä mulle kerran liitosta sanottiin sama, kun selvittelin jotain asioita: "Työttömyyskassat hoitavat ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan maksuliikenteen, mutta se rahoitetaan lähinnä verovaroilla sekä kaikilta työnantajilta ja työntekijöiltä kerättävillä pakollisilla työttömyysvakuutusmaksuilla."
Joo, mutta 8n siinä kuitenkin mukana ne itsekseen ja ulosotto työnantajan ropisee verovaroin lisäksi.
Täällähän morkattu paljon sitä, että toimeentulotukea ja asumistukea maksetaan niin paljon.
Silloinhan tulee aina lisää byrokratiaa, jos ansiosidonnainen pienenee.
Lisäksi byrokratia lisääntyy, pelkän ansiosidonnaisen saa yhdeltä luukulta, mutta sitten täytyy mennä kolmelle luukulle, eihän sekään ilmaista ole ja ruuhkauttaa jo ennestään tukkoisia virastoja.
Jos ihminen nyt saa rahansa luukusta 1 niin ei ole mitään järkeä siirtää häntä luukulle 1, 2 ja 3. Jonkun alipalkatun työsuhteen vuoksi.
Saadakseen kokon sen saman rahasumman.
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla eläkeläiset, julkisen sektorin työntekijät ja maanviljelijät ovat enemmän kusessa kuin muut, jos sähköt menee poikki?
Kyse oli jonkun älypään toivomuksesta, että koko maa menisi vararikkoon. Silloin loppuisi tukien (ml. maataloustuet) maksaminen, mutta myös eläkkeiden ja julkisen sektorin palkkojen. Loppuisi toki myös tuontienergia. MTT:n mukaan maatalous ja muu elintarvikeketju pyörii tuontienergian varassa.
...vielä tuohon tulospalkkaukseen: monet työtekijät arvostavat pysyvyyttä, turvallisuutta ja ennakoitavuutta. Vähentää kummasti stressiä ja sen lieveilmiöitä kun tietty toimeentulo on koko ajan turvattu.
Ja mikä oleellisinta, tulokseen kun usein vaikuttaa työntekijän oman panoksen lisäksi monet muuttuvat hänestä riippumattomat tekijät, myös johdon päätökset, yhteiskunnalliset tekijät jne. Eli vaikka tekisi työtä yhtä hyvin kuin ennenkin, niin toimeentulo voikin olla yhtäkkiä vaakalaudalla jokin kaunis päivä, tai vaihdella suuresti, eikä tämä tunnu tietenkään hyvältä.
Tulospalkkauksessa monesti yrittäjän vastuut siirretään isoksi osaksi työntekijälle, mikä monesti ei ole reilua, koska hän ei monista yrityksen asioista päätä eikä hänellä ole myöskään vastineeksi yrittäjän oikeuksia ja vapautta. Toki varmasti löytyy niitäkin, joille tulospalkkaus on ok, jos firma on hyvä ja tulospalkka tarpeeksi iso riskeihin nähden.
Myös henkilökohtaiset ominaisuudet ja luonteenpiirteet, kuten halukkuus otta riskejä ja stressinsietokyky, vaikuttavat tulospalkkaukseen suhtautumisessa.